Osio "TAMPERE, HAUKILUOMA, RUNKOKATU 2019 - ? (2024)" dokumentistani "Kantelu_Oikeusmurhasta.pdf"...

 

TAMPERE, HAUKILUOMA, RUNKOKATU 2019 - ? (2024)

"Virallista" muuttopäivää (1.8.2019) edeltävänä päivänä sunnuntaina kun saimme kaikki muuttotavarat Runkokadun asuntoon, niin laitoimme kaikki huonekalut ja isot tavarat poikani kanssa jo omille paikoilleen. Muiden pienempien tavaroiden ja vaatteiden ym. kanssa oli enemmän aikaa kun olin ostanut pahvilaatikot itselleni. Sain ne rauhassa omaan tahtiin asetella paikoilleen.

“-” asensi myös kaapelimodeemin paikoilleen ja laittoi nettiyhteyden toimintakuntoon.

Kaverini Roki oli parvekkeella ihmeissään kun sieltä ei ulos nähnytkään niinkuin Erkontiellä näki.

Olin heti alusta lähtien kohtelias kaikille. Tervehdin ja toimin niinkuin kohteliaat ihmiset toimivat. Heti ensimmäisenä päivänä tuli jokin naapuri (en tiedä kirjoittamishetkelläkään nimeä) vastaan kahden koiran kanssa ja sanoi koirilleen kohdatessaan minut "Pelottaako?". En silloin tiennyt, että tämä oli ennusmerkkejä siitä mitä oli jatkossa tulossa. Näin jälkikäteen voin kertoa, että kyllä oli.

Olin koko ajan melko yksin. Kävin vain Rokin kanssa lenkillä ja läheisessä Sale-kaupassa. Äitini soitteli usein. Tyttäreni “-”kin asui silloin vielä Tampreella ja lapseni käyvät silloin tällöin.

Lääkkeitä syön normaalisti mutta kärsin edelleen unettomuudesta. Jos rahaa oli niin ostin halpaa olutta Salesta ja siirryin käärimään sätkätupakkaa, joka tulee paljon halvemmaksi.

Eläkkeestä iso ulosotto jatkuu edelleen. Yritän hakea asumistukea, josta tulee hylkäävä päätös. Hylkäävät päätökset tulevat myös perus- ja harkinnanvaraisesta toimeentulotukiakemuksista. Eli en saa tukea mistään.

Yksin olen. On kuitenkin lapset ja kaverini Roki vielä.

Hiljakseen purin pienempiä tavaroita ja vaatteita paikoilleen. Ostin itse muuttopahvilaatikot; tai oikeastaan poika ne haki ennen muuttoa Runkokadulle. Tuli halvemmaksi ostaa omat muuttolaatikot kuin vuokrata muoviset muuttolaatikot. Ja niistä oli myöhemmin hyötyä kun “-” ja kaverinsa muuttivat omilleen Tampereelle. “-” muutti sitten vuonna 2021 Helsinkiin poikaystävänsä Waltterin kanssa. Waltteri opiskeli myös aiemmin Tampereella poliisikoulussa. Hän on rehellinen poliisi.

Oli paljon valvomista jälleen kerran. Mirtatzapin menetti tehonsa (siltä se ainakin vaikutti; kirjoittamishetkellä (07102024) käytän taas Mirtatzapinia mutta pienemmällä annoksella. Pienellä annoksella se on väsyttävä lääke, suuremmalla masennuslääke) siltä ainakin tuntui Erkontiellä. Illalla 10 aikaan juon vielä usein kahvia, joka ei tietenkään auta nukkumaan, mutta ei se onnistunut ilman kahviakaan. Toinen lääkkeenikään, joka myös väsyttää ei auta uniongelmaan.

Rokin kanssa käymme usein vielä iltamyöhällä lenkillä. Jos ja kun rahaa oli sen verran, että olutta sain ostettua, niin myös tein. Nämä rahat olivat sitten pois ruokarahoista. Mottona oli suunnilleen "Kun juo niin nukkuu ja unohtaa ja on juoma kaverina".

Erään kerran poika on käymässä. Istuu tuolilla Roki sylissään. Yht´äkkiä “-” toteaa, että "Rokilla on pieni kyhmy vasemmassa poskessa silmän alapuolella".

Aivan äskettäin olin kertonut eräälle oudolle naiselle, jolla oli useampia pienikokoisia koiria, että Rokilla ei ole ollut mitään sairauksia koko aikana muutakuin silmätulehdus kerran.

Kyhmy Rokin poskessa kasvaa todella nopeasti. Minulla oli niin pienet rahavarat, että en voinut samantien varata aikaa eläinlääkärille.

Kyhmyä pitäisi läinlääkärille näyttää ja alan olemaan epätoivoinen. Kysyn hädissäni

DanskeBankilta, jossa silloin olin asiakkaana, 500 € lainaa Rokin lääkärikäyntiä varten. En tiedä mitä oikein ajattelin koska lainaa en tietenkään saa kun kun eläkkeestä iso ulosotto (helvetillinen määrä pikavippejä, joita kaikkia ei olisi saanut lain mukaan edes myöntää; Herra Isä minä olin silloin pienellä kuntoutustuella ja minun oikeustajuni mukaan minulle olisi korkeintaan saanut myöntää ehkä 0 – 1 isompaa pikavippiä / lainaa koronkiskureilta. Todella hyvin ovat asiansa muut hoitaneet, ajattelen minä.

Patti kasvaa edelleen todella holtittomasti. Rokin vasen silmä menee umpeen ja eräällä kerralla tippuu yksi hammas suusta. Hän ei pystynyt syömään enää silloin nappuloita ja ostan esimerkiksi laktoositonta viiliä ja nakkeja ja kananugetteja.

Itse epäilen, että Rokin kyhmy saattaisi olla tulehtuneitten hampaitten aiheuttama. Patti kasvaa kuitenkin sitä tahtia, että minun on pakko tilata eläinlääkäriaika Pirkanmaan Pieneläinklinikalta Ylöjärveltä (?? miksi tilasin sieltä ??) vaikka minulla ei ole rahaa siihen.

Perjantaina 22.11. menemme tyttäreni ja Rokin kanssa eläinlääkäriin. Lääkäri tutkii Rokin tarkkaan ja ei oikein vielä osaa sanoa mistä patti johtuu. Roki saa kipulääkettä ja myös toista lääkettä. Minä huojentuneena ajattelen, että ehkä lääkkeet sitten auttavat. Kun olemme lähdössä pois kysyn, että saisinko toimenpiteestä laskun. Se ei tietenkään käy. Minulla ei ole rahaa niin tyttäreni “-” joutuu maksamaan lääkärilaskun. Suoraan sanottuna minua vituttaa suuresti tämä asia. On kuitenkin todettava, että lasteni mummu maksaa vastaavan summan minkä tyttäreni maksoi sitten myöhemmin “-”lle.

Aluksi Roki ottaa lääkkeensä hyvin ilman ongelmia. Kipulääke oli nestemäinen ja toinen lääke tablettina. Kipulääke helpottaa selvästi Rokin oloa. Muuta muutosta ei näy päivienkään kuluessa – esimerkiksi patin koko ei pienene. Syöminen käy entistä vaikeammaksi ja itse en voi tietää minkälaiset kivut minun rakkaalla kaverilla on. Muistan erään illan (nukkuminen oli minulle vaikeaa, niin valvoin paljon) kun Roki hyppäsi isolle tuolille lepäämään. Meni jonkin aikaa niin Roki nousi tuolilla seisomaan mutta ei hypännytkään niinkuin normaalisti tuolilta lattialle. Sen sijaan hän katsoi minun päälleen pyytävästi. Tiesin heti mistä oli kyse. Ilmeisesti kivut olivat niin hirveät, että Roki ei uskaltanut itse hypätä alas lattialle. Minä sitten nostin parhaan kaverini alas.

Koska mitään muutosta parempaan ei tapahtunut, minä soitin uudestaan samalle eläinlääkäriasemalle siitä huolimatta vaikka ei edelleenkään rahaa ollut. Minun oli pakko auttaa Rokia.

Perjantaina 29.11. menimme uudestaan Pirkanmaan pieneläinklinikalle tällä kertaa poikani “-”n kanssa. Huomasin heti klinikalle saavuttuamme minkälainen taistelijasielu minun kaverini Roki oli.

Todella iso patti poskessa ja sen vuoksi vasen silmä kokonaan ummessa ja varmaan hirveät kivut. Siitä huolimatta Roki tervehti vastaanotossa pieneläinhoitajia häntä heiluen. Sama toistui kun menimme lääkärin huoneeseen.

Ensimmäiseksi Roki rauhoitettiin ja kun rauhoitusaine oli vaikuttanut niin poikani nosti kaverini tutkimuspöydälle. Minä kävelin heti vastaanottohuoneeseen koska olin niin hermostunut. Taisi mennä vain noin minuutin verran niin “-” sanoi lääkärin huoneesta, että tule Iskä tänne. Samalla sekunnilla tiesin, että asiat ovat todella huonosti.

Lääkäri kertoi välittömästi, että myös Rokin nielu on ummessa ja kyseessä on iso kasvain. Lääkäri sanoi myös, että suu / nielukasvaimet saattavat olla todella ärhäköitä ja että Rokilla on varmasti kovat tuskat asian vuoksi. Myös tietenkin sen, että mitään ei ole tehtävissä, jonka tiesin heti jo diagnoosin perusteella.

Lääkäri sanoi että Roki on nyt rauhoitettu ja saatte hetken aikaa olla yhdessä ja poistui siksi aikaa paikalta.

Silittelin Rokia ja sanoin hänelle, että Taivaassa Roki nähdään. Silittelin vielä jonkin aikaa ja sitten alkoi toivoton loppumaton itku.

Lääkäri nukutti tämän jälkeen kaverini ikiuneen ja Rokin sydän pysähtyi ja lääkäri totesi, että Roki on nyt lähtenyt pois.

Oli valittavana yhteistuhkaus tai niin, että Roki olisi tuhkattu yksin. Minulla ei käytännössä ollut varaa valita vaan otimme poikani kanssa yhteistuhkauksen koska se oli paljon halvempi. Jos minulla olisi ollut vielä auto ja Isäni olisi ollut yhä elossa, olisi ottanut Rokin mukaani ja ajanut Pohjanmaalle maaseudulle ja haudannut itse Rokin Isäni talon tontille.

Koska minulla ei edeleenkään rahaa ole niin sitten vuorostaan poikani joutuu eläinlääkärilaskun maksamaan. Vituttaa taas äärettömästi suoraan sanottuna. Mutta onneksi poikani mummu maksaa myös “-”lle myöhemmin koko summan takaisin.

Kun olemme lähdössä klinikalta, toten klinikan pieneläinhoitajille, että minulla on vain tyhjät valjaat ja itken edelleen. Luojan kiitos poikani oli mukana.

Itken koko matkan kun tulemme takaisin Runkokadulle. Poikani jättää minut pihaan ja minä itken edelleen ja sanoin vain, että mitä minä nyt teen ?

Poika lähtee ja oli matkalta jo ilmoittanut tyttärelleni, että Roki on kuollut. Roki oli todella tärkeä myös “-”lle ja “-”lle. “-” oli tuolloin Ilmaisutaidon lukiossa Tampereella ja oli alkanut koulussa itkemään. Tyttäreni oli ilmoittanut opettajalle mitä oli tapahtunut ja kertonut, että lähtee loppupäiväksi kotiin. Melko pian poikani soitti minulle, että tulevat käymään molemmat vielä jos minä vaan haluan. Tottakai halusin. Lapseni tulivat niin muistelimme aikoja yhdessä Rokin kanssa. Ei ollut muutakuin pelkästään erittäin myönteisiä asioita meidän kaikkien kaverista. Seuraava lauantai aamu oli suoraan sanottuna hirveä. Kun palasin lähikaupasta niin vastassa ei ollutkaan iloista hännänheiluttajaa vaan tyhjä asunto. Tuntui kyllä helvetillisen yksinäiseltä. Siitäkin huolimatta, että lapset kävivät suhteellisen usein kun tyttärenikin asui tällöin vielä Tampereella. Lisäksi minulla ei silloin lauantaina ollut rahaa ostaa halpaa olutta, että olisin edes saanut nukuttua.

Mietin mitä teen kun Rokia ei enää ole. Olin jo tavallaan ajat sitten menettänyt luottamukseni ihmisiin. Tosin Erkontien kerrostalon naapurit olivat erilaisia.

Netissä oli vielä silloin sellainen palsta kuin Apula-verkkosivut. Siellä voi myydä, ostaa, antaa ja ilmoittaa ottavansa vastaan lemmikkejä. Ajattelin, että en halua kokoajan olla yksin ja niinpä laitoin kyseiselle sivustolle ilmoituksen, että etsin pienikokoista seurakoiraa, jonka kanssa voin lenkkeillä ja hänestä olisi minulle seuraa. Kerroin ilmoituksessa ensin Rokista ja sanoin myös, että olen eläkkeellä niin minulla on runsaasti aikaa eikä lemmikin tarvitse kokoaikaa olla yksin kotosalla. Ei mennyt kovinkaan kauan kun puhelimeni soi. Vastasin puhelimeen ja soittaja kertoi olevansa

Pirjo Majuri Turusta. Hän kertoi, että oli lukenut minun ilmoitukseni ja haluaisi antaa minulle ja vain minulle ilmoitukseni perusteella, alle 1-vuotiaan chihuahua lemmikin kaveriksi. Sen jälkeen hän lähetti minun puhelimeeni kuvia pikkuisesta chihuahuasta. Innostuin ja ihastuin heti samalta istumalta ja ajattelin, että voiko tämä oikeasti tapahtua näin nopealla aikataululla.

Kerroin asiasta lapsilleni ja pyysin apua (jälleen kerran) koska minulla ei ollut autoa eikä ketään muuta keltä apua Turusta hakemiseen olisin voinut kysyä. Lapset lupaavat hakea chihuahuan – nyt jo tulevan kaverini, minun kanssa yhdessä.

Joulukuun alussa Ami (uuden kaverini nimi jonka entinen omistaja oli hänelle antanut) haetaan. Asia jännitti minua kovasti koska Ami ei ollut enää ihan pentu. Mietin miten hän sopeutuu uuteen kotiinsa.

Ajamme Turkuun lasten kanssa ja saamme Amin mukaamme. Entinen omistaja antaa Amin pedistä, ruokakupeista, ruuista, leluista lähtien kaikki Amin tavarat meille mukaan. Kaiken vielä ilmaiseksi, joka oli minulle kuin taivaan lahja. KIITOS PIRJO MAJURI TÄSTÄ KAIKESTA !

Ami jännittää ja tärisee takaisin Tampereelle tullessa aivan kauheasti. Menee kuitenkin auton takapenkillä olevaan petiinsä lopulta ja nukahtaa kun rapsuttelen uutta kaveriani koko matkan ajan. Kun pääsemme kotiin Runkokadulle, ensimmäisenä Ami merkkaa edeltäjänsä Rokin peiton, jolla Roki tapasi aina välillä nukkua.

“-” otti Amin syliinsä kun istui nojatuolilla ja totesi vain, että "Minulla ei ole ollut ikinä näin pientä koiraa". Sanat ovat jääneet mieleeni tarkasti koska minusta tuntui niin hyvältä kun tyttäreni ajatteli, että Ami on myös hänen lemmikkinsä. Vaikka asui jo omillaan ja minä yksiössä. Mietin, että nukun ensi alkuun Amin kanssa lattialla kaverin pedin vieressä, että hän mahdollisimman nopeasti tottuisi uuteen kotiinsa. Aika kauan siinä tuli nukuttua. Ensin Ami pelkää lähes kaikkea uutta ja haukkuu jokaiselle vieraalle äänelle talon rapusta tai ulkoa. Ajan mittaan haukkuminen vähenee ja sitten loppuu kokonaan sisällä.

Siitä alkaa sitten minun ja uuden kaverini arki. Ami täyttää pian saavuttuaan Runkokadulle yhden vuoden. Kirjoittamishetkellä (08102024) Ami täyttää joulukuun alussa nyt 6 vuotta.

Loppu talvi ja seuraava kevät oli hiljaista elämää Amin kanssa kaksin. Eipä kuitenkaan tarvinnut olla ypöyksin niinkuin pelkäsin. Lapset tietenkin käyvät aika-ajoin.

Seuraava erittäin tärkeä asia on (tämä asia tapahtui ajallisesti myöhemmin mutta sijoitin nyt sen tähän kohtaan dokumenttia), että yht'äkkiä Ilmarinen maksoi useana kuukautena koko eläkkeen. Tästä ei tullut mitään ilmoitusta. Ulosoton kirjeitä en ole avannut sitten ulosoton alun koska asia on niin masentavaa luettavaa. Menevät suoraan roskikseen, niinkuin todellisuudessa kuuluukin. Kun koko eläke tuli, ajattelin , että ulosotto on lopetettu ja olin asiaan vain tyytyväinen.

Mutta kuten arvata saattaa näin ei ollutkaan. Omapostiin tuli Ilmariselta kirje, että Ilmarinen perii takaisin "liikaa" maksetut eläkkeet, joista ulosotto summaa ei pidätetty.

15.3. tuli lasku, jonka loppusumma oli vajaa 3200 € !!! Millä ihmeellä minä sellaisen maksaisin ?!

Ilmeisesti kriminaalien ajatuksena oli, että minä uskon, että Ilmarinen teki kuukausia jatkuneen "virheen". Ajatuksena, että Ilmarinen teki virheen, jonka minä maksan korkojen kera. Vannon vaikka käsi raamatulla, että tämä on kriminaalien masinoima "operaatio". Että saisivat minut lopullisesti kadulle myös Runkokadulta.

Minä en tietenkään pystynyt laskua maksamaan. Rahat muutenkin vähissä. Ja siitä tuli sitten seuraus jonkin aikaa myöhemmin.

Erään kuukauden ensimmäinen arkipäivä, Ilmarinen oli pidättänyt eläkkeestäni yli 400 € ja tämän lisäksi ulosotto. Miten ihmeessä olisin pärjännyt ?! EN MITENKÄÄN. Minun yksiöni pelkkä

vuokra on 607 € / kk ja sekin on noussut lähes kahdellasadalla eurolla neljässä vuodessa !! Ainoana

tarkoituksena KAIKELLA TÄLLÄ DOKUMENTISSA EDELLÄ KERROTUSSA JA JÄLJEMPÄNÄ TULEVASSA ON OLLUT TEHDÄ MINUN ELÄMÄNI MAHDOTTOMAKSI !!!!????

Olin silloin kun tämä asia minulle selvisi jo todella huonossa kunnossa monien somaattisten ongelmieni ja toivottomien jalkojeni takia (Tästä lisää tässä osiossa kohdassa INTERVENTIO). En kertakaikkiaan jaksanut aloittaa taistelua tätäkään epäoikeudenmukaisuutta vastaan kuin vasta sitten myöhempänä ajankohtana kun olin TAYSsissa hoidettavana 4 viikkoa monien terveysongelmieni vuoksi. Alla liitettynä tekstejä tästä Ilmarista vastaan aloittamastani taistelusta.

Alle liitettynä teksti Ilmarisen 15.3. lähettämästä kirjeestä:

PÄÄTÖS

Henkilötunnus 180468-253J Päätös annettu 15.03.2024

Päätös postitettu 15.03.2024

LIIKAA MAKSETUN ELÄKKEEN TAKAISINPERINTÄ

Perimme takaisin aiheettomasti maksetun eläkkeen yhteensä bruttona

3.189,14 euroa (TyEL 126 §), Tämä päätös on täytäntöönpanokelpoinen ilman eri tuomiota tai päätöstä (TyEL 136 §).

Muutoksenhakuohje on päätöksen liitteenä.

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö

Ilmarinen

Käsittelijä Tarja Manni 010 284 2476 ma–pe klo 9–15 tai

elakemaksu.takaisinperintatiimi@ilmarinen.fi

Ilmarinen • Porkkalankatu 1, Helsinki • 00018 Ilmarinen

Asiakaspalvelu 010 195 000 (matkapuhelinmaksu/paikallisverkkomaksu)

Y-tunnus 0107638-1 • www.ilmarinen.fi

VIITALA, JARKKO JUHANI

RUNKOKATU 8 D 31

33340 TAMPERE

PÄÄTÖS

VIITALA, JARKKO JUHANI

AIHEETTOMASTI MAKSETTU ETUUS

Erittely takaisinperittävästä määrästä

Aika Brutto Veronpidätys Netto

01.11.2023 – 31.12.2023 1.548,08 € 317,36 € 1.230,72 €

01.01.2024 – 29.02.2024 1.641,06 € 336,42 € 1.304,64 €

01.11.2023 – 29.02.2024 3.189,14 € 653,78 € 2.535,36 € Perittävä määrä 01.11.2023 – 31.12.2023 muuttuu 15.04.2024 alkaen

bruttomääräiseksi,

koska kyseisen vuoden verotus valmistuu kuluvan vuoden huhtikuun aikana.

Pankkiyhteystieto

Pyydämme sinua ystävällisesti palauttamaan aiheettomasti maksetun etuuden nettosumman 2.535,36 euroa tilillemme:

IBAN-tili FI89 5000 0120 0262 31

BIC OKOYFIHH

Viite 00003000016237800006

Mikäli et pysty palauttamaan koko summaa kerralla ja haluat sopia

takaisinmaksusuunnitelmasta,

asiaasi Ilmarisessa hoitaa Eläkkeiden takaisinperintätiimi

010 284 2476 tai elakemaksu.takaisinperintatiimi@ilmarinen.fi

Ystävällisin terveisin

Ilmarinen

Eläkemaksu

Ilmarinen • Porkkalankatu 1, Helsinki • 00018 Ilmarinen

Asiakaspalvelu 010 195 000 (matkapuhelinmaksu/paikallisverkkomaksu)

Y-tunnus 0107638-1 • www.ilmarinen.fi

Muutoksenhakuohje

Porkkalankatu 1 • 00018 Ilmarinen • Puh. 010 284 2212 (8,4 senttiä/minuutti) • www.ilmarinen.fi

Muutoksenhaku saamaasi päätökseen

Jos olet tyytymätön saamaasi päätökseen, voit hakea muutosta kirjallisesti 30

päivän kuluessa siitä,

kun sait päätöksen tiedoksi. Osoita valitus työeläkeasioiden

muutoksenhakulautakunnalle (TELK),

mutta lähetä se Ilmariseen. TELK on eläkelaitoksista ja Eläketurvakeskuksesta

riippumaton

muutoksenhakuelin. Mikäli hyväksymme pyytämäsi muutokset, oikaisemme itse päätöksemme.

Miten valitus tehdään

Lähetä valituksesi meille kirjautumalla Ilmarisen OmaEläke-palveluun osoitteessa ilmarinen.fi ja

valitse kohta "Lähetä viesti". Verkkopalvelun kautta tunnistautuneena lähetettyä valitusta ei tarvitse

allekirjoittaa. Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta voi kuitenkin tarvittaessa pyytää sinua täydentämään valitusta allekirjoituksellasi.

Ilmoita valituksessa:

•  että se on osoitettu valitukseksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalle

•  päätös, johon haet muutosta

•  mitä muutoksia vaadit tehtäväksi

•  perusteet, joilla vaadit muutosta

•  nimesi, henkilötunnuksesi, osoitteesi ja puhelinnumerosi

•  edunjättäjän nimi ja henkilötunnus, jos valitus koskee perhe-eläkettä.Liitä valitukseen mukaan selvitykset, joihin vetoat. Selvitykset voit toimittaa

OmaEläke-palvelun kautta

lähetettävän viestin liitteenä. Voit toimittaa lisäselvityksiä OmaEläke-palvelun kautta koko

muutoksenhakuprosessin ajan. Jo aiemmin Ilmariseen toimittamiasi selvityksiä ei tarvitse lähettää uudelleen.

Vaihtoehtoisesti voit toimittaa valituksen Ilmariseen myös postitse osoitteeseen

Keskinäinen

Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, Muutoksenhaku, PL 1, 00018 ILMARINEN. Tällöin

valitus on

allekirjoitettava. Mikäli valituksen on laatinut puolestasi joku muu, valtuuta

hänet hoitamaan asiaa allekirjoittamallasi vapaamuotoisella valtakirjalla.

Milloin valituksen on oltava perillä

Valituksen on oltava Ilmarisessa viimeistään kolmantenakymmenentenä (30.)

päivänä siitä, kun sait

tiedon päätöksestä. Katsomme sinun saaneen tiedon päätöksestä seitsemäntenä (7.)

päivänä päätöksen postituspäivän jälkeen, jollei muuta ilmene.

Valituksen siirtyminen työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalle

Jos emme voi oikaista saamaasi päätöstä pyyntösi mukaisesti, siirrämme

valituksesi ja asiaasi liittyvät selvitykset TELKin käsiteltäväksi. Ilmoitamme siirrosta sinulle.

Ilmarisen ensimmäinen vastaus kysymykseeni ei pidä sisällään mitään uutta mikä ei olisi minulla jo tiedossa. Alle liitettynä Ilmarisen ensimmäinen vastaus:

Tässä pyytämäsi selvitys takaisinperinnästä.

Olemme 26.01.2024 vastaanottaneet 17.01.2024 päivätyn selvityspyynnön

ulosottolaitokselta

maksukiellon noudattamatta jättämisestä, jolloin olemme huomanneet pidätyksen

poisjäämisen eläkkeestäsi.

11.9.2023 ulosottolaitokselta tulleessa maksukiellossa on ilmoitettu rajoitustieto ajalle 01.10.2023-

31.10.2023 -200 €,

jonka jälkeen ulosotto on jäänyt pidättämättä eläkkeestäsi ajalla 01.11.2023-

29.02.2024 Edellä mainitulta ajalta ulosottolaitos on vaatinut puuttuvia summia takaisin,

jotka ovat maksettu heille 23.02.2024 ajalta 01.11.2023-31.12.2024 yhteensä 1.548,08 € bruttona 1.230,72 € nettona.

ajalta 01.01.2024-31.01.2024 yhteensä 817,95 € bruttona 650,27 € nettona ajalta 01.02.2024-29.02.2024 yhteensä 823,11 € bruttona 651,37 € nettona

Ulosottopidätys on laitettu voimaan heti seuraavan kuukauden alusta 01.03.2024

Olemme lähettäneet sinulle takaisinperinnästä kuulemiskirjeen 20.02.2024, johon et ole vastattu

kirjallisesti 21 päivässä. Olet soittanut meille 20.02.2024 ja pyytänyt

laittamaan perittävän määrän

suoraan ulosottoon, mutta meillä on oikeus periä aiheettomasti maksettua

eläkettä suoraan maksettavasta eläkkeestä. Olemme aloittaneet perinnän 1/6 osa suoraan eläkkeestäsi 1.7.2024 alkaen.

01.09.2024 maksettavasta eläkkeestä ei ole tehty perintää. Puhelinkeskustelussa 26.08.2024 on sovittu, että 01.10.2024 alkaen lyhennys on 200 € /kk.

Ilmarinen on antanut takaisinperinnästä päätöksen 15.3.2024, päätöksen liitteenä on ollut

muutoksenhakuohje. Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan 25.4.2024

Ilmariselle

lähettämän ilmoituksen mukaan ”Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan käsiteltäväksi ei

yllä mainittuun päivään mennessä ole saapunut valitusta alla mainitusta päätöksestä”. Näin ollen

Ilmarisen takaisinperintäpäätös on lainvoimainen.

Ilmarisen takaisinperintäpäätös perustuu työntekijän eläkelain (395/2006) 126

§:n 1 momenttiin ja

Ilmarista velvoittavaan lainkohtaan ”Jos eläkettä on maksettu enemmän kuin mihin

sen saajalla on oikeus, eläkelaitoksen on perittävä aiheettomasti maksettu eläke takaisin”. Työntekijän eläkelain 127 §:n mukaan ”Eläkelaitos voi periä aiheettomasti maksamansa eläkkeen

myös kuittaamalla sen vastaisuudessa maksettavista eläke-eristä. Ilman eläkkeensaajan

suostumusta kulloinkin maksettavasta eläke-erästä saa vähentää enintään kuudesosan siitä eläkeerän

osasta, joka jää jäljelle sen jälkeen, kun eläke-erästä on toimitettu ennakkoperintälain (1118/1996) mukainen ennakonpidätys.”

Sen jälkeen lähetin toisen selvityspyynnön Ilmariselle, johon ei ikinä tullut vastusta.

Ensinnäkin on todettava, että minä olen työskennellyt IT-alalla ja poikani

opiskelee TTYllä

Tietotekniikan koulutusohjelmassa ohjelmistotekniikkaa. Me molemmat tiedämme

aika tavalla siitä miten tietojärjerjestelmät TOIMIVAT erilaisissa yrityksissä. Siis tiedämme. Miksi Ilmarinen valehtelee meille ? Siis jälleen kerran tiedämme, että kyseessä on 100%nen valhe.

Siis käsittääkseni Ilmarisen tietojärjestelmä ulosoton vapakuukauden osalta toimii siten, että

virkailija merkitsee Ilmarisen tietojärjestelmään tietyn kuukauden vapaakuukaudeksi JA TÄMÄN JÄLKEEN ULOSOTTO JATKUU AIVAN NORMAALISTI TIETOJÄRJESTELMÄN HOITAESSA ASIAN.

Vai väittääkö Ilmarinen (siis käsittääkseni joku ihminen ei robotti), että kaikkien ulosotossa olevien

Ilmarisen asiakkaiden vapaakuukausien (2 vuodessa) ja ulosoton loppumisen muistaminen on

Ilmarisen virkailijoiden MUISTIN VARASSA ??? Samaten eläkkeen loppuminen, liikaa työskentely eläkkeen rinnalla, ihmisen kuolema, ihminen palaa kokopäivätyöhön ja

eläke jää tietyksi ajaksi “sivuun” jne. jne.

Jos Ilmarinen näin minun tapauksen kyseessä ollen väittää, niin ystävällisesti pyysin, että lisäätte

selvitykseen kyseisen virkailijan nimen ja ajankohdan kuka vapaakuukauden tietojärjestelmään

ylöskirjasi. Ja samalla tavalla virkailijan nimen, jonka vastuulla oli merkitä, että ulosotto loppuu

taas heti saman kuukauden (lokakuun) lopussa. Siis “Herra Isä” voisi ajatella, että jos kerran kaikki

on virkailijoiden muistin varassa, niin merkittäisiin samalla kertaa sekä

ulosoton vapaakuukauden

alku- ja loppu päivämäärät. Uusin myös nämä pyyntöni. Olen aivan varma, että

jokainen virkailija

kirjautuu Ilmarisen järjestelmään omalla tunnuksellaan ja kaikesta jää

tietojärjestelmän

“lokitietoihin” merkintä – kuka teki ja mitä.

SIIS OIKEASTI PIDÄTTEKÖ MINUA AIVAN TYHMÄNÄ ??? MAKSETTIIN LIIKAA 4 KUUKAUTTA “KUN JOKU IHMINEN UNOHTI” !!!

NO TÄSTÄ MYÖS MATEMAATIKKO KUN OLEN, NIIN VOISIN SUORASTAAN

LOOGISESTI PÄÄTELLÄ, ETTÄ ILMARISELLA ON NÄITÄ NS. “UNOHTAMISJUTTUJA”

NIIN PALJON, ETTÄ SE PELKÄSTÄÄN TYÖLLISTÄÄ PATALJOONAN VERRAN

VIRKAILIJOITA. MIKÄ OLI TODISTETTAVA. SUOMESSA ON ULOSOTOSSA N. 300 000

IHMISTÄ, NIIN VARMASTI MYÖS NÄISTÄ JOKUNEN ON ILMARISEN ASIAKKAANA. JA

VAIKKA EI NIITÄ AIVAN ÄÄRETÖNTÄ LÄHESTYEN OLISIKKAAN NIIN TÄLLÄINEN

ASIA EI VOI OLLA IHMISEN MUISTIN VARASSA. NYKYÄÄN OHJATAAN

YDINVOIMALAITOKSIA TURVALLISESTI SOVELLETUN TIETOTEKNIIKAN AVULLA – SIELLÄKIN ON VARMAAN KAIKKI IHMISEN MUISTIN VARASSA.

Pyysin perusteellista sselvitystä ja lähes kaikki oli sellaista tietoa minkä

olisin itse voinut

verkkopankin tiliotteista / tilitapahtumista löytää. SIIS UUSIN PYYNTÖNI NIILTÄ OSIN KUN TULEE TÄSSÄ YLÖSKIRJAUKSESSA.

Pyydän nöyrimmin selvitystä – en selitystä enkä sellaista tietoa, joka minulla jo on.

26.8.24 n. klo 14:52 asiakaspuhelussa , jotka Ilmarinen nauhoittaa, virkailija yksiselitteisesti totesi,

että kyseessä on Ilmarisen tekemä virhe. Ilmeisesti on niin, että Ilmarinen EI ole vastuussa millään

tavalla tekemistään virheistä. Näin minä asian kaiken tämän selittelyn jälkeen tulkitsen. Minä olen

Ilmarisen asiakas – en käsittääkseni painolasti. Vai onko myös niin, että

Ilmarisen mielestä

“asiakkaat eivät muuta tee kuin likaavat Ilmarisen lattiat”. Lähes suora lainaus erään viisaan yritysten hallitusten puheenjohtajan suusta. Onko virkailija todennut ko. puhelussa, että kyseessä on

ainoastaan Ilmarisen tekemä virhe ? Uusin myös tämän pyyntöni ja haluan sen selvästi kirjattavan

perusteelliseen uuteen selvitykseen. Lisäksi haluaisin ko. puhelun nauhoitteen, joka käsittääkseni on

esim. mp3, wav, wma, RealAudio, RealMedia tmvs. ääniformaatti. Tämän tiedoston voi lähettää

suoraan sähköpostiini jarkkojviitala@gmail.com. Tämä on minun oikeusturvani kannalta tärkeää.

Tälläisiin asioihin tarvitsee Ilmarisen IT-asiantuntijan apua. Se ei onnistu eläkeasioita hoitavalta virkailijalta.

Ilmarisen käyttämä tietojärjestelmä eläkeasiakkaiden tietojen hallintaan. Pyysin

jo aiemmin, että

Ilmarinen yksityiskohtaisesti kertoo, miten esim. nämä ulosoton vapaakuuukaudet

Ilmarisen järjestelmään kirjataan. Uusin myös tämän pyyntöni.

Päivämäärät Ilmarisen ensimmäisessä selittelyssä. Minulle voi asettaa kaikenlaisia päivämääriä,

mutta nyt on valitettavasti niin minun oikeustajuni mukaan, että joka virheen tekee myös maksaa siitä.

Olen kesän 2023 saakka taistellut terveysongelmien kanssa. Tällä hetkellä olen

ollut yli kolme viikkoa sairaalahoidossa ja olen aika tietämätön jatkosta ja tulevaisuudesta.

En itse oikein jaksaisi taistella mielestäni ja oikeustajuni mukaan

päivänselvästä asiasta. Mutta aion

jatkaa niin kauan, että saan haluamani selvityksen ja saan toimittaa oikeata tietoa sitten eteenpäin.

Alla olevat siniset tekstiotteet on Ilmarisen ensimmäisestä ns. selvityksestä.

Olemme 26.01.2024 vastaanottaneet 17.01.2024 päivätyn selvityspyynnön

ulosottolaitokselta

maksukiellon noudattamatta jättämisestä, jolloin olemme huomanneet pidätyksen

poisjäämisen eläkkeestäsi.

Jos tämä selvityspyyntö on tullut sähköisenä, niin haluan siitä kopion samalla tavalla toimitettavaksi

kuin tämä ensimmäinen selitys. Jos ulosoton selvityspyyntö on tullut kirjeenä, niin haluan että se

kopiokoneella kopioidaan PDF-formaattiin ja toimitetaan minulle kuten edellisessä lauseessa totesin.

Ilmarisen takaisinperintäpäätös perustuu työntekijän eläkelain (395/2006) 126

§:n 1 momenttiin ja

Ilmarista velvoittavaan lainkohtaan ”Jos eläkettä on maksettu enemmän kuin mihin sen saajalla on oikeus, eläkelaitoksen on perittävä aiheettomasti maksettu eläke takaisin”. Työntekijän eläkelain 127 §:n mukaan ”Eläkelaitos voi periä aiheettomasti maksamansa eläkkeen

myös kuittaamalla sen vastaisuudessa maksettavista eläke-eristä. Ilman

eläkkeensaajan

suostumusta kulloinkin maksettavasta eläke-erästä saa vähentää enintään

kuudesosan siitä eläkeerän

osasta, joka jää jäljelle sen jälkeen, kun eläke-erästä on toimitettu ennakkoperintälain (1118/1996) mukainen ennakonpidätys.”

En vajavaisilla tiedoillani löytänyt FINLEX-verkkosivuilta “Työntekijän eläkelaki

(395/2006)”kyseisiä pykäliä. Jos tahtoa ja halua on kertokaa, millä haulla löydän ko. pykälät verkko-osoitteesta www.finlex.fi.

Lopuksi totean seuraavaa. Jään odottamaan erittäin perusteellista selvitystä

kaikista niistä asioista, jotka on tässä ja aiemmissa samaan aiheeseen liittyvissä viesteissä pyytänyt.

Kiitos.

Jarkko

Jarkko Juhani Viitala

Runkokatu 8 D 31

33340 TAMPERE

Puh. + 358 46 881 4460

Email. jarkkojviitala@gmail.com

Kaikki tämä siksi, että minun ilmeisesti tulisi tappaa itseni etten jatkuvasti kohtaisi tätä PERKELEEN MIELIVALTAA !!??

Sitten takaisin minun ja Amin "normaaliin" arkeen.

Pikkukaverin (siis Ami) kanssa aina yksi pidempi lenkki aamuisin. Sen jälkeen vielä pari lyhyempää lenkkiä loppupäivän aikana. Ami on oikein kiltti ja oppivainen kaveri. Paljon seuraa on hänestä minulle.

Todella iso ulosotto jatkuu ja sen vuoksi äitini alkaa auttamaan minua taloudellisesti. Minun oikeudentajuni mukaan tuki pitäisi saada sieltä mistä sen lain mukaan pitää tulla. Täytyy pitää mielessä, että pelkkä vuokrani on 607 € / kk. Sosiaalisissa tuissa sama meno siis jatkuu.

Todellisuudessa minua alettiin häätämään kodistani jo kesän 2004 alussa, eli käytännössä olen ollut ilman tukia koko sen ajan kun lapset olivat alaikäisiä ja siitä vielä syyskuuhun 2024 jolloin sain ensimmäiset tuet Tampereen kaupungin sosiaalitoimesta kolmen ilmaisen siivoukerran muodossa. Tämä tapahtui sen jälkeen kun olin tätä dokumenttia jo melko pitkälle ylöskirjannut ?! Varmasti myös jokainen tämän dokumentin lukija näkee tässä selvän yhteyden !!! Tästä tässä osiossa kohdassa INTERVENTIO paljon lisää.

Kun saan taloudellista tukea niin usein haen ALKOsta halvimman punaviinipullon ja ostan myös kaksi olutta (täytyy pitää mielessä, että vielä Nokiallakin asuessani olin raivoraitis enkä tupakoinut. Siitäkin huolimatta, että olijo nähnyt, kuullut ja kokenut kaikenlaista törkeää vääryyttä. Treenasin myös kokoajan. Isäni kuoli 2006 niin siihen loppui elämänhaluni. Jos minulla ei olisi lapsia en olisi enää täällä tätä dokumenttia kirjoittamassa). Lääkitsen alkoholilla unettomuutta, yksinäisyyttä ja muita ongelmia, jotka vain tuntuvat lisääntyvät ja kasaantuvan. Tuntuu, että ikinä enää elämässäni ei ole toivoa paremmasta.

Lapset onneksi käyvät aina välillä.

Tyttäreni “-”n ylioppilas kirjoitusten jälkeen sinä päivänä kun hän saa kokeiden tulokset lapset tulevat luokseni syömään.

Ostan “-”lle lahjaksi hopeiset korvakorut, kortin ja kuohuviinipullon. Ruuaksi tein kalakeittoa ja täytettyjä paprikoita. Vaikka itse sanonkin niin olen aika hyvä kokki ja osaan tehdä monenlaista ruokaa. En ikinä osta valmisruokia vaan teen itse aina ruuan. Tapana on tehdä isoja annoksia kerrallaan edullista perusruokaa niin, että annoksia tulee moneksi päiväksi. Syön lämpimän ruuan kerran päivässä.

Molemmat lapset pitivät ruuistani ja ovat aina pitäneet silloinkin kun me kolme asuimme yhdessä vuodesta 2005 vuoteen 2019. Tein aina hyvää ruokaa vaikka siihen ei ikinä varaa ollutkaan. Pyrin aina lapsille kokatessani noudattamaan lautasmallia, että he saisivat monipuolista ja hyvää ruokaa.

Seuraava kesä alkoi periaatteessa melko hyvin. Usein kesällä ostin vakioksi muodostuneet punaviinipullon ja kaksi olutta. Kuuntelin musiikkia YouTubesta ja lauleskelinkin joskus (tiedän kyllä nyt, että tein itseni naurettavaksi kun ymmärrän kuinka tämä "homma" ylipäätään toimii). Ulkona istuimme naapurien kanssa ja olivat aluksi olevinaan "kavereita". Sain naapureilta myös tv:n ja puhelimen kun ostivat itselleen uusia. Oma tv:ni oli rikki ja minulla oli ikivanha peruspuhelin. Tv:n meinaan palauttaa mutta kännykästä on jo lasi rikki niin sitä en. Kiitos EI kiitos kaiken Haukiluomassa kokemani jälkeen jonka näin jälkikäteen ymmärrän. Joskus kutsuttiin jopa kylään ja erään kerran yksi naapuri toi myös ruokaa.

En tiedä mikä sitten yht´äkkiä tavallaan muutti kaiken. Alkoi kuulua kaikuja Ylöjärven

Metsäkylästä. Kuulin kaikenlaisia vastaavia kommentteja mitä silloin 2004 Metsäkylässä (ja niitä on kuulunut siihen saakka kun tapahtui INTERVENTIO, josta jäljempänä samassa osiossa. Esimerkiksi parvekkeella istuessani Amin kanssa tupakoimassa. Ja yskimistä ja syljeskelyä). Listasin alle muutamia kommentteja kyseisen kesän ajalta ja sen jälkeen. Valitettavasti kaikkia en voi muistaa. Ihmetystä tässä herättää, että Nokialla Koskenmäessä ja Ylöjärvellä Erkontiellä naapurit kohtelivat minua ystävällisesti ja kohteliaasti. Metsäkylässä ja Haukiluomassa kaikki oli aivan toisin.

Kuulemiani kommentteja kesän aikana:

Olin kertomassa Nokialla ilmaiseksi myymästäni (syy oli ulosottomiehen, joka haukkui minut moneen otteeseen puhelimessa valehtelijaksi ja sanoi että lapset eivät edes asu sinulla. Juuri niinkuin kerroin osiossa Nokia, Koskenmäki) Honda XX 1100-merkkisestä moottoripyörästä. Vilpittömästi yritin kertoa, että kuinka mahtava kyseinen moottoripyörä oli ja että aioin säästää sen pojalleni “-”lle. Istuin ulkona muiden naapurien kanssa tuolloin niin kun moottoripyörän nimen mainitsin niin eräs miespuolinen naapuri totesi samantien, että "Kanna se tuolisi tuonne nurkan taakse", tarkoittaen minua ja tuoliani. Mitä helvettiä voisin sanoa ?!

Eräs miespuolinen naapuri, joka asuu samassa rapussa kolmannessa kerroksessa ja jota kutsun "kaljupääksi" sanoi "Huumehörhöistä tehdään vain sankareita" jälleen kerran istuessamme kesällä "naapurien" kanssa ulkona.

Miespuolinen naapuri nimeltään Yrjö totesi minulle kun istuin tupakalla kesäiltana ulkona kun parvekkeet olivat vielä remontin alla, että "Mustalaisten koira on täällä vapaana".

Naapuri nimeltä Teuvo tuli lähikaupasta olut laatikon kanssa ja sanoi minulle, että "Mustalaiset myivät minulle Sandellsin kaljaa".

Sandels on suomalaisen Olvi-panimon olutmerkki. Nimi viittaa ruotsalaiseen sotamarsalkkaan ja kreiviin Johan August Sandelsiin (1764–1831), jonka kasvot on kuvattu oluen etiketissä. Minä en ainakaan olutta ole koskaan myynyt – edes ruotsissa ?!

"Hukkapalaksi" (koska on erittäin lyhyt ja isomahainen) nimeämäni tuli minua vastaan kun lähdimme Amin kanssa lenkille käsissään kaksi öljykanisteria ja totesi Amille "Tule Ami haistelemaan näitä".

Jälleen "hukkapalan" kommentti. Olin Norjassa moottoripyörällä kesälomamatkalla ja kaaduin jne jne ja tuijotti minua hymy huulillaan. En tiedä tarkoittiko mitä ? Hohhoijaa voisin sanoa.

"Kaljupään" seuraava kommentti (ajaa ilmeisesti "jokamiesluokassa" "rallia" eikä juuri muusta osaa puhua). "Tein siinä remonttia ja kaaadoin vahingossa bensiiniä kuumalle koneelle ja se höyrystyi.....jne....".

Meidän asuntoyhtiön AS Oy Sävykallion hallituksen puheenjohtajan vaimon kommentti seuraavaksi. Istuin parvekkeella tupakoimassa niin hän pysähtyi parvekkeen alaikkunan eteen lastensa ja rattaiden kanssa ja totesi kuuluvalla äänellä muka lapselleen "Älä ota sitä keltaista se on myrkyllinen". Keltaista ? Myrkyllinen ?

Tämän kommentin kuulin AS Oy Sävykallion huoltoyhtiön Lännen kiinteistöhuollon huoltomiehen suusta, vähän ennen kun tapahtui INTERVENTIOKSI nimeämäni tapahtuma, josta jäljempänä tässä osiossa. Olin todella huonossa kunnossa silloin. Käytännössä jalaton ja liikuin sisälläkin todella huonosti vaikka tukea seinistä ja huonekaluista sai. Lisäksi kaikki muut somaattiset ongelmat. Asunto oli ollut pitkään siivoamatta kun en kertakaikkiaan pystynyt siivoamaan. Lisäksi WC-pönttö oli mennyt tukkoon juuri sattumalta vähän ennen kun jouduin kokoajan käymään WCssä istumassa. Usein monta kertaa päivässä ja tuli myös veristä ulostetta. Syytä siihen en tiedä koska en ole lääkäri. Tästä syystä jouduin käyttämään pyykihuoneen WCtä. En asunnon siivottomuuden vuoksi kehdannut päästää ketää sisälle. Uskoin vain, että jalat paranee kyllä ja pystyn asunnon siivota ja laittaa kuntoon. Näin ei käynyt.

Eräänä päivänä istuin taas parvekkeella tupakoimassa, niin Lännen kiinteistöhuollon huoltomiehiä tuli pavekkeen alaikkunan eteen ja yksi heistä sanoi minulle, että "Tullaan sitten poliisien kanssa".

Näin myös tapahtui, joka selviää myös kohdassa INTERVENTIO.

Liekö sillä asialla tähän kaikkeen MITÄÄN VAIKUTUSTA, että olin kirjoittanut tätä dokumenttia tässä vaiheessa ja melko pitkälle ?!

TÄHÄN KOHTAAN ON SANOTTAVA, ETTÄ KUKAAN KOMMENTOIJISTA EI TUNNE MINUA IHMISENÄ MILLÄÄN TAVALLA.

Yksi kommentti, joka tapahtui vasta Yliopistollisesta keskussairaalasta päästyäni täytyy myös kirjata tähän.

Olimme tulossa Amin kanssa kävelyltä. Minä rollaattorin kanssa tietenkin niinkuin aina nykyisin. Ulkona oli metsuri kaatamassa puita. Tullessamme hänen kohdalleen kun hän heitteli pilkkomiansa puita peräkärryn lavalle, hän ssanoi minulle "Siinä on vähän koiralle keppejä". Olivat isoja puupölkkyjä suorastaan. Eli kommentti oli tarkoitettu yksinomaan ja vain minulle. Koiraksi ovat kutsuneet monet muutkin. Esimerkiksi edellä kertomani seurakunnan Diakoni.

Minä vastasin metsurille, että "Koirat tekee keppejä", jolloin hänen hymynsä kyllä hyytyi ja poistui heti paikalta. Nyt on todettava, että enää en jää vain sanattomaksi ja ole hiljaa kun joku käyttää sanallista väkivaltaa. Olen oppinut pitämään puoleni koska en ansaitse tälläistä jatkuvaa törkeää sanallista väkivaltaa.

Aiemmin kotona, töissä ja missä tahansa, minä olin aina vain hiljaa ja "nieleskelin" kaiken vääryyden. EN KOSKAAN ENÄÄ !!!

Yli 20 vuotta jatkunut panettelu väärin perustein ja monien lakien rikkominen toimissa, joiden yksinomaisena tarkoituksena on ollut saattaa minut pois "päiviltä". En tule tätä koskaan hyväksymään ja jatkan hautaan asti taistelua. Jokaisesta laittomasta teosta minua kohtaan, rangaistus, jonka laki ankarimmin kustakin rikoksesta määrää jokaiselle taholle.

Kaikkein järkyttävintä on minusta se, että minua hakataan Yliopistollisessa Keskussairaalassa ja kaikki nämä yli 20 vuotta toistuneet skitsoamiset kuulen myös siellä koko sen neljän viikon ajan, jonka olen hoidettavana.

Jokainen yksityinen ihminen, jokainen yritys ja jokainen taho, joka tähän minun jatkuvaan nöyryyttämiseen on osallistunut pitäisi määrätä pakkohoitoon.

Kaikkien kuulemieni kommenttien jälkeen minun hyvä mieleni oli kadonnut. Ajattelin, että kokeilen musiikilla, jota kuuntelin YouTubesta kokoajan. Jos soitin kappaleita mitkä eivät minun ns. "naapuri-yleisölle" sopineet laisinkaan, niin kun menimme Amin kanssa ulos kaikki olivat kadonneet. Jos taas toisinpäin; musiikki, joka "yleisölle" soi, oli mieluista, niin kyllä löytyi taas kavereita. Totuus ei ole yli kahteenkymmeneen vuoteen kelvannut kellekkään !

Jonkin aikaa tämän jälkeen alkoi yskiminen ja syljeskely minun parvekkeeni kohdalla ja kun olin Amin kanssa ulkona. Aivan uskomatonta porukkaa. Ilmeisesti kaikilla tupakkayskä niinkuin minulla se alkoi jossain kohtaa kun asuin vielä Erkontiellä. Kukaan ei Erkontiellä syljeskellyt, yskinyt, skitsonnut typerillä väärillä asioilla eikä mitään muutakaan. Kaikki olivat siellä oikein ystävällisiä minulle.

Mietin vain yksikseni, että kuka tämän asian on liikkeelle laittanut ?!? Muranen ja rikoskumppanit taas liikkeelläkö ??? En ollut tässäkään kohtaa ollut vuosiin missään tekemisissä. Suoraan sanottuna ei voisi vähempää kiinnostaa, ajattelin. Myöhemmin taas huomasin että Muranen ei koskaan jätä rauhaan. Olin juonut alkoholia ja viestittelin lasten kanssa. Sanoin viestittelyn jossain kohdassa, että parempi olisi jos kuolisin pois. Myönnän, että se oli väärin tehty ja ajattelematonta minulta.

Viestittää se lapsille. Mutta kenelle muulle sen olisin tehnyt ??? Olin aina yksin ja yritin jo

Erkontiellä säälittävällä tavallaa lopettaa itseni. Mitäs sitten tapahtui ? Puhelimeeni suorastaan tulvi viestejä ex-muijalta. Ajattelin vain, että ei perkele kuulu sulle mun ja lasten väliset asiat. Lapset olivat aikuisia jo. En lukenut ainuttakaan viestiä vaan poistin kaikki tekstiviestit heti. Tiesin vanhastaan sen, että jos yhteenkin viestiin vastaan, niin Murasen suunnasta tekstiviestejä tulee "loputtomiin". Ainoa tunne Murasta kohtaan oli silloin ja on kuolemaani saakka pelkkä VIHA.

Eräänä päivänä menin pyykkitupaan hakemaan pesussa olleita pyykkejäni. Pyykkihuoneessa on omat varauskirjat pyykkivuorojen varausta varten. Pöydällä oli kuitenkin yksi ikivanha revitty kalenterin sivu, josta – kuinka ollakkaan – oli ympyröity "Marian ilmestymispäivä". Mitäs se rakas Isäni sanoikaan vuonna 2004 uudenvuoden aikaan Ylöjärven Metsäkylässä kun Murasen raivopää repi meidän valokuvia keittiön lattialla. No, Isäni sanoi "Sä et sitten perkeles lähde kotuas mihinkää". Minua oli jo edeltävän kesän alusta saakka "savustettu" pois kodistani. Kun Isäni sanoi mitä sanoi niin eräs päivä vain satuin näkemään kalenterissa "Marian ilmestymispäivän" ja ympyröin sen. Mitä helevettiä ??? Murasen kaikki temppuilut sitä ennen kesän 2004 alusta lähtien??? Oli milloin Olli rahnasto kuva poikani kaapin ovessa. Parittomia sukkia ympäri ämpäri. Muranen yritti kaikin tavoin ilmaista minulle että painu vittuun täältä ! Minä teen yhden asian ja kuulen siitä vielä tässä vaiheessakin yli 15 vuoden jälkeen ! JA MIKÄ USKOMATTOMINTA,

NIIN TÄMÄ ASIA TOISTUU TAAS KUN MINUT HENKISEN VÄKIVALLAN TURVIN

MUILUUTETAAN YLIOPISTOLLISEN KESKUSSAIRAALAN ACUTAAN ! KAIKKI SAMAT

SKITSOOMISET KUULEN HETI ACUTASSA LEVÄTESSÄNI SAIRAALAVUOTEELLA KUN MINULLE TEHTIIN KOKEITA. EIKÄ LOPPUNUT SIIHENKÄÄN ! SAMA PERKELEEN SKITSOOMINEN JATKUU OSASTOLLA OLLESSANI NIIN KOKO 4 VIIKON AJAN !!!

SAATANAN AIVOTTOMAT IMBESILLIT ! YLI KAKSIKYMMENTÄ VUOTTA

KALENTERISTA YMPYRÖIMISEN JÄLKEEN ! MISSÄ OLEN OLLUT SINÄ AIKANA ??? EN YHTÄÄN MISSÄÄN !

TODELLINEN MARIAN ILMESTYMISPÄIVÄ ON 6.5.2001 KUN TYTTÄRENI “-” SYNTYI ! ANNOIN TYTTÄRELLENI ERITTÄIN PALJON RAKASTAMANI JA IHAILEMANI LEMPI-MUMMUN TOISEN NIMEN. PERKELEEN TYPERYKSET !!!

MITÄS MURASEN "HOIDOISTA" ON HÄNELLE SANOTTU ??? NIITÄ ON OLLUT HERVANNASTA LÄHTIEN KUN SINNE OPISKELEMAAN MUUTIN. JA VARMAAN KOKO SEN AJAN KUN OLI ARMEIJASSA VAJAAN VUODEN. SEINÄJOKI TÄYNNÄ "HOITOJA".

TUO ANTAA KAIKILLE, KUULIN AIKOINANI ERÄÄN SEINÄJOKELAISEN NUOREN MIEHEN SANOVAN KUN ISTUIMME AUTOSSA KAVERINI KANSSA. HÄN TARKOITTI MURASTA.

TUHLASIN ELÄMÄNI PARHAAT VUODET NAUTAAN. TEIN SAMAN VIRHEEN KUIN ISÄNI TEKI. KADUN SITÄ KOKO LOPPUELÄMÄNI !

ONNEKSI MINULLA ON KUITENKIN RAKKAAT LAPSENI “-” JA “-” !

Tästä lähtien olin lähinnä kaksistaan Amin kanssa. Lapset kävivät aina joskus ja minulla oli tapana, että tein heille ruuat ja muut.

Elämä on tälläistä kun ihmiset tuijottavat vain omaan "napaansa", totuudesta välittämättä. Koko vitun paska minulle entinen isänmaa suomi, vastaan minä ja pikkukaverini. Helvetin pinokkiot.

Minun uniongelmat eivät taas ota loppuakseen. Otan yhteyden Tesoman terveysasemalle ja menen lääkäriin asian vuoksi. Lääkärin määräyksestä kokeillaan kahta väsyttävää lääkettä. Toinen on Ketipinor ja toisen nimeä en enää kirjoitushetkellä muista. Kummastakaan ei ollut yhtään mitään apua. En osaa sanoa kun en ole lääkäri, että olivatko kokeilujaksot liian lyhyitä ? Saattaa kestää kaksikin viikkoa ennenkuin uusi lääke alkaa tehota.

Uniongelmat siis jatkuu. Lääkitsen sitä edelleen alkoholilla ja monia muita asioita. On pullo "ystävänä" kun ketään muuta ei ole.

Juomisen haittapuolena on jatkuva WCssä käynti öisin. Tästä aiheutuu se, että väsymys kasvaa ja kasvaa ajanmittaan. Ollen jo lopulta lähes uuvuttava. Haukuttelua ja uupumista kaiket päivät etkä siltikään saa nukuttua ilman alkoholia.

Lapset käyvät aina silloin tällöin. Siivoan ja teen ruuat aina. Jalat ovat vielä ihan kunnossa. “-” on muuttanut jo Helsinkiin poikaystävänsä Waltterin kanssa. Waltteri on ainoa rehellinen poliisi minkä tiedän kirjoittamishetkelläkin vielä. Tyttäreni ei valitsisi epärehellistä kaveria.

Pikkukaveri Amin kanssa käydään lenkillä useamman kerran päivässä.

Ihmisiä ei paljonkaan ulkona näy. On hyvin yksinäistä mutta onneksi on Ami. Siitä kiitän Luojaani.

Äitini soittaa monta kertaa päivässä. En oikein välillä jaksa sitä.

Törkeän iso ulosotto jatkuu. Ulosotosta saa kaksi vapaakuukautta per vuosi. Näinä kuukausina ostan sellaisia kalliimpia asioita mitä tarvitsen.

Syön tietenkin lääkkeeni ja haen aina uudet Tesoman apteekista kun tarve on.

Seuraava tärkeä asia on käynnit TAYSsin riippuvuuspoliklinikalla. Tupakka ja nyt raakaa

Koskenkorvaa kuluu tässä vaiheessa aivan liikaa. Tiesin kyllä itse, että sitä ei terveys ja sisäelimet loputtomiin kestä. Mutta ajattelin, että mitä väliä sillä enää on.

Tammikuussa 2022 on ensimmäinen käyntini poliklinikalla. Tärkein syy käyntiini on, että tarvitsen B-lausunnon KELAa varten lääkeitten erityiskorvattavuusoikeuden pian loppuessa.

Lääkkeiden erityiskorvattavuus myönnettiin sitten lääkärin tekemän B-lusunnon perusteella 23.2.2022. Tietenkin söin lääkkeeni, mutta unettomuuden hoitoon määrätty Mirtatzapin ei tehoa edelleenkään. Saan nukuttua hyvin lyhyitä yöunia vain.

Tässä välissä ei oikeastaan mitään merkittävää tapahdu. Olemme Amin kanssa aina kaksistaan ja ystäviä ei ole vaan kaikki "kiertävät kaukaa".

Ihmiset syljeskelee, yskii ja esittävät typeriä kommenttejansa parvekkeeni edessä kun olen tupakalla.

Sitten siirrytään kesän 2023 alkuun. Jalkani alkavat oireilla voimattomuutta ja ovat usein puutuneet. Luultavasti paljon muitakin somaattisia ongelmia on jo tässä vaiheessa. Mutta Pohojanmaalta ku o kotoosin nii menöö lääkärihin vasta pää kainalos. Tämä on aivan väärin ajateltu tajuan nyt kirjoittamishetkellä. Olisi pitänyt mennä lääkäriin heti kun ensimmäiset oireet jaloissa ilmenivät. En vain mennyt ja siinäkin suhteessä olin ja toimin niinkuin Isäni aikoinaan.

Tapasin käydä aina bussilla Tesoman S-marketissa ruoka-ostoksilla ja tietenkin ALKOssa hakemassa viinaa. En muuten siihen olisi pystynyt kun ulosotto oli niin törkeän iso mutta kun äitini auttoi taloudellisesti niin pystyin.

Jalkojen tila huononi kokoajan melko nopeasti. Kävelystä alkoi tulla huteraa ja erittäin hankalaa. Heinäkuun 24. 2023 lähdin taas Tesomalle kauppaan. Tajusin jo lähtiessäni, että jalkojeni kunto on todella huono.

Otin aina kaupassa kauppakärryt ja kun S-marketista lähdin ja päästin kauppakärryistä irti, niin tajusin samalla sekunnilla, että tämä kauppamatka ei tule päättymään onnellisesti. Pystyin kävellä vielä Tesomankadun yli Westerin kauppakeskuksen rakennuksessa sijaitsevan kirjaston eteen. Sitten jaloistani katosivat käytännössä kaikki voimat. Jalat ensiksi alkoivat täristä ja sen jälkeen olivat kuin "kumia". Kaaduin kontalleni kirjaston eteen. Olin aika hädissäni kun tajusin, että en ikinä tule omin avuin tästä ylös pääsemään.

 

Alla olevassa viestinvaihdossa kohdassa TÄSSÄ VIESTISSÄ SELITÄN KAATUMISENI TESOMALLA kerron kaatumiseni tesomalla ja sitä seuranneen pankkitilini tyhjäyksen. Oli kuitenkin kohtelias rikollinen kun ensin katsoi saldon, teki sen jälkeen kaksi erillistä nostoa tililtä (vaikka nostoraja oli niin iso, että olisi voinut tyhjätä tilini yhdellä nostolla kokonaan) ja jätti vielä tilille runsaat 100 € rahaa, palautti minun hakemaan pyytämäni ostokset ja pankkikortin. Ja poistui tyytyväisenä kaikessa rauhassa tämän jälkeen paikalta. Mitä helvetin ihmettä tämäkin ?!!

Kun minut sitten tuotiin ambulanssilla Tesomalta kotiin ja vasta siinä vaiheessa kotona pystyin tarkistamaan tilini saldon, niin todella huomasin nostojen tapahtuneen "rikollisen" toimesta ja että hän oli jättänyt vielä tililleni jonkin verran rahaakin. Seuraava on minun mielipiteeni. Oikea kriminaali olisi tyhjännyt koko tilini kertanostolla, heittänyt kortin rokikseen ja hävinnyt kuin tuhka tuuleen. Tämä kuitenkin vielä nostojen jälkeen palautti korttini ja ostokseni.

Samana päivänä tein kytille rikosilmoituksen asiasta. Pian asian tiimoilta minuun otti sähköpostitse yhteyttä  rikoskoskonstaapeli Jerry.Stucki@poliisi.fi. Lukijan kannattaa kiinnittää heti huomionsa "poliisin" titteliin. Siinä esiintyy tuo ihmeellinen ylimääräinen "kos".

Minua on yli 20 vuotta aliarvioitu ja pidetty täysin tyhmänä. Tässä tapauksessa haistoin huijauksen kuitenkin vielä ufolla avaruuteenkin ammuttuna, niin sieltäkin asti.

Pysyin hetken huijaripoliisin "kyydissä" mukana ja sitten päätin, että hyppään tästä paskahuijauksesta pois. En ole kirjoituspäivään (10102024) vieläkään nähnyt rahojani. 330 € on minulle helvetin iso rahamäärä.

Alla viestinvaihto älykkään kytän kanssa. Lisäksi hän lähetti tavallista sähköpostia. Käsittääkseni rehellinen poliisi käyttäisi tälläisissä asioissa turvapostia, että asianomistajan tiedot ja sähköpostivaihto on salattu.

 VS: Lisätiedot Subject:

VS: Lisätiedot From:

Stucki Jerry POL <Jerry.Stucki@poliisi.fi> Date:

09/10/2023, 12.35 To:

Jarkko Viitala <jarkkojviitala@gmail.com>

Moikka,

Etsintäkuulutus on epäilyllä perässä edelleen, ei ole jäänyt kiinni tai henkilöä ei ole tavoitettu. Kun jää kiinni, homma etenee sitten. JERRY STUCKI Vanhempi rikoskoskonstaapeli | Senior Detective Constable Rikostutkinta | Criminal Investigations

+358 295 444 678 SISÄ-SUOMEN POLIISILAITOS | CENTRAL FINLAND POLICE DEPARTMENT

Sorinkatu 12, 33100 Tampere, Finland

Lähettäjä: Jarkko Viitala <jarkkojviitala@gmail.com>

Lähetetty: maanantai, 9. lokakuuta, 2023 10:20

Vastaanottaja: Stucki Jerry POL <Jerry.Stucki@poliisi.fi>

Aihe: Re: Lisätiedot Hei!

Te olette varmaan kuulustelleet jo kriminaalin?

Tarvitsisin vaatteita talveksi ja rahoilla olisi tarvetta.

Ystävällisin terveisin, Jarkko Viitala pe 18. elok. 2023 klo 7.05 Stucki Jerry POL <Jerry.Stucki@poliisi.fi> kirjoitti:

Moikka, Nämä prosessit eivät ole nopeita.

Epäilty tekijä on tunnistettu automaatissa olevasta kamerasta poliisin toimesta ja hänet oli kutsuttu kuulusteluun. Hän ei saapunut kuulusteluun kutsusta huolimatta. Nyt hänelle on laitettu etsintäkuulutus perään.

Kun rikoksesta epäilty on saatu kuultua, asia siirtyy syyttäjälle, joka päättää syyttämisestä käräjäoikeudessa.

Otan sinulta asianomistaja lausunnon puhelimitse asiaan, joka päätyy myös syyttäjälle. Kuulustelussa otan sinun version tapahtumasta, sekä sinun vaatimukset virallisesti kuulustelulomakkeelle.

Ymmärrän ahdinkosi asiassa, mutta en voi prosessia itse mitenkään nopeuttaa valitettavasti. JERRY STUCKI Vanhempi rikoskoskonstaapeli | Senior Detective Constable Rikostutkinta | Criminal Investigations

+358 295 444 678 SISÄ-SUOMEN POLIISILAITOS | CENTRAL FINLAND POLICE DEPARTMENT

Sorinkatu 12, 33100 Tampere, Finland

Lähettäjä: Jarkko Viitala <jarkkojviitala@gmail.com>

Lähetetty: perjantai, 18. elokuuta, 2023 5:59

Vastaanottaja: Stucki Jerry POL <Jerry.Stucki@poliisi.fi>

Aihe: Re: Lisätiedot Hei !

Miksi tämä kestää näin kauan ?

Minä yritin heinäkuussa säästää mahdollisimman paljon kun sain koko eläkkeen niin tälle kuulle.

Nyt on se tilanne että minulla ei ole ruokaan rahaa ja kuukautta on vielä kiduttavan kauan jäljellä.

Minulla ei ole muita vaatimuksia kuin saada rahani takaisin (jos siltä ihmiseltä se on ylipäänsä mahdollista). Tässä tilinumeroni jos se mahdollisesti onnistuu: FI12 3939 0056 7979 70

Terveisin,

***************************

Jarkko Juhani Viitala

Runkokatu 8 D 31

33340 TAMPERE

Puh. + 358 46 881 4460

Email. jarkkojviitala@gmail.com

***************************

TÄSSÄ VIESTISSÄ SELITÄN KAATUMISENI TESOMALLA:

pe 11. elok. 2023 klo 11.09 Jarkko Viitala (jarkkojviitala@gmail.com) kirjoitti:         Hei !

330 € on minulle iso raha. se on kuuden viikon ruuat. Olen pienituloinen.

Eniten harmittaa että luotin hädän hetkellä kriminaaliin.

Olen kärsinyt viikkokausia voimattomista jaloista.

Menin silloin 24.7. Tesomalle nyssellä ja kun lähdin S-marketista kävelemään Westeriä kohti niin kirjaston edessä jalat rupesivat tärisemään ja kaikki voimat katosivat jaloista.

Kaaduin siihen paikkaan ja paikalle tuli ihmisiä.

Ensimmäisenä joku ihana rouva joka oli tukena ambulanssin saapumiseen asti.

Auttajat joihin kuului myös rahat ryöstänyt roisto yrittivät minua ylös mutta jaloissani ei ollut minkäänlaisia voimia eivätkä ne kantaneet ollenkaan. Kiltti rouva tilasi ambulanssin ja tässä vaiheessa kysyin voisiko joku käydä puolestani Westerissä.

Roisto sanoi että minä voin käydä ja HULLUUNNIKSSANI annoin hänelle korttini.

Eniten ärsyttää että kriminaali käytti härskistii hyväkseen minun hätääni.

En ikinä enää luota ihmisiin. En koskaan !

Mitä nyt haluaisin hänen tietävän niin nyt on 11. päivä elokuuta ja minulla ei ole enää rahaa ruokaan. On varmasti tyytyväinen itseensä. On varmasti ryypännyt rahani tai joku saatanan nisti.

Minä olen aina yrittänyt luottaa ihmisten hyvyyteen mutta en enää.

Haluan rahani takaisin. En muuta.

Kiitos avusta !

Ystävällisin Terveisin,

***************************

Jarkko Juhani Viitala

Runkokatu 8 D 31

33340 TAMPERE

Puh. + 358 46 881 4460

Email. jarkkojviitala@gmail.com ***************************

pe 11. elok. 2023 klo 6.57 Stucki Jerry POL (Jerry.Stucki@poliisi.fi) kirjoitti: Moikka,

Epäilty on tunnistettu ja kutsuttu kuulusteluun tänne Tampereen

pääpoliisiasemalle. Olen sinuun yhteydessä asianomistajan kuulustelun tiimoilta, kun ole kuulustellut rikoksesta epäillyn.

JERRY STUCKI

Vanhempi rikoskoskonstaapeli | Senior Detective Constable

Rikostutkinta | Criminal Investigations

+358 295 444 678

SISÄ-SUOMEN POLIISILAITOS | CENTRAL FINLAND POLICE DEPARTMENT

Sorinkatu 12, 33100 Tampere, Finland

Lähettäjä: Jarkko Viitala <jarkkojviitala@gmail.com>

Lähetetty: torstai, 10. elokuuta, 2023 10:17

Vastaanottaja: Stucki Jerry POL <Jerry.Stucki@poliisi.fi>

Aihe: Re: Lisätiedot

Ilmeisesti on liian vaikeaa palvella rehellistä veronmaksajaa...

to 10. elok. 2023 klo 9.57 Jarkko Viitala <jarkkojviitala@gmail.com> kirjoitti: Ei taida teidän hommat onnistua...

ti 25. heinäk. 2023 klo 9.53 Stucki Jerry POL <Jerry.Stucki@poliisi.fi> kirjoitti: Moikka, Kiitos.

JERRY STUCKI

Vanhempi rikoskoskonstaapeli | Senior Detective Constable

Rikostutkinta | Criminal Investigations

+358 295 444 678

SISÄ-SUOMEN POLIISILAITOS | CENTRAL FINLAND POLICE DEPARTMENT

Sorinkatu 12, 33100 Tampere, Finland

Lähettäjä: Jarkko Viitala <jarkkojviitala@gmail.com>

Lähetetty: tiistai, 25. heinäkuuta, 2023 9:45

Vastaanottaja: Stucki Jerry POL <Jerry.Stucki@poliisi.fi>

Aihe: Re: Lisätiedot

Hei, Tässä tapahtumat:

24.7.2023

-16,74

                   

KORTTIOSTO

S-Market Tesoma Tampere

24.7.2023

-90,00

                   

KÄTEISNOSTO AUTOMAATISTA

                   

KÄTEISNOSTO AUTOMAATISTA

24.7.2023

-240,00

                   

KÄTEISNOSTO AUTOMAATISTA

                   

KÄTEISNOSTO AUTOMAATISTA

24.7.2023

-1,00

                   

SALDOKYSELY

                   

S-Pankki Oyj

22.7.2023

-25,59

                   

KORTTIOSTO

                   

K-Market Haukiluoma

21.7.2023

-16,81

                   

KORTTIOSTO

                   

K-Market Haukiluoma

Nuo kaksi nostoa 90 € ja 240 €. Valitettavasti en S-pankin verkkopankista saa tarkkoja aikoja mutta tämä on tapahtunut noin kello 09:00 ja 09:30 välillä. En tiedä saisitteko Te poliisi ajan S-pankista.

Kortin numero:

4318 7111 5499 0981.

Uskoisin että kortin numeron perusteella saa S-pankista tarkan ajan.

Ystävällisin Terveisin,

***************************

Jarkko Juhani Viitala

Runkokatu 8 D 31

33340 TAMPERE

Puh. + 358 46 881 4460

Email. jarkkojviitala@gmail.com ***************************

ti 25. heinäk. 2023 klo 9.19 Stucki Jerry POL (Jerry.Stucki@poliisi.fi) kirjoitti: Moikka,

Tiedustelisin sinulta tarkkoja aikoja, milloin nosto on tapahtunut Westerin pankkiautomaatilla 24.7.2023. Lisäksi tarvitsisin pankkikortin numeron, eli pelkkä kortin numero, joka näkyy kortin etupuolella. Tämä siksi, että osaan kysyä nostotapahtuman automaattipalveluilta. Tarkka kellonaika siksi, että kysyn tallenteet automaatilta. Ystävällisin terveisin

JERRY STUCKI

Vanhempi rikoskoskonstaapeli | Senior Detective Constable

Rikostutkinta | Criminal Investigations

+358 295 444 678

SISÄ-SUOMEN POLIISILAITOS | CENTRAL FINLAND POLICE DEPARTMENT

Sorinkatu 12, 33100 Tampere, Finland

Tämä viesti on osoitettu ainoastaan sen tarkoitetulle vastaanottajalle ja se saattaa sisältää salassa pidettävää tietoa. Jos et ole viestissä tarkoitettu vastaanottaja, tuhoa viesti ja ilmoita asiasta välittömästi viestin lähettäjälle. Viestin sisällön, välitystiedon ja viestin olemassaolon hyväksikäyttäminen ja ilmaiseminen on kielletty laissa (laki sähköisen viestinnän palveluista 136 §).

Kaatumisen jälkeen on aivan pakko hankkia kävelysauvat. Poikani käy ne ostamassa Hervannasta ja tuo minulle Runkokadulle. Yhä vaikeammaksi käy kävely sauvojenkin kanssa. Asiat vain pahenee entisestään. EN TYHMYYKSIÄNI MENE VIELÄKÄÄN LÄÄKÄRIIN VAIKKA PITÄISI.

Alan tilaamaan ruuat kotiinkuljetuksella Lielahden Prismasta. Lähikaupassa käyn sauvojen kanssa. Chihuahua kaverini Amin kanssa menen ulos sauva vain toisessa kädessä ja Amin hihna toisessa kädessä. Aluksi kaatumisen jälkeen on useita päiviä että pääsemme Amin kanssa ulos talon pihalle istumaan. En kuitenkaan halua luopua Amista koska hän on AINOA ystäväni. Uskollinen ja kiltti sellainen.

Unettomuus jatkuu edelleen ja väsymys kasvaa kasvamistaan. Lääkistsen sitä ja yksinäisyyttäni lähikaupasta hakemallani lonkerolla. Pystyn sitä jollakin tapaa tuomaan sauvat kädessä. Hankin isomman repun lähikaupassa käyntiä varten.

Kun juon lonkeroa, niin juodun käydä WCssä jokavälissä koko yön. Nukahdan aina välillä. Lopulta liikkuminen jo sisälläkin menee erittäin huonoksi ja lähikaupassa käynti vaikeutuu vaikeutumistaan. On aivan hirveän vaikea päästä repun ja sauvojen kanssa sisään ulko-ovesta.

Menen siihen pisteeseen, että kiellän jo poikaanikin tulemasta kun en pysty siivota ja asunto on niin kurjassa kunnossa. En pyydä apua mistään (esimerkiksi sosiaalitoimesta tai KELAlta) kun ajattelen, että en ole koskaan apua mistään taholta saanut niin en saa sitä nytkään. AJATTELEN VIELÄKIN,

ETTÄ JALAT TOIPUVAT JA SAAN LAITETTUA ASUNNON MYÖS KUNTOON JA PYSTYN PYYTÄMÄÄN LAPSIANI KÄYMÄÄN !

Ei parane odottelemalla jalat. Pahenevat vain. Pikkukaverini kanssa lopulta käyn ulkona vain niin, että hän saa tarpeensa tehtyä ja sitten heti takaisin sisään asuntoon. Seuraavaksi jalat on jo niin huonot, että käymme Amin kanssa ulkona vain silloin kun pystyn. Pikkukaverini on onneksi niin fiksu, että jos hätä on hän käy WCssä ja hoitaa asiansa sinne. Minä sitten siivoan sieltä. Yritän aivan helvetisti jalkojeni kanssa tulla toimeen, mutta en vain pysty. Apua ei ole missään nähtävissä. Tyypillinen suomalainen mies – "hommaa" jatketaan vaikka henki lähtisi. Aivan totaalisen yksin. Äitini oli aiemmin jo lopettanut taloudellisen tukensa. Ja lähetteli minulle kurjia tekstiviestejä minusta itsestäni. Lopetan kommunikoinnin hänen kanssaan kokonaan (tämä jatkuu myös vielä kirjoittamishetkellä 10102024. Ja en tiedä jatkuuko hautaan saakka).

Lopulta käytännössä jalaton. Pystyn hyvin huonosti liikkumaan sisälläkin ja en uskalla pyytää apua keneltäkään. Somaattisia ongelmia on tässä vaiheessa niin paljon, että ajattelen kuolevani pian. En pyydä kuitenkaan apua mistään. Ajattelen, että en alennu elukoilta apua pyytämään.

Jossakin vaiheessa käyn joskus monesti päivässä WC-istunnolla. Ulosteen mukana tulee myös verta. Sitä en itse tiedä mistä veri vuotaa. Vähän tätä ennen WC-pönttö menee sattumalta tukkoon vaikka pönttöä vetäessäni siellä ei käytännössä ollut juuri mitään.

Juominen loppunut jo ajat sitten. Syön huonoa yksipuolista ruokaa. Amin ruuista tietenkin huolehdin. Kaikenlaisia somaattisia ongelmia jalkojen lisäksi. Nekin tavallaan kumuloituvat suuriksi. Asunto on osittain kauheassa kunnossa. Tulee valtava häpeä ja itseinho. En pyydä apua kun en usko että sitä saan. Olen jo jonkin aikaa kirjoittanut tätä dokumenttia ja valvon aina aamuyöhön. Ylöskirjasin totuuksia koska ajattelin, että jos kuolen niin joku ne näkee sen jälkeen.

Lopulta olen terveydellisesti "ihmisraunio". Ilman ystäviä ja ilman apua. Jätin vielä lääkkeenikin vähän ennen interventiota, joksi sitä kutsun. Ajattelen, että kirjoitan niin paljon kuin ehdin ennenkuin henki katoaa ruumiista.

Seuraavaksi sitten tapahtuukin "ystävien" interventio.

INTERVENTIO 07.08. JA KAIKKI MINUN MONET "YSTÄVÄNI"

Tiistaina 6.8. kirjoitin tätä dokumenttia aamuyöhön niinkuin useana päivänä ennen sitä. Olin somaattisesti todella huonossa kunnossa. Jalat ja kaikenlaisia fyysisiä kipuja. Dokumenttia tein siksi, että pidin sitä erittäin tärkeänä jos jotakin lopullista minulle sattuu.

Pikkukaverini Ami aina odotteli vieressäni öisin ja varmaan mielessään ajatteli, että tule jo kaveri (siis minä) nukkumaan. Maailman uskollisin, kiltein ja herttaisin kaveri <3.

Kun väsytin itseni oikein kunnolla ja valvoin aamuyöhön saakka sain jotenkin unta vaikka uneen pääsy kesti aina tolkuttoman kauan.

Seuraavana päivänä nukuttiin (minäkin nukuin ?) Amin kanssa, niin kello 2 jälkeen iltapäivällä asunnon ovi avattiin yleisavaimella ja havahduin siihen.

Noin kymmenen ihmisen joukko marssi sisään. Joukossa mukana mm. ASPA (jonka vuokraasunnossa asun), Tampereen kaupungin sosiaalitoimi, kiinteistöhuolto ja ensihoito.

Heräsi helvetinmoinen viha välittömästi. Ajattelin, että tänne ei tulla ilman minun lupaani. Kauhea sotku ja WC-pönttö tukossa. Jalat olivat TODELLA huonot ja kaikenlaiset somaattiset ongelmat. Yritin sanoa, että lähtekää samantien sinne mistä tulitte. Ensin ajatte minut tähän tilaan ja sitten tullaan kotiini leikkimään pyhimystä.

Heräsi välittömästi ajatus, että olin jo siinä vaiheessa ylöskirjannut tätä dokumenttia melko pitkälle ja niin sanotuilla "auttajilla" heräsi pelko, että mitäs tästä nyt sitten meille mahtaa seurata. Omaatuntoa tuollaisilla ihmisillä ei ole niin en tiedä mikä sitten piinasi. Mitään tukea en ikinä sosiaalitoimesta enkä KELAlta enkä muualtakaan saanut ja yhtäkkiä kaikki kääntyi päinvastoin kuin kytkimestä kääntäen. Helvetin raukkamaista suoraan sanottuna. Olisin mieluummin kuollut ja olin siinä tavallaan oikeassa kun sitten tapahtui mitä tapahtui ACUTAssa ja osastolla TAYSsissa.

Laitoin tahallani dokumentin nähtäville tietokoneelleni kun "auttajat" päästelivät suustaan kaikenlaisia valheita. Muun muassa ASPAn henkilö sanoi, että ovat minulle lähettäneet kirjeen. Joku myös sanoi, että naapurit ovat soittaneet johonkin paikkaan kun ovat niin huolissaan minusta. Aivan täyttä hevonpaskaa suoraan sanottuna. Mitä naapurit tekivät interventioon saakka, niin osoittivat mieltään. Ei mitään muuta.

Ylöskirjauksesta, joka oli nähtävillä tietokoneellani tuli muutamia kommentteja. Ehkä naurettavin kommentti oli Lännen kiinteistöhuollon huoltoputkimiehen kommentti, että "Tuskin tuosta mitään apua on". Kun oli otsikon lukenut tästä dokumentistani. Voi Herra Isä. Minä itse tunnen jokaisella näppäimistön painalluksella, että tästä on minulle tavattomasti hyötyä.

"Auttajat" pyörivät asunnossani avuttoman näköisinä. Kävin tahallani joka välissä tupakalla ja kehotin lukemaan koko kantelun.

Ensihoitajista toinen kehotti minua mukaansa, että ambulanssi odottaa. Minä totesin vain lyhyesti, että lähdn vain Tesoman terveysasemalle en muualle. Tämä toistui pariin otteeseen. No kuka lukija arvaa seuraavan siirron ? Minulle tietenkin sanottiin, että pyydämme paikalle poliisin. Tuli kaksi kyttää. Toinen täysin kalju ja toinen pysytteli kauempana minusta. Kaljukyttä tuli viereeni ja sanoi saman kehotuksen kuin ensihoitajista toinen. Että nyt lähdetään. Minä vastasin samalla tavalla kuin aikaisemmin. Minä haluan vain terveysasemalle. Sitten kaljukyttä totesi sen minkä tiesin olevan tulossa. "Joko mennään suosiolla tai sitten väkisin", sanoi kaljukyttä. Oli vain lähdettävä. Olisivat varmaan laittaneet kahleisiin niinkuin Kauhavan puukkojunkkarit aikoinaan jos en olisi lähtenyt. En saanut ottaa mitään muuta mukaani kuin asuntoni avaimet, lompakon, tupakat ja sytyttimen.

Minulla ei ollut päälläni kuin housut. Lähdin ilman puseroa ja sukkia.

HERÄÄ HELVETILLINEN HUOLI PIKKUKAVERISTANI AMISTA. "JOO, AMI VIEDÄÄN"

SANOVAT VAIN. AJATTELIN, ETTÄ MIHIN PERKELEESEEN VIETTE ????? EN SAANUT

AMIA SYLIIN, ENKÄ MITÄÄN MUUTAKAAN. MITÄÄN TIETOA EI OLLUT MINULLA EIKÄ POJALLANI MISSÄ RAKAS PIKKUKAVERINI ON !!!!!! SIITÄ ALKAA LÄHES LOPPUMATON ITKU ACUTASSA JA SEN JÄLKEEN OSASTOLLA.

Sitten vain väkipakolla, ilman mitään oikeutta edes ottaa vaihtovaatteita, hygieniavälineitä eikä mitään muutakaan mukaan, muiluutetaan ambulanssia kohti.

Poltan vielä tupakan ulkona pihalla. Pysyn kävellessäni juuri ja juuri pystyssä. En halua paskapäiltä mitään apua siihen asiaan. Minut laitetaan ambulanssivuoteelle ja tyrkätään ambulanssiin sisään. Kaljukyttä tulee kanssani ambulanssin takaosaan. Olen käytännössä raivoissani kohtelustani (jälleen kerran) ja annan tulla ilmoille kaiken mikä mieltä painaa. Osoitan sanani juuri kaljullekytälle, joka yrittää katsella vain muualle. Ei koko matkan aikana TAYS ACUTAan katso kertaakaan minua silmiin. Se jäi lähtemästtömästi mieleen.

Hyvin oli asia taas etukäteen suunniteltu, joka varmasti selviää dokumentissa osiossa ACUTA ja kun olin osastolla. Naapurit huolissaan – hevonpaskaa. Kaikki oli jo päiviä, ehkä viikkoja ennen suunniteltu mitä tehdään ACUTAssa ja osastolle oli hankittu jo hyvissä ajoin niin sanottuja "potilaita". Samat yli 20 vuotta mukana laahanneet hevonpaskat kuulen taas moneen kertaan ensin ACUTAssa ja sen jälkeen osastolla.

Suuntana siis ACUTA. Siitä episodista seuraavaksi. Lukijalle voisin sanoa, että näille asioille ja apinoiden toivottomuudelle voi jo tässä vaiheessa nauraa.

ACUTA, KESKIVIIKKO 7.8.

Kun pääsimme ACUTAan, en tietenkään saanut lupaa tupakoida. Tässä kohden on sanottava, että lasku ambulanssikuljetuksesta 25 € lähetettiin minulle, vaikka en tiennyt tästä koko asiasta ja noin 10 "ystävän" marssimisesta asuntooni ilmoittamatta ja ACUTAan muiluuttamisesta yhtään mitään. Lisäksi Pirkanmaan hyvinvointialueen sivuilta (Pirha) hankkimani tieto osoittaa, että maksun olisi pitänyt olla huomattavasti pienempi, noin TKLn bussimaksun suuruinen.

Kun minut työnnetään ambulanssipedillä ACUTAa kohti kaksi mukana ollutta kyttää seuraa mukana kokoajan. Kun kaljukyttä ja toinen lähtevät pois tilalle marssii kaksi TAYSin vartijaa. Sänkyäni työntävä hoitaja toteaa vartijoiden läsnäolosta, että "Kun uskotaan, että voit olla väkivaltainen". Kuinkas sitten myöhemmin kävikään ?! Minut hakattiin arviointiosastolla. Minä en koko elämäni aikana ole ollut väkivaltainen. Tästä myöhemmin lisää.

Kaikki jälleen kerran toistuva epäoikeudenmukaisuus ja oikeusmurha raivostuttaa ja suoraan sanottuna vituttaa saatanasti.

OLEN OLLUT TÄSSÄ VAIHEESSA AIVAN YKSIN HULLUJA VASTAAN YLI 20 VUOTTA.

ISÄNI KUOLEMASTA ON 18 VUOTTA.

Monenlaisia peruskokeita otetaan (verikokeet, pissanäyte, EKG, verenpaine). Mistään en saa oikein mitään tietoa. Joudun tunteja makoilemaan ACUTAssa ja todellista syytä tähän ei ole. KAIKKI YLI

20 VUOTTA PERÄSSÄ LAAHANNEET SKITSOAMISET ALKAVAT MYÖS ACUTASSA.

TÄSTÄ PALJON LISÄÄ MYÖHEMMIN. TODELLA HYVIN ETUKÄTEEN SUUNNITELTU

"OPERAATIO" KOKO TAYSIIN MUILUUTTAMINEN. EI OLLUT KYSE MISTÄÄN OIKEASTA AUTTAMISENHALUSTA. TODELLISUUDESSA LUULTAVASTI OLISIVAT HALUNNEET ETTÄ KUOLEN TERVEYSONGELMIINI.

Ennenkuin Acutan teatterinäytös on ohi itken kauan pikkukaverini Amin vuoksi. En tiedä yhtään minne hänet vietiin. Lapsilla ei ole mitään tietoa missä olen. Minulla ei ole käytännössä mitään henkilökohtaisia tavaroitani mukana. Ei edes puhelimen latausjohtoa. Olen aivan yksin.

Kuten jäljempänä tuleva osoittaa TAYSsiin muiluuttamisessa ei ollut kysymys mistään muusta kuin VAROITUKSEN antamisesta minulle. Ja mikä hämmästyttävintä, niin kaikki alkoi vasta sen jälkeen kun olin jo tovin tätä dokumenttia kirjoittanut. Paine ilmeisesti tyhmissä päissä kasvoi liian suureksi.

Tahallisesti toteutettu ulosottoon ajaminen ja kaikki minua kohdannut törkeä oikeusmurha on tarkkaan harkittu ja suunniteltu.

Myöhemmin METSO AUTOMATION osiossa myös siitä miten entisellä "työpaikallani" toimittiin minua kohtaan ja miten Borealis Polymersin työntekijä Kari Lainas liitetään mukaan tähän törkeyteen.

Seuraavaksi siirrytään sitten arviointi osastolle TAYSsissa.

ARVIOINTIOSASTO

Saavuimme ACUTAan minun arvioni mukaan noin kello kolmen aikaan iltapäivästä. Aluksi kun kotoa minut väkivalloin haettiin, niin minulle sanottiin, että mennään ACUTAan. No, yhtäkkiä ACUTAssa lääkäri ilmoitti minulle, että siirretään psykiatriselle arviointiosastolle (psyykkinen tilani oli suht normaali ?!? Monenlaisia somaattisia ongelmia oli).

Minut työnnettiin arviointiosastolle vasta noin kello puoli kymmenen aikaan illalla. Koko tänä aikana minulla ei ollut oikeutta edes tupakoida.

Arviointiosaston eteisessä minua jälleen kerran "autetaan". Nuorehko naislääkäri ja nutturapäinen miessairaanhoitaja kyselevät todella outoja ja kummia. Sairaanhoitaja lisäksi sanoo, että "Tajuatko, että sinut on tuotu tänne tahdonvastaiseen hoitoon ?". Olen suoraan sanottuna aivan helvetin raivoissani !!! Uskoakseni tämä sairaanhoitajan sanoma on jälleen vain VAROITUS siitä, että tarvittaessa voimme sulkea sinut lukkojen taakse vaikka loppuiäksesi jos niin haluamme ja päätämme. Siis kaikki nämä kriminaalit voivat, tarkoitan. Ei ilmeisesti näiden eteisessä seisoneiden kaikkien ihmisten mielestä ollut oikein, että aloin tätä dokumenttia kirjoittaa. Eikä kenenkään muunkaan kriminaalin. Heidän mielestä olisi ollut parempi, että olisin ollut hiljaa koko loppuelämäni. Niinkuin olin käytännössä 20 vuotta.

ENÄÄ EN OLE HILJAA. DOKUMENTTI KIRJOITETAAN LOPPUUN JA LÄHETETÄÄN USEAMMALLE VIRANOMAISTAHOLLE. LÖYTYYKÖ SUOMESTA OIKEUTTA JA LAINKIRJAIMEN KUNNIOITTAMISTA ?!?

EN ENÄÄ PELKÄÄ TURVALLISUUTENI PUOLESTA. JOS MINULLE TAPAHTUISI JOTAKIN TOIVOISIN, ETTÄ KOKO SUOMI HUUHTOUTUISI MEREEN.

Tämän jälkeen minulle annetaan pusero (Oikein pusero päälle ???. On erittäin mukava olla likaisena likaisissa vaatteissa, ilman mitään henkilökohtaisia asioita mukanani) ja näytetään huoneeni. Kävelen pitäen seinistä tukea koska en saanut edes kävelysauvoja mukaani. Ennenkuin menen tupakkapaikalle parvekkeelle tupakalle, vaadin, että pojalleni “-”lle ilmoitetaan missä olen. Tämän sentään tekevät. Huomaan sen seuraavana aamuna. Sitten menen tupakalle.

Tupakat loppuu pian ja TAYSsin alueelta mistään ei saa tupakkaa kun alue on savuton. Lisäksi arviointiosastolta ei ole mitään oikeutta poistua. Ja mihin minä jaloillani edes pääsisin. Tupakkapaikalla alkaa loputon itku pikkukaverini Amin vuoksi. En tiedä minne Ami vietiin ja lisäksi Ami on hyvin pelokas jos en ole lähettyvillä. Kun pystyin vielä kauppareissuilla käydä Tesomalla aiemmin, niin aina lähtiessäni Ami meni piirongin alle piiloon.

Seuraavana aamuna poikani “-” tulee poikkeamaan luonani. Itken pojalleni Amin takia ja kerron, että en edes tiedä minne pikkukaverini vietiin. Poikani lupaa selvittää asiaa mutta vasta sitten kun palaa Lapin vaellusmatkaltaan. Olivat lähdössä silloin torstai aamulla 8.8. tyttöystävänsä Vilman kanssa Lappiin. Sanon “-”lle painokkaasti, että tupakat loppuu, niin voisitko hakea kaupasta minulle tupakkakartongin ja urheilujuomaa (myöhemmin selvisi, että lähin K-market sijaitsi alle kilometrin päässä ja “-” tiesi sen) minulla oli kuitenkin vielä rahaa tilillä koska oli vasta elokuun alkupäivät. Poika ei lupaa hakea, josta minulle tulee sitten vielä pahempi mieli. Uskon tätä kirjoittaessani (11102024), että poikaani oli kielletty hakemasta minulle tupakkaa. Poika ja hänen tyttöystävänsä olivat autolla liikenteessä ja tupakoiden ja urheilujuoman hakemiseen olisi kulunut aikaa vain puolisen tuntia maksimissaan.

Jouduin pyytelemään tupakkaa muilta potilailta 10 päivää sen takia, että minulle ei sitä saanut hakea.

Poikani tulee Lapista 16.8. takaisin. Seuraavana päivänä poika lupaa tulla käymään arviointiosastolla. Tullessaan “-” kertoo, että on selvittänyt missä pikkukaverini Ami on. Ami oli viety koirahoitola Boondocksiin Orivedelle ! Tiedän heti kuinka peloissaan Ami siellä on ollut ja ihmetellyt, että missä minä olen ?!? Mieleen tulee pojan lähdön jälkeen, että minut on tänne lukkojen taakse suljettu enkä voi Amia mitenkään auttaa. Itku tulee taas tupakkapaikalla Amin vuoksi.

Poikani tuo minulle kuitenkin TUPAKKAA, urheilujuomaa, pastilleja,vaatteita, partakoneen, tietokoneen ja puhelimeni latausjohdon.

Lisäksi poikani lupaa heti TAYSsista suoraan hakea Amin Orivedeltä itselleen hoidettavaksi. Kun tunnen poikani kovin hyvin (ja tietenkin tyttäreni myös, mutta hän asui liian kaukana Helsingissä) ja tiesin kuinka kiltti ja empaattinen ihminen “-” on niin OLIN TODELLA HUOJENTUNUT ASIASTA AMIN SUHTEEN. Ami tunsi “-”n niin hyvin monista käyntikerroista luonani. Tietenkin se, että sain tupakkaa ja muuta helpotti suunnattomasti oloani. Ja se seikka, että näin poikani ja tiesin, että lapsilla on tiedossa missä nyt olen vankina. KIITOS “-” <3

Ajattelin heti kun minut arviointiosastolle pakotettiin, että en syö koko aikana yhtään mitään. Jätän

menemättä ruokailuihin. Kantoivat minulle sitten mehua huoneeseen. En muista päivien lukumäärää, kuinka kauan olin syömättä ja tulin toimeen pelkällä nesteellä.

Jos lukija ei ennemmin usko, että koko TAYSiin muiluuttaminen oli jo paljon ennemmin suunniteltu asia päivämäärineen ja kaikkine muine asioineen, niin seuraava ainakin TODISTAA sen !

Tämä seuraava tapahtui siis juuri ennenkuin poikani toi minulle tupakkaa ja muita asioita.

Arviointiosastolla oli eräs nainen, joka oli juuri pian lähdössä pois. Olin vielä ilman omia tupakoita (poikani toi minulle sitten kaikkea oliko jo seuraavana päivänä) ja kysyin naiselta voisiko hän myydä minulle muutaman tupakan. Sovittiin, että hän myy minulle 5 tupakkaa 5 €lla. Minä en aiemmin ollut käyttänyt MobilePaytä eikä sitä siis ollut edes minun puhelimellani. Hänen opastamanaan asensimme MobilePayn puhelimeeni ja suoritin 5 €n maksun naiselle heti ja sain viisi tupakkaa, joilla oli pärjättävä poikani tuloon saakka. Juttelimme hetkisen naisen kanssa ja hän kertoi olevansa eityisluokanopettaja ja olevansa TAYSsissa loppuunpalamisen vuoksi. Hän oli pian lähdössä ja kiitin kovasti tupakan myymisestä (olin jo monia päiviä joutunut pyytelemään tupakkaa muilta potilailta) ja toivotin hänelle hyvää jatkoa ja muuta niinkuin hyviin tapoihin kuuluu. Kuinkas sitten kävikään ? Olin jo palannut kotiin TAYSin muiden etukäteen suunnittelemalta varoitusmatkalta, niin yhtäkkiä tuumin, että mahtoiko tuo äsken kertomani nainen olla ihminen, jonka tapasin Virroilla erään kerran lähes 40 vuotta sitten kun olimme lukioikäisiä ja olimme tulevan kemiantohtorin (josta sittemmin tuli Murasen ystävä niinkuin aiemmin kerroin) kanssa Virroilla Rantarockissa. Minä en häntä TAYSsissa tunnistanut, enkä muistanut nimeä enkä mitään muutakaan. En tiedä kuinka aivot toimii mutta tämä ajatus pälkähti päähäni (kun olin jo ihmetellyt kaikkea mahdollista TAYS kuviossa). Hänen nimensä oli Sanna Johanna Leppänen, jonka nyt tiedän kun se on tallessa minun MobilePay sovelluksessa maksun johdosta. Siis Herra Isä – ihminen (oli muuten todella kiltin oloinen TAYSsissa lyhyen tupakan ostamisjutun aikana), jonka olen tavannut viikonlopun aikana lähes 40 vuotta sitten ollessani Virtain Rantarockissa. Raahattu luultavimmin TAYSsiin – en tiedä mitä "raahaajat" ajattelivat – luultavimmin jonkinlaiseksi varoitukseksi minulle. Varoitukseksi (jos se sitä aivottomien mielestä oli) ?!? Pidimme toisiamme silloin kädestä, puhuimme älykkäitä, suutelimme välillä, joimme olutta ja kävimme katsomassa Sielun Veljiä, jonka vuoksi pelkästään Virroille menin tulevan Kemian tohtorin kanssa (tässä on myös todettava, että Sielun Veljet Ismo Alangon kipparoimana on edelleen suomenkielellä esiintyneistä bändeistä paras kautta aikojen). Siis tämän todella mukavalta ihmiseltä vieläkin tuntuneen Sanna Johannan muiluuttaminen TAYSsiin on TODELLINEN RIMANALITUS KAUTTA AIKAIN !!! Jos olisin TAYSsissa tajunnut kuka hän on olisin kyllä suoraan kysynyt miksi sinut tänne tuotiin ja etenkin

MIKSI IHMEESSÄ TULIT ???

SIIS SUMMA SUMMARUM – TÄMÄ CASE AINAKIN OSOITTAA, ETTÄ KOKO MINUN TAYS-VANKINA OLO OLI TODELLA PALJON ETUKÄTEEN SUUNNITELTU JA KÄSIKIRJOITETTU – VÄHÄN NIINKUIN REALITY TV-SHOW.

Jaa, että naapurit soittivat jonnekkin kun olivat minusta niin huolissaan, kuten minulle sanottiin kun ns. "ystävät" marssivat sisään asuntooni 7.8. tänä herran vuonna. Hevonpaskaa, niin kuin totesin jo näille "vilpittömille auttajille", jotka silloin väkivalloin, ilman minun lupaani tulivat sisälle asuntooni.

Tästä syystä olen nyt kehittänyt itselleni kolmen p:n säännön ja se kuuluu seuraavasti.

PATOLOGINEN PINOKKIO PIRKANMAA. Lukekaa itse koko dokumentti alusta loppuun niin alkaa tajunta laajentua niinkuin minulla tietämättäni joulun 2004 aikoihin silloisessa Pirkanmaan huumekeskuksessa Ylöjärven Metsäkylässä.

Muranen ei erota päätä perseestään ja hänen kanssaan on mahdotonta keskustella älykkäästi. Tämän totesin viimeistään Ylöjärven Metsäkylässä vuosien huoraamisen jälkeen. Psykopaattiakka, joka on jakanut teinistä saakka (josta minulla on ensikäden tieto. Olisin saanut 14-vuotiaana mennä ns. "loppuun saakka" Murasen kanssa eräissä kotibileissä Ilmajoella, mutta minä en siihen silloin ollut valmis. Tuhlasin elämäni parhaat vuodet luuskaan, juuri niinkuin isänikin). Jakanut on kyllä – Ilmajoki, Seinäjöki, Hervanta, Leilikuja jne.....

Muranen sanoi minulle joulun 2004 aikoihin, että tuonne sinä kuuluisit Pitkäniemen psykiatrisen sairaalan kohdalla kun itkeskelin paljon sairauteni vuoksi.

Tilanne on juuri päivastoin Muranen on kylmäkiskoinen, tunteeton, kohtelee ihmisiä kuin esineitä saavuttaakseen tavoitteensa ja laskelmoiva psykopaattiakka. Muranen ja kaikki hänen "hoitonsa" jo Ilmajoelta lähtien Pitkäniemen sairaalan suljetulle osastolle. Hannu Lauerma, joka kirjoitti hienon kirjan "Rikollismielen anatomia" voisi tutkia, jonkun asiansa osaavan psykologin kanssa Murasen mielen ja väkivaltaiset käyttäytymismallit ja laittaa kovan lääkityksen alle ja sulkea hänet sinne ainakin puoleksi vuodeksi. Maailma oikeasti kiittäisi !

Seuraava minun mielestäni tärkeä episodi TAYSin arviointiosastolla tapahtuneista, mikä tulee mieleen, on että sain lääkäri lausunnon, joltakin TAYSin ylilääkäriltä, jota en kuuna päivänä ollut tavannut enkä koskaan puhunut edes puhelimessa.

Sain lausunnon ja ylilääkärin allekirjoittaman lomakkeen. Lomakkeessa luki ja oli valittuna vaihtoehdot juuri SEURAAVIN SANOIN.

Oli valittu kohta "Mielisairas". Toinen valittu kohta oli "Määrätään tahdonvastaiseen hoitoon mielisairaalaan enintään 3 kuukaudeksi". Siis käytettiin sanaa mielisairas ?!?

No, Luojan kiitos kiinnitin huomioni lomakkeessa alhaalla olevaan pienellä painettuun tekstiin, johon oli painettu "Sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymä lomake 1990". Siis ainakin minulla herää seuraavanlainen kysymys mielessäni. Onko tämä asianmukaista ja soveliasta nykyaikana Yliopistollisessa keskussairaalassa ja vielä ylilääkärin allekirjoittamana ??? Vai oliko tämä jälleen vain VAROITUS minulle, että "äläpäs kirjoittele dokumenttia tai olet mielisairaalassa loppuikäsi". Minä en kertakaikkiaan enää voi ymmärtää mitä pahaa olen tehnyt entiselle isänmaalleni, jollaista minulla ei ikinä enää tule olemaan ???!!! Tässä astuu taas kehiin minun kehittämäni kolmen P:n sääntö – PATOLOGINEN PINOKKIO PIRKANMAA.

Minussa ei ollut YHTÄÄN MITÄÄN MUUTA SUURTA VIKAA KUIN KAIKKI MONET SOMAATTISET ONGELMANI JA SE, ETTÄ JÄTIN LÄÄKKEENI SYÖMÄTTÄ VÄHÄN ENNENKUIN MINUT TAYSIIN HENKISEN VÄKIVALLAN AVULLA MUILUUTETTIIN !!!

Arviointiosasto oli aivan helvetin rauhaton paikka. Kun poikani tuo minulle tupakat ja muut tarvittavat ja “-” hakee myös Amin hoitoonsa niin oloni hieman, VAIN HIEMAN, rentoutuu ja alan käymään syömässä ruokailutilassa yhtäaikaa muiden potilaiden kanssa. Kaikki päivät ovat käytännössä samanlaisia; tupakkaa, tupakkaa, tupakkaa ja välillä syömässä. Onneksi minulla on kuitenkin kannettava tietokoneeni, niin saan YouTubesta kuunnella musiikkia ja kirjoittaa dokumenttiakin vähäsen, vaikka siitä ei oikeastaan TAYSsissa ollessani tullut juuri mitään. Minun täytyy olla kotona omassa rauhassa, että pystyn keskittymään dokumentin ylöskirjaamiseen. TAYSsissa ollessani oli kokoajan pelko, että mitähän seuraavaksi ja minne minut seuraavaksi viedään vasten tahtoani ???!!!!

Arviointiosastolla saa käydä myös öisin tupakalla ja sehän minulle sopii sillä nukun vaan muutamia tunteja (kylläkin syvässä ja paremmin kuin aiemmin) ja aamulla on hirveän takkuinen ja outo olo. Lisäksi minun suutani kuivaa aivan kamalasti (monien lääkkeiden sivuvaikutuksena kun sitä TAYSissa googlasin). Olen aivan 100 %sen varma että iltaisin sain jotakin rauhoittavaa, unettavaa läähkettä, josta minulle ei kerrottu koska nukun niin syvässä, jota ei ole tapahtunut todella pitkiin aikoihin sitä ennen.

Päivät menee tupakkaa polttaen ja välillä syömässä käyden.

20.8. tapahtuu sitten muutos. Potilaaksi tulee nuori mies (jälkeenpäin sekakäyttäjä hippi), joka kulkee kokoajan pipo päässä ja käyttäytyy ruokailussa kuin sika. Ei minkäänlaisia käytöstapoja. Ojennan häntä erään kerran suusaanallisesti ruokailussa kun hippi ei malta odottaa edes, että ruokakärryt laitetaan valmiiksi vaan hyökkää ruuan kimppuun ja paskaisin käsin ahtaa leikkeleitä ja muita turpaansa ilman ottimia tai mitään muutakaan (käytän kovia sanoja tekstissä tästä hipistä mutta syy selviää kohta).

Erään kerran menen taas tupakalle ja siellä istuu Päivi niminen nainen, joka kertoo, että hippi varasti hänen kädestään tupakan ja kaivaa tumppeja isosta tuhkakupista nostamalla kannen pois siitä. Seuraavassa ruokailuhetkessä sanon hipille, että älä tule yhtäaikaa minun kanssani tupakalle kun varastit naisen kädestä tupakan lupaa pyytämättä.

Ruokailun jälkeen menen taas tupakalle niinkuin aina. Minä kuljen jo siinä vaiheessa rollaattorin avulla, jonka sain lainaan TAYSsista. Tuolista nouseminen on erittäin vaikeaa ja minun täytyy ensin asetella toinen tuoli viereeni ja ponnistella ylös ja tämän jälkeen vasta ottaa rollaattorin kädensijoista kiinni.

Varoituksestani huolimatta, tämä hippi ryntää samaan aikaan minun kanssani tupakalle ja on ilmeisesti aikeissa mennä tuhkakupille kaivamaan vanhoja tupakan jämiä kun kovaäänisesti sanon hänelle, että lähde pois nyt kun minä olen tupakalla. Öykkäri hippi ilman minkäänlaisia käytöstapoja. Hippi kävelee tuhkakuppia kohti j työnnän tuolilla istuen rollattorin hänen eteensä niin hän ensiksi vie tupakka-askini kädestäni, litistää sen ja ensin ottaa yhden tupakan suuhunsa. Sen jälkeen tämä paskiainen hyökkää kimppuuni ja alkaa hakata minua nyrkeillään. Olen puolustuskyvytön enkä pääse tuolista ylös niin yritän vain kääntyä vaistonomaisesti sivuttain ja suojata kasvojani käsilläni. Iskuja tulee päähän, kaasvoihin ja eripuolille ylävartaloa. Muistan vain huutaneeni "Lopeta ny saatana". Luojan kiitos, tupakkapaikalla on kamera ja useampia hoitajia ryntää sinne ja ottaa hipin "huostaansa" ja vie pois. Omahoitajani sattuu olemaan vuorossa ja tuo minulle jääpalapussia samantien. Oikea poskeni paisuu välittömästi, mutta onneksi siihen ei tule kuitenkaan mustelmaa. Päivä pari tämän hakkaamisen jälkeen poskeni ja alaleukani ja hampaat sillä kohtaa ovat erittäin arat. Päälakeni on kipeä ja eripuolilla ylävartaloa on kaikenlaisia mustelmia. Miten tämä oli mahdollista Yliopistollisessa keskussairaalassa, jonka ajattelin olevan turvallisista turvallisin paikka – vähän niinkuin kirkko ??? Tämä seurauksena tulee myöhemmin sitten kaikenlaisia pelkotiloja siinä vaiheessa kun olen jo päässyt TAYSsista kotiin.

Kun kerron lapsilleni WhatsApissa löymisestä molemmat ovat kauhuissaan. Poikani kirjoittaa vain (suora lainaus) "Voi vittu. Sapettaa. Kannattaa varmaan olla varovainen jatkossa".

Tämä oli elämäni ensimmäinen kerta kun olin "osallisena" tappelussa. Olen suunnattoman ylpeä itsestäni etten ole vieläkään tähän päivään mennessä ketään väkivalloin kohdellut. Jokus kuitenkin nykyisin tuntuu, että tekisi mieli löydä "hampaat kurkkuun" joiltakin ihmisiltä. En kuitenkaan sitä tule tekemään vaan käytän sensijaan puhetta ja näppäimistöä ja sormiani saadakseni oikeutta.

Seuraavana päivänä olin kaikissa ruokailuissa yksinään. Seurassa oli vain yksi herttainen nuori tyttö, joka aina auttoi minua juomakuppien ja muiden kanssa ruokailuissa. Ensimmäisellä kerralla tämä niin kiltin oloinen nuori tyttö tarjoutui itse auttamaan minua juomien kanssa kun huomasi, että se oli minulle vaikeaa. Ja aina sen jälkeenkin kysyi tarvitsenko apua. Kun hänet viimeisen kerran näin niin toivotin koko sydämestäni tytölle kaikkea hyvää jatkossa.

Päivällisen jälkeen minut sirrettiin toiselle osastolle, josta hermostuin taas helvetisti.

Suuntana siis seuraavaksi osasto A eikä minulla ole mitään tietoa missä olen esimerkiksi puolen vuoden päästä !!!

OSASTO A

Omahoitaja Juha ottaa vastaan minut uudella osastolla. Mieleen tulee taas, että olen syömättä ja myös ajattelen, että eikö minun keskimääräistä elinkautista pitempi kujanjuoksu ikinä lopu. Kuolen ennemmin sitä, että näen rauhan.

Viimeinen tupakka-aski menossa. Pyydän hätäisesti pojaltani apua, että tulisi seuraavana päivänä käymään ja toisi minulle taas tupakkaa, urheilujuomaa ja pastilleja. Pastilleja syön vieläkin siksi että jonkin lääkkeen aiheuttama sivuvaikutus kuivattaa suuni aivan täysin. Kyseisestä lääkkeestä minulle ei kerrota mitään vaikka puhun omahoitajan kanssa kuivumisongelmasta.

Poika ei lupaa tulla pelkän tupakan takia (ilmeisesti taas kielletty, en muuta syytä keksi siihen). Pyydän myös tytärtäni, että tulisi Helsingistä saakka käymään viikonloppuna ja toisi minulle tarvitsemani asiat. Tiedän kyllä, että hänellä ei ole tähän aikaa opiskelujen ja töiden vuoksi. Kaikki taas kumuloituu yhtäkkiä törkeäksi vitutukseksi. Tupakat loppuu (lapset eivät lupaa tulla), osaston vaihto, minun hakkaamiseni ja kaikki törkeä vääryys minua kohtaan purkautuu sitten lopulta aivan väärään osoitteeseen. Mutta oikeasti minulla ei ole muuta kohdetta kun KAIKESTA SKITSOAMISESTA JA HAKAAMISESTA HUOLIMATTA yritän olla kohtelias kaikille TAYSsissa.

Laitan lapsille todella typerän viestin ja poistan WhatsApin puhelimesta. Aivan väärä kohde. Ei vain juuri sillä hetkellä ole ketään muuta. Eikä muulloinkaan. Olin sillä kohtaa helvetin typerä ja tein väärin, tiedän sen. Katumus tuli sisälleni sillä samalla sekunnilla kun sovelluksen puhelimesta poistin.

Tupakalla olin seuraavana päivänä. En siihen saakka halunnut jutella kenenkään kanssa enkä käydä syömässä. Itkin myös aiemmin taas sen vuoksi etten näe pikkukaveriani Amia ja lapsiani enkä tiedä koska vankeus päättyy.

Viereeni tulee potilas, joka esittelee itsensä Miaksi. Hiukan avaudun ja kerron mm. siitä, että tupakat loppuu. Mia kertoo, että käy usein kävelymatkan päässä sijaitsevassa kaupassa ja voi minulle tuoda seuraavana päivänä mitä tarvitsen.

Pienestä on elämä joskus kiinni. Tämä tieto helpottaa painetta rinnassa edes vähäsen – saan tupakkaa ! Myöhemmin Mia kävi useamman kerran kaupassa hakemassa minulle tupakkaa ja muuta mitä tarvitsin. Kiltti ihminen. KIITOS SIITÄ MIA !

Kun paine helpottaa, alan taas käydä muiden potilaiden kanssa ruokailuissa. Huomaan, että tällä osastolla on paljon vapaampaa. Yli 20 vuoden skitsoaminen perässä laahaavien asioiden osalta jatkuu koko sen ajan kun osastolla olen, mutten oikeasti enää välitä hevonpaskasta. Mia ainakin on ystävällinen vaikka välillä hänkin pääsetelee suustaan sammakoita.

Lapsia ja Amia kauhea ikävä. Yhteydet lapsiin palautuu ja heti ensimmäisenä pyydän koko sydämestäni anteeksi lapsilta todella typerää viestiäni WhatsApissa. Kaikki on tällä kirjoittamishetkellä (12102024) lapsien kanssa kunnossa. Tiedän silti, että lapsieni suuhunkin on "laitettu" sanoja mitä EI SAISI TEHDÄ KUN OLEN LASTEN ISÄ !

“-” pitää Amista todella hyvää huolta ja siitä tulee minulle rauhallinen mieli. Amin turkki oli trimmattu, kynnet leikattu ja pääsi poikani ja Vilman kanssa myös kesämökillä käymään, josta “-” lähetti minulle hienoja kuvia WhatsAppiin.

Päivät kuluu musiikkia kuunnellen, tupakoiden ja syömässä käyden ja rollaattorin kanssa hyvin hitaasti ja vaivalloisesti edeten.

Lisäksi taistelen edelleen Ilmarisen kanssa koska yhä haluavat maksattaa minulla kuukausia jatkuneen itse tekmänsä virheen.

Tämän lisäksi olen yhteydessä ulosottoon monia kertoja. Minulle on tulossa isoja sairaalalaskuja muiden järjestämästä TAYS, sanoisiko episodista.

Ilmarisen kanssa on kiivasta turvapostikirjeenvaihtoa. Näistä tärkeimmät olivat tekstin muodossa liitetty jo aiemmin tähän dokumenttiin.

Ulosottoon olen myös yhteydessä. Haen harkinnanvaraisia alennuksia ulosottoon tulevien laskujen vuoksi. "Yllättäen" ulosoton minun vastuuhenkilöni on nyt vaihtunut ja ainakaan turvepostivaihdossa minua ei enää valehtelijaksi haukuta. Alle liitän myös ulosoton kanssa käymääni tiedonvaihtoa. Tämä tapahtui positiivisessa hengessä tällä kertaa.

Kirjeenvaihtoa ulosoton kanssa:

Hei !

Kun en vielä aivan tiedä minkälainen lasku tulee sitten aikanaan

neurokirurgian poliklinikalta. Erikoissairaanhoidon poliklinikkamaksu on 46 € / käynti. Hoitopäivämaksu somaattisella osastolla on 54,60 € / hoitopäivä. Mutta jos mitään siellä poliklinikalla ei löydy niin enhän minä silloin sinne joudu jäämään. Kun en ole ennustaja.

Mutta sanoisin nykyisen tiedon perusteella, että (702,8 + 46) / 3 = 249,6 €.

Siis huomiseen tiistaihin mennessä kertyneet hoitopäivät (28 * 25,10 € / pv) + neurokirurgian poliklinikkamaksu 46 €. Tästä tulee summaksi 249,6 € per loka-, marras- ja joulukuu. Kuten totesin jos neurokirurgian poliklinikalla jotain ongelmaa tutkimuksissa löytyy se on sitten varmasti jatkon asia. Ja tulee huomattavasti kalliimmaksi.

Huomenna iltapäivällä pääsen kuitenkin kotiin niinkuin alkuperäisessä hakemuksessa esitin. Lääkäriaika on huomenna aamulla klo 9:00 ja sitten tiedän minne saakka neurokirurgian poliklinikan aika on siirretty. Ystävällisin Terveisin,

Jarkko Viitala Muut yhteystietoni löytyvät alkuperäisestä hakemuksesta.

-----Original Message-----

From: suvi-emmi.kaartti@oikeus.fi

To: jarkkojviitala@gmail.com

Subject: Rajoitushakemus

Date: Mon 02.09.2024 10:02:14

> Hei.

> 

> Rajoitushakemuksesi käsittely on ohjautunut minulle, sillä toimin tällä hetkellä vastaavana ulosottomiehenäsi.

> 

> Millä summalla kuukaudessa haet ulosmittauksen määrän rajoitusta? Summaa ei ole kirjattu hakemukseen. Tieto on olennainen hakemuksen käsittelyssä.

> 

> Ystävällisin terveisin,

> 

> Emmi Kaartti

> Ulosottotarkastaja

> 

> Ulosottolaitos, perusperintä, Helsinki

> 

> PL 1, 00067 Ulosottolaitos

> Puh. 029 56 59070

> 

> suvi-emmi.kaartti@oikeus.fi

> 

> ulosottolaitos.fi

> 

> Ulosottolaitoksen sähköposti: ulosotto.uo@oikeus.fi

> Ulosottolaitoksen sähköinen asiointi: https://asiointi.oikeus.fi/ulosotto

> 

> Luottamuksellisuusilmoitus

> 

> Tämä sähköpostiviesti saattaa sisältää luottamuksellisia tai salassa pidettäviä tietoja. Jos epäilet, että et ole tämän viestin tarkoitettu vastaanottaja, pyydämme Sinua ilmoittamaan siitä välittömästi viestin lähettäjälle ja poistamaan aineiston pysyvästi. Saamasi tiedon julkaiseminen on kielletty ja sen käyttö lailla rajoitettu muilta kuin tarkoitetulta vastaanottajalta. >

Hei ! Tarkoitan.

Ulosoton lisäksi Ilmarinen perii 1.10.2024 alkaen eläkkeestäni vielä 200 € / kk.

KUN ILMARINEN TEKI VIRHEEN ITSE, JONKA ILMARISEN VIRKAILIJA MYÖS MYÖNSI MINULLE

PUHELIMESSA ! JA SILTI MINÄ OLEN MAKSUMIES ? TÄMÄN ASIAN HOITO ILMARISEN KANSSA

ON VIELÄ KESKEN. EN KUITENKAAN TULE SITÄ HYVÄKSYMÄÄN. TAISTELEN VAIKKA

VIIMEISEEN HENGENVETOON SAAKKA. MINUN OIKEUSTAJUNI MUKAAN JOS PALVELUN ANTAJA TEKEE VIRHEEN, ASIAKAS EI SITÄ MAKSA.

OLEN PYYTÄNYT ILMARISELTA PERUSTEELLISEN SELVITYKSEN ASIASTA LAITAN SEN MYÖS LIITTEEKSI.

EI RIITÄ ETTÄ OLEN SAIRAALASSA OLLUT VAAN JOUDUN LISÄKSI TAISTELEMAAN LISÄKSI ULOSOTON JA ILMARISEN TEKEMÄN VIRHEEN TAKIA.

Tänään tapasin omalääkärini (tällä osotolla jolla olen) ja minulla on jo aika neurokirurgian poliklinikalle ma 9.9.2024. Selkärangassani on auhtauma, jonka vuoksi jalkojeni tietyt hermot ovat "pinteessä" ja kävely on huonoa. Saattaapi hyvinkin olla että joudun kirurgin veitsen alle sitten myöhemmin. Tämä tulee sitten huomattavasti kalliimmaksi kuin nykyinen hoitoni. Nykyisenkin hoidon hinta on alhainen ajatellen sitä tutkimusmäärää joka minulle on tehty. Mutta minulle se on iso raha ja HALUAN ETTÄ NE LASKUT PYSTYN SUORITTAMAAN ! Lisäksi tänään selvisi että minulle on tehty lähete myös sisätautiosaston polille kun pitkäisaikaistulehdusarvoni on koholla. Ja sille ei ole mitäänselitystä löydetty. Tästä tulee taas lisää kustannuksia. KYSE ON ERIKOILÄÄKÄRIEN TEKEMISTÄ TUTKIMUKSISTA !

Jo pelkkä reilun tunnin koko vartalon nagneettikuvaus on yli 1000 € / kerta.

Että siinä vähän taustaa. Liitteenä Ilmariselle lähtenyt selvityspyyntö virheestä joka kesti yli 4 kk.

Jarkko

-----Original Message-----

From: suvi-emmi.kaartti@oikeus.fi

To: jarkkojviitala@gmail.com

Subject: VS: Rajoitushakemus

Date: Tue 03.09.2024 08:12:00

>Hei.

> 

>Varmistan vielä, että tarkoitatko hakea rajoitusta 249,60 eurolla lokakuulle, marraskuulle ja joulukuulle? Kuten aiemmassa viestissäni kirjoitinkin, tulee hakemukseen määrittää summa, jolla rajoitusta haetaan. Rajoituksen myöntämisen edellytys on, että velallisen maksukyky on olennaisesti heikentynyt ja tällöin tulee tietää kustannukset ym., joiden perusteella ja minkä verran maksukyky on heikentynyt.

> 

>Ystävällisin terveisin,

>Emmi Kaartti

>Ulosottotarkastaja

>Ulosottolaitos, perusperintä, Helsinki

>PL 1, 00067 Ulosottolaitos

>Puh. 029 56 59070

>suvi-emmi.kaartti@oikeus.fi

>ulosottolaitos.fi

>Ulosottolaitoksen sähköposti: ulosotto.uo@oikeus.fi

>Ulosottolaitoksen sähköinen asiointi: https://asiointi.oikeus.fi/ulosotto

> 

> 

>-----Alkuperäinen viesti-----

>Lähettäjä: jarkkojviitala@gmail.com.sec <jarkkojviitala@gmail.com.sec>

>Lähetetty: maanantai 2. syyskuuta 2024 18.16

>Vastaanottaja: Kaartti Suvi-Emmi (UO) <suvi-emmi.kaartti@oikeus.fi>

>Aihe: Re: Rajoitushakemus

>Luottamuksellisuus: Luottamuksellinen

> 

>This reply mail has been delivered encrypted via TLS from  [161.41.0.254]

> >Hei !

> 

>Kun en vielä aivan tiedä minkälainen lasku tulee sitten aikanaan neurokirurgian poliklinikalta. Erikoissairaanhoidon poliklinikkamaksu on 46 € / käynti. Hoitopäivämaksu somaattisella osastolla on 54,60 € / hoitopäivä. Mutta jos mitään siellä poliklinikalla ei löydy niin enhän minä silloin sinne joudu jäämään. Kun en ole ennustaja. > >Mutta sanoisin nykyisen tiedon perusteella, että (702,8 + 46) / 3 = 249,6 €.

>Siis huomiseen tiistaihin mennessä kertyneet hoitopäivät (28 * 25,10 € / pv) + neurokirurgian poliklinikkamaksu 46 €. Tästä tulee summaksi 249,6 € per loka-, marras- ja joulukuu. >Kuten totesin jos neurokirurgian poliklinikalla jotain ongelmaa tutkimuksissa löytyy se on sitten varmasti jatkon asia. Ja tulee huomattavasti kalliimmaksi.

> 

>Huomenna iltapäivällä pääsen kuitenkin kotiin niinkuin alkuperäisessä hakemuksessa esitin. Lääkäriaika on huomenna aamulla klo 9:00 ja sitten tiedän minne saakka neurokirurgian poliklinikan aika on siirretty.

> 

>Ystävällisin Terveisin,

> 

>Jarkko Viitala >Muut yhteystietoni löytyvät alkuperäisestä hakemuksesta.

> 

>-----Original Message-----

>From: suvi-emmi.kaartti@oikeus.fi

>To: jarkkojviitala@gmail.com

>Subject: Rajoitushakemus

>Date: Mon 02.09.2024 10:02:14

> >> Hei.

>> 

>> Rajoitushakemuksesi käsittely on ohjautunut minulle, sillä toimin tällä hetkellä vastaavana ulosottomiehenäsi.

>> 

>> Millä summalla kuukaudessa haet ulosmittauksen määrän rajoitusta? Summaa ei ole kirjattu hakemukseen. Tieto on olennainen hakemuksen käsittelyssä.

>> 

>> Ystävällisin terveisin,

>> 

>> Emmi Kaartti

>> Ulosottotarkastaja

>> 

>> Ulosottolaitos, perusperintä, Helsinki

>> 

>> PL 1, 00067 Ulosottolaitos

>> Puh. 029 56 59070

>> 

>> suvi-emmi.kaartti@oikeus.fi

>> 

>> ulosottolaitos.fi

>> 

>> Ulosottolaitoksen sähköposti: ulosotto.uo@oikeus.fi Ulosottolaitoksen

>> sähköinen asiointi: https://asiointi.oikeus.fi/ulosotto

>> 

Harkinnanvarainen ulosoton rajoittamishakemus:

TAMPERE / TAYS

31.08.2040

Harkinnanvarainen ulosoton rajoittaminen sairaalahoitomaksujen suorittamista varten Hei !

Haen harkinnanvaraista ulosoton rajoittamista loka-, marras- ja joulukuulle.

Olen kesän 2023 alusta saakka kärsinyt terveysongelmista ja elokuun alussa 2024 asiat menivät siihen pisteeseen etten ilman hoitoa enää kertakaikkiaan pärjännyt.

Saavuin 07.08.2024 keskiviikkona TAYS ACUTAAN, josta minut siirrettiin osastohoitoon. Olen yhä sairaalassa.

Olen nyt pyytänyt omalääkäriltäni, että pääsisin kotiin lepäämään tiistaista

03.09.2024 tiistaihin 24.09.2024 saakka. Syynä tähän on se, että sekä minä että poikani “-” tarvitsemme aikaa lepoon ja omien asioiden hoitoon. Poikani siksi, että minun chihuahua ystäväni Ami on ollut pojalla hoidossa ja rajoittaa paljon hänen menojaan.

Olen saanut erittäin asiantuntevaa apua terveysongelmiini. Hoitovuorokauden hinta 25,10 € on tähän nähden pieni mutta minulle iso. Johtuen siitä, että sekä ulosotto ja Ilmarinen perivät minulta saataviaan. Ilmarinen teki itse virheen, jota en tule hyväksymään. Tämä Ilmariseen liittyvä asia on kuitenkin vielä pahasti kesken. Enkä tiedä sen lopputulemaa. Jotakin minun on tehtävä ja toimittava.

Minulla on vielä maanantaina 02.09.2024 ENMG-tutkimus ja siksi olen pyytänyt, että tiistaina pääsisin edellä mainituksi ajaksi kotiin. Lisäksi minulle on tulossa vielä käynti neurokirurgian poliklinikalle. Tämän olen pyytänyt siirtämään “lomani” jälkeen. Näiden tutkimusten ja aiemmin otettujenkaan

(magneettikuvat, ultraääni, verikokeet)  johtopäätöstä en tiedä. En ole lääkäri.

Eli en tiedä jatkosta ja tulevaisuudestani terveyden osalta tällä hetkellä oikeastaan paljoakaan. 07.08.2024 – 03.09.2024 välillä vuorokausia on 28 kpl eli:

28 vrk x 25,10 € / vrk = 702,8 €

En tiedä tuleeko tämän lisäksi, joitain tutkimusmaksuja. En tiedä tuleeko tästä elo- ja syyskuun osalta erilliset laskut.

Ja kuten aiemmin totesin en tiedä jatkosta ja tulevaisuudestani juurikaan.

Esimerkiksi sitä joudunko esim. jäämään  neurokirurgian poliklinikalle pidemmäksi tai lyhyemmäksi aikaa vai tehdäänkö vain tutkimuksia.

Voin tarvittaessa myöhemmin esim. elo- syyskuussa tulevat laskut toimittaa sähköisenä PDF-formaatissa. Kuten totesin, en tiedä tuleeko lokakuulta tai sen jälkeen laskuja vai ei.

Tästä syystä kunnioittavasti toivon, että saan pyytämäni harkinnanvaraisen ulosoton alennuksen edellä mainituille kuukausille. Jatkosta ei ole minulla tämän kirjoittamisen hetkellä tietoa. Ystävällisin Terveisin,

Jarkko Juhani Viitala

Runkokatu 8 D 31

33340 TAMPERE

Puh. + 358 46 881 4460

Email. jarkkojviitala@gmail.com

Helsingin ulosottotarkatajalle kiitos siitä, että antoi minulle myönteisen päätöksen tähän kyseiseen hakemukseen. SE EI MINULLE KUITENKAAN TULE RIITTÄMÄÄN ! TULEN VAATIMAAN KOKO ULOSOTON LOPETTAMISTA JA SYY TÄHÄN KÄY VIELÄ SELVÄKSI KUN TÄMÄN DOKUMENTIN VIIMEINEN KIRJAIN HAKATAAN KIVEEN !

Seuraavaksi pyysin omalääkäriltäni, että pääsisin 3. päivä syyskuuta kotiin. Syy siihen selviää alle liitetyn sähköpostin sisällöstä:

Lähettäjä: Jarkko Viitala <jarkkojviitala@gmail.com>

Date: pe 30. elok. 2024 klo 14.19

Subject: Uudet tutkimukset

To: <iida.lehdonharju@pirha.fi> Hei !

Kun olet hoitava lääkärini tällä osastolla, niin minulla ei ole muuta osoitetta mihin tämän lähetän.

Ensinnä on sanottava, että olen erittäin tyytyväinen siihen, että minut

tutkitaan perusteellisesti myös somaattisten oireideni vuoksi. Lääkitys on hyvä ja voin psyykkisesti hyvin.

Hoitajat ja lääkärit ovat asiantuntevia ja ystävällisiä minulle.

Minulle määrättiin kaksi uutta tutkimusta. Ma 2.9. ENMG-tutkimus, josta oli aiemmin puhetta ja tämä on ok. Toinen ma 9.9. oli aika neurokirurgian poliklinikalle klo 10.20.

Minulla on kuitenkin ongelma liittyen koirani Amin hoitoon. Ami on ollut poikani

hoidettavana

siitä saakka kun hän ja tyttöystävänsä Vilma palasivat Lapista 16.8. Vilma asuu

Jyväskylässä

(opiskelee siellä Psykologiksi) ja poikani käy töissä Hervannassa ja tekee DItyötään samalla.

Nyt Amin vuoksi poikani ja Vilma eivät ole nähneet tuon 16.8. jälkeen.

Tämä on minulle iso rasite tällä hetkellä. Poika tarvitsee "hengähdystauon" ja niin minäkin. Ami on minun vastuullani - ei “-”n.

Siksi haluan, että 3.9. pääsen kotiin ja 25.9. tai sen jälkeen varataan minulle

uusi aika neurologian

poliklinikalle, jolloin voin tarvittaessa viipyä myös pidempään. Poikani varmaan

tällöin taas voi ottaa Amin hoitoonsa.

Minulle sanottiin viimeisellä kerralla kun tapasimme, että voisin psyykkisen kuntoni puolesta päästä tällä viikolla kotiin.

Kunnioitan suuresti sitä, että minut tutkitaan perusteellisesti. Ja tulen sitten

tarvittaessa omin avuin neurologian poliklinikalle kun kutsu käy.

Ystävällisin Terveisin,

Jarkko

Seuraavaksi tapahtui se mitä toivoin kahdesti. Poika ja Ami kävivät sunnuntaina luonani TAYSissa ja keskiviikkona 3.9. pääsin toiveeni mukaisesti kotiin. En enää jalallani TAYSiin astu koska pelkään. Ja kukaan ei tule enää minun asuntooni skitsoamaan eikä ilman minun lupaani. Vannon sen Isäni ja rakkaan Lempi-mummuni nimeen.

Summa summarum TAYS-"käynti".

Ensin kiitokset koko sydämestäni hoidoista, tutkimuksista ja uudesta lääkkeestä. Somaattisia oireita on edelleen ja rollaattorin kanssa kuljen.

Tästä dokumentin kirjoittamisesta tuli sitten elämäni tärkein tehtävä. Kun lähetä nappia painan, tehtäväni on suoritettu. Sen jälkeen olen valmis vaikka kuolemaan.

Ikinä en enää tule törkeää oikeusmurhaa ja vääryyttä hyväksymään !

Tutkimukset mitä minulle tehtiin:

Verikokeet monet

Koko vartalon magneettikuvat

Virtsarakon ultraäänitutkimus

ENMG-tutkimus (jos lukija haluaa, netistä löytyy heti tietoa)

Muutamana päivänä ennenkuin kotiuduin:

Verensokeri

Veren happipitoisuus ja pulssi

Verenpaine

Ruumiinlämpö (en ollut vielä kuolonkankea)

Diagnoosit muiden hoitojen peruteella / Verikokeiden peruteella:

Verikokeet:

Pitkäaikaiset tulehdusarvoni ovat koholla

"Normaali" tulehdusarvo on koholla

Maksa-arvoni on koholla

Magneettikuvat, ultraääni, ENMG-tutkimus:

Alla liitteenä teksti WhatsApp viestikeskustelusta, jossa kerron neurokirurgian poliklinikan erikoislääkärin minulle kertoman diagnoosin omin sanoin lapsilleni:

Alla siis ote WhatsApp viestissä missä lapsilleni kerron “maalaisjärjellä” diagnoosini myös liitteenä olevasta epikriisistä:

No niin juttelin puhelimessa neurokirurgian poliklinikan erikoislääkärin kanssa.

Se, joka selkäytimessä ahtauman aiheuttaa (ja sitten nämä hermotusongelmat jaloissa) on lipooma. Kysessä on useimmiten hyvänlaatuinen "rasvapatti". Summa summarum. Veitsen alle mennään. Neurolta soitetaan 2 - 3 kk päästä. Tavoitteena on ilmeisesti poistaa niin paljon kuin pystyy. Jos pystyy niin koko patti.

Osastolla 1 päivä ennen leikkausta. Leikkaava kirurgi tulee juttelemaan miten operaatio tehdään. Toisena päivänä leikkaus. Tämän jälkeen n. 2 - 3 päivää osastolla. Riippuen voinnista niin sit kotiin. Tässä on nyt tietenkin se että tarvitsen siksi pikkukaverille hoitajan. Lisäksi tarvitsen jommankumman teistä hakemaan leikkauksesta ja ehkä jonkinlaista tukea aluksi kotona. Tuleeko se tuki sitten kelalta tai teiltä en osaa vielä sanoa. Tämäkin on jo sinänsä aika iso pala nieltäväksi. Siis leikkaus. Olen kuitenkin hyvällä mielellä. Meinaan kuntouttaa jalkojani kokoajan. Selkä ei ole enää kipeä. Pääsen sisällä ilman tukea jo. Tsempata tässä itteänsä tarttee. Älkää mitään googlettako. Tässä yhteystiedot neurokirurgian polille jos haluatte lisätietoja: 03 311 65559 , Ajanvarausasiat, takaisinsoittopalvelu (ma-pe klo 8-10) Alla liittenä saman lääkärin diagnoosi OmKannasta:

Ajankohta	9.9.2024
Palveluyksikkö Diagnoosit Aivohermon kasvutaipumukseltaan epäselvä tai D43.3 tuntematon kasvain	Pirha

Lähetteet/hoitopalautteet

12.9.202Pirkanmaan hyvinvointialue

4       (PirhaPegasos)

Potilaskertomus

HOITOPALAUTE

Sievers, Frank Erikoislääkäri

Neurokirurgian poliklinikka (PNK), Tampereen yliopistollinen sairaala

9.9.2024

Määrittämätön hoitoprosessin vaihe

Lähetteen ja hoitopalautteen tekniset ja osapuolitiedot

Hoitopalautteen antanut laitos: Tampereen yliopistollinen sairaala

Hoitopalautteen tyyppi: Loppuyhteenveto (lähetetty)

Hoitopalautteen vastaanottaja: Pirkanmaan hyvinvointialue (PirhaPegasos)

Hoidon toteutus

Etäkontakti

56-v. mies Tampereelta, psykiatrisessa hoidossa, mahdollisesti

alkoholiriippuvuutta, kävelyvaikeuksia ilmeisesti pitkään, ainakin yli vuoden ja tämä lisääntynyt. Tämän takia koko rangan magneettikuvaus, jossa selittävänä löydöksenä Th11-12-tasolla keskiviivan vasemmalla puolella kirkas signaalimuutos conus-alueella, ei tehosta varjoainetta, radiologin lausunnon mukaan sopii ensisijaisesti intraduraaliseen lipoomaan. Leikkaushoito tätä varten tulee kyseeseen. Potilas siis kutsuttu tänään neurokirurgian poliklinikalle, mutta otti tänä aamuna yhteyttä, että ei pääse, koska ei saanut kyytiä. Soitin potilaalle tänään, hän kertoi nyt, että on mobilisoitu rollaattorilla, pystyy kävelemään jonkin verran ulkonakin, oikea jalka parempi kuin vasen. Käytiin kokonaistilanne läpi, leikkaushoitoon nähdäkseni

on perusteltu, tarkoitus on tehdä hemilaminektomia Th11-12 ja tuumoriresektio, tuumori voisi olla hankalasti kiinni hermossa, joten mahdollisesti kokonaispoisto ei ole mahdollinen, erityisesti, kun kyseessä on conus-alueella oleva lipooma. Selitin potilaalle puhelimitse leikkauksen tekniikan riskeineen (hemilektomia Th11-12, resektio tumoris, hermovaurioit, conusvaurio, alaraajojen halvausoireet, virtsarakon tyhjentymisongelmat,

jälkivuoto, aivoselkäydinnestefisteli, tulehdusongelma, haavan paranemisongelma). Potilas tämän kaiken ymmärtänyt ja hyväksynyt, halukas leikkaukseen. Tuolloin leikkausta edeltävänä päivänä käynnille ja LEIKOpotilaana leikkauspäivänä. Tehdään myös lähete KNF:lle intraoperatiivista neuromonitorointia varten. Tapahtumadiagnoosit (Diagnoosi)

Dg: D43.3&; Aivohermon kasvutaipumukseltaan epäselvä tai tuntematon kasvain.

Tumor intraduralis Th XI-XII, NAS, lipoma susp.

Jakelu (Muu merkintä)

Pirha Pegasos, Tampere

NEUROKIRURGIA

Sievers, Frank Erikoislääkäri

Neurokirurgian poliklinikka (PNK), Tampereen yliopistollinen sairaala

9.9.2024

Hoidon toteutus

Etäkontakti

56-v. mies Tampereelta, psykiatrisessa hoidossa, mahdollisesti

alkoholiriippuvuutta, kävelyvaikeuksia ilmeisesti pitkään, ainakin yli vuoden ja tämä lisääntynyt. Tämän takia koko rangan magneettikuvaus, jossa selittävänä löydöksenä Th11-12-tasolla keskiviivan vasemmalla puolella kirkas signaalimuutos conus-alueella, ei tehosta varjoainetta, radiologin lausunnon mukaan sopii ensisijaisesti intraduraaliseen lipoomaan. Leikkaushoito tätä varten tulee kyseeseen. Potilas siis kutsuttu tänään neurokirurgian poliklinikalle, mutta otti tänä aamuna yhteyttä, että ei pääse, koska ei saanut kyytiä. Soitin potilaalle tänään, hän kertoi nyt, että on mobilisoitu rollaattorilla, pystyy kävelemään jonkin verran ulkonakin, oikea jalka parempi kuin vasen. Käytiin kokonaistilanne läpi, leikkaushoitoon nähdäkseni

on perusteltu, tarkoitus on tehdä hemilaminektomia Th11-12 ja tuumoriresektio, tuumori voisi olla hankalasti kiinni hermossa, joten mahdollisesti kokonaispoisto ei ole mahdollinen, erityisesti, kun kyseessä on conus-alueella oleva lipooma. Selitin potilaalle puhelimitse leikkauksen tekniikan riskeineen (hemilektomia Th11-12, resektio tumoris, hermovaurioit, conusvaurio, alaraajojen halvausoireet, virtsarakon tyhjentymisongelmat,

jälkivuoto, aivoselkäydinnestefisteli, tulehdusongelma, haavan paranemisongelma). Potilas tämän kaiken ymmärtänyt ja hyväksynyt, halukas leikkaukseen. Tuolloin leikkausta edeltävänä päivänä käynnille ja LEIKOpotilaana leikkauspäivänä. Tehdään myös lähete KNF:lle intraoperatiivista neuromonitorointia varten. Tapahtumadiagnoosit (Diagnoosi)

Dg: D43.3&; Aivohermon kasvutaipumukseltaan epäselvä tai tuntematon kasvain.

Tumor intraduralis Th XI-XII, NAS, lipoma susp.

Jakelu (Muu merkintä)

Pirha Pegasos, Tampere

NEUROKIRURGIA

Sievers, Frank Erikoislääkäri

Neurokirurgian poliklinikka (PNK), Tampereen yliopistollinen sairaala

9.9.2024

Määrittämätön hoitoprosessin vaihe (ei vaihetta)

Diagnoosi

Dg: D43.3&; Aivohermon kasvutaipumukseltaan epäselvä tai tuntematon kasvain.

Tumor intraduralis Th XI-XII, NAS, lipoma susp.

KIITOS TAYS TUTKIMUKSISTA, HOIDOISTA JA UUDESTA LÄÄKKEESTÄ !

KÄÄNTÖPUOLENA ON SANOTTAVA, ETTÄ ENSIMMÄINEN LÄÄKÄRI ARVIOINTI

OSASTOLLE ACUTASTA TULLESSA JA JOTKIN SAIRAANHOITAJAT KOHTELIVAT

MINUA ALENTUVASTI. LÄÄKÄRI SANOI MM., ETTÄ "EU:N

IHMISOIKEUSTUOMIOISTUIN ON JAHDANNUT SINUA 20 VUOTTA, NIINKÖ ?".

SAIRAANHOITAJA TOTESI, ETTÄ "MIKSI ET SIIVONNUT KOTONA?". HERRA ISÄ-KAI

TYHMEMPIKIN TAJUAA, ETTÄ OLIN VÄLILLÄ LÄHES TOIMINTAKYVYTÖN

JALKOJENI VUOKSI. JA TIESIN HISTORIAN PERUSTEELLA, ETTÄ EN SAA  APUA

MISTÄÄN SOSIAALITOIMESTA / KELALTA VAIKKA PYYTÄISIN. LISÄKSI SAMA

SAIRAANHOITAJA TOTESI, ETTÄ "TAJUATKO, ETTÄ SINUT ON TUOTU TÄNNE TAHDOSTA RIIPPUMATTOMAAN HOITOON ?". OLIN KYLLÄ AIVAN JÄRJISSÄNI, MUTTA TÄLLÄISESTÄ KOHTELUSTA HELVETIN PERKELEEN VIHAINEN.

OSASTOLLA OLLESSANI JOTKIN SAIRAAN HOITAJAT JA JOTKIN POTILAAT TOIVAT ESILLE NIITÄ SAMOJA ASIOITA, JOISTA OLEN TÄHÄN YLÖSKIRJAUKSEEN USEASTI

KIRJOITTANUT. OLI PUHETTA MARIASTA....JNE..JNE...PUHUTTIIN RUOTSIA (JOTA EN

IKINÄ TÖISSÄ OLLESSANI SUOSTUNUT PUHUMAAN VAAN ENGLANTIA

PELKÄSTÄÄN)....HILTONISTA??...ERÄS SAIRAANHOITAJA SATTUI

LÄÄKKEIDENJAOSSA POTILAILLE TOTEAMAAN ERÄÄLLE POTILAALLE, ETTÄ

TULETKO HAKEMAAN VITAMIINISI ???!!! KUTEN SANOIN OLEN 100%SEN VARMA,

ETTÄ SUURIN OSA OSASTO A:LLA OLLEISTA NS. "POTILAISTA" EIVÄT OLLEET

POTILAITA VAAN LIITTYIVÄT JOLLAKIN TAPAA TÄHÄN YLI 20NEN VUODEN VIA DOLOROOSAANI ???!!! SITÄ VOI VAIKKA KYSYÄ REHELLISELTÄ POLIISILTA. MINÄ VAAN EN TIEDÄ AINUTTAKAAN SELLAISTA PIRKANMAALLA !!!

KUTEN AIEMMIN KERROIN ESIMERKIN SANNA JOHANNA LEPPÄSESTÄ, JOKA TAATUSTI EI OLLUT POTILAANI ARVIOINTIOSASTOLLA. FAKTOJA ON TURHA KENENKÄÄN KIISTÄÄ !!!

KOKONAISUUDESSAAN TAYS KÄYNTI KÄÄNTYY RUTKASTI NEGATIIVISELLE

PUOLELLE – TÄHÄN SUURIMPANA SYYNÄ ON TURPAAN SAAMINEN JA SAMOJEN YLI

20 VUOTTA JATKUNEIDEN ASIOIDEN JANKUTUS. JA LISÄKSI USKOAKSENI KAIKKI "POTILAAT" EIVÄT EDES OLLEET OIKEITA POTILAITA VAAN ESITTIVÄT JOTAKIN MUUTA MITÄ OLIVAT ???

SAIN MYÖS KUITENKIN APUA. MYÖS YHDEN UUDEN LÄÄKKEEN. JA KAIKKI LUETTELEMANI TUTKIMUKSET. VAIKKA NIIDEN TEKEMISESSÄ OLI JOITAKIN IHMETYKSEN AIHEITA ???

ESIMERKIKSI MINULLA ON HIRVEÄ AHTAANPAIKANKAMMO JA MENO

MAGNEETTIKUVAUKSEEN TUNTUI SIITÄ SYYSTÄ MAHDOTTOMALTA AJATUKSELTA.

RICARDO NIMINEN LÄÄKÄRI JA OMAHOITAJANI JUHA ASIAA MINULLE

ESITTELIVÄT JA SAMASSA YHTEYDESSÄ KERTOIVAT MINULLE ETTÄ

MAGNEETTIKUVAUS KESTÄÄ ARVIOLTA 10-15 MINUUTTIA. KUN

MAGNEETTIKUVASSA OLIN, TOINEN MINUT SINNE VIENEISTÄ HOITAJISTA,

ALEHANDRO NIMELTÄÄN, KERTOI, ETTÄ OLIN MAGNEETTIKUVAPUTKESSÄ TUNNIN JA KOLMEKYMMENTÄ MINUUTTIA. AHTAANPAIKANKAMMOISELLE MUKAVA KOKEMUS. JA KAIKKEA MUUTA.

TAYS KÄYNNIN ANSIOISTA OLEN KUITENKIN LOPETTANUT JUOMISEN KUN SAAN SENTÄÄN 4-5 TUNTIA SYVÄÄ UNTA JA TEHNYT RUOKAREMONTIN.

TÄSTÄ OVAT TYYTYVÄISIÄ MINÄ JA MYÖS TIETENKIN LAPSENI <3. SIIS PLUSSAA JA

PALJON NEGATIIVISTA NÄIDEN 20 VUOTTA VANHOJEN MUKANA LAAHAAVIEN ASIOIDEN TAKIA. MINULLE EI RIITÄ NORMAALI 14-15 VUOTTA KESTÄVÄ ELINKAUTINEN NÄEMMÄ.

LISÄKSI ASIA JOKA ON ERIKSEEN MAINITTAVA – EI TARVITSE PISSIÄ KOKO AJAN ÖISIN :)

SIITÄ TÄYTYY OIKEASTI TODELLA KIITTÄÄ.

TAKASIN KOTIIN 3.9.

KELA-taksilla lähden kotiin. Minulla on TAYSin lääkärin kirjoittamat uudet reseptit, niin matkalla poikkean hakemassa lääkkeeni.

Sain rollaattorin TAYSista kotiin mukaan. Laina-aikana on kaksi vuotta.

Muutamalle potilaalle (en tiedä kuka heistä oli oikea potilas ja kuka ei) toivotin hyvää jatkoa ja sitten kotia kohti.

Poika toi sitten pian Ami pikkukaverin kotiin Runkokadulle ja lähti samantien kohti Jyväskylää tyttöystäväänsä Vilmaa katsomaan. Nyt oli vapaa lähtemään vihdoinkin kun Ami tuotiin kotiin. Tuntui heti aivan ihanalta olla kotona Amin kanssa. Siitäkin huolimatta, että huomasin samantien saman menon jatkuvan täällä Paskaluomassa – anteeksi Haukiluomassa. Kaikki naapurusto on ilmeisesti edelleen niin niin huolissaan.

Ami kuitenkin alkaa herättää huolta lähes heti. Hän nukkuu vaan eikä tahdo syödä mitään. Ihmetteli silloin kun poika lähti kohti Jyväskylää ja katseli ovelle päin. Ajatteli Ami varmaan, että miksi minua viedään kokoajan paikasta toiseen kun aiemmin olen vain saanut olla kotona tuon mun parhaan kaverini, minun kanssa.

Amin unirytmi tietenkin muuttui “-”lla. Oli varmaan nukkunut sen ajan kun “-” oli töissä. Sama jatkuu minun luonani kotona ja monia päiviä lähes syömättä.

Prismasta tilaan ruokia taas itselleni ja Amille ja aloitan päättämäni ruokaremontin. Tarkoitus olisi laihtua mahdollisimman paljon marraskuun loppuun mennessä. Periaatteena on ruuan laatu "ylös" ja ruuan määrä "alas". Aika sitten näyttää onnistuuko tämä.

Sitten sähköpostiin tulee muutaman mailinvaihdon jälkeen mukava yllätys. Varoitus vuokrasopimuksen purkamisesta. Tämä menee minun mielessäni kaikkiin näihin varoitusten sarjaan mitä oli jo siinä vaiheessa tiedossa. Liitän alle varoituksen tekstin.

Vuokranantajan varoitus vuokrasopimuksen purkamisesta

Vuokranantaja: Aspa-säätiö sr

Turkhaudantie 5, 00700 Helsinki

Vuokralainen: Jarkko Viitala

Vuokrauskohde: Runkokatu 8 D 31

33340 Tampere

Vuokrasopimus: Toistaiseksi 01.08.2019 alkaen

Varoituksen perusteet: Olemme huoneistotarkastuksella 07.08.2024 nähneet ja todenneet että olette menetellyt asumisessanne vastoin asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain säännöksiä, rikkoneet talonyhtiön järjestyssääntöjä tai vuokrasopimusehtoja mm. seuraavasti:

Huoneistoa hoidetaan huonosti sekä ilmoitusvelvollisuutta laiminlyöty: huoneiston lattiamatossa on kaksi rakenteisiin asti kulunutta reikää, huoneiston viemärit tukossa.

Vuokralaisella on ilmoitusvelvollisuus, jos huoneistossa jokin hajoaa tai aiheuttaa isomman vahingon vaaraa.

AHVL 61 §:n perusteella vuokranantajalla on oikeus purkaa vuokrasopimus heti päättyväksi mm., laiminlyö vuokranmaksun säädetyssä ajassa, jos vuokralainen viettää tai sallii vietettävän huoneistossa häiritsevää elämää, vuokralainen hoitaa huoneistoa huonosti tai vuokralainen huoneistossa rikkoo, mitä terveyden tai järjestyksen säilyttämiseksi on säädetty tai määrätty.

Mitä edellä on lausuttu huoneistosta, koskee soveltuvin osin myös vuokrasuhteen johdosta vuokralaisen käytössä olevia kiinteistön tai rakennuksen yhteisiä tiloja ja laitteita. Asumisessa on noudatettava vuokrasopimuksen ehtoja ja talon järjestyssääntöjä.

Helsingissä 10.09.2024

Miia Rytkönen

sosiaalinen isännöitsijä

040 648 4220 miia.rytkonen@aspa.fi

Aspa-säätiö sr

Turkhaudantie 5, 00700 Helsinki

HUOM! Tiedoksiannettu s.postilla 10.9.2024

Tiedoksianto Olen tänään saanut tiedoksi tämän vuokrasopimuksen purkamisen ja saanut siitä jäljennöksen.

Päiväys:______________________________________

Allekirjoitus:___________________________________ Jarkko Viitala

Kuten varmasti kaikki tämän dokumentin lukijat tässä vaiheessa kyse EI OLE ASPAN

ANTAMASTA VAROITUKSESTA, vaan erinäisten muiden tahojen. "Äläpä poika kirioottele", niinkuin Pohjanmaalla sanottaisiin.

Suomessa keskimääräinen elinkautisen pituus on 14-15 vuotta ja minun törkeälle sorrolleni ei näy loppua, totean.

Ymmärtäisin varoituksen jos olisin tahallani tai huolimattomuuttani tehnyt jotakin asunnolle. Olin kuitenkin loppuaikana käytännössä jalaton ja kaikki somaattiset ongelmat ja lääkkeiden jättäminen "murskasivat" minut alleen.

Minun oikeustajuni mukaan  tämä yllä oleva varoitus on annettu siitä syystä, että olen sairastunut !

Poika palaa Vilman luota niin tulee minua ja Amia katsomaan perjantaina 13.8. Aivan mahtava nähdä ja jutella “-”n kanssa. Tarjoan pojalleni ruuat ja pikkusuolaiset kahvin kanssa. Amikin on aivan innoissaan kun näkee “-”n taas.

Yksi murhe kuitenkin on sen takia poissa kun “-” hoiti Amia poissa ollessani. Kun minä poistun tästä ulottuvuudesta, niin Amilla on hyvä ja turvallinen koti molempien lapsieni luona. Se helpottaa suuresti. Poika tuo myös asioita, joita pyysin hänen tuovan. Saan pitkästä aikaa myös kellon ranteeseeni kun “-” kävi vaihdattamassa siihen pariston. KIITOS TAAS POIKA <3

Molemmat lapset myös lupaavat tulla isänpäivänä. Silloin tulee tasan vuosi kun olen nähnyt tytärtäni viimeksi. Hän on aina kovin kiireinen kun opiskeli samaan aikaan sekä Personal Traineriksi ja fysioterapeutiksi ja kävi siinä ohella vielä töissä. Ja asuu lisäksi kauempana Helsingissä.

Seuraavana päivänä lauantaina olen erittäin huolissani Amista. Nukkuu päivät eikä syö juuri mitään. Edellisenä päivänä perjantaina huomasin kun istuimme pojan kanssa keittokomeron pöydän ääressä, että poikani herkistyi ja häneltä meinasi tulla itku. Menen parvekkeelle tupakalle ja ajattelen näitä kahta asiaa niin minulta tulee itku. Ajattelen kokonaisuudesta ja kaikesta paskasta mitä päälleni on heitelty vuosikymmenien aikana, että alkaa toden totta riittää. Tästä kärsii nyt viaton sivullinenkin. Se oli / on minulle aivan liikaa. Ja tulee olemaan.

Sitten keksin ratkaisun Amin ruokaongelmaan. Leikkaan leikkelettä Amin ruuan joukkoon, niin johan maistuu (jälkeenpäin olen vielä vaihtanut märkäruuankin mitä pikkukaverille annan). Ajattelen, että tehdään nyt sitten Amillekkin ruokaremontti. Päivittäisten lenkkien jälkeen annan aina vielä muutaman herkkupalan. Nyt Amille maistuu ruoka ja myös uni. Meidän oma vuorokausi alkaa pikkuhiljaa löytyä ja tulla takaisin. Tietenkin kun Ami on jo vanhempi, niin nukkuu enemmän päivisin, niinkuin Rokikin teki aikoinaan. Eli meillä kaveruksilla kaikki hyvin ainakin vielä tällä hetkellä. Olen taas kirjoittamishetkellä (12102024) kuullut ennen ja jälkeen sen, että Ami viedään sinulta pois. Erinäisiltä tahoilta.

Päivät kuluu lähikaupassa aina välillä käyden, kirjoittaessa tätä dokumenttia, ruuan valmistukseen, pyykinpesuun kerran viikossa, asunnon siivon ylläpitämiseen, asioiden hoitoon ja pikkukaverin kanssa lenkillä käymiseen. Kuluvat nopeasti kun tekemistä riittää. Erityisesti nautin pimeistä aamuhetkistä, jolloin saa juoda kahvia, syödä aamupalaa, kuunnella musiikkia ja käydä aamusavuilla. Pienet yksinkertaiset asiat tekevät elämän. Ei mikään muu. Olen Luojalle kiitollinen asunnosta, siitä että pystyn maksamaan laskuni, että minulla ja Amilla on ruokaa, lääkkeistä ja pikkukaverista. En enää välitä hirviö-ihmisistä, jotka ovat vieneet luottamukseni ihmisen hyvyyteen.

Kun viedään vastoin omaa tahtoa pitkäksi ajaksi pois kotoa, oppii arvostamaan sitä, että saa olla Amin kanssa kaksistaan kotona ja vaikka viestitellä lasten kanssa. Ja että lapset käyvät silloin tällöin. Se on mielestäni hyvän laatuista elämää. En välitä ympärilläni 20,5 vuotta pyörineistä hulluista. Se on heidän oma asiansa ja tahtonsa, että niin käyttäytyvät ja toimivat.

Elämä on aika seesteistä mutta täytyy myöntää, että aika-ajoin tipun syvälle alhoon. Kaiken kumuloituneen minuun kohdistuneen törkeyden takia. Olen kuitenkin jo tottunut siihen ja alhosta kiivetään taas omin voimin ylös.

Kun paljon kärsii vääryyttä, niin oppii arvostamaan aivan pieniäkin asioita. Olin 20 vuotta hiljaa ja minulla on ollut ääretön sietokyky ja voin sanoa vilpittömästi, että harvassa on ne jotka samaan olisivat pystyneet. Ja pysyneet edes jollakin tavalla elävien kirjoissa.

Paljon ei ihmisiä näy missään kun liikun. Se on minulle pelkästään hyvä. Totuin siihen jo Ylöjärven Metsäkylässä aikoinaan. Kun joutuikin Muranen lähtemään enkä minä, niin jo yksin ollessani ikinä ketään ei näkynyt ulkona kun minä olin liikkeellä. Haukiluomalaiset on samanlaisia Paskaluomalaisia. Totuus ei kelpaa. Kaikki muu kyllä.

Tämähän on vain elämää.

Tästä jatketaan. Tavoitteena kuntouttaa jalat rollaattorin avulla kuntoon. TAYSin lääkäri suoitteli leikkausta, mutta en uskalla sinne mennä. Useammasta syystä.

Monesti täytyy itse itseään tsempata että jaksaa nämä turkasen jalkaongelmat. Muista somaattisista ongelmista en välitä. WhatsApp ja viestittely lasten kanssa auttaa myös kovin paljon.

So keep positive despite life totally sucks sometimes.

Yhdenkään ihmisen elämä ei mene läpi kokonaisuudessaan ilman vaikeuksia. Minulle niitä on kertynyt elämäni aikana aivan liikaa. Ja suurin osa muiden aiheuttamia.

Dokumentin kirjoittaminen auttaa koska haen sillä oikeudenmukaisuutta, totuuden kunnioittamista ja lainkirjaimen noudattamista pilkulleen. Olkoonkin että ylöskirjaaminen on välillä vaikeaa.

Varsinkin mihin katosivat vuodet, joista sanotaan, että pitäisivät olla elämän seesteisimmät. Olen yrittänyt totuudenmukaisesti kirjata positiiviset ja negatiiviset asiat. Molemmat. Lukija voi alusta loppuun luettuaan miettiä kummalle puolelle vaaka kallistuu.

Ollaan nykyhetkessä tällä kohtaa – Tampere Haukiluoma 12.10.2024 Herran Vuonna 2024.

Mutta tämä dokumentti ei kuitenkaan lopu vielä tähän. Tämän jälkeen tulevat vielä erittäin tärkeät osiot "METSO AUTOMATION", "LAPSENI", "MINÄ 10-VUOTIAS PIKKUPOIKA" ja sen jälkeen tärkein kaikista – loppusanat.

METSO AUTOMATION osiossa tulen osoittamaan, että tämä kaikki on totista totta. "Piiri pieni pöyrii, sekopäät siinä hyörii" – ainoana motiivina kosto tietämättömälle 10-vuotiaalle pikkupojalle.

Tämä kommentti 10102024. Rapun ovea ei välillä tahdo saada auki eikä kiinni. Olen sen pyytänyt jo ikiaikoja sitten Lännen kiinteistöhuollon korjaamaan. Mitään ei kuitenkaan tapahdu. Välillä ovi aukeaa normaalisti, välillä ei tahdo aueta ollenkaan. Uhkaillaan, että Ami viedään minulta pois joidenkin tahojen toimesta kun tietävät kuinka tärkeä ja rakas pikkukaveri minulle on. Minulla ei ole muista läheisiä kuin lapseni ja pikkukaverini Ami. Lasten avopuolisot Waltteri ja Vilma ovat minulle myös erittäin tärkeitä kun ovat rakkaita minun lapsilleni.

Ihmiset ovat hulluja. Välillä on koiranpaskaa tai risuja hississä.

Itse en tiedä oikeasti mitä lääkkeitä todellisuudessa syön. Joskus heräämisen jälkeen alkaa uudelleen väsyttämään, niin että melkein nukahtaa istualleen. Samanlaista illalla. Ilmeisesti välillä suuhuni menee, jossain muodossa tolkuton määrä rauhoittavia lääkkeitä. Joka ilta on lisäksi vielä kylmä ja jatkuvat vilunväristykset ???

Minä aion kuolla ylpeänä itsestäni ja hymy huulilla.

Seuraa lisää faktatietoa, ei kannata lukijan herpaantua vielä.