MAAILMAN VITTUMAISIN KANSA kirja

  

MAAILMAN VITTUMAISIN KANSA

Kirjoittanut Jarkko EX Oivariininpoika

JOHDANTO

Osa tässä kirjassa esittämistäni teksteistä sisältää otteita YK:n Ihmisoikeuskomissiolle, EU:n Ihmisoikeusvaltuutetulle ja kaikkialle maailmaan lähettämistäni kanteludokumenteista.

Lisäksi osassa kirjaa esitetään useille tahoille lähettämiäni sähköposteja.

ALKUSANAT

Ensimmäiset muistikuvat olemassaolosta ovat hataria.

Sen lisäksi, että minulla on syntymä- ja kastetodistus, minulla on muistoja.

Muistelen, siis olen. Ihminen.

Memini ergo sum.

Elää vai kuolla.

Jos saa valita, niin kuolla.

Mutta ellei halua luovuttaa, niin on pakko elää.

Pakko elää tappamatta itseään.

Tuskan tuottama, asiaan liittyvä riimini.

Samalla kun nelonen on on-line.

Tuomas Kyrö tilittää.

Leikkaa partansa. Syntymäkalju.

Pahoittaa mielensä Offista.

Hyppää Ford Escorttiin. Hirttää kiinni nelosvaihteen.

Ja lähtee Tuomas etsimään typeryyttään.

Escortin vaihde nelosella.

Ja vinkuu Ford Escotin tuuletushihna.

Ja Tuomas vinkuu. Sika pelkää.

Kun vatipää Ei-Ymmärrä. Kyrö.

Drop Outti. Elämästä-EX-Off.

Ja niin.

Kuulin, että Rockiton Radio vinkuu kun ei saa happea.

Kuulin myös, että Nelonen Korporaatio on sairastunu skitsofreniaan.

On-line kuulin.

Päivänä muutamana taakse kuulin.

Oli Korporaatiota ammuttu päähän.

Eilen jouluna 2004.

Aattona ei pystyny puhuun.

Juontaminen loppu.

Korporaatio hiljeni Off-line.

Synty tolkuton skitsofrenia.

Kaaos-Pelko.

Korporaatiolle. Kun ammuttiin päähän 2004.

Korporaatio näki Kuoleman portit.

Myös Oli-Ei-Elossa.

Skitsofrenia hiljenty.

Ja uskollisin kuuntelija.

Jarkko.

Itki. Verta.

Itse-Murhaa.

Mietti. Jarkko.

Cogito Ergo Sum.

Mietti. Jarkko.

Se sopii kaikkeen.

Ja Sisältä.

Delas Jarkko.

Tuumi.

Mikä kuolee. Ei herää.

Henkiin koskaan.

Mielensä. Pahoitti.

Jarkko.

Jään tähän. Paikalleni.

En liiku ajassa.

Eteen en taakse.

Oon ikuisuuden yksin.

Kun kukaan ei loukkaa.

Ei delaa enää sisältä.

Mut ku kerran lopullisesti delas.

Sitä ei voi kuolla.

Uudelleen.

Just sillä hetkellä.

Mielensäpahoittajaks synty Jarkko.

Totes vaan.

Elämästä ikuisesti-Off.

Kun on delannu sisältä.

Jäljelle jää vain 0. Nolla.

Katos nauru.

Tilalle tuli ikuinen Tuska.

Se mikä on ikuista. Ei kuole koskaan.

Tuska taakkana.

Risti painaa helvetisti.

Se näkyy Taivaaseen asti.

Kaikki nauro.

Sielutonta paskaa.

Häpeä ja tuska totes Jarkko.

Oli tulevaisuuten asti Off. Jarkko.

Toivo et kuolis.

Ilman tappamatta. Itteään.

Olis loputon Off-Jarkko.

Ristillä.

Loppumaton lopullinen Off.

Hengittämättä.

Ja kaikki nauro.

Jeesus Ei. Ties Jarkko.

Ei se kuitenkaa auta.

Tässä ulottuvuudessa.

Ehkä seuraavas.

Ja Jarkko kuoli.

Sieluton nauru kasvo.

Onneksi kuoli Jarkko.

Valovuodessakin elämästä Off.

Risti sytty tuleen.

Off.

Siinä se.

Muuta ei jääny.

Tuli ja Off.

Se siitä sit.

Lights Off.

Ja sieluttomat paskat eli ikuisesti.

PIKKUPOIKA

Varhaisimmat lapsuusmuistoni liittyvät asumiseen Panttilan Erkin vuokratalossa Kurikan Panttilankylässä.

Olin alle kouluikäinen.

Lapsuusvuodet menivät nopeasti. Minulla oli hyvä koti, hyvät vanhemmat ja kaksi ihanaa mummua. Harrastin lapsena paljon kaikenlaista.

Ennen kouluikää olin hoidossa maatilalla ja lisäksi Lempi-mummullani.

Isäni rakentama omakotitalo valmistui juuri ennen kouluun menoani Ilmajoen kunnan Jouppilankylään Lempi-mummuni talon viereen. Siinä oli hyvä asua.

Ala-asteeni kävin Jouppilankylän kyläkoulussa. Koko koulussa oli yhteensä alle viisikymmentä oppilasta kaikilla kuudella ensimmäisellä luokalla.

Minulla oli kaksi maailman parasta opettajaa. Opettajapariskunta Kaleva ja Edith Sievi-Korte. Opettajani olivat monilahjakkuuksia ja opettivat kaiken muun paitsi englanninkielen. Todellisia kansankynttilöitä, niinkuin aikoinaan opettajia kutsuttiin. Kyläkoulu oli kylää hengissäpitävä voima ja kylän keskus. Koulua sanottiin silloin Jouppilankylän seminaariksi.

Molemmat opettajani soittivat vanhanaikaista harmoonia, lauloivat, opettivat teknistä ja tekstiilityötä. Lisäksi urheilumies Kaleva opetti monipuolista liikuntaa.

Ja tietenkin kaikkia oppiaineita.

Valitettvasti kaikki kyläkoulut on lopetettu ja sen vuoksi monet kylät ja maaseutu on tyhjentynyt. Oppilaat sullotaan yhä suurempiin yksiköihin ja kaikki jää opettajien vastuulle. Kysymys ei ole kustannuksista vaan poliittisesta tahdosta ja siitä halutaanko maaseutu pitää asuttuna.

Ala-asteen suoritin kiitettävin arvosanoin.

Kulumatka oli noin kaksi kilometriä ja se mentiin kavereiden kanssa yksissätuumin aina omatoimisesti. Kävellen, pyörällä tai vaikka talvella peltojen poikki hiihtämällä.

Kaleva oli melkoinen urheilumies itsekkin ja myös minä innostuin monipuolisesta liikunnasta sen vuoksi. Monia kertoja kun suomalaisella oli mahdollisuus menestyä talvella arvokisoissa, suljimme koulukirjat ja Kaleva avasi tv:n ja kannustimme suomalaisurheilijoita.

Ensimmäinen varsinainen uheilulajini, jossa kävin myös kilpailemassa oli hiihto. Kävin koulujen välisissä kisoissa ja osallistuin lähistön kilapailuihin. Hiihto oli jo tuolloin välineurheilua ja vaati voitelutietämystä, jota ei kuitenkaan minulla ja isälläni ollut.

Muistan erään kerran Kurpanvuoren hiihtokisoissa, jolloin oli suojakeli ja isäni laittoin suksien pohjiin liisteriä.

No, siinähän kävi niin, että suojalumi vain tarttui suksieni pohjiin ja käytännössä juoksin sukset jalassa tuon kolme kilometriä. Tulin kuitenkin kilpailussa kolmenneksi ja sain mitalin.

Kun ikää kertyi vähän lisää, hiihto jäi taka-alalle ja pelkäksi harrastukseksi ja muut lajit tulivat tilalle.

Aloin harrastaa pesäpalloa Koskenkorvan urheilijoitten junioreissa ja yleiurheilua Ilmajoen Kisailijoissa.

Yleisurheilua harrasteettiin myös syksyllä ja talvella. Ilmajoen kunnan pikkubussit keräsivät lapsia kyliltä ja veivät yläasteen liikuntasaliin harjoittelemaan. Yleiurheilukoulua piti kunnan liikuntasihteeri Matti Antila.

Pidin harjoituspäiväkirjaa ja kävin jouksemassa Jouppilankylän koulun pururadalla. Kesäisin kävin yleiurheilukilpailuissa Ilmajoen keskuskentällä ja myös Ilmajoen kisäilijoiden edustajana seuraotteluissa.

Pääasialliset lajini olivat 100 ja 300 metrin jouksu ja pituushyppy.

Kävin myös Seinäjoen raviradalla viestijuoksukilpailuissa.

Eräs seuraottelu on jäänyt lähtemättömästi mieleen. Olimme seuraottelussa Tuusulassa. Ilmajoen Kisailijat ja Keski-Uusimaan urheilijat.

Isäni oli mukana matkalla huoltajana ja yövyimme Tuusulassa koulurakennuksessa. Seuraottelun jälkeen seuraavana päivänä saimme viettää koko päivän Linnanmäen laitteissa. Tuolla seuraottelumatkalla myös ihastuin erääseen tyttöön, jonka kanssa sitten olimme kavereita pitkän tovin.

Eräs yksityiskohta tulee mieleen seuraottelusta Nurmon Jymyn kanssa. Samaan aikaan kentällä kanssani oli keihässtä heittämässä Nurmon Jymyn edustaja Hannu Kangas, josta sitten paljon myöhemmin tuli Tero Pitkämäen valmentaja.

Seuraotteluja oli useita ja ne olivat aina mukavia hyvässä kaveriporukassa. Minulla olivat hyvät vanhemmat, jotka kannsustivat kaikissa harrastuksissani.

Musiikkiopistoon pyrin ollessani 10-vuotias.

Musiikkiopiston pääsykokeisssa esitin pianolla itse valitsemani kappaleen ja musiikkiopsiton rehtori Arto Risku testasi sen jälkeen sävelkorvaa pianon avulla. Taisin laulaakin pienen pätkän.

Pääsin musiikkiopistoon pianoa soittamaan ja alkoivat soitin- ja teoriaopinnot sen jälkeen.

Teoriaopinnot suoritin musiikkiopistossa loppuun saakka. Viimeisenä teoriakurssina oli musiikin historian kurssi, jonka tenttiä varten kävin Ilmajoen kirjastossa kuuntelemassa klassista musiikkia. Siltä ajalta on koko elämäni mukana olleita klassisen musiikin mestariteoksia. Eräänä suurimpana Johann Sebastian Bachin urkuteos Toggata ja Fuuga.

Soitinopinnot aloitin pianon parissa opettajani Marja-Liisa Latva-Kokon ohjaamana. Olien erittäin kiinnostunut soittamisesta. Minulla ei kuitenkaan ollut omaa pianoa, vaan kävin polkupyörällä koulun jälkeen harjoittelemassa äitini siskon luona.

Aikanaan pianonsoiton opettajani huomasi tämän harjoittelun puutteen. Ilmeisesti Marja-Liisa oli tästä kertonut musiikkiopiston rehtori Arto Riskulle.

Jonkin ajan kuluttua ollessani musiikkiopistolla, rehtori Risku tuli minulle sanomaan, että olisinko kiinnostunut saksofonin soitosta. Lisäksi hän sanoi, että saisin musiikkiopistolta lainaksi saksofonin ja pääsisin Pieniin Puhaltajiin soittamaan.

Olinhan minä tietenkin kiinnostunut ja niin pianon soitto-opinnot jäivät ja tilalle tuli saksofoni.

Oltuani jonkin aikaa Pienissä Puhaltajissa rehtori Risku kysyi minulta, että olisinko kiinnostunut tulemaan mukaan musiikkiopiston Big Band toimintaan. Niin minä sitten liityin mukaan Big Bandin vahvuuteen, kyseisen soittoryhmän nuorimpana jäsenenä. Suurin osa oli aikuisia ihmisiä ja sitten kolme vähän nuorempaa minä mukaanlukien.

Eräs uudenvuoden keikka on jäänyt lähtemättömästi mieleen. Soitimme Ilmajoen kunnantalolla ja ihmiset viettivät uutta vuotta ja tanssivat. Kunnantalolla oli tarjoilua aikuisille ja me huolehdimme ihmisten viihtymisestä musiikin avulla.

Yllätin muum muassa silloisen yläasteen liikunnanopettajani tupakoimassta väliajallla.

Ilta meni oikein hyvin ja loppuillasta myös tarjoilua nauttinut saksofonin soitonopettajani alkoi olla jo aika väsynyt. Hyvin kuitenkin pysyi hänellä baritoni saksofoni kädessä.

Musiikkiopsiton rehtorista on erikseen mainittava, että hän oli monilahjakkuus ja maailman mukavin mies.

Olin tuolloin jo yläasteella ja pikkuhiljaa kuviohin alkoivat astua kuuntelemani musiikki, vapaa liikkuminen ja kavereiden tärkeys.

Valitettavasti kävi sitten myöhemmin niin, että soitinopinnot jäivät kesken. Olen tätä katunut sen jälkeen suuresti ja kirjoittamishetkellä vielä enemmän. Mutta Uusi Aalto, Punk, kuuntelemani musiikki kokonaisuudessaan ja lisäksi murrosikä veivät voiton soitinopinnoista.

Jossitella ei saisi, mutta ellei näin olisi käynyt, niin nyt voisi olla mahdollisuus lisäansioihin vaikka tanssilavoilla.

Olenkin joskus paljon myöhemmin sanonut, että mikäli olisin ollut Pop Jazz konservatorioissa Klaus Järvisen johdolla soittamassa vaikka Rock’n Rollia luultavasti olisin pysynyt soittajahommissa mukana.

No, tilalle tuli kuitenkin kuuntelemani musiikki ja musiikin merkitys korostui silti elämässäni entisestään.

Tuli Uusi Aalto, Sex Pistols ja suomalaiset Punk-bändit ja Punk-aate. Tämä tapahtui jo itseasiassa ollessani vielä ala-asteella.

Vanhemmat ostivat minulle joululahjaksi kasettiradio soittimen ja lupautuivat tilaamaan vielä Suosikki-lehdenkin.

Suosikki-lehdestä ei ole mitään muuta kuin postiivista sanottavaa. Kiitos Jyrki Hämäläinen. Pysyin ajantasalla musiikkimaailman tapahtumista ja artisteista ja seinät täyttyivät julisteista.

Tuli mukaan kuvioihin esimerkiksi koko elämäni mukana kulkenut nero David Bowie. Ja monia monia muita. Suosikki lehden avulla pääsin tutustumaan artisteihin perusteellisesti.

Olenkin joskus paljon myöhemmin ajatellut, että mitä jos jo silloin olisi ollut internet, world wide web, YouTube ja niin edelleen. Voisin arvata, että tietäisin musiikista kaiken tietämisen arvoisen. Nykynuoret ovat tässä mielessä aivan järkyttävän hienossa asemassa. Siis, jos on kiinnostunut esimerkiksi musiikista, tieteestä ja muusta taiteesta. Kaikki on sekunnissa näkyvillä halutessaan puhelimessa ja tietokoneella.

Minut pelasti kuitenkin Jyrki Hämäläinen ja Suosikki-lehti. Ja Fazerin musiikkikerho, josta vinyylit tilattiin.

Lauantaisin tuli radiosta musiikiohjelma, jonka nimeä en enää muista. Tämä oli sitä aikaa kun DJ:t olivast vielä oikeasti DJ:tä ja radiotoimittajan tarvitsi tietää soittamastaan musiikista kaiken. Nykyisin istuvat lähetyshuoneessa ja tietokone hoitaa kaiken. Vähän niinkuin Joey Ramone totesi jo 80-luvulla.

Vanhemmat ostivat minulle tyhjiä C-kasetteja ja aina lauantaisin radio-ohjelmaa kuunnellessa oltiin sormet kasettiradiosoittimen pause-napilla valmiina jos tulee hyvä kappale. Voi helvetti, sitä klassikoiden määrää, jotka kulkevat yhä mukanani. Se oli sitä aikaa kun musiikki oli vielä musiikkia ja biisit saattoivat kestää kymmenen minuuttia. CCR, Led Zeppelin, Black Sabbath, the Doors jne jne.

Tässä yhteydessä on myös todettava, että englanninkielen merkitys korostui. Kun halusin ymmärtää mitä kuuntelen. Aloin opiskelemaan englanninkieltä Ilmajoen kunnan kyläkouluja kietävän englanninopettajan ohjaamana. Muistan vieläkin ensimmäiset kirjat. Kirjassa seurattiin Jack-nimisen pojan ja Spot-nimisen koiran seikkailuja.

Minulle musiikissa on aina ollut yhtä tärkeää sävellyksen kanssa myös sanoitus. Olen aina halunnut ymmärtää mitä kuuntelen. Tämä halu oli jo 10-vuotiaasta pikkupojasta saakka.

Samana vuonna, 1978, kun aloitin musiikkiopsiton, niin osallistuin myös Jaakko Ilkka oopperaan oopperan lapsikuorossa.

Jaakko Ilkka ooppera oli Jorma Panulan vuosina 1977–1978 Aarni Krohnin librettoon säveltämä niin sanottu kansanooppera, joka perustuu historiallisiin tapahtumiin nuijasodan aikana. Oopperan musiikki on perinteisen tonaalista ja se sisältää aineksia suomalaisesta kansan- ja pelimannimusiikista. Ooppera kantaesitettiin Ilmajoen Musiikkijuhlilla vuonna 1978.

Ooppera kertoo tarinan Ilmajoelta kotoisin olevasta isännästä, joka ryhtyy taisteluun epäoikeudenmukaista ratsuväen ylläpitovelvoitetta vastaan. Hänestä tulee Klaus Flemingin vastaisen talonpoikaiskapinan johtaja. Oopperan lopussa Ilkka kokee tappion omien joukkojen pettäessä hänet.

Jaakko Ilkka -oopperaa esitettiin Ilmajoen musiikkijuhlilla neljänä kesänä 1978–1981 Edvin Laineen ohjaamana. Jaakko Ilkkaa esitti Tuomo Häkkilä, Katariinaa Ritva Auvinen, Klaus Flemingiä Jorma Falck ja Kylmä-Jyrää Eero Piirto. Muissa rooleissa lauloivat muun muassa Jorma Hynninen, Jaakko Ryhänen ja Jaakko Hietikko. Mieskuorot Ilkan Miehet ja Kurikan Nuijamiehet näyttelivät talonpoikaiskapinallisia. Lähes neljänsadan henkilön lisäksi esityksissä käytettiin neljääkymmentä ratsua. Suomen Kansallisoopperan orkesteria ja Ilmajoen oopperakuoroa johti säveltäjä Jorma Panula. Puvustuksen oopperaan suunnitteli pukusuunnittelija ja muotitaiteilija Kirsti Maunula.

Uudelleen ooppera oli Ilmajoella ohjelmistossa vuosina 1996–1997. Tällöin Jaakko Ilkkaa esitti Jyrki Anttila, vaimoa Kaisa Hannula ja mukana olivat myös muiden muassa Tommi Hakala ja Juha Uusitalo.

Oopperan musiikista julkaistiin vuonna 1979 LP-levy.

Kuinka ollakkaan Oopperan lapsikuoroa johti ja harjoitutti musiikkiopiston rehtori Arto Risku. Oopera oli pienelle pojalle aivan mahtava kokemus isosta produktiosta. Lisäksi sai tavata Tuntemattoman Sotilaan ohjanneen Edvin Laineen ja myös myöhemmin useita suomalaisia huippukapellimestareita Sibelius Akatemiassa ohjanneen Jorma Panulan.

Olin jonkin aikaa myös Ilmajoen seurakunnan lapsikuorossa, jota johti Kanttori Sinikka Pekkanen. Tuolta ajalta on jäänyt mieleen useita kappaleita, jotka kulkevat mukana vieläkin. Kuten eximerkiksi In Excelsis Deo, jonka esittää nykyään myös suurtähti Andrea Bocelli.

Myös Suomen Lappi valloitti sydämen pikkupoikana.

Ensimmäinen lapinreissuni oli Ilmajoen seurakunnan taivallusretki Rukan Karhunkierroksella. Mukana oli kaverini Antti Kuivasmäki ja seurakunnan kappalainen Markku Ylinen ja seurakunnan isosia. Taivallusmatka oli kahdeksankymmentä kilometriä ja matka taivallettiin hitaasti luonnosta nauttien. Tein sitten myöhemmin monia lapinmatkoja uudelleen.

Yksi asia, jota alettiin aina keväisin hyvissä ajoin odottamaan oli vanhempien kesäloman aikana tapahtuneet Pöylinniemen lomakylän reissut.

Pöylinniemen lomakylä oli puutyöväenliiton lomakylä Pertunmaalla, lähellä Heinolaa. Isäni tapasi varata kaksi mökkiä hyvissä ajoin kevättalvella ja tulevaa kesälomamatkaa odotettiin aina innolla. Minullakin oli aina kaveri mukana kuten myös vanhemmilla ystäväpariskunta. Siellä oli lapsen hyvä olla ja harrastaa.

Täytin kymmenen vuotta vuonna 1978 ja syntymäpäivälahjaksi minulle haettiin Vaasasta Tunturi Sport merkkinen mopedi, jonka vuosimalli oli 1968. Mopo maksoi silloin 500 markkaa.

Kyllä siinä ensin sänkipellot tulivat tutiksi ja myöhemmin kyllä myös julkiset tiet. Kaikilla kavereillakin Jouppilankylässä oli tuolloin omat mopedit.

LAPSUUTENI TRAGEDIAT

Taustaksi Ramones-yhteyeen vuonna 1976 julkaiseman kappaleen “Now I wanna sniff some glue” sanat:

Now I wanna sniff some glue
Now I wanna have somethin' to do
All the kids wanna sniff some glue
All the kids want somethin' to do

One, two, three, four!

Now I wanna sniff some glue
Now I wanna have somethin' to do
All the kids wanna sniff some glue
All the kids want somethin' to do

One, two, three, four, five, six, seven, eight!

Now I wanna sniff some glue
Now I wanna have somethin' to do
All the kids wanna sniff some glue
All the kids want somethin to do

Now I wanna sniff some glue
Now I wanna have somethin' to do
All the kids wanna sniff some glue
All the kids want somethin' to do

Ensiksi on todettava se seikka, että valmistuessaan lääkärit Suomessa vannovat lääkärinvalan, jonka

historia ja sisältö pohjautuu Hippokrateen valaan.

Tämä lääkärinvala Suomessa pitää sisällään sen erittäin tärkeän periaatteen, että potilaan ja lääkärin

välinen hoitosuhde on salassapidon alainen ja luottamuksellinen.

Lisäksi minun mielestäni lääkärin eettistä toimintaa pitäisi ohjata ainoastaan ja vain potilaan etu.

Kaiken nykytutkimustiedon ja kehittyneimpien hoitojen ja lääkkeiden avulla tehdä kaikkensa

potilaan hyväksi ja rehellisen, avoimen ja luottamuksellisen keskustelun avulla löytää parhaat

ratkaisut potilaan auttamiseksi. Lääkärin ei myöskään tulisi asettaa omaa etuaan potilaan edun

edelle eikä tavoitella taloudellista tai muuta epäeettistä hyötyä itselleen omilla toimillaan.

Käsittääkseni myös nämä periaatteet sisältyvät Hippokrateen valaan, minun omin sanoin esitettynä.

Alla ote Lääkäriliiton sivuilla olevasta lääkärinvalasta:

Kunnioitan potilaani tahtoa. Pidän salassa luottamukselliset

tiedot, jotka minulle on potilaita hoitaessani uskottu. Täytän

lääkärin velvollisuuteni jokaista kohtaan ketään syrjimättä enkä

uhkauksestakaan käytä lääkärintaitoani ammattietiikkani

vastaisesti."

Tämä on minulle sydäntäsärkevää kirjoitettavaa. Aikoinaan kun tulin lukioikäisenä tietoiseksi asiasta se synkesi mieltäni koska en voinut tietää sen seurauksia tulevaisuudessa. Siis tulin tietoisseksi karsinogeeneistä ja muusta.

Mietin, että jos itse myöhemmässä elämässäni tunnistan joitain seurauksia, joiden ajattelisin

johtuvan toiminnastani 10-vuotiaana viattomana pikkupoikana, niin menen välittömästi lääkärille,

jonka itse valitsen ja kerron hänelle juuri sen luottamuksellisesti ja salassapidon alaisuudessa. Näin ei kuitenkaan tapahtunut.

Kävi kuitenkin toisin kun ajattelin. Asiasta tuli julkinen, kaikille ihmisille tiedoksi tehty entinen

minun asiani ja salaisuuteni, jonka olisi pitänyt kuulua ainoastaan ja vain minun ja valitsemani

lääkärin väliseen tiedonvaihtoon. Ei tiedoksi kaikille.

Jos olisin tälläisen lääkäri potilas suhteen onnistunut saamaan, uskon kaikesta sydämestäni, että

minun auttamiseksi olisi tehty kaikki mitä silloisen lääketieteellisen tutkimustiedon avulla olisi

voitu tehdä

Tälläistä luottamuksellista ja salassapidon alaista lääkäri potilas suhdetta en koskaan saanut. Mitä

sen sijaan sain, oli tatuointi ja risti, jonka raskasta taakkaa kannan koko loppuelämäni.

Ei ole ainuttakaan päivää, etten tätä asiaa ajattelisi. Ja on päiviä jolloin sen vuoksi vajoan helvetin

syövereihin.

Tämän vuoksi elän yksin – uskon, että jos joku sanoisi pitävänsä minusta, ajattelisin heti, että

kyseinen henkilö valehtelee. Olen yli 20 vuoden kujanjuoksuni vuoksi menettänyt täysin

luottamukseni ihmisiin ja ihmisten hyvyyteen.

Tunsin itseni vapautuneeksi Isäni seurassa koska hän vilpittämästi arvosti minua. Tunnen itseni

vapautuneeksi myös lasteni seurassa vaikka en ollenkaan tiedä mitä syvällä sisällään minusta

ajattelevat. Haluaisin mutta en pysty tavata edes lasteni avopuolisoita koska tiedän, että tuntisin

oloni erittäin epävarmaksi ja halveksuttavaksi.

Pikkukaverini Ami on paras ystäväni koska hän ei loukkaa, arvostele ja väheksy, vaan on

ystävällinen, luotettava ja kiltti. En siis todellisuudessa elä yksin. Minulla on Luojan luoma kaveri

seuranani.

En usko enää ikinä voivani olla suhteessa vastakkaisen sukupuolen edustajan kanssa, koska voisin

fyysisesti pahoin siitä syystä, että halveksun itseäni. Minun lukio aikaisista ystävistäni tuli eri alojen

tohtoreita ja minusta tuli kaikkien tuntema "Kummelin potilas Saarinen". Kahdesta parhaasta

ystävästäni, joista tuli myös tohtoreita, tulikin sittemmin EX-Muranen-Aaltosen ystäviä.

En halua enää ystäviä, silti en tunne olevani yksin koska viihdyn kyllä itseni seurassa.

Minut ovat pettäneet myös kaikki entiset "läheiseni" – lukuunottamatta Isääni ja lapsiani.

Olen pettynyt elämääni ja se ei ole minun vikani.

Aikoinaan tämä sieluni synkkä salaisuus vaimeni jo hyvin pieneksi ääneksi. Nyt se suorastaan

huutaa minulle lähes päivittäin, ainakin viikoittain.

Elämä on.

Seuraavaksi asian ydin.

Kun täytin 10-vuotta, niin sain syntymäpäivälahjaksi Tunturi Sport merkkisen mopon, vuosimallia

-68, niinkuin aiemmin kirjoitin.

Isäni rakensi hartiapankilla omakotitalon Ilmajoen kunnan Jouppilankylään. Aivan Ilmajoen ja

Kurikan rajan läheisyyteen.

Talossa oli varastohuone, jossa säilytin syntymäpäivälahjaksi saatua mopoani. Jonkin aikaa (minulla

ei enää tässä iässä ole muistikuvaa tämän ajanjakson pituudesta, mutta se oli melko lyhyt) tapana oli, että varastossa ollessani "hengitin" sisääni bensiinin helvetillistä katkua suoraan mopon tankista. Tätä harrastivat monet muutkin "mopopojat" Jouppilankylässä. Tänä aikana tälläisestä asiasta ei ilmeisesti osattu varoittaa koulussa millään tavalla. Nykyään on toisin.

Viimeinen kerta

Kun nykyään suljen silmäni, niin näen aina samat mielikuvat tästä kerrasta, joka on taottu niin

syvälle muistiini ettei se sieltä koskaan irti lähde. Ehti jo painua hiljaisuuteen sieluni syövereissä –

nyt se usein suorastaan huutaa selkärangattomien paskojen ansiosta.

Olin "epänormaalissa puuhassani" jälleen kerran varastossa. Jatkoin ja jatkoin ja jatkoin

hengittämistä. Kunnes menin tilaan, jossa hallusinoin sitten, että koko varasto oli aivan täynnä

käärmeitä. Siis käärmeitä (mitä käärme edustaa raamatussa) kaikkialla. Näin näkyjä ja olin

tolkuttomassa, helvetillisessä paniikissa sillä kun yritin tarttua varaton oven lukkoon ja avata oven,

sekin oli käärmeitä täynnä. Lopulta sain oven auki ja juoksin sekopäisenä ulos ja juoksin ja juoksin

ympäriinsä talon takapihan nurmikolla kunnes hallunisointi loppui.

Rakas Lempi-mummuni tämän ikkunasta koska hän asui tuolloin Isäni rakentamassa

talossa.

Jäi viimeiseksi kerraksi. Miksi ? Koska pikkupojan sisällä pelko oli niin kova, että sama toistuu.

Mitä tästä seurasi minulle viattomana pikkupoikana sen jälkeen ?

Jonkin ajan jälkeen alkoivat ensin helvetilliset pääkivut, jolloin tuntui, että koko kallo halkeaa.

Eräs kerta on jäänyt mieleeni lähtemättömästi. Olin vanhempieni kanssa heidän ystävillään

yökylässä. Vanhemmat istuivat keittiössä ja joivat viinaa.

Minä makasin viereisessä huoneessa sängyllä pimeässä (olin aina tällöin pimeässä, en tiedä miksi.

Ehkä se tuntui helpommalta sietää) helvetillisen pääkivun kourissa ja itkin. En tiedä kuinka kauan.

Jossakin vaiheessa joku toi minulle särkylääkkeen (varmasti Aspirin tai Disperin, en tiedä) mutta

itku jatkui. Lopulta olen vaipunut uneen ja siihen loppuu muistikuvat minulla.

Mitä sitten tehtiin toistuvien pääkipujen jälkeen ? Menimme optikolle, joka tietenkin määräsi

minulle silmälasit (saadakseen myyntiä, ei muuta syytä), joita pidin ehkä viikon ja siihen se jäi

silmälasien pitäminen. Enhän minä pikkupoika voinut osata "puuhaani" ja päänkipua yhdistää.

Eikä kukaan aikuinen tiennyt asiasta yhtään mitään.

En tiedä mitä muille Jouppilankylän mopopojille on tapahtunut myöhemmällä iällä ? Siitä minulla

ei ole minkäänlaista tietoa eikä käsitystä. Sen ainoastaan tiedän, että menestyneet ovat elämässään.

Tuli paperi-insinööriä ja sähköinsinööriä ja niin edelleen.

Mitä tapahtui kun pääkivut hellittivät ? Tuli paljon myöhemmin tolkuton ihon kutina.

Minulla oli aina ihovoidetta ja rasvasin ihoani kuin järjetön.

Tämän aiheuttajaksi laitettiin pyykinhuuhteluaine, jonka käyttö lopetettiin. En ollut lääkäri, enkä ole

nytkään, niin ei tälläisiä asioita osannut yhdistää. Vasta paljon paljon myöhemmin.

Yläaste- lukioikäisenä ja sitä varttuneemmalla iällä päänkipuja ei juurikaan ole ollut.

Mitä olen tästä viimeisestä kerrasta ajatellut kun tietoisuus asiasta heräsi paljon myöhemmin ?

Olen ajatellut näin. Minulla oli oikea suojelusenkeli, joka ajatteli ettei anna viattoman pikkupojan

hengen salpautua ja minun kuolla sinne varaston lattialle. Siihen olisi kuollut myös rakas Lempi-mummuni, jos minut olisi löytänyt.

Olen sitten aikuisena säännöllisen epäsäännöllisesti nähnyt painajaisunia näistä käärmeistä. Uni

toistuu aina samanlaisena. Käärmeitä on kaikkialla, en pysty astumaan mihinkään enkä liikkumaan. Pystyn vain liitämään käärmeiden yli.

Herään aina kesken tämän painajaisen ja ahdistus on karmea. Alitajuntakaan ei anna minun vain

unohtaa.

Siinä oli 10-vuotiaan pikkupojan testamentti. Tästä asiasta. Suomen rikoshistorian suurimmasta

rikoksesta.

Toinen lapsuuteni murhenäytelmä.

Lempi Maria mummuni kuoli traagisesti.

Lempi jäi auton alle ylittäessään tietä syyshämärässä hänen ja isäni rakentaman talon tien päässä. Samalla kohtaa kuin Lempi-mummuni ja Lempin miehen Reinon Eino-niminen poika 10-vuotiaana.

Reino Ilmari Haanpää tapettiin oman kotitalonsa pihalla puukolla sukulaisensa toimesta. Kyseinen sukulainen päätyi mielisairaalaan syyntakeettomana. Lempin ja Reinon lapset myös näkivät tämän. Lempi eli koko loppuelämänsä yksin, kasvattaen lapset postinjakajan rahoillaan.

Olimme äitin siskon luona kyläilemässä ja tullessamme takaisin 3-tietä, näimme hälytysajoneuvojen vilkkuvat valot meidän talon kohdalla.

Kun pääsimme kotitalon kohdalle, syöksyin autosta ulos ja naapurimme rouva jouksi minua vastaan ja sanoi, että älkää tulko tänne. Siellä oli Lempi mummu liiskaantuneena tiehen kotitalojemme vieressä. Kenkä ja käsilaukku olivat lentäneet kymmenien metrien päähän tapahtumapaikasta. Yliajaja ajoi aivan varmasti törkeää ylinopeutta 60 km / h nopeusrajoitusalueella ja pakeni paikalta. Yliajajalle ei tullut mitään seurauksia ja olen aivan varma, että sekä poliisi että oikeuslaitos epäonnistuivat tehtävässään.

Minä näin sukulaisista Lempi mummun viimeisenä elossa. Olimme äitini kanssa jo ulkona autossa lähtemässä ompeluseurasta Panttilankylästä, niin äitini sanoi, että käy vielä pyytämässä Lempiä meidän mukaan. Kävin uudelleen sisällä ja pyysin mummua, mutta Lempi sanoi, että kyllä minä kyydin saan ja palasin takaisin autoon. Jos Lempi olisi uskonut minua, hän ei olisi auton alle jäänyt.

Masennuin ensimmäistä kertaa elämässäni. Itkusta ei tullut loppua. Olin kaksi päivää poissa koulusta ja kouluun palatessani olin ovella odottamassa, että opettajat tulevat kouluun, niin tullessaan miesopettaja Kaleva kuiskasi korvaani Lempi mummusta jotakin ja aloin uudelleen itkemään. Itkusta ei tullut loppua sisälläkään ja tästähän muut oppilaat riemastuivat.

Minua alettiin kiusaamaan ja kutsumaan rotunaiseksi. Silloin soi sellainen kappale radioissa kuin Rotunainen. Kiusaaminen kesti koko ala-asteen loppuajan. Se oli helvetillistä niin pienessä koulussa, mutta minä tukeuduin ihaniin opettajiini.

Lempi mumma oli lapsuuteni turvasatama.

Kun Isäni rakentama talo valmistui, Lempi mumma muutti uuteen taloon ja nukuimme samassa huoneessa yhdessä. Oli maailman turvallisin ja suojaisin olo olla ja nukkua.

Lempi mumma piti myös kylän lapsille pyhäkoulua, johon minäkin osallistuin. Saimme vihkoon tarran jokaisesta osallistumiskerrasta. Opin pyhäkoulussakin kaikenlaista. Eräs mummani pyhäkoulussa toteama asia on vieläkin mielessä. Lempi totesi meille lapsille, että “valheella ja rikoksella on lyhyet jäljet”.

Minusta tuli avainlapsi, mummuni kuoleman jälkeen. Palasin aina tyhjään kotiin, jossa aikaisemmin oli odottanut Lempi-mumma välipalan tai ruuan kanssa. Olen nyt 57-vuotias enkä vieläkään ole hyväksynyt Lampi mummun kuolemaa. Asia vaivaa joskus päiivittäin, joskus viikoittain. Lempi otettiin väkivaltaisesti pois ennenkuin aika oli.

Lempi oli postinjakaja ja jakoi postia polkupyörällään Nopankylää myöten. Siksi kaikki kylällä tunsivat Lempin. Muistan vielä elävästi kuinka koko uusi kotimme täyttyi kukkatervehdyksistä kun tieto Lempin kuolemasta kiiri kylille.

Lempi ehti kuitenkin matkustella paljon ennen kuolemaansa. Lempi kävi kolme kertaa Israelissa, koska halusi käydä paikoilla, jossa Jeesus eli. Minä sanoisin nykyisin miehitetty Palestiina, enkä Israel, kun tietoisuus Palestiinalaisten kärsimyksistä lukiossa heräsi. Mutta Lempi mummulle oli tärkeää usko Jeesukseen, ei valtapolitiikka.

Lempi kävi myös Yhdysvalloissa kertaalleen. Lempin sukulaisen Sylvin ja hänen miehensä luona. Pian tämän käynnin jälkeen myös Sylvi ja hänen miehensä tulivat käymään Suomessa meidän luonamme. Muistan vielä kuinka silloin vielä vähäisellä englanninkielen taidollani yritin keskustella Sylvin miehen kanssa. Mies oli eläköitynyt poliisi ja poltti pitkiä sikareita ja joi viskiä. Siihen aikaan vielä poltettiin tupakkaakin sisällä.

Lisäksi Lempi reissasi ahkerasti pohjoismaissa. Aina mummun joltakin reissulta palatessa osotettiin kovsti tuliaisia.

Lempin elämällä on ollut minun elämääni lähtemätön kädenjälki. Sen ihanempaa ihmistä ei maan päällä ole. Vaikka riistettiinkin pois liian aikaisin.

NUORUUS; YLÄASTE, LUKIO JA ARMEIJA

Yläasteikäisenä musiikin merkitys korostuu entisestään. Tärkeimmiksi tulevat monet kaverit ja vapaa liikkuminen.

Sain 15-vuotislahjaksi Raisu merkkisen uuden mopon ja sen jälkeen oli vapaa menemään ja tulemaan niinkuin itse tahtoi.

Olin punkkaripoika ja se aate oli minulle tärkeä. Ajattelin jo silloin, että ihmisen tulee olla vapaa ja määrätä itse tekemisistään. En halunnut propaganda-aivoja. Ajattelin myös, että en ikinä mene naimisiin, mutta lapsia haluan sitten kun olen ikäloppu kolmekymppinen. Niinhän sitä nuorena ajattelee.

Olin yläasteella opettajien kauhistus. Villi adhd-tapaus. Jo pelkkä ulkonäkö kauhistutti monia opettajia. Piti olla aate-punk.

Tästä huolimatta minut valittiin oppilaskunnan puheenjohtajaksi äänivyöryllä opettajien hirvitykseksi.

Yläaste meni kotona mitään läksyjä tekemättä. Koulu oli aivan liian helppoa. Kotilaksyjä tehtiin ja luettiin linja-automatkalla Jouppilankylästä Ilmajoen keskustan yläasteelle. Myös kokeisiin.

Silti suoritin yläasteen kiitettävin arvosanoin.

Urheilu ja musiikkiopisto jäivät taakse. Musiikki vei mennessään. Ja murrosikä. Kaikki se sisäinen myllerrys.

Kotona minulla ei ollut mitään ongelmia.

Tärkeintä oli kokoajan olla kavereiden kanssa. En enää lähtenyt kesäisinkään vanhempieni kanssa minnekkään lomamatkoille, vaan jäin aina kotitalon vartijaksi ja kukkien ja kasvihuoneen kastelijaksi.

Tuli bilepaikka Lapuan Latosaaren live-keikat. Pussikalja ja tupakka. Jotain tuosta ajasta kertoo sekin, että yläasteen vieressä oli pieni kivijalkakauppa, josta kaikki kävivät välitunnilla ostamassa punaista Marlboroa. Kukaan ei koskaan kysynyt mitään ikää. Luojan kiitos nykyisin on toisin.

Tiulevat lukiokaverit Juha-Pekka ja Jukka pyörivät jo samoissa porukoissa. Molemmista tuli sitten myöhemmin oman alansa väitelleitä tohtoreita.

Paljon tuli lintsattua tunneilta. Jollei huvittanut mennä tunnille, käveltiin Ilmajoen keskustaan K-market Nuijamieheen ja pelattiin penneilla flipperiä. Tunneilla tuli aika paljon häiriköityä, kun oli aivan liian paljon aikaa kun koulu oli niin helppoa. Jotkut opettajat eivät vain sietäneet punkkaripoikaa ja tuntui, että jos veti liian syvään henkeä niin joutui käytävään seisoskelemaan.

Muistan erään Suosikki-lehden etusiviun vuodelta 1978. Sex Pistols oli kova sana. Elettiin suomettumisen aikaa. Suosikissa oli kissankokoisin kirjaimin etusivulla teksti “Sosiaalitantat kielsivät Sex Pistolsin Suomeen tulon. Se turmelee Suomen nuorison”. Tämä kuvastaa paljon sen ajan henkeä ja kuinka punkkareihin suhtauduttiin. Punkkarit oli pioneeriporukkaa. Haistatettiin vitut systeemille ja oltiin välillä kuin ellunkanat. Rikottiin tabuja.

Olin tasan tarkkaan neljätoista vuotias kun pääsin ensimmäisille juhannusfestareille. Kaverini Markon ja hänen siskonsa ja hänen miesystävänsä kanssa.

Hanoi Rocks oli kova juttu. Menimme Saarijärven festareille ihan Hanoi Rocksin takia. Voi perkele, että ne kaverit oli silloin nuoria ja uransa alussa.

Minulla ja kaverillani oli puoliksi Marlin omppuviinipullo. Nenääni kasvoi iso finni ja kaikilla oli sen takia hauskaa.

Oli mukavat juhannuskekkerit. Takaisin tullessa odottelimme Kyyjärven linja-autoasemallla linja-autoa tunteja ja minä pelasin 20 pennin pajatsoa. Oli ne aikoja ne.

Ehkä kuitenkin nuoruuteni merkittävin tapahtuma oli rippileiri. Sieltä on jäänyt elämään yksi isoseni minulle sanoma lause, joka on minun elämäni kantava voima vielä nykyäänkin, vaikka olen ikäloppu.

Istuimme kesäillan hämärässä nuotiolla tikkupullaa paistaen ja sen kanssa mansikkahilloa syöden. Minä olin punkkaripoika, jonka oikeaan korvanlehteen kaverini Satu ja Tarja rippileirillä laittoivat korvakorun. Hakaneulaa lämmitettiin sytyttimellä, tulitikkuaski korvanlehden taakse ja siinähän se korvasssa riippui. Vetoketjuhuosut ja nahkatakki. Ihan kaikki vermeet, vaikka en ollutkaan muotipunk.

Siis, istuimme nuotiolla ja keskustelimme Isoseni kanssa uskon asioista ja elämästä. Jossain vaiheessa isoseni Pirjo Mäenpää sanoi minulle, että “Siellä nahkatakin alla sykkii suuri sydän”. Minä ajattelin, että voiko joku oikeasti minulle niin sanoa. Tuli hyvä lämmin olo. Ei ollut Lempi mummua enää.

Tämä lause johdattaa eddelleen elämääni. Niin tärkeäksi se on minulle muodostunut.

Ja olihan siellä rippileirillä myös rokkipastoriksi kutsumamme pappi Kari Mantere. Kari soitti kitaraa lauloi muun muassa Elviksen laulua ja oli läpeensä hieno mies.

Vanhalla iällä papiksi itsensä kouluttanut edellisessä elämässään diplomi-insinööri. No, Diplomi-insinööri tuli minustakin. Ja minullekin uskon asiat ovat olleet täekeitä jo Lempi mummun pyhäkouluista saakka.

Yksi kummallinen tapaus on jäänyt mieleen yläaste iästä. Olimme isolla porukalla Ilmajoella kaverini Arin luona ja vuokrasimme yhdessä VHS-elokuvan nimeltään Manaaja.

Katsoimme elokuvan ja lähdin Raisu mopolla kotiin. Olin sen viikonlopun yksin kotona. Jo elukuvan katsomiskokomus oli minulle rankka ja vaikea.

Menin nukkumaan ensin omaan huoneeseeni mutta sisällä kaiversi jonkinlainen pelkotila elokuvan takia. Pelotti suoraan sanottuna. Niin rankka oli katselukokemus.

Siirryin sitten isäni rakentaman talon takkahuoneeseen sohvalle, enkä saanut nukuttua. Yhtäkkiä kuului jokin kolahdus ja minä syösyin asunnon taka-ovesta Lempi mumman talon ulkorakennuksen nurkalle seisomaan. Sydän jyskytti ja pelotti aivan hirveästi. En tiedä kuinka kauan ulkona olin ja uskalsin mennä takaisin sisään.

En kaksi mitään muuta syytä tähän kohtaukseen kuin see, että Manaaja elokuva aiheutti minulle pelkotilan. En koskaan aiemmin ollut pelännyt yksin kotona. Ilmeisesti pelkäsin, että saatana tulee ja vie.

Paljon paljon myöhemmin olen miettinyt, että tälläisiä elokuvia ei saisi ainakaan vuokrata. Eikä koskaan sitten myöhemmällä iällä olisi tullut mieleenikään lasteni antaa katsoa sellaisia leffoja.

Peruskoulun jälkeen ei oikeastaan ollut kuin yksi vaihtoehto. Halusin opiskella matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, englantia ja saksaa. Suuntana oli siis Ilmajoen Lukio.

Lukio oli silloin vielä luokallinen ja kaveriporukka vaihtuu lähes kokonaisuudessaan. Samaan laajan matematiikan luokkaan tulevat kuitenkin myös tulevat tohtorit Jukka ja Juha-Pekka. Näiden kaverusten kanssa jo yläasteella treffailtiin.

Melko nopeasti muodostuu ydinporukka, jossa on mukana tulevia tohtorismiehiä, ekonomeja ja muita.

Vapaa-aikoina meno on yhtä hurjaa kuin yläasteella. Koulunkäynti kuitenkin yläasteesta muuttuu ja hommat otetaan tosissaan. Mitään muuta ei hyväksytä kuin kiitettäviä arvosanoja.

Jo lukion alussa reaaaliaineiden laaja kirjo kuitenkin alkaa kyllästyttää kun olisin halunnut keskittyä niihin viiteen oppiaineeeseen, jota lukioon lähdin opiskelemaan. Kun olisi voinut keskittyä niihin, niin jo lukio aikana olisi päässyt opiskelemaan yliopistotasoisia kursseja. Ei ollut kesäyliopistoa lähettyvillä pienessä maalaiskunnassa.

Herää yhteiskunta kriittisyys. Politiikka ja yhteiskunnalliset asiat alkavat kiinnostaa. Tulee seurattua tv:stä kaikki vaalilähetykset ja poliittiset ohjelmat. Tavallaan herää myös laajempi maailmankuva. Että maailmassa ei olla yksin. Yleistieto kasvaa ja tiedonjano on kova.

Matematiikka alkaa kiinnosta enemmän ja enemmän. Lukion ensimmäisen luokan keväällä matematiikan lehtorimme Osmo tulee sanomaan minulle, Jukalle ja Juha-Pekalle, että kesällä olisi matematiikkaleiri Alajärvellä. Kiinnostuimme asiasta välittömästi ja ilmoittauduimme leirille.

Isäni ja setäni lähtevät meitä kolmikkoa kuskaamaan leirille. Leiri oli juuri niin mielenkiintoinen kun osasin kuvitella ja mielessäni vahvistuu käsitys siitä, että haluan opiskella juuri matematiikkaa. Ehkä väitelläkkkin jonain päivänä. Näin silloin tuumin.

Leiri on kaiken kaikkiaan positiivinen kokemus kun on samanhenkistä porukkaa joka suunnasta Suomea.

Leirin viimeisenä iltana meille kaveruksille pälkähtää päähän ajatus, että jonkun on käytävä Alkossa. Kerätään loput rahat kasaan ja arpaonni osuu Juha-Pekan kohdalle, joka sitten alaikäisenä lähtee talsimaan Alajärven Alkoa kohti. Minä ja Jukka jännitämme teltalla, että kuinkahan Juha-Pekan mahtaa reissullaan käydä.

No, hyvinhän siinä käy lopulta ja JP tallustelee kassit kilisten, naama virneessä takaisin teltoille.

Ilta juhlistetaan matematiikkaleiriä ja sen kyllä huomaa aamulla. Helvetinmoisessa krapulassa aamuluennoille matematiikan ihmeitä hallinnoimaan. Päivä menee kuitenkin hyvin ja iltapäivällä meitä haetaan jo takaisin kotiin. Takaisin menomatkalla isäni kysyy, että miksi pojat ovat niin hiljaisia. No, se oli krapulan ja kaatoväsymyksen seurausta se.

Käymme ydinporukalla myös Latosaaren livekeikka paikalla aina joskus viikonloppuisin. Eräällä reissulla mukaan tarttuu myös toisen lapseni tuleva äiti EX Muranen-Aaltonen. Auto on täydessä ylikuormassa ja aamuyöllä takaisin tullessamme Jukka ajaa isänsä autolla pysähtymättä stop-merkin ohi keskellä ei-mitään ja kuinka helvetti ollakkaan ? Paikalle sattuu poliisi. Jukka saa tietenkin sakon, mutta sakko maksetaan yhdessä sitten myöhemmin kolehti keräämällä.

Tunsin EX Muranen-Aaltosen jo yläaste ajoilta, mutta siitä huolimatta lähti mukaan. Ja sitä taivalta kesstikin sitten pitkään ja hartaasti.

Lehtorit alkavat jankuttaa yhä enemmän yo-kirjoituksista. Se kyllästyttää helvetisti ja kapinoin. Kirjoittelen kieltenopiskelussa ja äidinkielessä vittuuksillani aineita, jotka herätttää närää. Kuulen aina saman jankutuksen. Ei tälläisiä aineita voi ylioppilaskirjoituksissa kirjoittaa ! Lisäksi laaja reaaliaineiden määrä nostaa paineita. Vaikka ei haluaisi opiskella siitä huolimatta on saatava kiitettävä. Ydinporukan sisällä on kokoajan sellaista positiivishenkistä kilpailua.

Lukion toisen luokan kesällä lähdemme Jukan kanssa Virtain Rantarockkiin juhannusfestareille. Heilastelin jo silloin EX Murasen-Aaltosen kanssa.

Minun pääasiallinen syyni Virroille menoon oli Sielun Veljet. Sielun Veljet oli kova sana silloin ja on minulle vielä nykyäänkin. Olen monesti todennut, että jos Sielun Veljet olisivat esiintyneet englanninkielellä siitä olisi voinut tulla kova juttu Punk-genressä. Ismo Alanko on neropatti ja se on minulle erittäin postiivinen sana.

Emme Jukan kanssa ostaneet Ilmajoelta pussikaljaa ja Virroilla meille meinasi käydä sitten vanhanaikaisesti ja oli lähellä, että jäämme ilman. Löysimme sitten kuitenkin jostain kaupasta.

Teimme reissun Jukan isän autolla ja yövyimme kävelymatkan päässä festarialueelta Jukan isän yksiössä. Hänellä oli jokin tilitoimistoviritys tai jotain.

Siekkareitten ensiintymisiltana tapasin jonkun naikkosen Kolhosta, jonka kanssa synkkasi ja juttelimme pitkään ja myös vähän pusuttelimme.

Jukan kanssa kuitenkin menimme Siekkareita katsomaan ja sehän kolahti. Helvetti sentään, että äijät on lavalla niinkuin sähköjäniksiä. Säkenöivä voima ja silleen.

Sanalla sanoen mukava reissu. Jukka oli mukava kaveri. Sitten paljon paljon myöhemmin kun minun vaikeudet elämässsä alkoivat selvisi, että Jukka ja JP eivät olleetkaan minun ystäviä enää vaan EX Murasen-Aaltosen.

Eräs lukion yhteinen reissu on kyllä myös mainitsemisen arvoinen. Teimme Korkearannikon ristelityn. Ilmajoki – Vaasa – Uumaja – Sundsvall – Vaasa – Ilmajoki.

Jo lähtiessään tiesi, että tällä porukalla rellestämiseksi menee.

Minä pääsin Ilmajoella linja-auttoon, niin korkkasin heti Koskenkorva Vargtass pullon ja se oli sit menoa se. Päästiin Vaasaan niin olin täydessä seilissä ja niin moni muukin. Satamassa menin linja-auton viereen pissimään ja koko retken huoltajana ollut, lukiokaveri Jussin Isä tuli sanomaan, että minä en enää mukaan pääse. Porukka repesi raivoon ja kaikki sanoivat, että jollei Jarkko lähde niin ei sitten kukaan muukaan. Ei tiennyt se huoltajaraukka mihin oli lupautunut.

Jos joku sattui nukahtamaan matkan aikana, porukka kävi herättämässä ja lykkäsi olutpullon käteen ja taas mentiin. Tiputanssia tanssittiin paljon, myös tullissa, kun oli pinnalla se silloin,

Hurja reissu oli se.

Lukion toisella luokalla päässäni syttyi myös negatiivinen lamppu. Lapsuuden toisesta murhenäytelmästä. Imppaamisesta.

Kemian tunnilla puhuttiin karsinoigeeneista ja liuottimista ja ties mistä.

Alkoi sitten pimeässä iltaisin sängyssä alkaneet pohdinnat. Elämästä ja kuolemasta. Syövästä. Kaiken rajallisuudesta ja äärettömyydestä. Kasvoi sellainen iso möykky sisälle, josta ei kehdannut kertoa kenellekkään. Ei edes vanhemmille vaikka olisi pitänyt.

Luin paljon kaikenlaista. Kaunokirjallisuutta ja myös filosofiaa. Yritin varmaan paeta alkanutta ahdistusta.

Usein myös sammutin valot, laitoin Sony Walkmanin kuulokkeet korville ja kuuntelin kavereideni äänittämää musiikkia.

Alkoi elämänmittainen pohdinta myös Isä Jumalasta. Kaiken Luojasta. Muistin tieteknkin myös rippileirin isosen lauseen.

Kun tämän kirjan lukee loppuun, huomaa, että taakkaani lisättiin sitten paljon paljon myöhemmin suunnattomasti. Möykystä tuli huutavan ääni korvessa.

Samassa rytäkässä menetin poikuuteni EX Muranen-Aaltoselle. Ja vielä pahempaa. Hän tuli raskaaksi kun olin jo lukion kolmannella luokalla. Eihän siinä mitään ollut tehtävissä. Vaikkakin myöhemmin olen kuullut vanhemmiltani, että kummitätini Kaisu oli sanonut, että kyllä hän olisi lapsen kasvattanut.

Kaikki asiat tuntuivat kaatuvan päälle yhdellä kertaa. Lukion ylenpalttinen monimuotoisuus ja kaikki muu. Minusta tuli melkein lukio-drop outti.

Jätin kolmannen luokan kesken ja olin kesällä Tie- ja vesiliikennelaitoksella kuormanlaskijana.

Mietin jo silloin, että ylioppilaskirjoitukset pitäisi lakkauttaa historian jäänteenä. Ylioppilas Larvanto, nähkääs.

Jatko-opintoihin tulisi päästä pelkän lukion päästötodistuksen perusteella, joka kertoo osaamistason pitkältä ajalta keskiarvotetusti.

Aloin kuitenkin miettiä, että mitä helvettiä sitten teen kun matematiikka on intohimo. Eikä sitä opiskella kuin yliopistossa. Kuolema ja syöpäkin ahdisti. Ei ole ahdistanut enää vuosikymmeniin tätä kirjoitettaessa.

No melkein drop outista tulikin sitten välivuosilainen.

Eräs ihminen on tässä syytä mainita koko nimellä. Saksan kielen lehtorini Eija Ahonen. Olivat ilmeisesti lukion opettajanhuoneessa valinneet Eijan viestintuojaksi. Tai sitten Eija oli itse halunnut. Minulla oli aina kaikkien lukion opettajien kanssa erinomaiset välit.

Juttelimme pitkään saksankielen luokassa. Ihan postiivisessa hengessä. Enhän tietenkään uskaltanut ja kehdannut Eijalle kaikkea kertoa. Lehtorini sanoma oli lyhyesti, että olet niin lahjakas, että älä haaskaa lahjojasi. Niin minä sitten seuraavana keväänä aloitin luokion kolmannen luokan uudelleen. Nykyäänhän kun on luokaton lukio sen voi suorittaa myös halutessaan neljässä vuodessa.

Eräs kuriositeetti on myös lukiosta mainittava. Minulla oli historian lehtorina pitkä, vanttera mies. Simo Isotalo nimeltään.

Suoraan Isontalon Antin sukua. Jos tietää Kauhavan puukkojunkkarit. Siinä oli todella mielenkiintoinen tyyppi, joka piti aina oppitunnit juuri kirjaan katsomatta. Minä en juurikaan jaksanut reaaliaineiden paljoutta, mutta historiasta kiinnostuin Simon taustan ja vankan tietämyksen ansiosta. Lukiossahan luettiin koko maailmanhistoria läpi kolmena vuotena.

Kaikki lehtorit olivat taitavia ja asiansaosaavia ja innostavia. Niinkuin vain maaseutulukiossa voi olla. Maailman paras pieni lukio.

Penkkaripäivänä olin pukeutunut arabiksi. Ihmettelin aiemmin lukiossa penkkareita seuratessani sitä järkyttävää sotkemisen määrää. Minä kävin ennen penkkaripäivää sanomassa lukion siivooja Sinikalle, joka oli minun yläaste kaverin Markon äiti, että minä en ainakaan sotke ja kiellän muitakin sotkemasta. Minun penkkaripäiväni meni kuorma-auton lavalla ja lukion tupakkapaikalla pussikaljaa nauttien.

Kirjoitin siis lopulta ylioppilaaksi yleisarvosanalla Laudatur ja lukio opintojeni keskiarvo oli kiitettävä. Sain oikein Osuuspankin stipendinkin.

Lakituspäivänä myös Aini Maria mummu saadaan huokuteltua Uuron kylästä sekä lukiolle ja kahvittelutilaisuuteen kotiin. Olin kovasti otettu asiasta koska Aini mummu ei normaalisti lähetnyt Uuron kylästä minnekkään. Lempi Maria mummua kaipasin kovasti.

Myös ala-asteen opettajani Kaleva ja Edith muistavat minua ruusulla. Siitäkin tuli hyvä mieli.

Lukion kolmannen luokan keväällää yhteishaussa hain kolmeen paikkaan. Tampereen teknilliseen yliopistoon, Jyväskylän yliopistoon ja Vaasan teknilliseen opistoon. Teknillinen opisto oli vain siltä varalta etten muuallle pääse. Sinä aikana ei vielä ollut ammattikorkeakouluja.

Pääsin kaikkiin paikkoihin ja ensimmäisenä tuli hyväksyvä vastaus Jyväskylän yliopistosta, jonne pääsin ilman pääsykoetta kun kirjoitin Laudaturin matematiikasta. Ehkä jälkikäteen ajatellen olisi kannattanut mennä sinne ja pyrkiä sille tutkijan uralle. Voisin tätä kirjoittaessani olla vielä töissä.

Aloin järkeilemään käytännön asioita: työpaikkaa, palkkaa ja niin edelleen.

Olen sitten myöhemmin ajatellut, että aina pitäisi elämässä mennä eteenpäin suurin kiinnostuksen aihe edellä. Sitä olen yrittänyt lapsillenikin opettaa.

Minun valinnakseni tuli kuitenkin Tampereen teknillinen yliopisto ja systeemitekniikan opiskelut siellä.

Ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen vuoroon tulee palvelus harmaissa. Kutsuntatilaisuudessa hain Turun laivastoasemalle. Kutsuntalautakunta sijoitti minut kuitenkin Vaasan rannikkopatteristoon. Palvelin armeijassa 11.10.1988 – 5.9.1989, 330 vuorokautta. Sen aikaisen pisimmän ajan.

Otin armeijan tosissani jo ennen palvelukseenastumispäivää. Lenkkeilin Jouppilankylässä jokaisena päivänä pitkän aikaa. Tupakoin kyllä, mutta halusin korottaa kuntoani. Lapsuudesta oli kuitenkin monipuolinen liikuntatausta.

Palvelukseenastumispäivä oli aurinkoinen ja kuulas. Ei ollut vielä lunta. Olin kasarmilla ensimmäisenä tulevista alokkaista, jo puolenpäivän aikaan. Takarajana siihen aikaa oli muistaakseni kello 22.00.

Jälkikäteeen on helppo sanoa, että oli todella hyvä olla kasarmilla ajoissa. Haimme tulevan alikersanttini kanssa yhdessä rauhassa varusteet varusvarastolta. Alikersantti opetti minulle kädestä pitäen kuinka tehdään punkka ja pinkka. Ja tietenkin myös varusteiden asettamisen siististi kaaappiin. Kävimme yhdessä syömässä ja kun kaikki tarvittavat opit oli saatu, alikersantti sanoi, että voin sitten auttaa mattimyöhäisiä kun aikanaan tulevat. Loppupäivä kului muita odotellessa.

Päätin jo ennen inttiin menoa, että haluan palvella pisimmän ajan. Olin siihen aikaan isänmaallinen ihminen. En ole tätä kirjoitettaessa enää. Syy kyllä siihen selviää jäljempänä.

Alokas aika oli ratkiriemukasta aikaa. Kasarmilta ei päässyt edes sotilaskotiin ennen kuin vala oli vannottu. No, mitäs siitä seurasi ?

Alikersantit ja kokelaat järjestivät meille kaikenlaista ilta-aktiviteettia kun päivän palvelusaika oli ohi. Aikuiset miehet pitivät hauskaa keskenään.

Kaikkea sitä mitä silloin tehtiin sanottaisiin nyt simputukseksi. Maailma makaa mallillaan, eikä ole minkäänlaista sietokykyä enää.

Nykyään lyhin palvelusaika on kuusi kuukautta, eikä sitäkään tahdota jaksaa. Pitäisi saada olla äitin kainalossa.

Valan jälkeen patterin vääpeli kysyy kailta halukkuutta aliupseerikouluun. Minä kyllä selväsanaisesti ilmoitin halukkuuteni. Saan jo alokas aikana hyviä kavereita, joista osa tulee myös AUK:iin.

Minä pääsen aliupseerikouluun tulenjohtolinjalle koulun johtajan Kapteeni Maunulan oppiin. Kapteeni Maunula oli Oulun Hiukkavaaran komentajan eversti Maunulan poika.

AUK:issa oli helvetin tiukka kuri. Kapteenin periaate oli, että jos yksi rikkoo sääntöjä, niin koko porukka kärsii seuraukset.

Aliupseerikoulun rakennus oli vanha naistenvankila ja äärettömän askeettinen paikka. Se sijaitsi yksinään varsinaisen aidatun kasarmialueen ulkopuolella. Pihassa sijaitsi vanha saunarakennus.

Saunarakennuksen ympäri kiersi pieni polku ja sitä sanottiin saunalenkiksi ja helvetti, että sitä juostiin. Aina jonnekkin lähtiessä saunalenkki myötäpäivään, mars mars. Silloin oli vielä käytössä kesät talvet ne ratteentieltä hommatut nahkasaappaat. AUK:issa juostiin jokapaikkaan. Ruokailuunkin.

Eräs yksityiskohta tulee mieleen joka aluksi oli melkoinen kulttuurishokki. AUK:ssa oli wc-pöntät ilman istuimia vieri vieressä ilman väliseiniä ja ovia. Siitä sitten vaan. Kun isompi hätä yllätti, niin pöntölle istumaan kaverin kanssa vieretysten ja juttelemaan niitä näitä. Kesti kyllä tovin, että tottui.

Aamutoimissa piti päättää, että pissaatko vai pesetkö hampaat. Kumpaankin ei riittänyt aikaa.

Minun kunnianhimoni tulee täyteen aliupseerikoulusta ja tietenkin tiesin, että reserviupseerikoulu sijaitsi Santa-Haminassa, joten lomamatkoista olisi tullut kertaluokkaa pidempiä. Kun pidän oppituntia muille oppilaille tulenjohtopaikan koordinaattien määrittämisestä kokelas arvostelee sen lopuksi. Saan kiitettävän ja samalla kertaa kokelas kysyy halukkuutta reserviupseerikouluun. Minä ilmoitan, että en halua ja tätä kokelas hiukan ihmettelee, mutta tyytyy vastaukseeni.

Ei oikeastaan kukaan häröillyt AUK:ssa. Muutama postumiskielto tuli, mutta niistä selvittiin joukkohivutuksella. Jos ei muuta niin kapteeni piti itse sulkeiset. Ja sitten perkele juostiin lippukentällä. Minä en rangaistuksia saanut.

Mitä armeijasta jäi päällimmäisenä mieleen ?

Veteraanikeräys. Kuinka kunnioittavasti ihmiset suhtautuivat kun lippaan kanssa ovelle meni. Ei ainuttakaan pahaa sanaa. Ja jos rahaa oli, jonkinverran yritettiin lahjoittaa.

Kaksi leiriä.

AUK:n ampumaleiri. Rastikoulutusta, ei tetsattu. Sai ampua aivan kaikilla Suomen armeijan aseilla. Kertasingosta käsikranaattiin ja kaikki siltä väliltä.

Bengtskärin majakka leiri. Olimme toinen tulenjohtue. Aivan helvetin hieno historiallinen paikka. Saanut omat haavansa se kallio toisesta maailmansodasta. Sissimuonalla oltiin viikko. Nälkä kurni vatsassa, mutta kävi sotkuvene kerran. Ei ole ikinä maistunut kahvi ja munkki niin hyvältä.

Nykyään majakka on majoituspaikka, jossa saa ruokaakin.

Alikersanttiaika. Oli mukavaa kesällä koulutella omia alokkaita. Leppoisaa hommaa.

Kaiken kaikkiaan erittäin positiivinen kokemus. Joukon jatkona ja ei erottua ainakaan pahassa. Silloin harmaissa homma sujuu ja on kivaa kavereiden kanssa.

Ainoa negatiivinen asia oli kun intti loppui. Se oli kuin veitsellä leikaten. Yliluutnantti komensi siviilipukuiset miehet reserviin mars ja muistan kun kävelin ovesta ulos, niin tuli niin perkeleen tyhjä olo. Ei tullu paljon muille varusmiehille kuittailtua, että tj 0.

Tuntui, että olisi tarvinnut totutella siviiliin. Pehmeä lasku.

Mutta siihen se loppui. Seuraavana päivänä piti olla jo yliopistossa, armeijasta myöhään tulevien info-tilaisuudessa. Että kiire siinä tuli, enkä juhlinut armeijan loppumista millään tavalla. Alkoi heti arki.

Kotiuduin armeijasta siis tulenjohtueen alikersanttina.

HERVANTA, MIKONTALO 1989 - 1994

Alkoi opinnot yliopistolla. Minä päätin keskittyä opiskeluun ja jätin yökerhoilemisen aivan kokonaan. Minun teekkarihaalarissa ei ole merkin merkkiä, että juhlimassa olisin käynyt. En käynyt edes Pommarin bileissä.

Jo alusta saakka päätin, että luen matematiikkaa pitkänä ammattiaineena koska se oli ja on minun intohimoni. Olisin myös yhteisten opintojen jälkeen voinut vaihtaa pääaineeksi matematiikan. Se olisi ollut vain ilmoitusasia. Mutta en sitä kuitenkaan tehnyt.

Niin ammattiaineiksi muodostuivat systeemitekniikka, teknillinen matematiikka ja lyhyeksi ammattiaineeksi mittaustekniikka. Käytin kaiken aikani opiskeluun lukuvuosina. Kesäisin olin toukokuun alusta elokuun loppuun töissä. Jätin lähes joka vuosi väliin toukokuun kaksi ensimmäistä viikkoa, jolloin oli tenttiviikot. Ajattelin, että ehdin tenttimään sitten muun lukuvuoden aikana. Kovasti kiinnostivat monet suuntautumisvaihtoehdot. Kiinnosti ohjelmistotekniikka, fysiikka, tietoliikennetekniikka ja niin edelleeen, mutta tutkinto oli vain tietyn laajuinen ja kaikkea ei voinut haalia mukaan. Teknillistä matematiikkaa tuli luettua sitten muutama ylimääräinenkin kurssi.

Olisihan se tutkijan ura voinut aueta esimerkiksi juuri matematiikan laitoksella, koska systeemitekniikkakin on pitkälti matematiikkaa. Mutta tuli sitten muunlaisia asioita eteen, joista myöhemmin.

EX Muranen-Aaltonen tuli mukanani Hervantaan. Asuimme TOAS:n Mikontalossa, jonka kahden soluasunnon huoneistosta muodostui ikäänkuin kaksio. Minulle oli erittäin vaikea sopeutua Mikontalon rauhattomaan elämään kun olin asunut Isäni rakentamassa omakotitalossa lähes koko lapsuuden. Kaikki äänet naapureista kuuluivat asuntoon ja jollakin oli aina bilepäivä.

Siihen saakka olo oli kuitenkin aika leppoisaa kun EX Muranen-Aaltonen kävi töissä. Join joskus viikonloppusia punaviiniä ja kävimme kauppakeskus Duon nurkalla olevassa pizzeriassa syömässä ja juomassa pari olutta. Yhteiselon laatu kuitenkin muuttui lähes välittömästi kun EX lähti opiskelemaan merkantista merkonomiksi Tampereen kauppaoppilaitokseen.

Melko pian opintojensa aloittamisen jälkeen ja uuden kaveripiirin muodostuttua kauppaopistossa, EX alkoi yöjuoksukierteensä. Kaverit aina välillä vaihtuivat ja viikonloppuna suuntasivat yökerhoon ja jokaikinen kerta aamuyöllä kotiin.

Minä olin kotona, opiskelin ja join pullon punaviinäi, katselin tv:tä ja menin aikaisin nukkumaan. Minun yläaste ja lukioikäni oli niin vallatonta menoa, että ei kertakaikkiaan huvittanut enää.

Kaikesta huolimatta, minä siedin tätä liian pitkään. EX:llä alkoi vuosikausia jatkunut huoraaminen ja valehtelu. Minä katsoin sormien läpi ja siedin kaiken.

Olimme viettämässä vappuaattoa Tampereen ydinkeskustassa ja jonkun ajan kuluttua aloin ihmettelemään EX Muranen-Aaltosen käytöstä. Hän alkoi kävelemään kaukana perässäni. En siihen sen kummemmin kiinnittänyt huomiota mutta kun sitten käännyin taas katsomaan taakseni EX oli kadonnut"maisemista". Tällöin oli vappuaatto kello noin 18.00 illalla. No ajattelin kun ketään ei näy lähdin bussilla kotiin Hervantaan. Vappupäivänä noin kello 09.00 aamulla havahduin unesta kun rapun ovi kävi ja nousin ylös niin EX yllättäen tulikin kotiin. Istui opiskelija-asunnon toisessa huoneessa sohvalla eikä sanonut sanaakaan. Ilme kyllä minulle kertoi aivan kaiken. Tämä samantyylinen kuvio jatkui koko sen ajan kun Hervannassa asuin. EX:än jatkuva yökerhoissa käynti ja aamulla kotiin raahautuminen ja minusta itsestäni tuntui, että en voi tätä enää hyväksyä. En kertakaikkiaan ymmärrä itseäni, että lopulta kuitenkin sitä toimintaa siedin.

Eräänä viikonloppuna menin läheiseen pizzeriaan ja söin pizzan ja join kaksi olutta, EX

mukana. Ajattelin, että kun olen ruokaillut menen takaisin kotiin. No, kuitenkin paikalle sattui

EX:än kanssa samalla luokalla opiskellut Petra niminen nainen ja kolme miestä, joita en ollut

aikaisemmin tavannut enkä tiedä nimiä edelleenkään. Vaikka itse en olisi oikein halunnut mennä

kuin kotiin, niin kuitenkin menimme näiden kolmen miehen opiskelija-asuntoon Hervannan

Opiskelijankadulle. Olin juonut ennemmin kaksi keskiolutta ja minusta alusta lähtien se tunnelma

vaikutti vähintäänkin oudolta. Yksi näistä miehistä meni viereiseen huoneeseen ja toi myös minulle

käsittääkseni jonkun alkoholipitoisen juoman - en tiedä mitä se piti sisällään. Tämä sama kuvio

toistui uudelleen noin 2-3 kertaa. Aina viereiseen huoneeseen ja drinkki eteen minulle. En ollut

humalassa ja ajattelin, että haluan lähteä kotiin Mikontaloon. EX seurasi. Sen vielä muistan,

että pääsin Hervannan kirjastotalon viereisen Lindforsin kadun lähistölle ja sen jälkeen siitä eteenpäin en ainakin puoleen vuorokauteen mitä tapahtui. Seuraavana aamuna havahduin ja heräsin useiden tuntien "tajuttomuustilastani". Nousin istumaan ja päässäni tuntui jotakin outoa. Kokeilin käsilläni ja pääni ympäri oli paksu side. Totesin "Mitä helevettiä on tapahtunut ?". Muranen sitten avuliaasti kertoi tapahtumista jolloin olin "tajuton". Sen jälkeen kun tajuntani katosi lähellä kirjastotaloa olin kaatunut ja löynyt pääni asfalttiin. Päähäni oli tullut verta vuotava haava ja minulle oli tilattu ambulanssi. Ambulanssi oli vienyt minut Hatanpään sairaalaan Tampereelle.

Haavaani oli laitettu ompeleet ja sen jälkeen viety minut kotiin Mikontaloon. Jonkun täytynyt viedä

minut asuntoon sisälle ja vielä laittaa vuoteeseen. Koko tästä tapahtumasarjasta minulla ei siis ole

mitään muistikuvaa. Minulla itselläni ei tule mitään muuta mahdollisuutta mieleen, jonka tälläisen

totaalisen muistikatkoksen voisi jollakin tapaa ihmiselle aiheuttaa, on toisessa huoneessa tehty

drinkki, jossa ilmeisesti oli muutakin kuin alkoholipitoista juomaa. Mielestäni tämä on fakta tässä

tapauksessa. En ole koskaan tätä asiaa keneltäkään uskaltanut tiedustella. Tyrmäystippoja varmaankin.

Kolmea miestä en edes tuntenut ja EX valehteli kaikista viraabeli toimistaan, jotka alkoivat

niinkuin aiemmin totesin jo pian Hervantaan muuton jälkeen.

Eräs EX Murasen-Aaltosen Äänekosken reissu tulee myös mieleen. Hänen siskonsa oli Äänekoskella opiskelemassa sosiaalialaa.

Minä jäin viikonlopuksi kotiin opiskelemaan. Parin päivän jälkeen EX soitti minulle ja vittumaisesti naureskellen totesi, että “Ajoimme liukkailla Jyväskylän lentoaseman kohdalla ojaan” ja muuta tavanomaista hevonpaskaa, Liukkailla oltiin oltu varmasti kyllä.

Minä kävin tarkastamassa auton EX:n kotiintultua eikä siinä ollut naarmuakaan.

Samantyylinen EX Muranen-Aaltosen toiminta jatkui koko ajan, mutta siitä huolimatta minä keskityin pelkästään opiskeluun ja kesätöihini.

Ensimmäisen opiskelukesäni työpaikka oli Seinäjoella sijainnut Pohjanmaa Oy:n keskusvarasto. Toimin keräilijä trukinkuljettajana ja keräsin lavoille kaupoilta tulleita tilauksia. Sieltä toimitettiin tilauksia muun muassa Anttilan tavarataloihin.

Työ oli leppoisaa trukilla ajelua ja aivot narikassa-hoommaa ja sopivaa vaihtelua opiskeluun.

Seuraavat kolme kesää menivätkin sitten elämäni parhaassa työpaikassa Alko Oy:n koskenkorvan tehtailla prosessinhoitajana. Se oli opiskelijan unelma kesätyö. Keskeytymätön kolmivuorotyö, juhannukset töissä ja öisin ja viikonloppuisin, niin tiesi opiskelijan tilille hyvät rahat. Niillä pärjättiin pitkälle syksyyn ja saatiin ostettuakin vielä kaikkea hyödyllistä. Myös paras opiskelukaverini Tuomas oli töissä Koskenkorvan tehtailla. Tuomas oli jo lukion kolmannella luokalla samassa luokassa, joten tunsimme toisemme entuudestaan ennen opiskelujen alkua. Tilasimme sitten eräänä syksynä Tuomaksen ja kolmannen kaverin kanssa tietokoneet Hong Kongista. Koneet olivat huomattavan paljon halvempia kuin vastaavat Suomesta ostetut. Koneessa oli keskusmuistia 4 MB ja kovalevyn koko oli 120 MB. Määriä, jotka ovat aivan naurettavia nykypäivänä. Tietokoneet olivat kuitenkin sen ajan huippua ja siinä pyöri Windows 3, Matlab, Word ja kaikkia muita ohjelmia ja kone sai kovaa käyttöä. Tuomas oli mukava kaveri ja hänen kanssaan käytiin paljon luennoilla ja labroratoriotöissä.

Niin olivat työkaveritkin Alkolla. Minua opasti ensimmäisenä kesänä Erkki, jonka tunsin entuudestaan Koskenkorvan Urheilijoiden pesäpallotoiminnasta. Tunsin myös Erkin tyttären Satun. Minä kyselin koko ajan ensimmäisenä kesänä ja Erkki jaksoi minua opastaa. Ajattelin kun sain tiedon että Alkolle pääsen, että teen työni piru vieköön niin hyvin, että pääsen myös jatkossa. Työnjohtajani Kalle oli maailman reiluin mies. Helvetin mukava suorastaan. Niin olivat vanhemmat prosessinhoitajat Keijo, Reino, Matti ja monet muutkin.

Minulla kävi jopa kolmantena kesänä mielesssä, että rohkaisen itseni ja kysyn työnjohtajalta olisiko minulle vakipaikkaa kun tiesin, että vanhemmat prosessinhoitajat eläköityvät pian. Tekemättä jäi.

Neljäntenä kesänä etanoliosaston työnjohtaja Eero soitti minulle Hervantaan. Pyysi minua kesäksi vuoromestariksi kolmivuoroon. Minä hulluuksissani kieltäydyin kun ajattelin, että tutkinto on pantava pakettiin ja etsittävä diplomityöpaikka. Tämä on ehkä yksi elämäni suurimpia virheitä, jota kadun edelleen. Jos olisi mennyt kesäksi vuoromestariksi, olisin luultavasti saanut Alkolta myös diplomityöpaikan, niinkuin sai lukiokaverini Jukka joka oli myös Alkolla kesäduunissa. Pienet oli piirit.

Minä kuitenkin päätin mennä sinä kesänä Tampereen Yliopistoon suorittamaan tietojenkäsittelyn abbrobaturin ja korvata sillä ne pakolliset yhteisten opintojen kurssit, jotka jätin suorittamatta koska yksinkertaisesti olivat minulle aivan hyödyttömiä kun tiesin mitä haluan opiskella. Esimerkiksi vaikka Koneenpiirrustus ja CAD-perusteet.

Tuohon aikaan sai sisällyttää tutkintoonsa viidentoista opintoviikon opintokokonaisuuden muusta yliopistosta. Suoritin abbrobaturin lukematta arvosanalla hyvät tiedot.

Seuraava työpaikka olikin sitten Yliopiston Automaatio- ja säätötekniikan laitos, jossa myös tein diplomityöni. Homma laitoksella oli aika harrastelijamaista mutta en siitä suurta ääntä uskaltanut pitää.

Näin diplomityöni ohjaajan Pentin tasan kaksi kertaa. Kun hän ensimmäisenä päivänä saatteli minut Avoin automaatio-projektin tiloihin ja seuraavan kun olin diplomityöni jo kirjoittanut. Diplomityöni aihe tarkentui sitten matkan varrella projektin edetessä.

Aiheeksi tuli sitten “Sulautetun monitoimisäätimen toimilohkokirjaston suunnittelu”.

Diplomityöstä sain kiitettävän ja opintosuoritussteni keskiarvo oli niin lähellä kiitettävää, että stipendi olisi tullut muutaman kurssiarvosanan korottamisella.

Minusta siis tuli automaatiotekniikan Diplomi-insinööri.

Minulla tuli sitten jossain vaiheessa mitta täyteen Mikontalossa asumisesta ja vuokrasimme asunnon Korkinmäen Leilikujalta. Asunto oli VVO:n. Siitä seuraavaksi.

LEILIKUJA 1995-2001

EX jatkoi samanlaista toimintaa kuin Hervannassa.

Erään kerran olin viemässä EX Muranen-Aaltosta työhön Sammonkadun Stemmaan niin hän totesi "Sinun täytyisi myös syödä lääkekuuri". Oli ollut tätä ennen naistenlääkärillä. Ilmeisesti Muranen piti minua aivan tyhmänä, vaikka itse tietenkin samalla sekunnilla tajusin mistä oli kyse. Minulla oli sukupuolitauti, jonka hän oli minuun tartuttanut. Vielä tänäkään päivänä en tiedä mikä. Ilman vastaansanomisia söin lääkekuurin ja asioiden todellisen laidan tietämisestä huolimatta vain palkitsin hänet varaamalla pääsiäiseksi vuokramökin Ruovedeltä.

Vielä tällöinkään en toiminut niinkuin minun olisi kuulunut ja kertonut EX:älle, että olisitko

ystävällinen ja hakisit tavarasi Leilikujalta ja muuttaisit vaikka sinne mistä olet taudin saanut.

Tekemättä tämäkin kuitenkin jäi ja kadun sitä tänäpäivänäkin edelleen katkerasti.

Samoissa VVO:n vuokra-asunnoissa Leilikujalla asui useita Ilveksen jääkiekkojoukkueen pelaajia. EX Muranen-Aaltonen tutustui lasten leikkipaikalla erääseen Willmanin perheeseen, jonka isä pelasi myös Ilveksessä.

Pian tämän jälkeen syntyi esikoiseni, pieni ihana poika. Olin silloin vielä yliopistolla töissä tutkijana.

Sain vakituisen työpaikan Valmet Automationista Sarankulmasta ja sanoin itseni irti välittömästi yliopistolta. Yliopiston Avoin automaatio projekti oli silloin vielä aivan levällään. Edes tiedonsiirto-ohjelmaa ohjelmien lataamiseksi monitoimisäädin kortille ei oltu tehty.

Syy siihen, että etsin nopeasti vakituista työpaikkaa yliopistolla ollessani oli yksinkertaisesti se, että olin tuore Isä ja minulla oli nyt lapsi vastuullani. Työsuhteet yliopistolla tehtiin aina määräajaksi.

Maaliskuussa 97 syntyi poikani ja elokuussa 97 aloitin vakituisen työn Valmet Automationilla. Kun poikani tuli kotiin laitokselta niin heti sen jälkeen eräänä sunnuntai iltana kun menin parvekkeelle tupakalle, päätin ykskantaan, että tupakoinnin on nyt loputtava. Minulla on pieni poika enkä halua antaa sellaista esimerkkiä. Maanantai aamulla ennen töihin menoa ajoin Koivistonkylän Euromarkettiin ja ostin ison lastin nikotiinipurukumia. Tupakanpoltto loppui kerrasta poikki mentaliteetilla. Niin iso motivaattori oli pojan syntymä.

Poikani sai olla melko kauan kotona, ennenkuin EX aloitti taas työt Sammonkadun Stemmassa. Tämän jälkeen poikani meni Turtolan päiväkotiin hoitoon. Muistan vieläkin elävästi kun poikaa ensimmäisenä päivänä hoitoon vietiin, niin kun tulin takaisin autoon minulta pääsi itku.

Olin jo pitkään harrastanut pitkiä pyörälenkkejä ja heinäkuussa 97 ollessani kesälomalla, päätin pyöräillä Isäni kotitalolle Pohjanmaalle. Matka on lähes tarkalleen 200 km ja pyöräilin sen kahden päivän aikana. Yövyimme Parkanossa mökillä, joka on suunnilleen tuon pyöräilymatkan puolivälissä. Elokuussa sitten alkoi uusi työ.

Eräänä päivänä kun tulin Sarankulmasta kotiin luonaalle, niin ollessani jo kotona lankapuhelin soi.

Soittaja oli äitini. Äitini oli tehnyt jo ilmeisesti pitkään jatkuneen kohtalokkaan virheen.

Ottanut pankista, jossa työskenteli ja pankin asiakkailta rahaa, jotka eivät hänelle kuulunut laisinkaan. Kenelläkään meidän muusta perheestä ei ollut ollut mitään käsitystä eikä

osallisuutta tähän asiaan. Muut perheen jäsenet tulivat tietoisiksi tästä virheestä vasta kun äitini pudotti "pommin" asiasta ja kertoi muulle perheelle.

Tuntui kuin maa olisi kadonnut jalkojeni alta. Heti ensimmäisenä tuli mieleeni Isäni ja kotitalon tuleva kohtalo. Elin pitkän aikaa kuin sumussa ja siinä jäi myös pikkuinen poikani vaille kaikkea tarvitsemaansa huomiota.

Olin epätoivoinen ja kaikkea liikkuin mielessä. Miten voisin auttaa. Ostamalla kotitalon ja muuttamalla sinne ? Mutta minulla oli vakituinen työ ja pieni poika. Tuntui, että olin itsekkin täysin umpikujassa. Ei ollut keltä kysyä neuvoa. Kirjoitin kuitenkin käsin kummitädilleni Kaisulle pitkän kirjeen ja purin epätoivoani. Isäni kohtalo veti mielen erittäin synkäksi. Oli kaikenlaisia käytännön asioita mielessä ja tuntui, että ei ole mitään ulospääsyä ongelmista.

Elämän oli kuitenkin pakko jatkua koska minulla oli pieni ihana poikalapsi. Arjen pyörittämistä oli vain pakko jatkaa.

Jokin aika pommin pudottamisen jälkeen Isäni soitti ja kertoi, että Osuuspankin toimesta oli käyty arvioimassa Isäni rakentaman talon arvo. Isäni oli tästä raivoissaan koska tietenkin tiesi, että se tarkoittaa, että Isäni joutui ostamaan itse rakentamansa velattoman talon puolikkaan uudelleen itselleen. Ja ottamaan koko summan lainaa talon puolikkaan ostoa varten ja vielä samasta pankista, josta äitini oli rahat varastanut. Isäni soitti minulle tämän jälkeen kerran erittäin vihaisena Osuuspankille ja sanoi, että "Tulevat minunkin luokseni tarkistamaan minunkin tilanteeni”. Minun tilanteessani ei ollut paljon takistettavaa, eikä kukaan ainakaan minun aikanani käynyt ovelle kolkuttelemassa. Mutta erittäin paljon alkoi tapahtua paljon myöhemmin, josta lisää jäljempänä.

Eräs kuriositeetti tulee mieleen. Poikani ollessa vielä aivan pieni menin työkavereideni kanssa Valmet Automationin pikkujouluun.

Kävimme ensin Ilveksen kotipelissä ja menimme sen jälkeen varsinaiseen pikkujoulutilaisuuteen Tipoteien sosiaali- ja terveysasemaa vastapäätä olevaan teollisuushalliin. Ilveksen joukkueen pelaajat olivat paikanpäällä ja illan aikana kyllä toistettiin sataan kertaan, että “Valmet tukee Ilvestä, Valmet tukee Ilvestä”.

Oli se yhtä Ilves aikaa kotona ja töissä.

Vuonna 2000 EX tuli toisen kerran raskaaksi. Tajusimme, että sen aikainen kaksio on liian pieni nelihenkiselle ryhmälle ja aloimme etsiä omaa asuntoa Tampereen ympäristökunnista.

Pitkän etsintäprosessin tuloksena löysimme sitten valmistumassa olevan paritalonpuolikkaan Ylöjärven Metsäkylästä.

Asunnon löytymisen jälkeen tuli tarve asuntolainalle. Minä hulluuksissani hain ensin lainaa Hämeenkadun Osuuspankista. Tiedot tiskillä täytettyämme ja asiakaspalvelijan niihin tutustuttua, asiakaspalvelija sanoi, että kyllä tämä ihan hyvältä näyttää.

Jonkin aikaa kului ja pankista soitettiin minulle. Tyly ääni puhelimessa sanoi, että ette saa lainaa eikä mitään perusteluja sille. Oliko tämä minun lopun alkua ? Siitä lisää jatkossa.

Saimme kuitenkin asuntolainan Sampo pankista ja siis ostimme sitten uuden paritalonpuolikkaan Metsäkylästä. EX tuli mukana jälleen. Olihan hän raskaana. Ja minä jo nuorena punkkaripoikana halusin lapsia.

METSÄKYLÄN VISIITTI 2001-2005

Ensimmäinen päivä huhtikuuta muutimme uuteen ihanaan asuntoon Leilikujalta. Kuudes päivä toukokuuta minulle syntyi toinen lapsi. Ihana tyttövauva. Olin maailman onnellisin ja ylpein isä molemmista lapsistani. Ja olen edelleen.

Elo sujui jokseenkin rauhallisesti pari vuotta. Ajattelin, että myös EX rauhoittuu ja saan viettää joskus sitten Metsäkylässä eläkevuosia omassa maksetusaa asunnossa. Kuinka väärässä olinkaan. Tämän huomasin sitten myöhemmin kun alkoi minun vielä tälläkin hetkellä menossa oleva helvettini.

Taustaksi ennen vuoden 2004 tapahtumia.

Käsittääkseni, jos asiaa ollenkaan ymmärrän ihmisen terveystietojen pitäisi lääkärin etiikan mukaan

potilaan ja lääkärin välinen salassapidon alainen ja täydellisen luottamuksen alainen asia.

Viittaan tässä käyntiini Seinäjoen keskussairaalassa ennen vuotta 2004. Menin sinne

sydänperäisiksi ajatellun ongelman takia ja kaikki mahdolliset kokeet otettiin myös verikokeet ja

jonkin ajan kuluttua tästä alkoi helvettini.

Ensimmäiset oireet tulevasta oli jo nähtävillä ennen vuotta 2004. Sen olen vasta jälkikäteen tajunnut. Monenlaisia ennusmerkkejä oli, mutta minä en niitä siinä tilanteessa tunnistanut. Ennusmerkkejä myös EX:än puolelta.

Kaikki alkoi jo hyvissä ajoin kesällä ennenkuin sitten joulun 2004 tienoilla olin todella väsynyt työperäisestä stressistä johtuen.. Jo hyvissä ajoin tätä ennen alkoi minun ulos savustamiseni kotoa ja työpaikalta.

Syyt, jotka tähän väsymiseen johtivat ovat minulle itselleni selkeät. 2000 vuoden jälkeen alkoi

työperäinen stressi, joka ajan kuluessa paheni ja paheni. Ensimmäisiä oireita, jotka jonkin ajan

kuluttua itse huomasin olivat käsien tärinä, jännittäminen lähes kaikesta mikä liittyi työhön ja

unettomuusoireet. Kun aikaa kului, alkoi eristäytyminen esim. käsien pahenevan vapinan vuoksi

niin, että en kehdannut edes ruokalassa työpaikalla käydä lounaalla. Unettomuusoireet sitten

tavallaan "riistäytyivät käsistä". Lopulta yöisin pyöriskelin sängyssä

"hikilammikossa" ja kun jossain vaiheessa satuin yön aikana nukahtamaan kello soi ja nousin ylös

vaikka olo tuntui kuten elävältä kuolleelta. Siitä huolimatta menin aina työpaikalle.

Kuten aiemmin totesin kaikki alkoi hyvissä ajoin kesällä ennen uupumista esimerkiksi Ylöjärvellä

Metsäkylässä ja työpaikallani Metsossa, Tampere Sarankulma.

Tästä lopullisesti alkoi minun kujanjuoksuni, vaikka itse en kertakaikkiaan sitä vielä silloin

ymmärtänyt.

Kesällä 2004 sattui ja tapahtui kaikenlaista.

Asuin paritalossa ja naapureina olivat pariskunta Esa ja Merja Vuorela. Merja Vuorela oli Paavo V

Suomisen entinen sihteeri. Paavo V Suominen käytännössä omisti koko Ylöjärven Metsäkylän

alueen, jonne minä erehdyksessä muutin.

Tänä edeltävänä kesänä, olin vielä hyvässä kunnossa kaikin tavoin. Sekä psyykkisesti että fyysisesti.

Kesän 2004 alussa poikani oli 7-vuotias ja tyttäreni oli 3-vuotias. Ensimmäinen

erikoinen asia joka mieleeni tulee on, että poikani Poikanin huoneessa, hänen kaappinsa ovessa jossa

oli leluja, oli kuva Olli Rahnastosta. Aika pieni kuva jossa oli alla nimi. Leikattu jostain lehdestä ja

teipattu poikani kaapin oveen. Ihmettelin kovasti asiaa koska niin pieni poikani ei tenniksestä kyllä

tiennyt yhtään mitään.

Aloin kuulla erikoisia kommentteja, joita en siinä vaiheessa tajunnut kertakaikkiaan, mutta jollakin

tapaa "sattuivat" korviini ja tästä syystä sanasta sanaan ovat edelleen sellaisenaan muistissani.

Ostin aiemmin pojalleni pienikokoisen "crossimopon". Olin säästänyt tähän kuukausia poikani

tilille. Poikani ajeli siinä kodin lähellä Paavonpolullaja olin sitä seuraamassa. Naapuri Merja Vuorela tuli viereeni ja en muista mitään muuta sanaa että olisi vaihdettu. Totesi vaan minulle ykskantaan, että "Tänään töissä hississä joku huumehörhö varasti käsilaukkuni". En siihen sen kummemmin reagoinut mutta kuten edellä totesin, jotenkin särähti korvaani ja tallentui muistiini.

Toisessa tapauksessa Siskoni Janika ja hänen avopuolisonsa olivat vierailulla luonani Metsäkylässä

ja illan mittaan menimme polkupyörillä Ylöjärven keskustaan käymään pubissa nimeltä Palowouti.

Oli muistaakseni sitten vieraitten lähtemisen jälkeen kun tästä Palowoudissa piipahtamisesta kerroin

naapurilleni Esa Vuorellalle, niin jälleen ykskantaan hän totesi "Joo sielä käy kaikki Ylöjärven

huumehörhöt".

Jälleen särähti ja tallentui samalla sekunnilla muistiini. Seuraavaksi tapahtui kertakaikkiaan ainakin

minun mielestäni erikoinen asia. Oli kaunis kesäpäivä ja olin kotona leikkaamassa nurmikkoa. No

kuulin askekeleita kotini vieressä olevalta pieneltä hiekkatieltä. Käännyin katsomaan taakseni,

niin Paavo V Suominen käveli erittäin hitaasti kädet selän takana ja tuijotti herkeämättä minua. Käänsin katseeni pois ja sitten taas vilkaisin taakseni niin sama katkeamaton tuijotus edelleen.

En muista tietenkään montako kertaa toistin "kokeeni" mutta jokaisella kerralla täysin sama

lopputulos. Tämä Paavo V Suomisen kulkema matka oli hyvin lyhyt mutta kesti kuitenkin hyvin

kauan. En silloinkaan tajunnut että mistä ihmeestä tässä on kysymys. Joka tapauksessa ihmeellinen

käytös taas tallentui niin että sen muistan. Kuukausia myöhemmin kun olin jo toipumassa

väsymyksestäni niin kaikenlaisia "palasia" mitä olin kuullut, nähnyt

ja mitä minulle oli tehty alkoi "loksahdella" paikalleen. Myös tästä ihmeellisestä tuijottelusta ja

tajusin että Paavo V Suominen & kumppanit eivät kertakaikkiaan hyväksyneet minua Metsäkylään,

jossa asuin. Asuin tässä vaiheessa kun "palasia" alkoi loksahdella paikalleen jo yksin kotonani (niin

ainakin jonkin aikaa erehdyksessä luulin että minulla ja lapsillani oli koti). Jäljempänä tulossa

paljon uusia asioita, jotka sitten lopulta ymmärsin jo ollessani yksin ja aloin toipua huumeiden syöttämisestä minulle.

Seuraava asia, joka sitten minulle esille tuotiin, joka tapahtui näiden erikoisten huumehörhö sitä

huumehörhö tätä, kommenttien jälkeen oli sitten jälleen Merja Vuorelan toimittama. Paritalossa oli

ainoastaan yksi päävesimittari ja aina kun tuli vesi- jätevesilasku, se vaati jonkinlaista

tiedonvaihtoa Vuorelan pariskunnan kanssa. No näiden huumehörhö kommenttien jälkeen naapurin

toimittamissa kierjekuorissa oli aina painettu teksti "TAMPEREEN KAUPUNGIN

LAKIASIANTOIMISTO". Taas sitten myöhemmin ymmärsin että ehkä se yritti olla

jonkinlaista uhkailua.

Sen jälkeen kuulemani kommentti on tärkeä siinäkin mielessä, että se tulee myöhemmin todistetuksi

myös. Lestadioilaispariskunta rakensi omakotitalon taloni viereiselle tontille.

Lestadiolaispariskunnan omakotitalo oli jo valmis ja huomasin, että mies kaatoi koivuja

omakotitalonsa ja meidän paritalon väliseltä alueelta. Menin ulos asiaa katsomaan, niin Esa ja

Merja Vuorela olivat myös siellä. En muista että taaskaan juuri mitään muuta olisi keskusteltu niin

Merja Vuorela sanoi "Hommattiin kerrankin eräs tuotantoinsinööri niin ettei mistään enää saanut

töitä". Taas tuntui minusta kommentti ihmeelliseltä ja tallentui heti. Niinkuin jo totesin tämä asia

tuli minulle ja ihanalle ihmiselle, joka minua paljon myöhemmin auttoi erittäin selväksi kun olisin

vielä pystynyt useanlaisiin tietokoneisiin ja tietotekniikkaan liittyviin työtehtäviin. Tämä ihana

ihminen, joka vilpittömästi minua auttoi, tehden kaikkensa sen eteen että työn saisin, oli Annika

Lipponen, OrtonPro niminen yritys. Ilmarisen eläkevakuutusyhtiö, joka on aina minulle ollut erittäin ystävällinen ja

avulias järjesti asian niin, että Annika Lipposella ja minulla alkoi kaksi vuotta kestänyt projekti, jonka tavoitteena oli löytää minulle työ. Annika Lipponen sitten eräässä vaiheessa kysyi, että

minkälaiseen työhön vielä haluaisit ja pyysi myös listata Tamperelaisia yrityksiä tähän aiheeseen

liittyen. Kerroin, että esim. lähitukihenkilön työ sopisi kun tiesin, että tunsin erittäin hyvin

Windowsin työasemat ja palvelimet ja Microsoft ohjelmistot ja myös Ubuntu Linuxin. Eräs yritys,

jonka mainitsin oli Fujitsu, jolla on monenlaista toimintaa tietotekniikan saralla. Annika Lipponen

soitti ensin "tunnustelupuhelun" Fujitsulle ja oli kysellyt juuri esim. lähitukihenkilöiden tarpeesta.

Vastaus Fujitsun suunnasta tähän ensimmäiseen puheluun oli ollut, että "Meillä on koko ajan suuri

tarve lähitukihenkilöitä ajatellen". Tässä ensimmäisessä puhelussa Annika Lipponen ei ollut

kertonut nimeäni eikä mitään muutakaan minusta. No, seuraavana päivänä Annika Lipponen soitti

toisen puhelun, kertoi nimeni ja muuta minusta niin Fujitsun henkilön välitön vastaus oli ollut "

Meillä on YT neuvottelut, että ketään uutta ei voida ottaa". Annika Lipponen sitten myöhemmin

kun tavattiin totesi, että Fujitsulla oli jokin Tuula Räyhä niminen henkilö. Tämän etunimen Tuula

merkitys ja yhteys tähän asiaan, että minulta käytännössä varastettin vielä oikeus työhönkin selviää

jäljempänä seuraavassa osiossa. Tässä vaiheessa sekä minun että Annika Lipposen, kun asian

ymmärsimme, olisi pitänyt ilmoittaa Ilmariselle, että ikinä minulle ei ainakaan Tampereen ja

ympäristökuntien alueelta tulisi löytymään työpaikkaa. Siitä huolimatta Annika Lipposen kanssa

jatkoimme 2 vuoden projektin loppuun saakka. Mikä minua siitä saakka on harmittanut, ei niinkään

se etten työtä saanut vaan se, että Annika Lipponen ja Ilmarinen panostivat kaikkensa sellaiseen

jonka, "oikeuden omiin käsiinsä ottajat" olivat jo tuhonneet kun tämä 2 vuoden projekti oli vasta

lähtökuopissa. Miten tälläisiä ihmisiä voisi kuvailla ? Minulle tulee sellaiset sanat mieleen kuin

"täyttä ymmärrystä vailla" ja oikeuden omiin käsiin ottajat. Kuitenkin jo tässä vaiheessa haluan todeta kun lähes kaikki asiat mitä olin kuullut,

nähnyt ja kokenut olivat melkein kokonaisuudessaan jo selvillä. Olin jo yksin lasteni kanssa ja suureksi osaksi tervehtynyt. Heräsi minulle aivan suunnaton viha väärydestä, kaltoinkohtelusta ja törkeästä henkisestä- ja fyysisestä väkivallasta, mitä olin siihen vaiheeseen mennessä kokenut.

Tämä seuraava osio koskee EX:ää.

Minulla oli jo silloin kun lukioissa opiskelin ja myös vielä yliopistosta valmistuttuani kaksi erittäin

hyvää ystävää Jukka ja Kuha-Pekka, jotka ovat molemmat väitelleitä tohtoreita. Myös Murasella oli näiden silloisten ystävieni puhelinnumerot tallessa puhelimessaan.

Eräänä kesäpäivänä nämä ystäväni soittivat minulle neuvottelupuhelun ja kaiken kaikkiaan paljon ei puhuttu niin fysiikan tohtori sanoi " Istun täällä baarissa yksikseni ja itken". Tavallaan joku hälytyskello minussa soi tietäen, että olivat olleet minun

hyviä ystäviäni aiemmin ja tiesin, että kyseinen ystävä, koska tunsin hänet erittäin hyvin pitkältä

ajalta, ei koskaan niin itse sanoisi. No sitten taas vasta myöhemmin kun paljon asioita ja

kommentteja ymmärsin, tulin täyteen ymmärrykseen myös tästä fysiikan tohtorin lausumasta ja

tajusin myös, että eivät kummatkaan enää oikeasti olleet minun ystäviäni. Tiesin silloin, että minun

osalta "lähtölaskenta", että minusta päästäisiin eroon oli jo alkanut Murasen toimesta. Melko pian

kuitenkin kemian tohtori soitti minulle vielä puhelun.

Jo vähän ennen puhelua aloin nauramaan hervottomasti ilman ainuttakaan pätevää syytä. Vastasin

puheluun edelleen keskeytymättä nauraen ja pian vastaamiseni jälkeen olohuoneen sohvalta jossa

EX istui kuului "Mitähän se oikein on taas napannu" kovaan ääneen. En puhelimessa saanut sanaa

suustani vaan nauroin vaan edelleen niin lopulta kemian tohtori totesi "Ei tätä puhelua kannata

jatkaa ku vaan naurat". Tämän jälkeen en ole kertaakaan näistä "ystävistäni" ikinä enää mitään

kuullut. Käsitin, että minulla ei enää ystäviä ollut. Tällä hetkellä tiedän, että kummatkin puhelut olivat EX:än pyytämiä ja jo siinä

vaiheessa näistä "ystävistäni" olikin tullut EX Muranen-Aaltosen parhaita ystäviä.

Seuraava ihmeellinen episodi oli kun palasimme lasten kanssa Pohjanmaalta viikonlopun vietosta. Oli lämmin aurinkoinen kesäpäivä ja kun pääsimme kotiin Metsäkylään lähes

samantien EX sytytti tulen varaavaan takkaan ja takasta tuli kaikki

savu sisään huoneistoon, vaikka itse tarkistin, että ilmastointi oli poissa päältä ja takan pelti oikeassa asennossa. Ihmettelin jo ensinnäkin sitä, että minkä ihmeen takia kesäkuumalla tarvitsee lämmittää varaavaa takkaa ja miksi ihmeessä savu tulee sisään asuntoon. Meni joku hetki niin piipusta tippui musta lintu ja heti tämän jälkeen piippu alkoi vetää.

Sillä hetkellä taas jonkinlaiset hälytyskellot soivat sisälläni enkä tajunnut mitä kertakaikkiaan tällä

yritettiin osoittaa.

Erään kerran pyysin meidän talomme rakentanutta Jaskaa rakentamaan asunnon etupuolelle kestopuusta pienin alan uutta terassia. Rakensivat terassin ja maksoin sen jälkeen käteisellä tälle Jaskalle enkä ymmärtänyt pyytää perkele kuittia. Jaskahan oli Metsäkylän omistajan Paavo V

Suomisen suosima rakentajavelho.

Siitä, etten ymmärtänyt pyytää kuittia tuli sitten, niinkuin arvata saattaa, minulle seurauksia. Pian

tämän käteisellä maksamisen jälkeen sain EX:än suusta kuulla, että rakennuttaja-Jaska oli

kertonut kaikille naapureille ja ties kelle muulle, että terassin osan tein ja olin sitten valehtelija

Jaskan mukaan jättänyt sen maksamatta. Palaan tässä ajassa taaksepäin, joilloin kävin

allekirjoittamassa Metsäkylästä ostamani paritalon puolikkaan kauppakirjat niin paljon

halveksumani Osuuspankin kiinteistövälitystoimistossa Hämeenkadulla. Jaska oli aikoinaan tehnyt konkursseja ja kun kauppakirjat allekirjoitettiin niin minä hoidin osuuteni ja joku tuntematon nainen sitten Jaskan sijasta. Nykyään toimin vahingosta viisastuneena niin, etten käteistä käytä ja jos vastaavanlainen tilanne tulee vielä joskus eteen pyydän tilinumeron ja suoritan maksuni verkkopankista, jolloin tilitietoihini jää selvä todiste että olen ko. maksun suorittanut. Tällöin ei edes Jaska-paskankaan valehtelu auttaisi.

Olin vielä siihen aikaan matkatyössä Metso Automationissa ja säästöön jääneillä päivärahoilla ostin

tyttärelleni Koskenkorvalta Ilmajoelta leikkimökin. Saimme myyjältä trailerin lainaksi, hän

valmiiksi nosti leikkimökin trailerin päälle ja yhdessä isäni kanssa hänen autollaan toimme

leikkimökin sieltä Metsäkylään saakka. Matka oli vajaa 200 km ja kesti kauan kun jouduimme

hiljakseen ajella. Lasten kanssa yhdessä maalasimme leikkimökin ja jo tätä ennen ostin

lekaharkkoja mökin "kivijalaksi" ja isäni kanssa nostimme leikkimökin harkkojen päälle.

Laitoimme leikkimökin vähän kauemmas talosta.

Kuten aiemmin kerroin lestadiolaispariskunta rakensi omakotitalon meidän asunnon lähelle

viereiselle tontille. Pian sen jälkeen kun heidän talonsa oli valmistunut ja kun satuin olemaan

ulkona pihassa lestadiolaismies ilmoitti minulle "Maanmittarit kävivät minun luonani pyynnöstäni

ja totesin, että teidän leikkimökkinne on noin 20 cm minun tonttini alueella. Se tulisi siirtää". Ikinä

ennen tätä, eikä ikinä sen jälkeenkään kukaan tämän lestadiolaisperheen

jäsenistä tervehtinyt eikä sanonut sanaakaan minulle. Ainoa kerta kun joku näistä lahkolaisista

minulle puhui on edellä kertomani kommentti. Kun kuulin kommentin en sanonut sanaakaan vaan

poistuin paikalta. Seuraavana arkipäivänä tilasin kuorma-auton jossa oli nostolaite leikkimökkiä

siirtämään. Nostovaiheessa totesimme yhdessä kuljettajan kanssa, että leikkimökin katto halkeaa

keskeltä kahteen osaan kun liinat painoivat suoraan katon reunoihin ellei leikkimökkiä jotenkin

tueta mökin sisältä. Lisäsimme kaksi paksua tukipuuta leikkimökin kommallekin puolelle lattiasta

vastakkaiselle puolelle mökin sisäkaton reunaa. Tällä tavalla saimme noston tehtyä vaikka tila

mihin jouduimme mökin nostamaan oli ahdas ja mökin toinen seinä lähes kiinni talon autokatoksen

seinää vasten ja mökin toisella puolella oli heti pyykkiteline. Toteutin kuitenkin sanaakaan

sanomatta lestadiolaismiehen pyhän toiveen.

EX:än rakkaus yökerhoissa hillumiseen jatkui kuitenkin myös Ylöjärven Metsäkylässä.

Jokaisella kerralla minä olin pikkuisten lapsieni lastenvahtina.

Se ,että olin näinä hetkinä lastenvahtina oli minulle pelkästään positiivinen asia. Lapset olivat

silloin vielä ihan pikkuisia ja oli ainoastaan hienoa että sain viettää lasten kanssa kolmestaan

laatuaikaa ja nauttia pikkuisten touhuista ja leikeistä. Kuitenkin joka ainoa kerta suostuin

toimimaan taksinkuljettajana ja hakemaan aamuyöllä Murasen Tampereelta. Jälkikäteen olen

miettinyt kuinka saatoin toimia niin, koska joka ainoa kerta kun aamuyöllä toimin Murasen ryyppykuskina pikkuiset lapseni jäivät yksin nukkumaan koko siksi ajaksi kotiin. Olen miettinyt mitä kertakaikkiaan olisi tapahtunut jos jompikumpi lapsista olisi esimerkiksi herännyt vatsakipuun tai muuhun. Isää ei näy missään ja itken hädästä. Herrä Isä kertakaikkiaan.

Erään kerran kun olin lapsenvahtina ja lapset jo nukkuivat onnellista unta kuului kova kolahdus ja

kävin samantien katsomassa ensin lastenhuoneet. Kiersin kaikki huoneet läpi ja saunassa huomasin,

että kiuas oli jotenkin siirtynyt paikaltaan ja oli kiinni saunan seinässä. En asialle alkanut

itse mitään tekemään koska talo oli uusi ja takuunalainen ja pyysin EX:ää, jolla oli talot

rakentaneen Jaskan puhelinnumero,

soittamaan hänelle ja käskeä heti tulla korjaamaan tekemänsä virhe. Tämänkin asian tiimoilta

hälytyskellot soivat päässäni. Täysin uusi talo, kiuas irtoaa seinästä "itsekseen" ? Käsittääkseni

tälläinen asia olisi todellinen tulipaloriski jos esimerkiksi saunaa lämmitetään ja kuuma kiuas kenenkään sitä huomaamatta sytyttää seinän tuleen jossa on kiinni. Taitavan rakentajan tulisi ymmärtääkseni kaikin käytettävissä olevin keinoin varmistaa ettei tälläinen koskaan olisi mahdollista !

Tähänkin episodiin liittyen olen sitten kuullut kaikenlaista erinäisiltä tahoilta.

Seuraavan kerran kun jouduin taas olemaan EX Muranen-Aaltosen hovikuljettajana oli, kun hän lähti yksin firmansa pikkujouluun. Lasten kanssa touhailtiin ja laitoin molemmat nukkumaan

ja aina valvoin aamuyöhön saakka kunnes oli aika noutaa EX Tampereelta. Lähdin ja kun

saavuin Tampereen keskustaan häntä noutamaan sovitusta paikasta näin jo kaukaa asian

todellisen laidan ja samalla hetkellä kun näin kolmikon heräsi aivan suunnaton viha

kertakaikkiaan.

Kuinka ollakkaan siellä olivat EX ja Esa ja Merja Vuorela. Ilmeisesti jo kauan aikaa olleet

parhaat kaverukset. Olen aivan täysin varma, että tästä kolmen koplasta puuttui joku miespuolinen

henkilö pitäen mielessä sen mitä edellä totesin, että minun lähtölaskentani kodista oli alkanut jo

hyvissä ajoin edeltävänä kesänä kaikkien toimesta.

Tähän kertaan loppui taksikuskina toimiminen kun tajusin jo sillä hetkellä mitä tämä kolmen kopla

ja muut Metsäkylän asukkaat toivoivat. Ainoa tarkoitus oli häätää minut kodista, jonka ostin ja

jonka lainanlyhennykset maksoin.

Tämän pikkujouluepisodin jälkeen EX kertoi että lähtevät työkaverinsa Jussin ja molempien työnantajan pyynnöstä Jensenin tehtaille, Norjaan tutustumaan tehtaaseen ja saamaan tuotekoulusta. Olin lasten kanssa kotona kun satuin tähän aikaan vuodesta olemaan kesälomalla. Koulutusmatkalta

palattiin ja Muranen toi pojalleni matkamuiston. En muista, että tyttäreni olisi matkamuistoa saanut.

Katsoin poikani huoneessa hänelle tuotua matkamuistoa joka oli pieni kivistä tehty peikkopatsas.

Satuin vilkaisemaan pohjaan ja siellä luki Kristianstad, josta patsas oli ilmeisesti ostettu.

Vietimme lasten kanssa kotona kesälomaani ja joulu alkoi lähestyä. Tästä siirryn suoraan

jouluaatonaattoon.

Joulun aikaan Metsäkylässä kenttäjohtajana toimi konstaapeli Markku Mäki-Ventelä. Näin minulle kerrottiin.

Kuten aiemmin olen kertonut pitkään jatkuneen työperäisen stressin, joka lopulta meni erittäin

vaikeaksi, niin luulin, että siitä syystä tässä joulun tienoilla meni päiviä etten nukkunut laisinkaan.

Kuitenkin myöhemmin olen tullut tietoiseksi, eettä syyt olivat muut. Siitä huolimatta

jouluaatonaaton yönä paistoin joulukinkun onnistuneesti. Kun olen nyt myöhemmin tätä aatonaattoa ja jouluaattoa tarkemmin pohtinut, kaikkia näitä tietoja kirjatessani olen käytännössä

täysin ymmälläni kahdesta syystä. Kun aatonaattona paistoin joulukinkun olin täysin

toimintakykyinen ja enkä millään muotoa tuntenut, että mikään totaalinen uupuminen olisi ollut

sillä hetkellä. Tietenkin olin kovin väsynyt mutta sellaista stressiperäistä yöllistä hikoilua ja

tunnetta, että sydän tulee rintakehän läpi ei ollut.

Olin ollut jo jonkin aikaa kesälomalla lasten kanssa ja saanut levätä ja rauhoittua. Tämän vuoksi en

kertakaikkiaan enää tajua että jouluaattona kuntoni romahti hetkessä täysin. Nyt on sanottava, että

en tarkalleen muista päivää kun EX sanoi "Ota tästä jos maha on kipiä" ja seuraavaksi sanoi "Kaikki on tässä asiassa minun puolellani". Keittiön työtasolla oli joitakin pieniä muovisia pulloja joissa oli korkki. Kuten jo totesin miten ihmeen tavalla toimintakykyinen levännyt ihminen alle vuorokaudessa menee tilaan ettei lähes sanaa saa suustaan.

Siltikin näkökyky, kuulo ja muisti toimi erittäin hyvin. Sanaa suustaan kommentin kuulin kun minut

vietiin sitten joulun välipäivinä työterveysasemalle työterveyslääkäriltä. Kävin jo

pitkään ennen joulua 2004 "ylikierroksilla" ja elin kuin sumussa. Minulle syötettiin

huumeita ja lääkkeitä jo ennen joulua 2004. EX:än

ja Jussi-työkaverin Norjan koulutusmatka oli ilmeisesti myös huumeiden hakumatka. Tiedän myös,

että Murasen silloinen "ystävä" Metsäkylässä varasti lääkkeet sairaalasta, jossa oli töissä.

Jouluaattona lapset odottivat kovasti joulupukin tuloa ja jännittivät niinkuin pikkulapsilla on tapana.

Muranen oli tilannut joulupukin. Joulupukki tuli ja hyvin pian huomasin että “pukki” ei

kiinnittänyt lapsiin lähes minkäänlaista huomiota. Uskoisin, että tästä syystä pikkuisten lasteni

joulumieli koki kovan kolauksen. Minun lapsuudessa ja silloin kun olin jo yksin ja vietin joulua

lasteni, sisareni lasten ja muiden asiaan kuuluvien henkilöiden kanssa, niin oikeanlaiset joulupukit

tulivat tuomaan lapsille oikeanlaista joulumieltä. Tälläiset oikeanlaiset joulupukit ottavat lapsia

syliin, että vanhemmat saavat ottaa valokuvia, laulattavat lapsia, että he saavat lauleskella

joululauluja ja kaikkea muuta asiaankuuluvaa. Tuovat kaikille paikallaolijoille hyvää mieltä. Näitä

joulupukkeja EX ei todellakaan tilannut kun olin poispyyhkinyt hänet minun elämästäni joskin aivan liian myöhään. EX:än tilaama joulupukki tuli kuitenkin sinne Metsäkylään niin

kuin totesin ja en tarkkaan muista mitä ko. pukki lässytti kaikenkaikkiaan. Mutta yksi kommentti

tallentui taas sanasta sanaan muistiini. Pukki totesi "Opetetaan vähän kaksijalkaista poroa

kävelemään". Tässä vaiheessa en "...kaksijalkaista poroa..." kommenttia käsittänyt mutta asia alkoi

kirkastumaan minulle myöhemmin jouluaattona.

Voin kuitenkin jo todeta että poro kommentti olisi pitänyt esittää EX:lle pitäen mielessä, mitä

olen hänen harrastamastaan pettämisestä ja siihen liittyvästä valehtelemisesta aiemmin kertonut. EX:lle olisi pukin pitänyt todeta että opetetaan "monijalkaista poroa" kävelemään. Jalkojen todellista lukumäärää en tiedä mutta sen voin varmuudella sanoa, että niitä on useita alkaen jo sieltä

Hervannasta saakka. Minä olin oikeasti ollut jo Hervannasta saakka poro ilman ainuttakaan jalkaa.

Muranen oli vain kiertävä "jakorasia".

Jossain vaiheessa pukin lähdön jälkeen istuin eteisessä penkillä ja kuulin kun Muranen jutteli

ihmisten kanssa tuulikaapissa. Pian aukesi ovi raolleen ja Metson työterveysaseman

työterveyshoitaja Hanna Pihlajamäki työnsi päänsä oven raosta ja totesi minulle "Joko laukut on

pakattu". Jokainen ymmärtää jo pelkästä kommentista mikä sen tarkoitus oli. Tämä

työterveyshoitaja asui noin 200-300 meidän talolta.

Illemmalla jouluaattona minua lähdettiin viemään "esittelykierrokselle" naapuriin. Menimme ensin

EX:än parhaiden ystävien Vuorelan naapureiden oven eteen ja hän kävi soittamassa

ovikelloa. Merja Vuorela avasi oven katsoi päälleni ja nauroi. Tämän jälkeen Merja Vuorela totesi

"Meille on tullut teidän joulukortti joltakin Janne Anttilalta".

Kun palasimme esittelykierrokselta ajattelin, että katson Janne Anttilan joulukortin. Kortin kuvassa

oli yksi dalmatialais-rotuinen koira istumassa. Ei yhtään mitään jouluun liittyvää. Ajattelin että onpa

joulukortti täynnä hyvää joulumieltä ja jouluntoivotusta. Janne Anttila on äitini sisaren Pirjon poika.

Sen jälkeen kun äitini pudotti "pommin", josta jo kerroin - paljon myöhemmin olen näiden Jannen

ja Pirjon osalta saanut osakseni niin paljon typeriä valheita minusta ja kaikenlaista haukkumista ja

solvaamista. Totean myös, että tämä Pirjo on katsonut olevansa pätevä antamaan minulle

kaikenlaisia neuvoja, jotka kaikki ovat olleet suoraan sanoen täyttä paskaa !

Pirjo, joka ei koko elämänsä aikana ole tehnyt ainuttakaan päivää esimerkiksi työtä ja on ollut

käytännössä miehensä toimintakyvytön hoidokki.

Istuin tämän jälkeen sohvalla lapset katselivat dvdtä televisiosta niin puhelin soi. Oli jo myöhäinen

aattoilta. Kuten aiemmin kerroin työnkuvaani kuului käydä asentamassa asiakkaan

automaatiotilaan, valvomoihin ja toimistotyöntekijöiden työasemille prosessidatan tiedonkeruuseen

liittyviä palvelimia, tiedonkeruuasemia, työasemia ja ohjelmistoja. Kun puhelin soi, minulla oli

silloin vielä työnantajan antama työpuhelin jo puhelimen näytöltä näin kuka soittaa.

Kyseessä oli Lasse Elöjärvi, Kymin Voima, joka sijaitsee Kuusankoskella UPMn teollisuusalueella.

Vastasin ja kyseinen henkilö toivotti "hyvää joulua" ja nauroi suorastaan katketakseen. Myöhäinen

jouluaattoilta ja tälläinen puhelinsoitto ? Siitä oli kuukausia kun olin tälle asiakkaalle toimittanut

omalta osaltani äsken kuvaamiani asioita. Tein kaikkeni tämän asiakkaan järjestelmän toimimisen

eteen. Esimerkiksi jossain vaiheessa minulle soitti UPM:n (UPM omistaa Kymin Voimasta osuuden

ja Kymin Voiman tehdas sijaitsee Kuusankoskella UPM:n tehdasalueella) tietohallinnosta erittäin

asiantunteva mies, joka ihmetteli seuraavia asioita. Olin nämä asiat jo paljon aiemmin itse käsittänyt

jo esimerkiksi vuonna 2000 alkaneessa Alholmens Kraft projektissa. Mutta en tietämiäni

tietoturvapuutteita Metso Automationissa kenellekkään uskaltanut kertoa koska minua ja

osaamistani ei arvostettu siellä millään tavalla ja siinä vaiheessa minua jo savustettiin ulos työpaikalta.

Listaan tässä asiat , joista UPM:n tietohallinnon asiantuntija kertoi:

1. Tiedonkeruujärjestelmän palvelin on liitettävä asiakkaan toimistoverkkoon. Millä ihmeen muulla

tavalla asiakkaan toimistotyöntekijät saisivat työsemalleen AspenTechin erinomaisiin tuotteisiin

(Metso Automationin toimittamia) prosessidatan. Tämä on sinänsä jo tietoturvariski jokseenkin

pitäen mielessä nykytekniikan tämä ongelma voidaan kyllä poistaa tavallaan.

2. Microsoftin toimittavat tietoturvapäivitykset on kriittisiä ajatellen tietoturvaa. Kuitenkin vielä

Kymin voimallakin Metso Automationissa ei ollut minkäänlaista käytäntöä olemassa

tietoturvapäivitysten suhteen. Tiedonkeruupalvelimien käyttöjärjerjestelmänä oli Microsoftin

serverikäyttöjärjestelmä. Näihin aikoihin vielä Windows NT serverin ensimmäinen versio.

3. IIS.IIS on Microsoftin käyttöjärjestelmän mukana tuleva web-serveri. Metson Automationin

toimittamissa tiedonkeruupalvelimissa oli myös IIS asennettuna. Käytännössä jo IIS web-palvelin

on tietoturvariski. IIS web-serverin "alla" on FTP-serveri (File Transfer Protocol). Kymin Voimalla

ja myös muilla asiakkailla FTP-serverissa oli anonymous-käyttäjä. Tämä tarkoittaa että FTPpalvelimeen voi kirjautua pelkällä anonymous käyttäjällä salasanaa ei tarvita. Ymmärtääkseni

taitavan hakkerin käsissä nämä ovat vakavia tietoturvauhkia. Erään asiakkaan tapauksessa mietin,

että jos tälläinen hakkeri pääsisi esimerkiksi automaatioverkkoon murtautumaan voisi kärjistetystä

sanoa, että ko. hakkerilla olisi "taivas auki" vaikka ajaa laitos alas.

4. Virustorjunta. Metso Automationin toimittamissa tiedonkeruu NT-palvelimissa virustorjuntaa ei

ollut ollenkaan tässä vaiheessa. Tämä tarkoittaa että jos tiedonkeruupalvelin olisi saastunut jostain

viruksesta (palvelin yhteydessä toimistoverkkoon) olisi ollut pahimassa tapauksessa mahdollista

että ko. virus leviää koko automaatioverkkoon.

5. Salasanapolitiikka. Metso Automationin toimittamissa NT-palvelimassa (oli asiakas kuka

tahansa) oli käytössä sama käyttäjätunnus ja salasana, jonka tiesivät myös lähes kaikki asiakkaat ja

myös monet ulkopuoliset urakoitsijat, jotka toimivat rakennusvaiheessa asiakkaan alaisuudessa.

Tämä on käytännössä erittäin vakava tietoturvariski !

Tässä kyseisessä projektissa oli projektipäällikkönä Jari Järvinen joka asui Ylöjärvellä Siivikkalassa

missä asui myös aiemmin kertomani Metsäkylän omistaja Paavo V Suominen. Tältä ko. Jari

Järviseltä kuulin töissä ollessani kaikenlaisia kommentteja osaamisestani ja monesta muusta vaikka

käytännössä hänellä ei ollut juuri minkäänlaista käsitystä työstä etenkään Aspentechin tuotteista,

joita näissä edellä kuvaamissani tietokoneissa käytettiin.

Jouluaatto myöhäisiltana kun lapset olivat menneet nukkumaan istuimme EX:n kanssa keittiön

hämärässä tuolit vastatusten. Alkoi jonkinlainen asia mitä itse kutsun "kuulusteluksi". Tärkein

asiasisältö mitä Murasen taholta kuului "Ootko pettäny...Ootko pettäny....". Kuten aiemmin totesin

kuntoni romahti alle vuorokaudessa ja myös aiemmin tästä "...monijalkainen poro..." asiasta. Tähän

hänen esittämään jankutukseen minulla oli lyhyt ytimekäs fakta vastaus "En". Muistutan tässä

myös siitä, että puheentuottoni oli jokseenkin vaikeaa, jonka kuulin myöhemmin työterveyslääkärin

kommentoimana. Tästä jankutuksesta tulee mieleen eräs kommentti minkä kuulin

taas edeltävänä kesänä. Oli kesäviikonloppu ja lähdimme lasten kanssa, EX mukana, bussilla ja

laivalla Kolmårdenin eläinpuistoon Ruotsiin. Menomatkalla bussissa erään pariskunnan mies jotka

tulivat myös Metsäkylän bussipysäkiltä mukaan kyytiin totesi minulle "Ootko ollu Porvoossa

pelaamassa kolopalloa ?". Olin silloin vielä kesällä Porvoossa Borealiksen tehtailla tekemässä

aiemmin kertomiani työnkuvaani liittyviä asioita ja muutakin tähän projektiin liittyvää. Toisenkin

vastaavantyyppisen ääliömäisen kommentin kyseinen mies esitti mutta valitettavasti sitä en enää

muista. "Kolopalloa" on ehkä vaikea ymmärtää mutta minä ymmärsin kommentin heti. EX Muranen-Aaltosen toistama jankutus "...ootko pettäny...." ja kaikenlaisista muistakin asioista syytettiin niin tämän kertakaikkisen järkevän "kolopallo" tölväyksen ainoa tarkoitus oli esittää että olen Porvoossa EX:ää pettänyt vaikka todellisuus on juuri päinvastainen. EX, niinkuin totesin, ei

Hervannasta lähtien juuri muuta tehnytkään kuin petti ja valehteli siitä. Jossain vaiheessa EX

myös sanoi, että "Työpaikan Jussi on vehtaillut kaikkien työpaikan naisten kanssa", sama Jussi, joka

oli Murasen Norjan matkan kaverina. Kun EX näin sanoi, niin kai myös hän oli yksi niistä

Stemman naisista :)

Takaisin 2004 "ihanan" joulun viettoon.

Seuraavana aamuna lähdimme EX:än pyynnöstä lasten kanssa Metsäkylän läheiselle suurelle

hiekkamontulle niin, että lapset pääsisivät pulkkamäkeen. Olin aiemmin käynyt siellä lasteni kanssa

pulkkamäessä ja siellä ei ikinä silloin kun kävimme ollut paljon ihmisiä. Perille päästyämme tuntui

kuin lähes koko Metsäkylän ihmiset olivat sattumalta juuri silloin päättäneet kanssa lähteä

laskettelemaan. Kiipesimme lasteni kanssa vähän ylemmäs rinteeseen. Minä seisoin ylempänä

rinteessä ja lapset laskettelivat pulkalla ja pitivät hauskaa. Hetken siinä seisottuani joku aivan

tuntematon mies tuli viereeni työnsi kasvonsa lähes kiinni minun kasvoihin ja mitään muuta

sanomatta vaan totesi "Ootko menny ufolla ?" ja nauroi. Jokainen tajuaa samalla sekunnilla "Ootko menny ufolla?" tölväyksen ja mitä se 100%:sti tarkoitti. Ihmiselle ufo kokemuksen aikaansaavia aineita on varmaan monenlaisia.

Minulla itselläni ei niistä ole tietoa. Jälleen jonkun oikeanlaisen tahon kannattaisi keskustella tähän

ufo-kommentiin liittyvien asianomaisten ihmisten kanssa. Tämä taho voisi olla vaikka poliisi.

Seuraavan kommentin minkä EX:än suusta kuulin oli "Minulla on sinulle hoitopaikka

varattuna!". Tähän vastasin lyhyesti ja ytimekkäästi "Minä en mene mihinkään muualle kuin

työterveysasemalle".

Minä kuuntelin siihen aikaan paljon Nova-kanavaa radiosta, esimerkiksi autossa ollessani matkalla

jonnekkin. Suosikkijuontajiani olivat Ilkka Jokinen ja Sari Seppälä. Sari Seppälä on lähtöisin

Tampereelta. Eräänä päivänä EX Muranen-Aaltonen oli laittanut radio Novan kuulumaan myös "kotona". Muistan erityisen hyvin kun Ilkka Jokinen alkoi puhua Novan "aalloilla" Palokärki nimisestä linnusta, niin kun katsoimme ulos olohuoneen ikkunasta niin meidän pihan omenapuussa "sattui" olemaan juuri tuo mainittu Palokärki. Palokärki on muuten väriltään musta, mutta päälaki on sillä punainen.

Myöhemmin saman päivän iltana "ihana" EX:än kaveri ja naapuri Merja Vuorela kutsui meidät

naapuriin kuuntelemaan juuri radio Novasta Jokisen ja Seppälän joululähetystä. Kuinkas sattuikaan ?

Jokainen lukija voi itse päätellä edellisestä miten kaiken tämän tulkitsee ?! Radio Nova on kaiketi

nykyään lähes valtakunnallinen kaupallinen radioasema.

Joulun Välipäivinä Muranen kuljetti minut sitten toiveeni mukaisesti Metson työterveysasemalle.

Tästä muistan sen työterveyslääkärin kommentin, että "Ei saanut sanaa suustaan". Siis minä en

saanut. Työterveysasemalle päästyämme työterveyslääkäri sanoi minulle ensimmäiseksi "Ota paita

pois ja tule tänne tutkimuspedille istumaan niin katsotaan vähän ensiksi sinun ryhtiä". Ajattelin

itsekseni, että Herra Isä tulin tänne sen vuoksi että tarvitsisin apua unettomuuteen. Pian tämän

jälkeen työterveyslääkärin seuraava kommentti oli "Kannattaisiko mennä Pohjanmaalle patjalle ?".

Kuten aiemmin totesin, minun lapsuudenkotini oli Pohjanmaalla Ilmajoen kunnassa pienessä

Jouppilankylässä, jonka isäni hartiapankilla rakensi. Tämän kommentin ainoa 100%:nen tarkoitus

oli, että lähtisin pois kotoani Metsäkylästä ja muuttaisin Isäni luo Jouppilankylään.

Lopulta kuitenkin sain reseptinkin unettomuutta varten. Lääke oli Oxepam, rauhoittava

kolmiolääke. Lisäksi sain työterveyslääkäriltä lyhyen sairasloman. Otin niistä ensiavuksi muutaman

että sain edes jonkinlaista unta, mutta loput jätin syömättä kun ajattelin että tälläinen lääke voi

aiheuttaa riippuvuutta. "Katosin" sen jälkeen paikalta, tällä kertaa EX toimi

"taksinkuljettajana".

Tuli uusivuosi 2004. Isäni oli Metsäkylässä käymässä luonani. Istuimme Isäni kanssa olohuoneessa.

EX istui keittiön lattialla puhumatta sanaakaan ja repi meistä otettuja valokuvia. Kiinnitimme tietenkin Isäni kanssa huomiota tähän outoon käytökseen. Isäni nousi tuolilta, nosti etusormensa pystyyn (Isäni toimi tähän tapaan jos hermostui jostakin asiasta) ja

sanoi "Sinä et sitte perkeles lähre kotuas yhtään mihinkään". Tämä kommentti ei kaivanne

minkäänlaista lisävalaistusta ! Kun luotin Isääni niin kuin raamatun sanaan ja Isäni luotti minuun

niin päätin, että jatkossa toimin juuri tällä tavalla kuin Isäni sanoi. Ajattelin, että täältä lähtee

EX en minä. Koska tajusin, että tämä oli minun oikeustajuni mukaan ja myös lain kirjaimen

mukaan ainoa oikeudenmukainen päätös tälle kauan jatkuneelle "savustamiselle" kun minua kaikin

tavoin yritettiin häätää pois kotoa. Tämä kuvien repimisen jälkeen EX teki kaikenlaisia pateettisia, surkeita ja naurettavia toimia, joiden ilmeisesti

jonkinlaisena säälittävänä tarkoituksena oli pelotella minua, jollain typerällä tavalla. En viitsi niitä

toimia tässä luetella koska niillä ei kokonaisuuden kannalta ole yhtään mitään merkitystä. Sen asian

muistutan, että Muranen oli huora, huumeiden syöttäjä, lääkkeiden syöttäjä ja valehtelija.

Totesi myös Joulun aikaan toisesta lapsestani, että minkähänlainen pallopää tuostakin tulee !

Kun Isäni sanoi "Sinä et sitte perkeles lähre kotuas yhtään mihinkään" ja näiden edellä sanomieni

EX:än ns. "toimien" jälkeen, tein minäkin yhden toimen.

Ympyröin keittiön kalenterista päivämäärän, jolloin on "Marian ilmestymispäivä". Mietin vain

silloin itsekseni mitä Muranen siitä mahtaa tuumata. Myöhemmin olen kyllä aika kiitettävästi

saanut kuulla tästä "Marian ilmestymispäivän" ympyröimisestä monilta tahoilta. Minun isäni äidin nimi oli Aini Maria, minun äitini äidin nimi oli Lempi Maria. Voisin vaan

tässä ykskantaan todeta, että monien tahojen ja yksityisten ihmisten päissä, joissa ei ole

käsittääkseni aivojen tilalla kuin jotain nestettä, pitäisi "palovaroittimien" soida.

Joku päivä tämän jälkeen Muranen ilmoitti "Vien lapset Pohjanmaalle" jälleen kerran yhtään tästä

asiasta minulta kysymättä. Suuntana oli Murasen vanhempien koti, lähellä sijaitsevan

Puolustusvoimen varikon mukaan nimetyllä Varikontiellä Ilmajoella. Pian lähdön jälkeen aloin

tuntemaan voimakasta tunnetta että olin todella, todella väsynyt. Kun näin tunsin niin menin

vuoteeseen ja nukahdin samantien. Minulla itsellä ei ole minkäänlaista käsitystä kuinka kauan

nukuin mutta sanoisin tunteja. En itse ollut ottanut Oxepam-lääkettä enkä yhtään mitään muutakaan.

Ihmettelyä herättää minussa, että kun kärsin unettomuudesta enkä saanut nukuttua niin yht´äkkiä

nukuin useita tunteja syvässä unessa ilman minkäänlaista itse ottamaani lääkitystä. Tunne oli vähän

samankaltainen kuin aiemmassa tapauksessa kun totesin että en muistanut edeltäviä tapahtumia.

Kun havahduin ihmettelin missä lapset ovat ja muuta.

Taisi olla seuraava päivä, kun olin edellisiltana ottanut Oxepam-lääkettä ja sain ilmeisesti jotenkin

nukuttua. Tarkasti en valitettavasti muista miten nukuin ja kuinka kauan.

Muistan kuitenkin kun istuin sängyn laidalla alusvaatteisillani niin Muranen sanoi "Vaipat

perseeseen ja hoitoon. Oot niinku äitis".

Seuraava episodi on itselleni kutakuinkin järkyttävä. EX toimi taas "taksikuskina" ja vei minut

Tampereen keskustaan. Oli ajan varannut ilman yhtään mitään minulta kysymättä tähän

Setlementtiyhdistykseen. Menimme jonkun talon eteen, EX painoi ovikelloa. Kellon vieressä

luki Setlementtiyhdistys. Minulla ei sillä hetkellä ollut mitään käsitystä mikä Setlementtiyhdistys on

ja mitä se tekee. Pääsimme sisälle ja istuuduimme. Vastapäätä istui mies, käsittääkseni sitten

ammatiltaan joku "terapeutti" tai muu vastaava. En tänä päivänä tiedä miehen nimeä enkä todellista

ammattinimikettä. Odotin saavani lisäapua esimerkiksi unettomuuteen ja kaikkeen mitä tunsin

tarvitsevani. Mies alkoi jorista ja tuntui että jorisemisen ainoa pääasiallinen sisältö oli väkivalta,

väkivalta, väkivalta ja että väkivaltaa ei saa kenellekkään tehdä. Olin kertakaikkisen ymmälläni. En

ole koko ikäni aikana tehnyt kenellekkään väkivaltaa, en ole ketään ikinä lyönyt enkä ole ikinä

elämässäni ollut agitoitunut. En tiedä kuinka kauan sessio kesti mutta yhtään mitään apua en saanut

niihin asiohin mitä odotin. Lähdimme pois. Olen jo silloin ja jälkikäteen ajatellut, että aivan muut

ihmiset kuin minä olisivat tarvinneet apua Setlementtiyhdistykseltä toteuttamaansa törkeään

henkiseen ja fyysiseen väkivaltaan ja törkeään sanoin tapahtuvaan väkivaltaan. On ilmeisesti niin,

että minulle näitä sai tehdä ilman mitään edesvastuuta asiasta. Esimerkiksi minun kohtaamani

päähän kohdistunut väkivalta erilaisin ainein on minun oikeustajuni puitteissa törkeää fyysistä väkivaltaa.

Neljä asiaa ylöskirjaan tähän kohtaan erillisenä, kun en osaa sijoittaa niitä ajallisesti oikeisiin

paikkoihin kirjoituksessani.

Ensimmäinen. Olin aamulla lähdössä työhön ja EX seisoi kotona omassa WC:ssään ovi auki,

niin oven kohdalla hän totesi "Oot niinku huumediileri".

Pitäen mielesssä jo paljon aiemmin kertomani "huumehörhö" tölväisyt ja kaikki mitä olen kertonut

näistä erilaisiin aineisiin liittyvistä seikoista niin asia on juuri päinvastoin. EX:än ja muidenkin

jotka tähän liittyy olisi pitänyt seisoa peilin edessä, katsoa itseään silmiin ja todeta "Olen niinkuin

huumediileri".

Toinen. Olin jälleen kerran EX Muranen-Aaltosen hovikuskina ja viemässä häntä töihin Stemmaan. Tulin Ratinan stadionin kohdalle niin ensimmäisenä kiinnitin huomiota jättikokoiseen julisteeseen, jossa oli Tamperelaisen potkupallojoukkeen Tampereen Pallo Veikkojen pelaajan kuva ja alla hänen

nimensä, Jarkko Wiss. Etunimeni on Jarkko ja Wiss on saksan kieltä tarkoittaen tietää.

Toinen asia mihin Ratinan stadionin kohdalla kiinnitin huomioni oli Tamperelaisen yrityksen Kiilto

jättikokoinen muistomerkki, joka minusta muistutti esimerkiksi jättikokoista liimatuubia. Iso säiliö

alla ja korkea pitkä valkoinen "putki" päällä. Kyseinen Kiilto yritys valmistaa esimerkiksi

teollisuusliimoja, kaikenlaisia puhdistus- ja pesuaineita jne.

Kolmas. Toimin taas EX:än "taksikuskina" ja hain hänet töistä Stemmasta. Muranen ja hänen

työkaverinsa Jaana tulivat kyytiini. Murasen työkaveri Jaana asui Tampereen

Kalkussa, erisuunnassa kuin Metsäkylä joten ajoi eri reittiä. Ohittaessamme Pitkänimen psykiatrisen

sairaalan niin sillä kohdalla Muranen sanoi "Tuonne sinä kuuluisit". Jälkeenpäin kun ajattelin niin

tiesin, että tämä sairaala oli se paikka, josta Muranen oli minulle paikan varannut. Kuten kerroin

aiemmin kirjoituksessani.

Neljäs. Isäni soitti minulle puhelun ja sen puhelun tärkein asia koskien tätä tietojen ylöskirjaamista

oli Isäni kysymys "Onko sinulla toinen nainen ?". Kuten aiemmin sanoin kaikki tälläiset asiat olivat

osa sitä jatkuvaa kaikenlaista tökeröä syyttelyä ilman yhtään mitään todellista perustetta. Ei ole

Isäni vika, että kysymyksen esitti vaan asiaa ajaneiden kriminaali tahojen. On sinänsä itseni

kannalta valitettavaa että en ikinä Isälleni kertonut EX:än "toimien" todellista törkeyttä. Minä

vastasin Isälleni "Ei ole vaari kulta, mutta toivoisin tällä hetkellä että nyt olisi". Sanoin vaari koska

Isäni oli paras vaari lapsilleni mitä he ikinä voisivat toivoa. Sanoin "toivoisin tällä hetkellä että nyt

olisi" kun tiesin että monen tahon ja yksityisten henkilöiden ainoa tavoite oli saada minut pois

Metsäkylästä ja sittemmin olen myös tullut siihen lopputulemaan että pois myös Tampereelta. Isäni

oli minun luottohenkilöni - rehellinen Pohjanmaalainen, kiltti ja hyväsydäminen. Isäni luotti

minuun täysin ja minä myös luotin Isääni. Kun vastasin Isäni kysymykseen siihen ei ikinä enää

palattu Isäni eikä minun toimesta. Verraten siihen, että eräät tahot ovat jankuttaneet yli 20 vuotta

samoja tökeröjä idioottimaisia asioita päivästä toiseen.

Seuraava merkittävä asia on se että EX "muutti" asunnon sisällä tyttäreni huoneessa olevalle

sohvalle "asumaan". Tarkkaa aikaa en muista kuinka kauan sohvalla "asui" mutta arvioisin että kyse

oli viikoista. Kävin useaan otteeseen huoneen ovella sanomassa "Eikö olisi jo aika vaihtaa paikkaa

". Alunperinhän kaikkien näiden, jotka ottivat oikeuden omiin käsiinsä ainoana tarkoituksena oli

saada minut ulos asunnosta. Kun Isäni sanoi "Sinä et sitte perkeles lähre kotuas yhtään mihinkään"

ja kun luotin Isääni niinkuin raamatun sanaan, niin toimin jatkossa juuri niinkuin Isäni sanoi.

Ajattelin sen jälkeen, että täältä tulee lähtemään EX - tietäen hänen ja kumppaniensa rikollisen

toiminnan se oli pelkästään oikeudenmukaista. Pian tämän kaiken edellä mainitun jälkeen hän

muutti pois.

EX:än lähdön jälkeen allekirjoitimme Ylöjärven perusturvassa yhteishuoltajuussopimuksen

sosiaalityöntekijä Elina Koivusen avustamana joka ko. asiaa hoiti. Yhteishuoltajuussopimuksessa

todettiin, että lapset ovat vuoroviikoin äidillä ja minulla. Lisäksi sovittiin, että EX saa

lasten lapsilisät siihen saakka kun lapset tulevat täysikäisiksi. Ja minä maksan lasten puhelinlaskut.

Lisäksi sopimuksessa todettiin, että lasten virallinen osoite on se missä EX asuu. Kun

allekirjoitin tämän yhteishuoltajuussopimuksen, allekirjoitin samalla tietämättäni sen, että minulla

ei ollut minkäänlaisia oikeuksia missään asioissa, jotka koskivat lapsia. Jäljempänä kerron, että

esimerkiksi valtion virkamies kun asuin jo Nokialla Koskenmäellä totesi, ettei

yhteishuoltajuussopimuksella ollut minkäänlaista merkitystä lain mukaan.

Kävin sitten jossain vaiheessa EX:än lähdön jälkeen Ylöjärvellä parturissa. Istuuduin parturituoliin ja kerroin miten haluaisin hiukseni leikattavan. Parturi alkoi leikkaamaan hiuksiani niin jo aika varhaisessa vaiheessa huomasin, että tuskin lopputulos tulee minua tyydyttämään. Parturi lopetti hiusten “siistimisen” ja katsoin peiliin. Jokapuolella hiuksiani törrötti erimittaisia tupsuja. Siis lopputulos oli karmea. En uskaltanut sanoa mitään, laitoin pipon päähän ja maksoin ja poistuin paikalta. Tällä hetkellä ajattelisin, että tuskin oli edes kyseessä oikea parturi ja jos oli on aivan päivänselvää, että teko oli tahallinen.

Seuraava osuus ei minua itseäni todellakaan mairittele mutta kerron sen rehellisesti niinkuin asiat

todellisuudessa tapahtui ja syyt siihen miksi näin toimin.

Varasin Turusta Omenahotellista huoneen ja ajoin Turkuun. Suomessa oli silloin vielä sen niminen

web-sivusto kuin Sihteeriopisto. Täältä sivustolta löysin seuralaisen nimeltään Leka. Kansalaisuutta

en tiedä mutta puhui hyvää suomenkieltä. Asui siis ehkä Suomessa.Soitin hänelle, annoin hotellin

ovikoodin ja huoneeni numeron. Ei kestänyt kauaa kun ovikello soi ja päästin hänet sisään. Jonkin

aikaa juttelimme ja jokainen tietää mitä sen jälkeen tapahtui. Nyt on todettava että tässä kohtaa

toimin täysin vastoin periaatteitani ja sellaisia asioita mihin uskon ja pidän tärkeinä kun ajattelee

ihmisyyttä, toisen ihmisen kunnioittamista, ihmisarvoa, toimiensa eettisyyttä ja sitä mitä tekee

ihmisen joka erottaa oikean ja väärän - sydän ja omatunto.

Minulla oli tässä vaiheessa jo jokin lääkitys, jonka koostumusta en tiedä vielä tänäänkään.

Kuten sanoin, että kaikki tietää mitä sitten seurasi mutta kuitenkaan ei todellisuudessa tapahtunut

mitään vehkeilyä, joka jollakin tapaa helpottaa sitä häpeää siitä miten toimin.

Myöhemmin olen sitten tietyltä taholta kuullut jatkuvaa jankutusta siten, että "ei enää löydä sinua

lekalla päähän" ja "jarrut päällä mennään".

Ensimmäinen ei todellakaan selitystä kaipaa. Tämän toisen "jarrut päällä mennään" voin selventää

niin, että jokainen joka aikoinaan kävi armeijan niin nykyäänkin siitä vielä puhutaan, että jossain

ruuassa oli "jarrua". En usko, että nykyään näin enää armeijassa voidaan toimia koska käsittääkseni

jo ehkä lakikin sen kieltää.

Kuten sanoin minulla oli tässä vaiheessa jo lääkitys ja tiedän, että lääkkeessä on "jarrua". Kun en

ole lääkäri niin en voi tietää mitä tämä "jarru" todellisuudessa on. Mistä tiedän, että lääkkeessäni

tätä ko. ainetta ? Kuten totesin aiemmin niin mitään ei tapahtunut mitä, olisi voinut tapahtua.

Tavallaan tämä syömäni lääke pelasti minut ettei tapahtunut sellaista mitä en olisi halunnutkaan

tapahtuvan. Siitä huolimatta en voi hyväksyä sitä ihmiselle annetaan jotakin lääkettä minkä

koostumusta hän ei itse tiedä ja hänelle sitä ei kerrota. Käsittääkseni tämä sinänsä on jo rikos.

Syyt mitkä johtivat tähän toimintaani ? Ensimmäinen. EX:än Hervannasta saakka jatkunut

pettäminen ja valehtelu. Tavallaan ajattelin että kostan. Toinen. Vuosia jatkunut typerä syyttely

pettämisestä ja muusta, jotka kaikki olivat tökeröjä valheita minusta. Ajattelin, että kostan tämänkin

asian. Nämä syyt, jotka totesin eivät silti oikeuta typerää päätöstäni, mutta juuri sillä hetkellä kun

näin toimin ajattelin, että on oikein että kostan kaiken sen mitä edellä kerroin.

Kun tulin kotiin Metsäkylään Turusta ja avasin oven niin sisällä olohuoneessa olivat EX, Esa

Vuorela ja Rami (jonka sukunimeä en muista) kantamassa sohvaa ulos asunnosta. Kävelin suoraan

makuuhuoneeseen, laitoin oven kiinni ja odottelin, että lähtisivät pois. Tästä ei sinänsä muuta.

Eräänä kauniina kesäpäivänä menin polkupyörällä Ylöjärven keskustan torille ja ostin

jäätelötötterön. Istuin siinä kaikessa rauhassa nautiskellen jäätelöstä kun yhtään ketään ei näkynyt

missään. Pian tämän jälkeen paikalle saapui pariskunta, jonka naispuolisen henkilön tunsin nimeltä.

Tuula Luoto (Metso Automationin työntekijä) ja hänen pitkätukkainen sivari miehensä tulivat

eteeni. Tervehditty ei puolintoisin. Tuula Luoto sanoi "Ylöjärvellä on varmaan kiva asua" ja

molemmat nauroivat. Poistuivat samantien paikalta. Tätä kommenttia ei tarvinne selittää.

Olin jo yksin kotona ja kun oli hienoja kesäaamuja minulla oli tapana, että join aamukahvini

terassilla. Erään kerran, olin taas aamukahvia nauttimassa oli aurinkoinen hieno kesä aamupäivä.

Terassin vastaiselle teille tuli kävellen vaalea- siilitukkainen pienikokoinen mies, jota en tuntenut.

Tuijotti sitten minua, kilisteli muovikassissa olleita lasipulloja ja sanoi "Täälä on sulle". Ilmeisesti

olutpulloja. Silloin olin raivoraitis ja en tupakoinut. Ihmettelin jälleen, että en edes tunne sinua niin

mikä tämän asian tarkoitus on ja miten sinä tunnet minut. En kuitenkaan sanonut yhtään mitään.

Mies poistui paikalta mutta paljon myöhemmin näin hänet sitten taas.

Tapahtui myös sellaista, että ovikelloani kävivät soittamassa minulle tuntemattomat ihmiset,

kommentoivat jotakin ja poistuivat. Eräs kerta on mielessäni kommentteineen.

Ovikelloni soi, menin avaamaan, ovella seisoi minulle tuntematon mies ison mustan koiransa

kanssa. Ei tervehtinyt, sanoi vaan "Tuskin saat enää mistään töitä" ja poistui. Tämäkään ei selitystä

tarvinne. "Metsäkylässä asu(u)(i) erittäin hienoja sympaattisia ihmisiä".

Aloin sitten miettimään, kun olin jo kaikin puolin hyvässä kunnossa, että mitä urheilua alkaisin

harrastamaan. Päätin tilata rullaluistimet ja ostin Lielahden Intersportista sopivat sauvat

rullaluistelua varten. Aloin tekemään pitkiä rullalenkkejä. Esimerkiksi Metsäkylä - Tampere Hervanta Rusko - Sääksjärvi - Lempääläntie - Pirkkala - Nokia - Ylöjärvi - Metsäkylä. Kun olin

aikoinani perehtynyt tälläisiin pitkäkestoisiin suorituksiin (esim. Tampreelta Pohjanmaalle pyöräily,

vajaa 200 km) tiesin, että esimerkiksi endorfiinia erittyy, joka rauhoittaa ja antaa jonkinlaisia

mielihyvän tuntemuksia. Asia, jonka näitten rullalenkkien jälkeen myös huomasin oli, että pääsi

nopeasti uneen ja nukkui rauhallisesti ja hyvin. Usein lenkin jälkeen laitoin retkeilypatjan terassille

varjoon ja nukuin sen päällä makeasti. Söin myös erilaisia lisäravinteita ennen ja jälkeen

rullalenkin.

Eräällä rullalenkillä menin Hatanpäänvaltatietä kohti Pirkkalaa. Lähellä silloista työpaikkaani Metso Automationia (nykyinen Valmet) törmäsin veret seisauttavaan näkyyn. Paikalle oli pystytetty EX niminen bensa-asema. Pysähdyin aseman kohdalla ja mietin kauan aikaa jatkanko vielä rullaluistelemista vai käännynkö takaisin Metsäkylään ja heitän rullaluistimet roskikseen. Olin hätääntynyt ja epätoivoinen. Jokin ääni sisälläni sai minut jatkamaan lenkkeilyä kaikesta huolimatta.

Rullalenkille lähdin myös eräänä päivänä Metsäkylästä ja vastaani tuli paloauto, jonka kuljettajan

puoleisesta ikkunasta palomies työnsi päänsä ulos ja kovaan ääneen totesi "Tarttetko vettä ?". Tämä

tapahtui Vanhan Vaasantien varrella Deliway ravintolan kohdalla. Tästä alkoi minun 22 vuotta kestänyt ahdisteluni hälytysajoneuvoilla ja joka jatkuu edelleen kirjoittamishetkellä.

Eräällä kerralla palattuani rullalenkiltä, toimin taas samalla tavalla ja ajattelin, että nukun taas

terassilla jonkunaikaa. En ollut ollut missään tekemisissä Vuorelan pariskunnan ja Metsäkyläläisten

kanssa EX:än lähdön jälkeen. Olin jo lepäämässä terassilla, en kuitenkaan unessa kun kuulin, että

Vuorelan parikunta tuli omalle terassilleen. Pitkään jatkunut patouma kaikista valheellisista ja

syyttävistä kommenteista, törkeä kaikkinainen kaltoinkohtelu, yritys häätää kotoa pois ja kaikki

muu vaan sillä hetkellä vyöryi kuin hyökyaalto päälleni. Nousin ylös sen enempää miettimättä,

kävelin lyhyen pensasaidan viereen ja purin patoutumani Vuorelan pariskunnalle (muistaen

pariskunnan huumehörhö kommentit, työ mahdollisuuden varastamisen ja kaiken muun mitä olen

aiemmin ylöskirjannut, mihin tämä pariskunta, EX ja Herra Isä tietää ketkä muut olivat

osallisia). Korotin kyllä ääntäni, käytin kaikki voimasanat mitä osaan ja kerroin mitä mieltä olin

heistä, Metsäkyläläisistä ja kaikesta. Toimin tässä kohtaa niinkuin oikeustajuni sanoin ja tein täysin

oikein enkä kadu yhtään mitään. Kun lopetin "ripitykseni" Esa Vuorela astui toisella jalalla minun

takapihalleni, en tiedä mikä hänen aikomuksensa oli. Sillä sekunnilla ajattelin, että nyt minulle

riitti. Olin niin täynnä pyhää vihaa jonka näki varmaan hyvin kasvoistani, tuuppasin Esa Vuorelaa

rinnuksista ja sisältö mitä huusin en muista sanatarkasti oli, että "Painu ny vittuun siitä". Tiedän

tarkalleen mitä olisi tapahtunut jos Esa Vuorela kiellostani huolimatta olisi minun puolelleni tullut.

Olisin hetkeäkään miettimättä lyönyt ja varmaan monesti. Esa Vuorelalla ei olisi ollut mitään

mahdollisuutta puolustautua, sellaisessa mielentilassa olin. Hän kuitenkin perääntyi nopeasti Merja

Vuorelan turvaan.

Jäi tekemättä väkivallanteko lyöminen, joka olisi ollut minun elämäni ensimmäinen.

Laitoin sitten Metsäkylän kotini koska minut kerran ajettiin evakkoon Ylöjärven Asuntopalvelulle

myyntiin. Meni hyvin hyvin lyhyt aika, niin Ylöjärven Asuntopalvelusta soitettiin että ostaja on

löytynyt ja kauppakirja allekirjoitetaan silloin ja silloin. Olen myöhemmin tullut siihen lopputulemaan, että asunnon ostaja oli jo katsottu valmiiksi kun tiesivät, että en yksin lasten kanssa pysty siinä asunnossa asumaan.

Tämän jälkeen pakkasin kaiken yksikseni ja sitten alkoi tavaroiden siirtäminen minun ja lasten

uuteen asumisoikeusasuntoon osoitteena Nokia, Koskenmäki ja Kuusistonkuja. Vuosi oli 2005.

Vielä yksituiskohta, jolla on merkitystä monessakin mielessä. Tapasin EX Muranen-Aaltosen sukulaisen SDP:n EX kansanedustaja Markus Aaltosen EX:än äidin veljen Raimo Aaltosen hautajaisissa.

Tähän samaan aikaan kun olin vielä Metsäkylässä asumassa oli mediassa tapetilla muun muassa silloisen SDP:n kansanedustaja Piispa Kantolan pettämiskohu. Ja kaikenlaista presidenteistäkin. Siitä myöhemmin.

NOKIA, KOSKENMÄKI JA KUUSISTONKUJA 2005 - 2011

Nokialla lähes kaikki muuttotavarat olivat jo uudessa asunnossa, laitoimme asunnon oven lukkoon

(oli ollut koko muuton ajan lukko auki-asennossa) ja lähdimme lasten kanssa vielä hakemaan

joitakin tavaroita Metsäkylästä mitä sinne jäi. Haimme tavarat, ajoimme uuden asunnon eteen. Oli

jo iltamyöhä niin ajattelin, että lapsien pitää päästä pian nukkumaan. Otin asunnon avaimet ja

menin aukaisemaan ovea, niin kuinka ollakkaan (uutta ja omäperäistä tahallista haitantekoa)

saamillani avaimilla ei saanut uuden asunnon ovea auki. Minulle oli annettu väärät avaimet.

Hohhoijaa voisi kertakaikkiaan sanoa. Palasin autoon missä 4- ja 8-vuotiaat lapseni odottivat.

Kerroin lapsille, että minulle on annettu väärät avaimet ja emme pääse uuteen kotiin sisään. Sekä

lapset ja minä olimme vähän ymmällämme mitenkä nyt toimitaan. Ensin ajettelin hätäpäissäni, että

menemme Tampereelle johonkin hotelliin. Sitten kuitenkin tajusin, että voinhan viedä lapset

EX:lle joka asui Paavo V Suomisen suojeluksessa Metsäkylässä ja itse mennä vielä Metsäkylän

vanhaan asuntoon. Näin myös sitten toimittiin. Lapset vietyäni menin vanhaan auntoon itse. Ainoa

ongelma minulla oli, että vanha asunto oli tyhjillään ja mietin missä nukun. Ainoa asia mikä tuli

mieleen oli, että menen saunan lauteille nukkumaan. Niin myös tein ja onnekseni huomasin, että

tällä kertaa saunan kiuas oli tukevasti paikoillaan varmaan Jaskan "ansiosta". Oli kuitenkin kurjaa

yrittää nukkua kovalla saunanlauteella. Huonostihan se tietenkin meni.

Seuraavana aamuna unettoman yön jälkeen ajoin suoraan uudelle asunnolle ja menin uuden

asunnon rakentaneen yrityksen väliaikaiseen toimistoon asunnon lähellä. Heitin avaimet toimiston

pöydälle ja sanoin "Annoitte minulle väärät avaimet enkä pääse asuntooni sisään". Aika nopeasti

sain oikeat avaimet.

Lapset olivat minulla joka toinen viikko kun Ylöjärven sosiaalityöntekijä Elina Koivusen kanssa oli

aikoinaan tehty yhteishuoltajuussopimus. Yksinäisillä viikoilla ajattelin, että haluan lemmikki

kaverin. Katsoin joskus paljon aiemmin sellaista sarjaa kuin Frasier. Sarjassa oli sellainen vekkuli

pieni Jackrusselin terrieri ja ajattelin silloin, että jonakin päivänä haluan tuollaisen lenkkikaverin.

Seuraavana sunnuntaina kun Tyttäreni ja Tyttäreni tulivat kotiin minun viikolleni niin kysyin heiltä heti,

että otetaanko koiranpentu. Molemmat olivat tietenkin intoa täynnä ja se riitti minulle. Heti

seuraavana päivänä soitin Suomen kennelliittoon ja sanoin, että asun Nokialla ja missä olisi lähin

Jackrussel kasvattaja. Kennelliitosta annettiin Susanna Kallion yhteystiedot. Susanna asui

Lempäälässä ja oli Jackrussel kasvattaja. Samantien soitin Susannalle ja kuinka ollakkaan hänellä

oli pentue, jonka pennut olivat pian luovutusikäisiä. Susanna kysyi, että etsitkö Jackrusselia

näyttelyjä varten ja totesin, että pidän tästä rodusta ja haluaisin lenkkikaverin ja seuraa kun olen

yksin. Susannalla oli sellainen pieni pentu jolla oli purentavika ja asia oli käytännössä sillä selvä.

Sovittiin päivä koska voin hakea pennun kotiin. Ajoimme sovittuna päivänä Susanna Kallion

perheen kotiin. Kun pääsimme pihaan vastaan tuli Susanna, kaksi isompaa koiraa ja useampi

Jackrusseli. Tyttäreni oli silloin 4-vuotias pikkuinen pirpana ja kun näki ne kaksi isompaa koiraa ei

uskaltanut tulla autosta ulos. Susanna komensi ne kaksi isompaa koiraa yläkertaan, niin sitten

Tyttärenikin uskalsi tulla ulos autosta. Menimme sisään ja koko pentue oli vierivieressä nukkumassa

puisessa isossa laatikossa. Susanna otti tarvittavat tiedot ylös minulta, myöhemmin sitten minulle

kotiin Koskenmäelle lähetteviä kennelpapereita varten. Kysyin pennun hintaa ja kun Susanna sen

minulle sanoi, lähdin saman tien nostamaan rahan Lempäälän keskustan pankkiautomaatista.

Palasin ja maksoin. Susanna otti meidän pennun pentukavereittensa joukosta ja leikkasi pennun

kynnet niin nopeasti kun klinikkapieneläinhoitaja vaan voi.

Asia oli sillä selvä ja lähdimme pennun kanssa kotiin. Lapset ja minä olimme innoissamme uudesta

perheenjäsenestä ja pentu meni sylistä syliin. Asunnonossa oli yläkerta missä lasten kanssa

normaalisti nukuimme. Koska pentu oli niin pieni, niin nukuin hänen kanssaan alakerrassa

olohuoneen sohvalla.

Pikkukaveri oppi tosi nopeasti sisäsiistiksi ja koska olin kuntoutustuella kävimme kaverin kanssa

useaan otteeseen päivisin ulkona.

Seuraavaksi tuli mukava juttu eli etsiä lasten kanssa pennulle sopiva nimi. Kaikenlaisia ehdotuksia

oli mutta sitten minulla syttyi päässä lamppu sopivan nimen suhteen.

Katsoin siihen aikaan kaikki Sylvester Stallonen Rocky elokuvat. Ja siitä sitten tuli kaverille nimi

Rocky, suomalaisittain Roki. Yhdessä tämä ehdotus lasten kanssa hyväksyttiin. Sitten minulla oli

toivomani yksinäisten viikkojen kaveri, Jackrusseli Roki.

Olin tässä vaiheessa jo kuntoutustuella. Rahat eivät riittäneet edes minun, lasteni ja Rokin ruokaan

saatikka mihinkään muuhun. Lapset olivat jo kuitenkin sen ikäisiä, että tarvisivat oman huoneen.

Vuokra oli niin kallis, että pakollisten maksujen jälkeen ei jäänyt tilille paljonkaan rahaa. Tämän

vuoksi yritin hakea Kansaneläkelaitokselta yleistä asumistukea. Tästä hausta tuli kielteinen päätös

ja kehotettiin hakemaan eläkkeensaajan asumistukea. Eläkkeensaajan asumistuesta tuli myös

kielteinen päätös. Totesin tässä vaiheessa, että en saa tukea mistään. Täytyy tässä kohtaa muistaa,

että Ylöjärven perusturvassa oli sosiaalityöntekijä Elina Koivuniemen toimesta tehty

yhteishuoltajuussopimus, jonka mukaan lapset olivat minulla joka toinen viikko. Kesäisin

useamminkin kun EX:llä oli vielä työpaikka.

Minulla oli sillä hetkellä DanskeBankissa kaksi joustoluottoa, joista sitten jouduin nostamaan

luottoa kun piti ostaa ruokaa ym. kun akuutti tarve tuli. Olen myöhemmin tullut huomaamaan, että

minulle olisi kuulunut asumistuki kyseisenä ajankohtana Koskenmäessä. Minä maksoin

kuntoutustuestani lasten puhelinlaskut ja EX sai koko sen ajan siihen saakka kun lapset

täyttivät 18 vuotta, niin lasten lapsilisät enkä koskaan pyytänyt keneltäkään euroakaan vaikka lapset

olivat usein kesäisin minulla enemmän kuin EX:llä. Olisin vain tarvinnut sen tuen mikä minulle

olisi ko. ajanhetkellä kuulunut. Jokin taho oli tämän minun kohdallani kieltänyt ?

Tästä asiasta voisi taasen keskustella asianomaisen tahon kanssa miksi minulta evättiin se, mikä

minulle ja lapsille olisi lain mukaan kuulunut.

Erään kuukauden ensimmäisenä arkipäivänä ajattelin, että maksan laskut niinkuin aina joka kuukauden alussa. Menin tietokoneelle ja kirjauduin verkkopankkiin. Yllätyksekseni huomasin, että tilille oli tullut n. 100 € vähemmän kuin minun pelkkä vuokrani oli. Tiesin lähes välittömästi mistä asia silloin johtui. Minulla oli siinä vaiheessa osa perintöverosta

ulosotossa ja Nokian toimipisteen ulosottomiehen oli sovittu, että saan lyhentää ulosottovelkaa

pienemmällä summalla koska minulla oli kaksi alaikäistä lasta huollettavana. Katsoin ulosottomiehen puhelinnumeron laskusta ja soitin hänelle. Se mitä sitten

kuulin ulosottomiehen toistelevan oli kyllä minulle itselleni shokki. Ulosottomies toisteli kokoajan

puhelimessa samaa asiaa "Olet valehdellut meille. Lapset eivät asu sinulla vaan äidillään". Kuten

aiemmin totesin lapset olivat minulla jokatoinen viikko ja kesäisin useamminkin. Olin todella

hämmästynyt ja yritin sanoa ko. valtion virkailijalle, että minulla on Ylöjärven perusturvassa minun

ja EX:n toimesta allekirjoitettu yhteishuotajuussopimus ja voin tarvittaessa toimittaa siitä kopion

ulosottovirkailijalle. Tähän ko., ilmeisesti lain kirjaimen hyvin tunteva virkamies totesi, ettei

perusturvassa tehdyllä yhteishuoltajuussopimuksella ole mitään arvoa tässä tapauksessani. En

voinut kuin lopettaa puhelun ja todeta, että lasten isällä ei ole mitään oikeuksia Suomessa. Kyseinen ulosottomies rikkoi lakia.

Koska ulosotto oli vienyt kuntoutustuestani niin suuren osan, että raha ei riittänyt edes ruokaan,

minun täytyi mahdollisimman nopeasti keksiä mistä saisin rahat vuokraan, ruokaan ja laskuihin.

Aikani mietittyäni ajattelin, että ainoa mahdollisuus oli myydä minulla silloin ollut moottoripyörä

(Honda 1100 XX Blackbird), jonka ajattelin säästäväni pojalleni sitten kun hän saisi sitä

lain mukaan ajaa. Laitoin moottoripyörän nettin myynti-ilmoitus palstoille ja lisäksi muutamiin

kauppoihin ilmoitustaululle.

Odotin aikani, mutta minkäänlaista järkevää yhteydenottoa / tarjousta en moottoripyörästä saanut.

Aloin olla jo epätoivoinen ja ajattelin, että soitan siskoni avopuolisolle ja kysyn kiinnostaisiko

häntä. Maksoin moottoripyörästä itse kun sen ostin 12 900 € ja ajoin sillä yhden kesän. Siskoni

silloinen avopuoliso tarjosi Hondasta 5000 € ja kun tiesi vallan mainiosti, että olen "selkä seinää

vasten", niin minun oli hyväksyttävä se tarjous, että sain ulosotossa olleen perintöveron osuuden

maksettua. Käytännössä moottoripyörä siis "varastettiin" minulta. Jäljempänä tulee vielä varsin selväksi, että minulta varastettiin lähes kaikki mitä varastaa voi,

enkä oikeastaan tiennyt, mitkä kaikki tahot tässä varastamisessa takana olivat. Vähän samaan tapaan

kuin äitini varasti Osuuspankista rahaa.

Tein testamenttini tammikuussa 2006. Testamentissa ainoina edunsaajina ovat kaksi lastani. Ajattelin tässä vaiheessa, että olen aivan valmis kuolemaan joka sekunti.

Kuten aiemmin kerroin, tein pitkiä treenejä polkupyörällä ja rullaluistimilla aina kesäisin ja talvisin

pelkästään kävelylenkkejä. Kun Nokialle Koskenmäkeen muutin, niin olin raivoraitis enkä

myöskään tupakoinut. Sitten Isäni kuoli 21.10.2006. Hän oli minun luottoystäväni ja lähes ainoa aikuinen ihminen, johon pystyin luottamaan. Paras kaverini lähti.

Isäni oli täysin terve, ei mitään sairautta eikä minkäänlaista lääkitystä. Isäni kohtaloksi koitui yksi

appelsiinin viipale, johon hän tukehtui. Olin jo aiemmin todennut, että täältä "maanpäältä" lähtevät

aina ensimmäiseksi parhaat ihmiset. Ajattelin silloin, että tekee ihminen mitä tahansa, niin jokainen

lopulta kuolee ja on aina kuoleman edessä yksin. En pysty vielä tänäkään päivänä hyväksyä Isäni

kuolemaa. Osuuspankki tappoi Isäni.

Isäni kuoleman jälkeen minun haluni treenamiseen ja yleensä liikunnan harrastamiseen loppui

siihen paikkaan. Seuraavana päivänä Isäni kuoleman jälkeen ajoin autolla Nokian Neste K-

markettiin ja ostin tupakka-askin. Minulla ei tällöin ollut ajokorttia koska olin saanut kaksi sakkoa

moottoripyörällä ja yhden sakon autolla. Siitä huolimatta ajoin autolla kauppaan koska ajattelin

siinä hetkessä kun paras kaverini kuoli, että millään ei oikeastaan ole enää väliä. Tästä taas jonkin

ajan kuluttua, menin pyörällä Koskenmäessä sijaitsevaan kauppaan ja ostin siideriä. Tuntui vain

siltä, että ei ole enää yhtäkään aikuista ihmistä, johon voin luottaa ja samanlainen tunne on yhä

läsnä 20 vuotta myöhemmin. Minä vain yksinkertaisesti päätin, että tapan itseni viinalla ja tupakalla.

Minulla oli tietenkin lapset, jotka olivat ja ovat minulle kaikki kaikessa mutta ajattelin, että haluaisin jonkun aikuisen ihmisen, jonka kanssa vaihtaa ajatuksia esimerkiksi sähköpostin välityksellä. Olin tässä vaiheessa jo Nokialla päättänyt, että haluan elää yksin loppuelämäni ja tämä pätee yhä edelleen. Tämä ajatus ei ole minun syytäni vaan kaikkien niiden kriminaalien, jotka julkisesti tieten tahtoen halusivat minua helvetillisesti nöyryyttää. Tämän vuoksi liityin suomalaiseen treffipalvelusivustoon ja tein sinne itselleni tunnuksen. Treffipalvelusivustolla sanottiin suoraan sen jälkeen kun olin omat tietoni sinne lisännyt, että SÄHKÖPOSTIOSOITTEESI TAI PUHELINNUMEROSI EIVÄT NÄY ULKOPUOLISILLE, ELLET NIITÄ ITSE TAHDO

YHTEYTTÄ OTTAVALLE LUOVUTTAA. Jonkin ajan kuluttua kun olin tunnukseni kyseiselle

treffisivustolle tehnyt niin kuitenkin suoraan minun sähköpostiini tuli viesti joltakin "venäläiseltä

naiselta", joka venäläisyydetään huolimatta kirjoitti kyllä aivan selkeätä suomenkieltä

sähköpostissaan. TÄSSÄ VAIHEESSA OLISI MINUN HÄLYTYSKELLOJEN PITÄNYT SOIDA.

Olin kuitenkin naiivi ja täysin ymmärtämätön. Minun itseni olisi pitänyt asia tajuta, koska tein työtä

tietotekniikan parissa. Jäljempänä tässä osiossa selviää, että minua jahtasi typerä "poliisi" ja

tosiasiallisessti "ryssä ei ollut ryssä" vaan piilossa pysyvä salapoliisi, joka yritti pelastaa maailman

suurimmalta rikolliselta mitä kuunapäivänä Suomessa on nähty - nimittäin tietämättömältä vähän

yli 10-vuotiaalta pikkupojalta.

Typeryyttäni kuitenkin vaihdoimme viestejä tämän "salapoliisi-ryssän" kanssa. En tiedä mistä viestien lähettelijä oli kuvat hankkinut. Päästiin viestittelyssä siihen, että tämä kyseessä oleva "salapoliisiryssä" alkoi jorista, että "Minä kyllä tulisin luoksesi mutta kun olen köyhä "sairaanhoitaja-venakkokyttä" ja tarvitsisin rahaa. Kun eräs tälläinen viesti tuli, päätin tehdä tästä viestien vaihdosta lopun.

Kirjoitin pidemmän sähköpostin mutta sen tärkein sisältö oli - "Minä olen antanut kerran

ruotsalaiselle naiselle 3000 € rahaa enkä koskaan enää häntä nähnyt sen jälkeen". Olisin sanan

"ruotsalainen" kohdalla voinut yhtä hyvin kirjoittaa esim. "swazimaalainen" tai "ugandalainen" tai

mitä tahansa muuta. Ainoa tarkoitukseni oli päästä eroon tästä "sairaanhoitaja-venakko-kytästä",

jota en kuitenkaan tässä vaiheessa vielä kytäksi tajunnut. Tämän jälkeen tältä "taholta" tuli vielä

viestiä, mutta en itse niihin enää vastannut. Olin kuitenkin antanut osoitteeni tälle "taholle" ja

minulla heräsi huoli, että minkälainen venäläinen mafia komppania kohta kolkuttelee ovelleni ja

nukuin alakerran sängyssä ja laitoin aina turvaketjun kiinni ulko-oveen yöksi. Sen verran

"neuroottinen" pelko oli.

Seuraavaksi ennemmin esitetystä, koskien Metsäkylässä kalenterista ympyröimääni

"Marian ilmestymispäivää", kun Isäni kehotuksesta aloin taistelemaan sitä vastaan, että minua

savustettiin pois kodistani ja siitä kuinka Nokian Koskenmäessä samassa talossa asunut poliisi

paljastui sittemmin "salapoliisi-kytäksi".

"Salapoliisi-kytät" ilmeisesti ajattelivat tässä vaiheessa, että me osaamme nyt laskea "Marian

ilmestymispäivä" + "Minä olen antanut kerran ruotsalaiselle naiselle 3000 € rahaa" + = Typerät

imbesillit. Tuumivat varmaan että "Erikoisyksiköllä" on kädessään elämän

"valttikortit", kuten jossakin laulussa sanotaan. Jäljempänä tuhoan tuon harhaluulon "tuhannen paskaksi". Jokainen vähääkään päässään järkeä omaava ihminen voisi tässä kohtaa itseltään kysyä, että mitä minä tekisin jos joku ventovieras alkaisi sähköpostissa tai muuten pyydellä rahaa. Minä toimin niinkuin järkevä ihminen tekee ja ajattelin heti, että euroakaan ei minulta heru mihinkään suuntaan.

Olin myös aiemmin jo ennenkuin lasteni kanssa muutettiin Nokialle Koskenmäkeen ollut Stenunsundissa Hydro Polymersin tehtaalla ja Luulajan

voimalaitoksella (LuleKraft AB) asentamassa samoja prosessidatan tiedonkeruuseen liittyviä

järjestelmiä kuten olen todennut.

Tässä kohtaa "salapoliisit" osasivat taas luultavasti laskea "Marian ilmestymispäivä" + "Minä olen

antanut kerran ruotsalaiselle naiselle 3000 € rahaa" + " Stenunsund" + " Luulaja " = kytät on

ääliöitä. Olen tästä asiasta kuullut kaikenlaisia kommentteja, että en ole edes ilmestynyt töihin

kyseisissä paikoissa. Hydro Polymersilla asiakkaan edustajana toimi Kenneth Bengtsson ja

Luulajassa Jan Josefsson. Tästä "Marian ilmestymispäivästä" olen kuullut vielä aivan äskettäin naurettavaa hevonpaskaa. Kaikin mokomin kuka

tahansa voi ottaa edellä mainitsemiini henkilöihin yhteyttä ja keskustella asiasta. Tässä kohtaa voisi

taas toivoa, että asiaa selvittelisi rehellinen poliisi, eikä "salakyttä". MINULTA SUORAAN

KUKAAN EI OLE KOSKAAN KYSYNYT. Lapsetkin on valjastettu asialle tästä "Marianpäivästä"

skitsoamaan. Ainakin koko Pirkanmaan poliisilaitos ja palolaitos on minun

tapauksessani "mätäpaise", jonka "puhkeamisen" eteen teen kaikkeni kuolemaani saakka. Minä

tiedän, että en ole oikeutta ikinä saanut, vaan törkeän oikeusmurhan ja en tule ikinä saamaan mutta

tämä totuuden ylöskirjaaminen auttaa selviytymään minua henkisesti siitä taakasta, joka harteilleni

on asetettu kaikkien näiden tahojen toimesta.

Miten minä olisin toiminut vastaavassa tilanteessa tietäen, että olen rehellinen, liiankin kiltti,

kohtelias ihminen, jolla on sydän ja omatunto paikallaan. Olen yli 20 vuoden aikana itkenyt aivan

liikaa – kun se olisi päinvastoin ollut rikollisten tehtävä – "vollottaa". Tiedän, että olisin

ollut myös rehellinen poliisi enkä "salakyttä".

Ensimmäiseksi olisin pyytänyt Metso Automationilta alku- ja loppupäivämäärät niille jaksoille,

jolloin olin joko Stenungsundissa tai Luulajassa. Näitä ajanjaksoja ei monia ole koska en

kummallakaan tehtaalla monia kertoja ollut. Tämä olisi ollut erittäin helppo tehtävä, pitäen

mielessä, että jokainen Metso Automationin työntekijä, joka matkoja teki asiakkaalle, täytti

työmatkastaan matkalaskun toiminnanohjausjärjestelmä SAPpiin, josta nämä ajanjaksot olisi ollut

haettavissa minuuteissa.

Toiseksi DanskeBankilta olisi poliisi saanut tilitapahtumani kyseisiltä ajanjaksoilta, kun olin joko

Stenunsundissa tai Luulajassa. Pankkien täytyy tallettaa asiakkaan tilitapahtumia vuosia aktiivisessa

tietokannassa ja käsittääseni myös vanhoja tapahtumia jonkinlaisessa varmuuskopiointi mediassa.

Summa summarum - kyseinen tehtävä minulta olisi kestänyt (tämä on minun arvioni) ehkä parisen

päivää kun olisi toimittu heti kun "Marian" odotettiin ilmestyvän.

Valitettavasti kyseistä "Mariaa" ei ole ikinä ollut olemassakaan - enkä minä ole huorannut niinkuin

EX. Minun elämässäni on ollut vain kolme Mariaa - tyttäreni, Lempi mummu ja Aini

mummu. Kuitenkin tämä "Marian ilmestymispäivä" tuli jälleen eteeni kun muutin seuraavaksi

lasteni kanssa Ylöjärvelle Erkontielle kerrostaloon. Tässä kohtaa voin

vain todeta yksiselitteisesti, että "salakyttien" "elämän valttikortit ja koko avuton käsi, joka niitä

kortteja luuli kannattelevansa on minun toimesta "poltettu tuhannen paskaksi". Mutta siitä

huolimatta paljon paljon myöhemmin olen huomannut, että asiasta skitsoavat monien yritysten ja yksityisten lisäksi lähes kaikki tahot, joiden verkkosivuihin

otan esimerkiksi tietokoneeltani verkkoyhteyden. Globaali valhe – mitä Herra Isä maailmassa on

enää järkeä ? Olen täysin ymmälläni.

Miten sitten tiedän, että Nokian Koskenmäellä samassa talossa asuva naapuri olikin "salakyttä" ?

Tapasimme usein vaihtaa muutaman sanan ja ainakin tervehtiä kun näimme. Erään kerran hän

lähti omien sanojensa mukaan, palkitsemistilaisuuteen poliisin virkapuvussa kun oli tullut 30 vuotta

täyteen poliisina. Tässä vaiheessa hän oli minulle naapuri, jonka ammatti sattui olemaan poliisi,

eikä siinä mitään.

Kuten aiemmin kerrroin ostin pojalleni pienen crossimopon kun asuimme vielä Ylöjärven

Metsäkylässä. Tietenkin crossimopo tuli mukana kun lasten kanssa muutimme Nokian

Koskenmäkeen. Eräs päivä Koskenmäessä, poikani tuli minulta kysymään, että "Voisinko Isä

ajaa crossimopolla lähellä olevalla metsäpolulla ja läheisen tennishallin ympäristössä ?". Minä

tietenkin vastasin, että "Kyllä voit". Sovimme, että yleiselle tielle ei saa mennä. Tyttäreni käynnisti

crossimoponsa ja välittömästi tämä poliisi-naapuri ilmestyi paikalle kuin salamana ja totesi minulle,

että "Ei tuolla crossimopolla saa tässä ajella kun se ei edes ole vakuutuksessa". Kyseistä mopoa EI

olisi edes saanut vakuutukseen. Crossimopo oli niin pieni, että kukaan 15 vuotias (jonka

käsittääkseni laki määrää että vain 15 vuotias tai vanhempi voi ajaa mopoa kunhan on ensin

suorittanut mopokortin) ei olisi edes sillä pystynyt ajamaan. Todella tietäväinen "sala-kyttä". Tässä

vaiheessa jo ihmettelin miten kyseinen henkilö syöksyi paikalle heti kun poikani crossimopon

käynnisti. Poliisi joka olikin sitten "salakyttä" poistui nopeasti paikalta. Tällä välin Tyttäreni ehti jo

tulla minun asuntoni pihaan ja hetimiten huomasin, että luojan kiitos poikani toimi näin. Meni

varmaan noin 5 minuuttia siitä kun "salakyttä" poistui paikalta niin paikalle saapui poliisipartio

ajellen pitkän tovin näissä paikoissa, joissa aiemmin kerroin, että sovittiin poikani kanssa missä voi

ajella. Tässä vaiheessa tiesin tarkalleen, että naapurini olikin "salakyttä", joka seurasi kaikkia

toimiani sekä ulkona että sisällä asunnossa. Varmaan siitä syystä jälleen kerran, että olin moponi

kanssa tehnyt 10-vuotiaana sellaista, josta kukaan ei esimerkiksi koulussa varoittanyt – niinkuin

olen huomannut, että nykyään tehdään. Tämä oli julkisesti jo ajat sitten tehty kaikille selväksi

monella tavalla. Kuten olen jo moneen kertaan todennut niin minut murhattiin henkisesti törkeällä tavalla jo silloin kun vielä asuin Metsäkylässä Ylöjärvellä. Mielessä kuitenkin täytyy pitää, että olin lahjakas ihminen. Ja olen edelleen jollakin tapaa. Eikä minulla ollut niiden lapsuuden vähän yli 10 vuotiaana ilmaantuneiden järkyttävien päänsärkyjen ja ilmaantuneen ihon kutinan jälkeen minkäänlaisia oireita, jotka olisin voinut yhdistää siihen mitä viattomana pikkuisena tein. Pärjäsin hyvin yläasteella, lukiossa, yliopistossa ja työssäni olin taitava – nimenomaan tietotekniikan parissa. Tästä huolimatta minua suorastaan haukuttiin, niinkuin koirat tekevät työpaikassani Metsossa. Kuten edellä ylöskirjauksessani olen

todennut olin hyvässä fyysisessä ja myös psyykkisessä kunnossa kun söin lääkkeni 2004 karmean

joulun jälkeen. 2006 sain yksityislääkäriltä diagnoosin “Ei elimellisen psykoosin jälkitila”, Johtuen siitä, että joulun 2004 aikaan syötetyt huumeet aiheuttivat minulle huumepsykoosin. Pyöräilin ja

rullaluistelin ilman mitään ongelmia keuhkoissa eikä missään muuallakaan. Jos "salakytät" olisivat

toimineet alusta saakka niinkuin rehellisen poliisin kuuluisi toimia, saattaisin vieläkin olla hyvässä

fyyisessä kunnossa ja ehkä "aivonikin" olisi saattanut säästyä suuremmilta vahingoilta. Tarkoitan

tällä sitä, ETTÄ OLISIVAT KESKUSTELLEET, EIKÄ LEIKKINEET SALAKYTTÄÄ. Jos

minulle olisi selkeästi perusteltu, olisin kertonut miten lapsuudessani toimin. Tämä "toiminta" oli

lisäksi "joukkohuvia" (todella karseasti ilmaistuna) pienien poikien keskuudessa Ilmajoen kunnan

Jouppilankylässä, jossa asuin. TÄMÄ ASIA OLISI OLLUT HELVETIN PERKELEEN

HELPPO SELVITTÄÄ SUOMALAISILLE "ELIITTISALAKYTILLE". Sen sijaan ensin

murhattiin ja nöyryytettiin tekemällä törkeää henkistä väkivaltaa pystyttämällä muutamia

"muistomerkkejä". Tämäkään ei silti riittänyt – jatkettiin myyräkytän työtä edelleen

"muistomerkeistä" huolimatta.

Vaikka asuimme lasten kanssa Nokian Koskenmäessä niin lapseni kävivät koulunsa Ylöjärvellä

koska virallinen osoite oli heidän äitinsä osoite. Niinkuin jo edellä totesin Isällä ei ole eron sattuessa

minkäänlaisi oikeuksia Suomessa, vaikka olisi esimerkiksi yhteishuoltajuussopimus tehty. Erään

kerran, kun lähdin hakemaan lapsiani Ylöjärveltä koulusta, niin kun lähdimme takaisin kohti

Koskenmäkeä, paloauto liittyi "seuraamme" lähes minun autoni takapuskurissa kiinni ajaen. Nokian

öljytiellä sijaitsee Nokian paloasema, niin sen pihaan "tulipaloauto" sitten ajoi. Asia ei minusta

tuntunut kovinkaan hyvältä.

Seuraavaksi tein sitten itse typerän teon ja jätin lääkkeeni syömättä. Tarkkaa ajankohtaa en

valitettavasti muista. Tämä sitten kostautui minulle kun seuraavaksi muutimme takaisin Ylöjärvelle

Erkontiellä sijaitsevaan kerrostalo asuntoon. Siitä tämän jälkeen osiossa, joka kertoo minun ja

lasteni asumisesta Erkontiellä vuodesta 2011 vuoteen 2019. Asuimme lasten kanssa Nokian

Koskenmäellä vuodesta 2005 vuoteen 2011.

Yksi tapaus kuitenkin sattui vielä ennen muuttoamme Erkontielle. Eräs viikonloppu lähdin

polkupyörällä Nokian keskustassa sijaitsevaan Pepper ravintolaan yksikseni.

Minulla oli arvokas itse hankkimani pyörä, jonka ostin kun olin Alko Oy:n

Koskenkorvan tehtailla kolmena kesänä prosessimiehenä. Jokaisena kesänä neljä kuukautta. Kun

olin lähdössä ravintola Pepperistä huomasin surukseni, että joku Nokialainen pitkäkyntinen

kriminaali oli varastanut pyöräni. Pyörän lukon avaimen olin jossain vaiheessa kadottanut mutta se

ei oikeuta varkautta. Jälleen, joku sekopää ei erottanut omaansa toisen omasta. Olin juuri

vaihdattanut pyörääni uudet renkaat, ketjut ja säädättänyt vaihteet ja jarrut. Asia harmitti minua

paljon. Tällä pyörällä tein Nokialla asuessani pitkiä lenkkejä siihen saakka kun Isäni kuoli. Ajattelin, että tälläisestä asiasta on aivan turha, ainakaan minun,

poliisiin ottaa yhteyttä.

Tämän jälkeen tapahtui muutto Koskenmäestä Ylöjärven Erkontielle. Suorastaan lahjoitin joitakin

asioita Koskenmäelle, esimerkiksi ruohonleikkurin ja paljon muuta. Juuri kun olimme poikani

kanssa lähdössä kohti Erkontietä "salakytäksi" paljastunut naapuri tuli automme viereen ja

koputti apukuljettajan puoleista ikkunaa, jonka poikani avasi. Naapuri, jota ensin luulin rehelliseksi

poliisiksi totesi "Otin ruohonleikkurin, jonka jätit tänne" ja sanoi lisäksi lyhyesti ja ytimekkäästi

"Hyvää joulua !". Sinänsä mielestäni kovin ihmeellistä kun oli kesä ja oikein kaunis aurinkoinen

ilma.

YLÖJÄRVI, ERKONTIE, 2011 – 2019

Sain vuokrattua minulle ja lapsille kerrostalo kolmion aivan Ylöjärven keskustasta Erkontieltä.

Vuokranantajinani toimivat Risto ja Marjatta Saarinen.

Kun asuimme vielä Nokialla Koskenmäessä niin aamuisin aina vein lapset Ylöjärvelle kouluun ja

iltapäivisin kun pääsivät kotiin, hain lapset kotiin Koskenmäelle. Tyttärelläni oli kavereita

myös minun viikollani Nokialla mutta aloin olla huolissani pojastani kun hän istui aina

vain yksin iltaisin tietokoneellaan kun kaikki kaverit olivat Ylöjärvellä. Mietin itseäni saman

ikäisenä ja tuumin, että olin aina kaverereiden kanssa iltaisin ja viikonloppuisin. En kauaa asiaa

miettinyt ja eräänä sunnuntaina kun lapset tulivat minun viikolleni kysyin lapsilta haluatteko, että muutetaan Ylöjärvelle.

Molemmat innoissaan vastasivat, että "Haluamme kyllä". Lyhyen etsinnän jälkeen löysin

vuokrakolmion Erkontieltä, jonne sitten muutimme lapsieni ja Rokin kanssa. Kun saimme muuton

tehtyä, lasten koulut, ystävät, harrastukset ja nuorisotilat olivat kaikki vain kävelymatkan päässä

meidän asunnosta. Palvelut olivat myös minulle lähellä kun Erkontien asunto sijaitsi keskellä

Ylöjärven kuntaa. Kauppaan, apteekkiin ja lääkäriin oli minulla vain kävelymatka.

Risto ja Marjatta Saarista parempaa vuokranantajaa en pysty kuvittelemaan. Asuimme Erkontiellä 8

vuotta ja koko tänä aikana vuokrani nousi ainoastaan 20 €:lla. Kun esimerkiksi pyysin rikkoutuneen

astianpesukoneen tilalle uuden, Risto hankki tälläisen välittömästi.

Asuin Nokialla ASO-asunnossa ja kun muutimme Ylöjärvelle minulle

palautettiin ASO-maksu takaisin. Osalla tästä ASO-maksusta maksoin pois toisen DanskeBankissa

olleista joustoluotoista. Toinen kuitenkin jäi minulle maksettavaksi. Asumisoikeusmaksusta jäi

kuitenkin sen verran rahaa tililleni, että selvisimme lasten kanssa sen avulla jonkin aikaa.

2010 minut siirrettiin Metso Automationin toimesta sairaslomalle ja tämän jälkeen en enää siihen

työpaikkaan palannut. 2010 asuimme vielä lasteni ja Rokin kanssa Nokialla.

Olin siis jo muuttaessamme Ylöjärvelle kuntoutustuella ja yritin sen avulla tulla toimeen.

Eräänä päivänä kun lähdin lähellä olevaan ruokakauppaan, niin puhelimeni soi. Soittaja oli Metso

Automationin henkilöstöpäällikkö. Paljon siinä puhelimessa ei ajatuksia vaihdettu.

Henkilöstöpäällikkö (nimeä en muista siitä syystä, että kyseinen henkilö ja monet muut Metso

Automationissa eivät merkitse minulle yhtään mitään) vain totesi sanasta sanaan näin "Sinulla on

täällä olevinaan työsuhde". Vaikka minua oli siinä vaiheessa jo vuosia aliarvostettu, pidetty tyhmänä

ja osaamattomana ja ihmisenä, joka ei muista loukkauksia ja muuta, niin en kauaa vastausta

miettinyt. Seisoin siinä risteyksessä kaupan läheisyydessä ja sanoin henkilöstöpäällikölle

tyypilliseen rauhalliseen tapaani "Minä sanon itseni irti". Muistan vielä hyvin sen tunteen mikä

minulle silloin tuli. Tuntui kuin raskas taakka olisi nostettu harteiltani ja olisin noussut lähes

taivaisiin. Tuntui niin hyvältä, ettei tarvinnut mennä enää Metsolle pilkattavaksi ja nöyryytettäväksi.

Henkilöstöpäällikkö kysyi vielä, että "Pitäisikö meidän tavata asian tiimoilta ?". Minä vastasin, että

"Ei kiitos. Tarvitsen vain työtodistuksen". Henkilöstöpäällikkö sanoi, että voit pyyttää

työtodistuksen suunnittelupäällikkö Janne Koivuniemeltä. Silloin ajattelin, että nyt on oikea

ihminen nimetty suunnittelupäälliköksi kun ei ikinä itse osannut mitään tehdä. Suunnittelupäällikön

tärkein tehtävä on tuijottaa Excel-tiedostoa ja nimetä projektihenkilöt eri projekteihin. Senhän nyt

osaa "apinakin" niin kuin pohjanmaalla tavataan sanoa. Minä lähetin työtodistus pyynnön ko.

suunnittelupäällikölle. Työtodistus tuli kotiin Erkontielle postin välityksellä ja olin suorastaan

hämmennyksen vallassa. Työtodistus oli mielestäni "vittuilun" ruumiillistuma. "Työtodistuksessa" oli yksi rivi ja senkään tiedot eivät pitäneet

paikkaansa. Suunnittelupäällikön allekirjoitus oli naurettavaa sotkua. Työtodistus meni samantien

roskien sekaan mutta sepä ei minua haitannut mitenkään kun tiesin, että sinne ei minun enää tarvitse

palata.

Alla listatut faktat eivät välttämättä ole ajallisesti täysin oikeassa järjestyksessä kaikilta osin. Minä

kun en silloin ymmärtänyt, että olisi pitänyt kesän 2004 alusta saakka pitää tunnin tarkkuudella

päiväkirjaa niinkuin olisi kaiketi pitänyt. Jokainen asia on kuitenkin oikein ylöskirjattu siitä

huolimatta.

Olin edelleen ilman lääkkeitä vaikka ensimmäinen lääkärini Sami Anttila, Mentoria, siitä minua monesti varoittikin.

En ollut enää Metso Automationin palkkalistoilla kun käytännössä ko. yrityksen

henkilöstöpäällikkö "kehotti" minua sanomaan itseni irti. Tässä vaiheessa palataan Metsäylä osion lähes alkuun. Tällöin kerrroin Annika Lipposen ja minun kaksi vuotta kestäneestä

projektista, jonka rahoitti Ilmarinen. Projekti alkoi siis jokin aika sen jälkeen kun olin irtisanoutunut

Metso Automationista. Annikka otti minuun yhteyttä ja tapasimme ensin ja keskustelimme mitä /

minkälaista työtä olin valmis tekemään. Pian tämän jälkeen Annika otti minuun yhteyttä, että ASPA

sr säätiöllä olisi mahdollisesti minulle työkokeilupaikka tarjolla. Kyse oli erään ASPA säätiön

projektien web-sivujen toteutuksesta. ASPA säätiön pääpaikka on Helsingissä ja säätiöllä on myös

toimipiste Tampereella. Asian tiimoilta Annika Lipponen kutsui palaverin koolle Tampereen

toimipisteeseen. Palaveriin osallistuivat Annika Lipponen, Katja Rajaniemi (ASPAN ko. projektin

projektipäällikkö), Tampereen toimipisteestä Päivi Huuskonen ja minä. Tässä tapaamisessa sitten

päätettiin käytännössä, että minun työkokeilu alkaa asian tiimoilta. Palaverissa käytiin lyhyesti läpi

mitä web-sivuilla pitäisi ASPA säätiön ko. projetissa toteuttaa. ASPA säätiön omat sivut oli

toteutettu Drupalilla, joka oli minulle uusi työkalu. Web-sivujen "alustan" työkaluihin olin jo

jollakin tapaa perehtynyt aikaisemmin. Käytössä olivat muun muassa Ubuntu Linux, Apache webserveri, MySQL, php, css ja myös muita työkaluja. Kun sitten sain varmistuksen, että työkokeilu alkaa niin noin kuukauden päivät ennen alkua perehdyin Drupaliin kotona. Noin 2-3 tuntia päivässä.

Projekti meni jouhevasti, kun kaikki tekivät sitä mitä osasivat. ASPA säätiön projektiryhmä Katja,

Eveliina, Milka tuottivat sisällön sivuille, Samuli vastasi kuvien toteutuksesta ja minä vastasin

teknisestä puolesta ja siirsin sisällön Drupalilla toteutettuihin web-sivuhin. Tämän projektin

tuloksena syntyi web-sivusto www.oikeitatöitä.fi. Kyseisillä sivuilla oli myös ASPA säätiön kahden

aiemman projektin tuottama sisältö. Koska kyseessä oli ASPA säätiön tietyt projektit niin sivut

olivat käytössä pari vuotta, toteutuksen jälkeen. En valitettvasti muista tarkkaa aikaa. Tässä

yhteydessä minun täytyy mainita, kuinka kiitollinen olin ASPA säätiölle tästä työkokeilu

mahdollisuudesta ja myös siitä, että minua kohdeltiin tasa-arvoisena ihmisenä muiden ASPAlaisten

joukossa. Kiitokset ASPAn koko projektiryhmälle ja koko Tampereen toimipisteen väelle. ASPA

säätiö on toiseksi paras työpaikka missä olen elämäni aikana ollut. Seuraavassa osiossa, joka koskee

muuttoani Tampereen Haukiluomaan ylöskirjaan myös sellaisen asian, johon ASPA säätiö oli myös

osallisena. Tämä asia käytännössä pelasti minut monin tavoin.

Annika Lipponen löysi minulle vielä toisenkin työkokeilupaikan. Tämä oli Hervannan kirjaston

tietotori. Pääasiallisena tehtävänäni tietotorilla oli neuvoa asiakkaita erilaisissa tietoteknisissä

asioissa kun varasivat tietokoneen omaan käyttöönsä kirjastokortilla. Käytännössä tämä tarkoitti,

että istuin asiakaspalvelupisteessä ja minulta tultiin pyytämään apua, jos oli jonkinlaisia ongelmia

liittyen tietokoneen käyttöön, ohjelmiin, skannereihin, tulostimiin, kopiointiin ja muuhun liittyen.

Minä pidin asiakkaiden neuvomisesta mutta oli paljon sellaista oheistoimintaa, joka oli varattu

pelkästään työkokeilijalle. Eräs tietotorilla vakituisesti työskentelevä henkilö totesi vain kerran kun

olimme Annika Lipposen kanssa siellä palaveeraamassa, että "Meillähän on aina ollut työkokeilija

tietotorilla, niin kauan kuin muistan". Tämä itse asiassa särähti aikalailla korvaani. Minun

mielestäni työkokeilun perimmäisenä tarkoituksena on selvittää olisiko työkokeilijasta esimerkiksi

vakituiseen työsuhteeseen ko. yrityksessä. Jos ajatus jossakin yritysessä on äsken kuvaamani

mukainen niin minusta työkokeilijaa suorastaan käytetään "orjana" tekemään ne työt mihin

vakinainen henkilökunta ei halua sattua. Lisäksihän on niin, että työkokeilijan ottava yritys ei

kokeilijalle maksa euroakaan vaan "korvaus" tulee muulta taholta kuin työkokeilijan palkkaamalta

yritykseltä. Summa summarum - jos yrityksessä on työkokeilija työkokeilijan perään, niin käytetään

ilmaista orjatyövoimaa. Sain myös tietorilla muutamia "hyvänpäiväntuttuja" asiakkaista. Eräs heistä

oli Juhani niminen (en valitettavasti muista enää hänen sukunimeään) mies, joka kävi tietotorilla

päivittäin lukemassa lehtiä, kopioimassa lehtien artikkeleita ja tietokoneella. Kerran tämä hieno

mies tuli asiakaspalvelupisteeseen ja yhtään sanaa sanomatta antoi minulle tulostamansa paperin.

Kiinnitin itse huomion ainoastaan tulosteessa olevaan otsikkoon. Siinä luki "Älä koskaan luovuta"

ja lähti samantien takaisin tietokoneluokkaan. Hetken itse otsikkoa mietittyäni totesin, että kyseessä

oli kaiketi jonkinlainen vilpitön tuen ilmaisu minulle, kun tottakai tajusin mitä minulle oli tehty

kaikkine "muistomerkkeineen" ja muine rikoksineen, joista kerroin tämän kirjoituksen alussa.. Tästä

asiasta tuli minulle erittäin hyvä mieli. Tälläisiä tuen ilmaisuja on tullut tämän kärsimyksen

taipaleeni, joka alkoi 2004 alussa, muutamia. Kaikki ne tulen kirjaamaan niinkuin kuuluukin.

Annika Lipponen onnistui siis tämän Ilmarisen kustantaman kahden vuoden projektin aikana

hankkimaan minulle nämä kaksi työkokeilupaikkaa. ASPA säätiön työkokeilupaikka onnistui

mahdollisesti siksi, että ASPA säätiön pääpaikka sijaitsee Helsingissä. En osaa selittää sitä miksi

sain työkokeilupaikan Hervannan tietotorilta. Vakituista paikkaa minulle oli mahdoton löytää. Sen estivät Pirkanmaaan yrittäjät.

Tässä kohtaa on hyvä palauttaa mieleen mitä minulle sanottiin ja tehtiin, kun Annika etsi minulle

vakituista työpaikkaa. Alla kaksi otetta Netsäkylä osion alusta:

1. Merja Vuorela sanoi "Hommattiin kerrankin eräs tuotantoinsinööri niin ettei mistään enää saanut

töitä".

2. Annika Lipponen sitten eräässä vaiheessa kysyi, että minkälaiseen työhön vielä haluaisit ja pyysi

myös listata Tamperelaisia yrityksiä tähän aiheeseen liittyen. Kerroin, että esim. Lähitukihenkilön

työ kun tiesin, että tunsin erittäin hyvin Windowsin työasemat ja palvelimet ja Microsoft ohjelmistot

ja myös Ubuntu Linuxin. Eräs yritys, jonka mainitsin oli Fujitsu, jolla on monenlaista toimintaa

tietotekniikan saralla. Annika Lipponen soitti ensin "tunnustelupuhelun" Fujitsulle ja oli kysellyt

juuri esim. lähitukihenkilöiden tarpeesta. Vastaus Fujitsun suunnasta tähän ensimmäiseen puheluun

oli ollut, että "Meillä on koko ajan suuri tarve lähitukihenkilöitä ajatellen. Tässä ensimmäisessä

puhelussa Annika Lipponen ei ollut kertonut nimeäni eikä mitään muutakaan minusta. No

seuraavana päivänä Annika Lipponen soitti toisen puhelun kertoi nimeni ja muuta minusta niin

Fujitsun henkilön välitön vastaus oli ollut " Meillä on YT neuvottelut, että ketään uutta ei voida

ottaa".

Eli näiden kahden työkokeilupaikan jälkeen Annika ja minä törmäsimme mahdottomaan tehtävään

ja ainoa oikea johtopäätös oli, että ikinä ei minulle löydy vakituista työpaikkaa Tampereelta eikä sen

ympäristökunnista.

Tämän jälkeen minun olisi pitänyt tulla toimeen kuntoutustuella. Kaksi alaikäsitä lasta, kolmion

vuokra ja kaikki muut menot. Sitten jäljempänä kerron, että tämäkin osoittautui mahdottomaksi.

Yritin myös Erkontiellä hakea asumistukea KELAlta mutta lopputulos oli sama kuin Nokian

Koskenmäessä. Päätös oli hylkäävä. Erkontien asunto oli iso kerrostalo kolmio, minulla oli joka

toinen viikko kaksi alaikäistä huollettavaa lasta, ruoka ja kaikki muut laskut, niin kuntoutustuki ei

kertakaikkiaan riittänyt. Mikä minua asiassa sitten myöhemmin ihmetytti, että samassa

kerrostalossa asuva iäkkäämpi naishenkilö, joka asui yksin samankokoisessa kolmiossa sai

asumistukea ja minä en. Itse en tätä oikein järkisyin osaa perustella. En tietenkään moiti sitä

ihmistä, joka asumistukea sai. Moitin sitä, että en saanut tukea, joka lain mukaan varmasti olisi

minulle kuulunut.

Tästä syystä tapasin yksinäisillä viikoilla Erkontiellä käydä Ylöjärven helluntaiseurakunnassa

hakemassa keskiviikkoisin jaettavaa ilmaista ruokaa. Tästä asiasta sain tietää naapurinani

Erkontiellä asuneelta Liisa-mummulta, joka toimi myös ruuanjakajana helluntaiseurakunnassa.

Todella ihana ja ystävällinen ihminen.

Kävin hakemassa kerran ilmaista ruokaa myös Ylöjärven evankelisluterilaisesta seurakunnasta. Siinä seurakunnassa asiat hoidettiin todella eri tavalla kuin helluntaiseurakunnassa. Ensimmäiseksi sain vuoronumeron ja jäin odottelemaan. Kun sisään pääsin niin seuraavaksi seurakunnan diakoni

"kuulusteli" minua ja kirjasi kaikki tiedot (esimerkiksi tulot ja kaikki menot jne.) ylös. Kuulustelulta

se ainakin tuntui. Kuulustelun lopuksi diakoni antoi pienen paperilapun, jonka väri kertoi saatko

ruokaa vai et. Sain lapun – väriä en muista ja kysyin tarkoittaako tämä, että saan / en saa ruokaa.

Miksi ihmeessä sitä diakonin maailmaa suurempaa päätöstä ei voinut kertoa suusanallisesti ?! Minä

kuitenkin sain ruokaa. Seuraavaksi siirryttiin toiseen huoneeseen, jossa seurakunnan naispappi toimi

päällikkönä ruuan jaossa. Diakoni tuli minun mukanani. Otin itselleni ruuat, jotka sai ottaa. Heillä

oli myös koirien kuivamuonaa, joka oli hieno asia koska minulla ei sillä hetkellä ollut Rokille

kuivamuonaa. Menin valitsemaan Rokille nappulasäkkiä niin diakoni totesi "Minä en koirista oikein

välitä". Tarkoittaen ilmeisesti minua ?! Se siitä evankelisluterilaisen kirkon saarnaamasta

lähimmäisenrakkaudesta. SE JÄI TODELLAKIN VIIMEISEKSI KERRAKSI SIINÄ

SEURAKUNNASSA. Jatkossa kävin vain helluntaiseurakunnassa, jossa minua kohdeltiin tasaarvoisena ihmisenä ja kaikki olivat minulle ystävällisiä. Helluntaiseurakunnassa ei kuulusteltu ja kutsuttu koiraksi.

Eräänä päivänä olin koirani Rokin kanssa lenkillä. Puhelin soi ja näytössä oli outo numero. Soittaja

oli Elina Koivunen Ylöjärven kaupungin sosiaalitoimesta. Sama ihminen, joka teki myös

yhteishuoltajuussopimuksen, kun EX ensin yritti savustaa minua Metsäkylän kodista pois ja

halusi avoeron.

Elina Koivunen totesi puhelimessa, että "Täällä on sinulle aika varattuna. Sinun pitäisi maksaa

elatustukea.". Minussa nousi samalla sekunnilla suunnaton viha. Tajusin välittömästi, että EX Muranen-Aaltonen on ajan varannut minulle siitä kertomatta. Mitä ihmeen järkeä ko. asiassa olisi ollut ? Minä olin pienellä kuntoutustuella ja maksoin kaikkien omien kulujen lisäksi lasten puhelimet. EX oli töissä ja sai lasten lapsilisät KOKO sen ajan kun lapset tulivat täysikäisiksi. En ikinä pyytänyt lapsilisistä centtiäkään itselleni.

Olin niin raivoissani kyseiselle sosiaalitoimen ihmiselle, että katkaisin puhelun välittömästi ja

laitoin puhelimen pois päältä. TAAS JÄLLEEN KERRAN HUOMASIN, ETTÄ ISÄLLÄ EI OLE

SUOMESSA MINKÄÄNLAISIA OIKEUKSIA ERON TAPAHTUESSA.

YHTEISHUOLTAJUUSSOPIMUKSELLA EI OLLUT MITÄÄN MERKITYSTÄ LAIN EDESSÄ

AINAKAAN MINUN TAPAUKSESSANI (vertaa edellä kertomaani tapaukseen Nokian

Koskenmäellä asuessamme, kun ulosottomies haukkui minut moneen kertaan valehtelijaksi ja sanoi,

että yhteishuoltajuussopimuksella ei ole mitään merkitystä. Totesi vain, että lapset eivät edes asu

sinulla vaikka olivat useammin minulla kuin EX:llä).

No, puhelin oli pois päältä myös seuraavana päivänä. Kuinka ollakkaan minun sähköpostiini tuli

maili EX:ltä, että ei ole mitään muuta keinoa kuin mennä käräjille. En vastannut mailiin mitään

koska tiesin, että jos niin teen EX ei lopeta koskaan mailien lähettämistä. Kokemusta oli

tekstiviestien osalta tästä asiasta.

Käräjä sähköpostin saavuttua, katsoin välittömästi netistä Tampereen oikeusavun numeron ja soitin

virkailijalle ja selitin, että minua uhataan käräjillä jos en maksa elatustukea. Virkailija kyseli tietoni

ja sanoi lopuksi, että "Olet oikeutettu ilmaiseen oikeusapuun ja että varataanko sinulle aika heti".

Sanoin, että "En tiedä vielä mihin tämä asia johtaa mutta katsotaan myöhemmin tarvitsenko sitten

oikeusapua".

Jäin odottelevalle kannalle. Mietin vain sisäisesti hymyillen, että kuinkahan todellisuudessa käräjillä

kävisi jos kertoisin kaiken EX:n "puuhailuista" mitä jo paljon siinä vaiheessa tiesin. Viestit

kuitenkin loppuivat siihen ja käräjille ei lopuksi menty. Minulle se ei olisi ollut paha paikka mutta

toiselle osapuolelle kyllä. Sen voin vakuuttaa.

Tajusin myös, että Ylöjärven kaupungin sosiaalitoimi oli täynnä EX:ää puolustavia "virkailijoita",

vaikka kaikki Ylöjärvellä tiesivät mitä minulle oli tehty ennen joulua 2004 ja joulun 2004 aikana.

Tästä olen täysin varma. Koko tämä dokumentti osoittaa sen.

Sitten alkoi vaihe, jota itse kuvailen niin, että minun mahdollisuuteni elää tehtiin toivottomaksi.

Olin kuntoutustuella ja rahat eivät riittäneet maksujen jälkeen edes ruokaan. Mistään en koko sinä

aikana kun yksin lasten ja Rokin kanssa asuin saanut centtiäkään sosiaalitukea, joka minulle lain

mukaan olisi kuulunut.

En saanut tukea. Isä kuoli. Minun selviytymiskeino Isän kuolemasta ja siitä ettei mistään saanut

apua, oli viina ja tupakka. Halusin kuitenkin asua lasten kanssa niin kauan, että molemmat ovat

täyttäneet 18-vuotta. Sen itselleni lupasin jo silloin kun lapset olivat pikkuisia.

Sorruin pikavippeihin.

Otin holtittomasti pikavippejä. Ei edelleenkään apua mistään. Hoidin lapset, pesin pyykit, tiskasin,

siivosin ja tein hyvää ruokaa vaikka oikeasti minulla ei ollut rahaa mihinkään. Join viinaa tuskaani

kun olin aikuisena Isäni kuoleman jälkeen yksin. Lapset ovat ja olivat minulle niin rakkaita, että

halusin heidät aikuisikään kasvattaa. Jouduin itse vaikeuksiin (ja olen yhä), mutta tekisin saman

uudelleen koska lapseni ovat minulle tärkeämpiä kuin minä itse.

Mikä minua on jälkeenpäin ihmetyttänyt, että miten IHMEESSÄ NE KAIKKI PIKAVIPIT

MINULLE VOITIIN MYÖNTÄÄ ?! Käytäntöhän on se, että uudet pikavippifirmat, jotka

myöntävät seuraavan lainan näkevät tiedot edellisistä myönnetyistä ?!

Matemaatikko kun olen niin olen tämän asian pitkän mietinnän jälkeen purkanut seuraavalla tavalla.

Minut ajettiin tahallaan ahdinkoon ja ulosottoon epäämällä kaikki sosiaalinen taloudellinen tuki

vuodesta 2005, jolloin muutin lasten kanssa Nokialle asumaan, vuoteen 2024 aivan viime

hetkille saakka. Kun olin tätä dokumenttia jo jonkin aikaa kirjoittanut niin asia sitten yht´äkkiä

muuttui kuten selviää seuraavasta osioista asuessani jo täysin yksin Tampereella, Haukiluomassa.

Lääkkeet olivat minulla edelleen syömättä. Ei edelleenkään minkäänlaista tukea. Tulee lopulta

vuonna 2004 tapahtuneesta huumeiden syöttämisestä aiheutuva psyykkinen notkahdus ja elämänhallinta katoaa.

No, notkahdus tuli. Asiat jäivät totaalisesti hoitamatta. Olin epätoivoinen ja aivan yksin maailmassa. Lapset eivät pystyneet olla minun luonani kun ei ollut centtiäkään rahaa. Kynnys sosiaalitoimeen oli liian suuri ja en luottanut siellä kehenkään tipan tippaa.

Olin yksin Rokin kanssa ja katsoin iltaisin vain Lontoon 2012 olympialaisia yötä myöten.

Yritin myydä autoani jo tässä vaiheessa (ostin sen Isäni kuoltua perintörahoilla. Kadun ostoa vielä

tänäkin päivänä). Ei onnistunut auton myynti. Jos olisi onnistunut niin, olisi pitänyt antaa

käytännössä "ilmaiseksi". Vietän hetken myös aikaa aikuisviihteen parissa osoitteessa redtube.com. Tämä hävettää edelleen vielä kirjoittamishetkelläkin.

Sitten suljetaan netti, puhelin ja pankkikortti. Laskut jää hoitamatta. Tämä kaikki tarkoitti, etten

pystynyt enää pitää yhteyttä kehenkään. En lapsiin, enkä kehenkään muuhunkaan. En voinut enää

yrittää edes myydä autoani kun puhelinta ja nettiä ei ollut ja olin rahaton. Olimme Rokin kanssa

kahdestaan ja molemmat ilman ruokaa. Itkin käytännössä joka välissä.

Tässä vaiheessa on todettava se fakta, että jälkikäteen tiedän, että minua seurattiin koko "kurjan

kesän" ajan. Kutsun sitä "kurjaksi kesäksi" ja dokumentin lukija ymmärtää syyn. Laihduin kesän

aikana luultavasti reilusti yli 20 kiloa ja kaikki vanhat mm työvaatteet mahtiuvat lopulta päälleni.

En vielä tänäkään päivänä ymmärrä miten rakas Jackrusselinterrieri kaverini Roki selvisi kesästä

hengissä. Ruokaa kun ei ollut kummallakaan. Itkin usein keittiössä kun Roki katsoi päälleni ja

varmasti ihmetteli että miksi minun ruoka-astiani on tyhjä. Jo tässä vaiheessa minulla heräsi ääretön

viha kaikesta mitä olin joutunut näkemään, kuulemaan, kokemaan ja tuntemaan.

Kurja kesä jatkuu. Tuli itsemurha-ajatukset. Mietin vain keinoja millä lopettaa päivänsä. Ei ollut

edelleenkään lääkkeitä millä koettaa tehdä loppu "siistillä tavalla".

Itkin paljon kun en nähnyt lapsia ja Rokin takia kun hänellä ei ollut ruokaa. Itsestäni en enää niin

välittänyt.

Tuli päivä, jolloin totesin, että minun on pakko nähdä lapset edes hetken. Olin laihtunut todella

paljon niin laitoin vanhat siistit vaatteet päälle ja ajattelin, että lähden Metsäkylään, jossa Paavo V

Suomisen omistaman Metsäkylän eliitti-ihmisten kanssa EX vielä asui. Auton polttoainetankki

oli kuitenkin melkein tyhjä. Päätin kuitenkin ottaa riskin ja koettaa pääsenkö Metsäkylään ja

takaisin. En pystynyt edes ennakolta varmistaa, että ovatko lapset edes kotona kun ei ollut

puhelinta, nettiä, pankkikorttia eikä rahaa.

Ajoin Metsäkylään ja soitin ovikelloa. Silläkin uhalla, että oven avaisi "muuli-Muranen-Aaltonen". Onneksi kuitenkin tyttäreni Tyttäreni avasi oven. Poikani Tyttäreni ei ollut kotona. Montakaan sanaa ei Tyttärenin kanssa vaihdettu, mutta kerroin jotakin tilanteestani ja siitä, että heti saatte lapset tulla kun saan rahaa ja asiani hoidettua jollekkin tolalle. Tyttärenin näkemisestä sain paljon voimaa mutta olin

surullinen siitä, että en nähnyt myös Poikania. Pääsin kumminkin takaisin kotiin saakka Erkontielle

ja olin tyytyväinen siihen, että näin edes toisen lapseni vilaukselta. Kurja kesä kuitenkin vain jatkui.

Niinkuin kaikki muu kurjuus ei olisi vielä riittänyt niin sitten iski lisäksi todella kova selkäkipu

(kärsin tästä vaivasta jo Nokialla Koskenmäessä asuessani aika-ajoin).

K-supermarket Linkki, jossa päivittäin tapasin käydä (pois lukien tämä kurja kesä kun ei ollut rahaa) sijaitsi noin reilun 200 metrin päässä asunnostani. Lähdin selkäkivusta huolimatta kävelemään kohti linkkiä. Linkinkauppias Aki Saarinen tarjoi asiakkailleen ilmaiset kahvit silloin kun asiakas osti jotakin. Minä kuitenkin uskalsin käydä kahvit juomassa (ja sokerinpalat syömässä kun ruokaa ei ollut) koska kuten jo totesin kävin siellä päivittäin ja olin uskollinen asiakas. Selkäkivusta johtuen, jokaisella askeleella tuntui kuin puukko olisi työnnetty syvälle selkääni ja kävelymatka Linkkiin ja takaisin kesti todella kauan. En edelleenkään ymmärrä miten pikkuinen paras ystväni Roki syömättä kaikesta selvisi. Erään kerran tutkin vaatehuoneesta kaikkien takkieni taskut ja satuin löytämäänmuutam euron arvosta kolikoita. Menin linkkiin ja ostin halvimman grillimakkarapaketin, joista annoin Rokille kaksi ja söin itse toiset kaksi.

Ei ollut ruokaa, ei tupakkaa ja näimme Rokin kanssa edelleen nälkää. En edes tupakkaa keltään

pyytänyt vaikka joitakin hyvän päivän tuttuja kuitenkin oli. Jälkikäteen tiedän, että minua seurattiin

ja odotettiin, että kuole vaikka nälkään. Pian nähdään, että teen jonkin rikoksen tmvs esimerkiksi.

Nälkä meni siihen pisteeseen, että pakastimeen oli jäänyt joululta valmista pipritaikinaa. Ajattelin,

että sulatan sen ja syön sellaisenaan "raakana". Pääasiassa mitä tein niin itkin yksinäni. Oli tietenkin

Roki, joka varmasti ihmetteli, että mikä meillä nyt on hätänä kun en saa ruokaa.

Minulla oli suoraan sanottuna helvetin SUURI KYNNYS mennä asioimaan sosiaalitoimeen. Pitäen

mielessä miten minun hakemuksiini ja muuhun minua koskevaan siellä suhtauduttiin. Olin aiemmin

kun minulla oli vielä puhelimessa saldoa jäljellä soittanut Ylöjärven kaupungin sosiaalitoimeen ja

tiedustellut toimeentulotuen hakemisesta. Minulle lueteltiin kauhea liuta liittetitä ja silloin vielä

totesin, että kiitos ei. Pitäen mielessä sen, että täysin varmasti suurin osa Ylöjärven asukkaista

edelleen vihasi minua paljon. Tämä soitto tapahtui muistaakseni niihin aikoihin, jolloin yritin vielä

myydä autoani puhelimen ja netin välityksellä.

Tämä seuraava ajatus tuli minulle mieleen yli 10 vuotta liian myöhään. Ajatus oli sellainen, että

Linkin kauppias Kai Saarinen olisi varmasti antanut minulle laskuun ostaa tupakkaa ja Roki

kaverilleni kuivamuonaa. Kävin, kuten jo totesin Linkissä käytännössä joka päivä 8 vuotta kun

Erkontiellä asuin. Ajatus tuli mieleeni vasta Haukiluomassa asuessani. Tästä Haukiluomassa

tapahtuneesta kujanjuoksu episodista ja hulluista ihmisistä siellä kerron seuraavassa osioissa.

No, lopulta tulin siihen johtopäätökseen, että Ylöjärven kaupungin sosiaalitoimeen on mentävä.

Keräsin kaikki tarvittavat liitteet mukaani ja menin kävellen sosiaalityöntekijän vastaanotolle.

Minulle lopulta myönnettiin toimeentulotukea (varmaan vain sen vuoksi koska olin täysin rahaton).

Toimeentulotuen piiriin hyväksyttiin koko vuokra (koska lapset tarvitsivat omat huoneensa), lasten

arvioiduista kuukausimenoista puolet (TÄLLÄ kertaa yhteishuoltajuussopimus siis merkitsi jotakin,

voi voi sentään) ja myös muita pakollisia asumiskuluja. Sain käytännössä samansuuruisen

toimeentulotuen mitä Ilmarinen maksoi kuntoutustukea. Sain sosiaalitoimesta toimeentulotukea

mutta en todellisuudessa saanut centtiäkään koska kaikki perittiin sitten täysimääräisenä takaisin

kun Ilmarinen maksoi takautuvasti kuntoutustukea niiltä kuukausilta, joilta se oli jäänyt saamatta.

Tästä piakkoin jäljempänä.

Sain kuitenkin tililleni rahaa niin sen jälkeen pystyin pyytämään lapsiani luokseni. Olin kuitenkinedelleen ilman lääkkeitä. Lasteni mummu tuli myös luoksemme kun "notkahdus" tapahtui. Sain häneltä kuulemani mukaan hänen vanhoja lääkeitään, joita en ensin olisi halunnut ottaa. Aloin

kuitenkin ottamaan yhtä lääkettä säännöllisesti ja oloni parani nopeasti.

Yksi mielenkiintoinen seikka oli, että yhdessä vaiheessa tätä pientä "notkahdusta" (verrattuna 2004

joulun katastrofiin) eteisen piirongin pöydällä oli Osuuspankin frisbee, jonka kävin heittämässä

vittuuntuneena parvekkeelta niin kauas kuin pystyin.

Tyttäreni toteaa minulle yht’äkkiä, että “Käytiin Iskä siellä Paaavonpolulla Metsäkylässä luistelemassa”. Tottahan minä sen tiesin, mutta vain hymähdin tyttärelleni.

Vaikka olin muka saanut toimeentulotukea, jota en todellisuudessa kuitenkaan saanut, niin

seuraavaksi tuli eteen auton niin pikainen myyminen kuin mahdollista. Ajoimme Tampereen

Lielahteen, minä edellä ja äitini toisella autolla perässäni. Ei ollut sillä hetkellä aikaa yrittää myydä

lähes uutta autoa yksityiselle henkilölle, jolta varmasti olisi saanut paljon paremman hinnan. Kävin

ensin yhdessä autoliikkeessä (nimeä en muista) mutta sinne autoni ei kelvannut. Sitten ajoin

Tampereen Vehoon, jonka ilmeisesti myyjien esimies kävi katsomassa autoani ja sanoi, että

"Ostetaan siisti pikkuauto pois vaikka tämä tuntuukin niinkuin ryöstämiseltä". Sanasta sanaan näin.

Kun myy lähes uuden pikkuauton autoliikkeelle, niin autoliike maksaa siitä summan niin, että autoa

uudelleen myytäessä liikkeelle jää siitä edes jonkin verran vielä katetta. Eli hinta on paljon

pienempi kuin yksityiseltä myynnissä saisi. Minun autoni oli lähes uusi. Sisäänajettu, vajaa 50 000

km matkamittarissa. Minä itse maksoin autosta vähän alle 18 900 € ja Veho maksoi siitä minulle 9

500 €. Eli sama asia kuin Nokialla Koskenmäessä moottoripyörän kanssa. Jouduin käytännössä

antamaan autoni pois lähes ilmaiseksi.

Kun sain auton myyntirahat tililleni, maksoin vuokranantajilleni uudestaan 2 kk vuokratakuun.

Edellinen takuu oli käytetty kahden kuukauden vuokran maksuun kun minulla ei ollut rahaa. Lisäksi

maksoin poikani mopon hinnasta oman osuuteni kokonaisuudessaan pois. Ja tietenkin

paljon muita laskuja.

Seuraavaksi varasin ajan Psykiatrian erikoislääkäri Ilkka Härköselle, joka piti vastaanottoaan

kävelymatkan päässä Erkontien asunnostani.

Menin Ilkka Härkösen vastaanotolle. Aika pian hän totesi, että "Et sinä hullulta vaikuta". Sanasta

sanaan. Se ei minua luokannut koska tajusin, että asia oli enemmänkin vitsi. Ilkka Härkönen kirjoitti

minulle B-lausunnon Ilmarista varten (Ilmarinen aina jälkikäteen korvasi käynnit, jolloin piti saada

B-lausunto Ilmarista varten) ja uudet reseptit minun lääkkeitäni varten. Hain lääkkeet lähellä

olevasta apteekista ja toimitin postitse B-lausunnon ja kuitin maksetusta lasusunnosta ja

lääkärikäynnistä Ilmariselle.

Jonkin ajan kuluttua Ilmarinen maksoi minulle takautuvasti siitä hetkestä saakka, jolloin

kuntoutustuki jäi saamatta silloiseen nykyhetkeen. Tästä summasta kuitenkin Ylöjärven kaupungin

sosiaalitoimi oli jo perinyt takaisin maksamansa toimeentulotuen.

Lääkkeet ovat minuun kahdella "notkaudus" kerralla vaikuttaneet todella nopeasti ja olen 2-3

viikossa aivan kunnossa. Ainoa ongelma oli, että unettomuuteen määrätty lääke tuntui menettäneen tehonsa.

Myöskään Melatoniinilla ei ollut minkäänlaista vaikutusta. Jouduin jälleen kerran valvomaan öisin

ja siitä tuli taas minulle todellinen ongelma silloin ja myös myöhemmin.

Hain uudestaan toimeentulotukea sen jälkeen kun sain tukea kun olin täysin rahaton. Tuki kuitenkin

perittiin täysimääräisenä takaisin niinkuin aiemmin totesin. Ensimmäisellä kerralla tuen piiriin

hyväksyttiin vuokra kokonaisuudessaan, sähkö, vesi ja lasten laskennallisista kuluista puolet (sen

vuoksi koska lapset olivat minulla 2 viikkoa kuukaudesta) ja muut laskennalliset kulut. Toisella

kerralla sain toimeentulotukea jonkin verran alle 80 €. Tämän jälkeen kun tukea hain, minulle tuli

Ylöjärven perusturvasta hylkäävä päätös. Ihmettelin asiaa ja luin päätöksestä, että lasten puolikkaita

kuluja ei enää toimeentulotuen piiriin hyväksytä. Ajattelin, että onko jälleen vain niin, kun minä

olin tuen hakijana, että lasten kuluja ei tuen piiriin lasketa. Olin jo ajat sitten kuitenkin tajunnut sen,

että minun on vain kaikki hyväksyttävä. Olisi ollut järjetöntä valittaa kaikista näistä hylkäävistä

päätöksistä mitä eri tahoilta oli tullut tähän saakka. Luultavasti jokaisella valituskerralla vastassa

olisi ollut "lakimiesarmeija".

Minulle tuli jo kuukausittain kuntoutustuki, mutta se ei edelleenkään riittänyt edes välttämättömiin

menoihin. Ja kuten edellä totesin, minulta evättiin sitten myös toimeentulotuki vetoamalla siihen,

että lasten puolikkaita kuluja ei enää hyväksytä. Äkillinen muutos Ylöjärven kaupungin

sosiaalitoimen säännöissä. Olen TÄYSIN VARMA, että asia koski ainoastaan minua ja vain minua.

ELI TAAS SAMASSA SOSIAALITOIMEN YKSIKÖSSÄ SOLMITULLA

YHTEISHUOLTAJUUSSOPIMUKSELLA EI OLLUT MITÄÄN ARVOA LAIN EDESSÄ.

Olin aivan toivoton. Paras ja ainoa aikuinen ystäväni, rakas Isäni kuollut, en saanut mitään

taloudellista tukea mistään, joka lain mukaan minulle olisi kuulunut, ja sitten lisäksi alkaneet

uniongelmat.

Mikä oli minun ratkaisuni asiaan ?. Pikavipit edelleen (JOITA MYÖNNETTIIN

HOLTITTOMASTI VAIKKA EI OLISI SAANUT ! AINOANA TARKOITUKSENA SAATTAA

MINUT LOPULLISEEN TUHOON) ja lääkkeenä viina ja tupakka ahdistukseen ja uneen ja

yksinäisyyteen. Lapset tietenkin olivat luonani joka toinen viikko, vaikka rahaa ei olisi ollutkaan.

Lapset ovat / olivat minun elämäni tärkein ja arvokkain asia. Olin jo kauan vihannut sydämestäni

lasten ns. äitiä – EX:ää. Saatanan pallopää. Itkin tähän aikaan usein kun olin yksin tai kaverini

Rokin kanssa siis.

Eräänä päivänä, taas kerran, minulla oli litran Koskenkorva viinapullo. Nautin Koskenkorvaa

nopeaan tahtiin ja tietyssä vaiheessa jo lähellä kun pullo oli melkein tyhjä, päätin paistaa

paistinpannulla itselleni pihvejä. Laitoin pihvit pannulle ja palasin keittiön pöydän ääreen

nauttimaan lisää viinaa. Kuinkas kävikään. Minä "sammuin" keittiön pöydän ääreen ja pihveistä tuli

lievästi sanottuna ylipalaneita. Palovaroitin rupesi soimaan ja joku soitti ovikelloa, johon sitten

havahduin. Asunto oli täynnä savua ja palovaroitin soi ja menin avaamaan oven. Siellä olivat

seinänaapurini ja eräs toinen naapurin mies. En muista mitä sanoivat kun olin silloin niin

humalassa. Avasin tuuletusikkunat, otin pariston pois palovaroittimesta ja laitoin paistinpannun

huuhtelualtaaseen ja laskin kylmää vettä sen päälle. Myös pannu oli pilalla.

Seuraavana aamuna heräsin suunnattomaan häpeäntunteeseen. Erkontien naapurit olivat minulle

aina ystävällisiä ja kohtelivat minua tasa-arvoisena ihmisenä ja kunnioittavasti, mikä selviää pian

myöhemmin tässä osiossa. Häpeäntunne oli niin suuri, että mietin viitsinkö edes ulos mennä ja

nähdä naapureita. Ajattelin, että menikö siinä naapurisopu, minun typerän virheeni vuoksi.

Mutta toisin kävi. Naapurit olivat juuri niinkuin ennenkin. Ystävällisiä ja kilttejä.

Eli naapurisopu säilyi ja minä en koskaan sen jälkeen ole kokannut kun olen ollut humalassa.

Kun minulla oli ollut jo vuodesta 2005 kokemus tästä jatkuvasta poliisi- palo- ja

ambulanssihälytysajoneuvojen sireenien huudattamisesta ja ahdistelusta

aina silloin tällöin kun minä olin liikkeellä, niin päätin tehdä Erkontiellä asuessani pariin otteeseen

pienen empirisen kokeen. Soitin amerikkalaisen Offspring yhtyeen kappaletta, jossa muun muassa

jossain kohtaa mainitaan, että "I´m a pyro" ja muuta asiaan liittyvää. Minä "luukutin" kyseistä

kappaletta ja näillä kerroilla joka kerta Ylöjärven paskakylän palokunnan johtoauto ilmestyi

Erkontien talon pihaan. Mitä helvettiä ? En oikeasti voinut muutakuin nauraa. En mitään muuta.

Mutta tämä sireenien "ulvottaminen" ei tietenkään loppunut näihin kertoihin. Se jatkui myös

seuraavassa paikassa kun jouduin kolmannen kerran lähteä evakkoon. Nyt Ylöjärven Erkontieltä

Tampereen Haukiluomaan.

Seuraava tärkeä, voisi suorastaan sanoa kohtaus, tapahtui kun taas eräänä päivänä kävelin kotini

lähellä olevaan K-supermarket linkkiin. Normaaliin tapaan astuin sisään, niin palovaroittimet

alkoivat huutaa välittömästi. Ääni oli niin voimakas, että tuntui, että korvista valuu veri. En

ymmärrä miten myyjät ja tuttu kauppias sitä kestivät. Minä päätin samalla sekunnilla kuinka toimin.

Ajatuksena oli ensin hakea vain tupakkaa, mutta kun tajusin tilanteen niin ajattelin, että haen myös

"Ookko menny Ufolla patukan" eli Mars suklaapatukan ja nautin sen kaikessa rauhassa ilmaisen

kahvin kanssa kun saan tupakat ja patukan ostettua. Niin myös toimin. Edelleen tuntui, että

tärykalvot puhkeavat, mutta hain ilmaisen kahvin, istuuduin pöytään ja aloin kaikessa rauhassa

nauttimaan kahvista ja "Ookko menny ufolla"-patukasta. Palomiehet häärivät

ympäriinsä ja palovaroittimet pitivät karmaisevaa ääntä. Minä kuitenkin yritin käyttää

mahdollisimman paljon aikaa kahvin ja patukan nauttimiseen. Ajattelin itse, että "Näytän teille

närhen pallit. Olen mies, enkä saatanan skitsoääliö". Kun sain kahvini juotua, nousin ja lähdin

rauhalliseen tapaani ulos. Samalla sekunnilla kun jalkani osui maahan oven ulkopuolelle,

palovaroittimet lakkasivat soimasta. Ajattelin, että nujersin teidät paskat täysin rauhallisuudellani ja

puhtaalla omallatunnollani. Kuten olen moneen kertaan dokumentissa aiemmin todennut Ylöjärvi,

Metsäkylä ja koko Pirkanmaa on täynnä ihmisiä, jotka ottavat oikeuden omiin käsiinsä. Ainoana

tarkoituksena tuhota minun – ja samalla 10-vuotiaan pikkupojan – elämä täysin. Metsäkylä oli

ennen joulua 2004 ja jouluna 2004 koko Suomen kriminaali-, huume- ja varastettujen lääkkeitten

keskus.

Tämä episodin jälkeen eräänä päivänä, lähdin asunnostani muistaakseni käymään R-kioskilla.

Matkalla tapasin yhden ystävällisen naapurini. Tapasin sanoa häntä "Pikku mummuksi" kun hän oli

niin pienikokoinen. Aloimme jutella niitä näitä ja yhtäkkiä tämä naapurini käänsi puheensa

henkiseen väkivaltaan. Totesi, että "Kun sitä on niin paljon Suomessakin". Juttelimme aiheesta

jonkun aikaa ja molemmat jatkoivat matkaansa. Myöhemmin ajattelin, että kaiketi se oli myös

jonkinlainen tuen osoitus minulle. Minulle tuli siitä erittäin hyvä mieli. Kuten aiemmin totesin

Erkontien naapurit olivat minulle erittäin ystävällisiä, kilttejä ja kohteliaita. Tietenkin myös minä ja

lapset naapureille. Sain useita positiivisia kommentteja lapsistani ja myös itsestäni, mikä lämmitti

mieltä kovasti. Eräs kommentti on jäänyt erityisesti mieleen. Erkontiellä olivat parvekkeet remontin

alla ja minun täytyi käydä hissillä alhaalla ulkona tupakoimassa. Eräs naapurin jo iäkkäämpi mies

saapui rollaattorin kanssa kaupasta ja minä menin jo hyvissä ajoin avaamaan hänelle ulko-ovea.

Tämä arvostamani iäkkäämpi mies totesi samantien minulle, että "Olet sää kohtelias mies. Ovi

aukee kuin papille". Kuten monesti olen itse ajatellut, niin kohteliaisuus ja ystävällisyys eivät maksa

mitään. Pahalla saa aikaan vain pahoja asioita ja paha saa palkkansa, niinkuin sanotaan.

Seuraavaksi tapahtui ainoa positiivinen asia minkä muitan silloisen edeltävän 14 vuoden ajalta. Sain

pysyvän työkyvyttömyyseläkkeen silloisen lääkärini Matti Joukamaan ansiosta. Matti Joukamaa

teki minulle B-lausunnon, jonka perusteella Ilmarinen myönsi minulle eläkkeen. Tässä yhteydessä

on todettava, että emeritusprofessori ja psykiatrian erikoislääkäri Matti Joukamaa on ystävällisin,

kiltein ja empaattisin lääkäri mitä olen koskaan elämäni aikana tavannut. Liitin alle mailinvaihdon

Matti Joukamaan kanssa sen vuoksi koska se osoittaa myös, että hän kohteli minua tasa-arvoisena

ihmisenä ja oli ystävällinen ja kiltti ihminen. Kiitos Matti ! Minulle tulee vieläkin erittäin hyvä

mieli kun ajattelen häntä sellaisena kuin on.

Re: Kiitos Sinulle !

Subject:

Re: Kiitos Sinulle !

From:

Matti Joukamaa <matti.joukamaa@uta.fi>

Date:

13/01/2018, 19.15

To:

Jarkko xxx <jarkkojxxx@gmail.com>

Hieno juttu!

Samoin hyvää jatkoa alkaneelle vuodelle ja elämälle eteenpäin – yksi murhe on

nyt poissa!

yst

mj

Jarkko xxx kirjoitti 12.1.2018 klo 17:01:

> Hei Matti !

>

> Ajattelin Sinullekkin ilmoittaa, että sain pysyvän eläkkeen !

>

> Iso kiitos Sinulle avustasi ja Hyvää Uutta Vuotta 2018.

>

> Kaikkea Hyvää,

>

> Jarkko

>

> ***************************

> Jarkko Juhani xxx

> Erkontie 4 A 16

> 33470 YLÖJÄRVI

> Puh. + 358 41 755 7568

> Email. jarkkojxxx@gmail.com

> ***************************

-Matti Joukamaa

emeritus professor of Social Psychiatry

University of Tampere

Tottakai tiesin sillä hetkellä kun eläkkeen sain, että kohta olen suurissa vaikeuksissa sen vuoksi, että

minulta evättiin lain mukaan kuuluneet tuet ja jouduin turvautumaan pikavippeihin.

Kuten olen aiemmin todennut lupasin aikoinaan jo silloin kun lapset olivat pikkuisia, että teen

kaikkeni sen eteen, että kasvatan lapset osaltani täysi-ikäisiksi. Tämän lupauksen myös pidin vaikka

minut monien ihmisten, yritysten ja tahojen toimesta ajettiin yksinäisenä ihmisenä ahdinkoon

monella tavalla. Olen ylpeä lupauksestani ja siitä, että myös lupaukseni pidin. Tämä käy selväksi

heti seuraavaksi.

Tyttäreni täytti 18-vuotta toukokuun 6. päivä 2019. Poikani oli tällöin

22-vuotias.

Kesäkuun 1. päivä 2019 alkoi minun kujanjuoksuni ulosoton osalta. Eli alkoi helvetin iso ulosotto

pikavippien takia, johon tilanteeseen minut tahallaan ajettiin.

Siis on todella ymmärrettävä se fakta, että kun Ylöjärven Metsäkylästä lähdin ensimmäiseen

evakkooni Nokian Koskenmäkeen ja sieltä toiseen evakkooni Ylöjärven Erkontielle, niin koko sinä

aikana en saanut centtiäkään tukea. En KELAlta, enkä sosiaalitoimesta. En muutakuin ne kaksi

kertaa Ylöjärven paskakylän sosiaalitoimesta ja sitten minun kohdallani säännöt yht´äkkiä

muuttuivat enkä saanut enää centtiäkään sen jälkeen. Kun silloin ensimmäisellä kerralla Ylöjärvellä

hain toimeentulotukea, niin KOKO VUOKRA KUULUI TUEN PIIRIIN, LASTEN PUOLIKKAAT

KULUT JA MUUT ASUMISEEN, RUOKAAN JA VAATTEISIIN KUULUVAT

LASKENNALLISET MENOT KUUKAUDESSA. Asuimme lasten kanssa Koskenmäessä ja

Erkontiellä kolmiossa koska lapset olivat sen ikäisiä, että tarvitsivat omat huoneensa. Tämä

myönnettiin silloin Ylöjärven sosiaalitoimen virkailijan suulla kun koko vuokra meni tuen piiriin.

Sitten en äkillisesti saanutkään enää mitään. Olen elänyt ja kasvattanut lapset täysin yksin ilman

minkäänlaisia minulle lain mukaan kuuluneita tukia. Kaikki tähän liittyvä edellä tässä dokumentissa

kuvattu on ollut TÄYSIN TAHALLISTA.

Kun ulosotto alkoi 1.6.2019 niin jouduin pahan paikan eteen. Vuokranantajani olivat olleet minulle

ystävällisiä ja pohdin mitä teen koska tiesin tietenkin, että ulosmitattu eläke ei sellaisenaan riitä

mihinkään ja mitään tukia en tule saamaan kuitenkaan. Olisi jälkeenpäin ajatellen pitänyt odottaa ja hakea tukia lakimiehen kanssa.

En voinut tehdä mitään muuta kuin samana päivänä kun ulosotto alkoi, niin sanoa itseni irti

Erkontien asunnosta vaikka MINULLA EI OLLUT MITÄÄN TIETOA SEURAAVASTA

EVAKKO-OSOITTEESTA JA SIITÄ LÖYDÄNKÖ EDES UUTTA ASUNTOA. Sanoin itseni irti

tästä huolimatta koska en halunnut, että vuokranantajani joutuvat minun takiani vaikeuksiin. Itse

olin jo siinä vaiheessa ollut 15-vuotta suurissa vaikeuksissa.

Sovimme vuokranantajani kanssa, että kun olen maksanut kahden kuukauden vuokratakuun, niin

takuurahojen turvin saan asua vielä 2 kuukautta Erkontiellä ja ko. vuokrat otetaan takuurahoista.

Käytännössä minulle jäi siis kaksi kuukautta aikaa etsiä itselleni uusi vuokra-asunto. Luottotiedot

menneet, törkeän iso ulosotto ja liian vähäiset rahavarat tekivät asiasta lähes mahdottoman. Tästä

heti seuraavaksi.

Tyttäreni oli tämän kesän 2019 lähes koko ajan minun luonani kun kävi Lielahden McDonalsissa töissä bussilla. EX:än luota "Sarkolan metsästä" tyttäreni ei olisi ollut mitään mahdollisuutta päästä

Lielahteen työpaikalleen ilman omaa autoa.

Yritin hakea vuokra-asuntoa kahden kuukauden "armonajan" heti alussa monesta paikasta. Kaikista

tuli aina kieltävä vastaus. Alkoi pelko herätä, että joudumme vielä Rokin kanssa aunnottomaksi ja

kadulle. Poika oli jo muuttanut omilleen Tampereen Amuriin ja tyttäreni voisi mennä EX:än

luokse, ajattelin.

Kun olin sanonut vuokra-sopimukseni irti silloin kesäkuun 1. päivä, niin luonnollisesti vuokranantajani laittoivat asuntonsa myyntiin. Myyntiä hoiti Ylöjäveläinen yritys Mika Kotiranta LKV ja sen maailman epäkäytännöllisin ns. "kiinteistövälittäjä", joka ei ymmärtänyt käytännön asioista yhtään mitään. Ajattelin silloin ja vieläkin, että pääsyvaatimuksena kiinteistövälittäjän toimeen on luultavasti ainoastaan luku- ja kirjoitustaito. Voi Herra Isä, että kaikenlaisia tossunkuluttajia siihen porukkaan kuuluu. No, eiväthän ne hoida kuin ihmisen elämän tärkeintä asiaa – oman asunnon ostoa.

Alkoi aika uuden asunnon löytämiseen käydä vähiin. Eräänä päivänä "niin rakas äitini" soitti ja

totesi ykskantaan, että "Minun asuntooni ei voi ottaa alivuokralaisia ja siskollesi ei ketään muita

mahdu asumaan". On hienoa tuen osoitusta se.

Esimerkiksi siskoni Janikan luona oli olohuoneessa kaksi sohvaa. Että mielestäni siellä hetken olisi

voinut olla "nurkissa" vaivoina. Jo paljon ennemmin, mutta viimeistään tässä vaiheessa tajusin, että

"äidistäni" ei ollut minkäänlaista apua. Moitti aina Isääni monella tapaa, joista ainutkaan ei pitänyt

paikkaansa. Ja vielä Isän kuoleman jälkeenkin. Olen myöhemmin miettinyt, että mitä

"äitini" olisi tehnyt kun pudotti muulle perheelle pommin ja kertoi ryöstäneensä rahaa pankista jos

Isäni olisi sanonut "Että et voi tänne jäädä, kun ei oikein ole tilaa". Olisiko joutunut kadulle ? Isäni

joutui perkele ostamaan tämän avuttoman ihmisen toimien seurauksena itse rakentamansa,

velattoman talon puolikkaan itselleen toiseen kertaan. Ja ottamaan tätä varten koko talon puolikkaan arvosta lainaa. Itse Isäni tilanteessa, olisin näyttänyt ovea, että siitä vaan ulos. Niinkuin minun olisi

pitänyt jo EX:lle surkean vappu- ja muiden viikonlopun riehumisreissujen takia tehdä

Hervannassa. Näyttää ovea ja käskeä keräämään tavaransa.

Olen paljon myöhemmin eräältä yläkerran naapurilta kuullut, että "Tapa

ittes, ketä kiinnostaa". No, en ollut tästä silloin Erkontiellä tietoinen, mutta yritin sitä kuitenkin.

Uhkaava asunnottomuus, vuosia jatkunut piina kaikin tavoin ja tuntui, että olen yksin kaiken

maailman hullujen keskellä Pirkanmaalla.

Minulla oli Mirtatzapin niminen lääke, joka oli määrätty unettomuuden hoitoon. Mirtatzapinlääkkeet olivat painolevyissä, joka haittasi suuresti yritystä mutta painelin muutamia levyjä tyhjäksi muovikuppiin. Join viskiä lääkkeiden oton jälkeen ja jäin odottamaan lopputulosta. Sinänsä säälittävä yritys. En tiedä olisiko pystynyt Mirtatzapinilla tappaa itsensä jos olisivat olleet pillereinä purkissa. Jos olisi ollut perinteisiä unilääkkeitä, niin en olisi tätä dokumenttia

kirjoittamassa tänä hetkenä. Sen virheen kuitenkin tein, että lähetin tekstiviestin "En jaksa enää"

niin paljon tukea osoittaneelle äidilleni. Kuinkas ollakkaan. Kohta ovikello soi kun olin lääkkeet

ottanut ja poliisit ja kaksi ensihoitajaa marssivat sisään. Vitutti. Veivät muka terveyskeskukseen

tarkastukseen. AIVAN TURHAAN. Kuten edellä kerrotusta saattaa jo päätellä niin yritys

epäonnistui. Valitettavasti näin jälkikäteen ajatellen.

Yritän koko ajan etsiä uutta asuntoa. Haen erästä vuokra-asuntoa jopa Pohjanmaalta saakka.

Sinänsä siinä ei olisi ollut mitään järkeä koska olisin aivan liian harvoin nähnyt sitten lapsia. Kun

luottotiedot olivat menneet ja kuukaudessa käteen jäävä rahamäärä oli niin pieni, niin asunnon

löytäminen oli suoraan sanottuna mahdotonta. Millä tavalla esimerkiksi olisin maksanut

vuokravakuuden ? Aika kävi todella vähiin ja alkoi tavallaan todella pelottaa.

Poikani oli jo muuttanut omilleen Tampereen Amuriin. Erään kerran kun hän oli käymässä

Erkontiellä ja oli lähdössä, halasin Poikania normaaliin tapaani ja poika lähti ja sulki oven. Avasi

kuitenkin oven raolleen uudestaan ja sanoi vain "Koita ny löytää iskä se asunto". Näin poikani

kasvoista, että hän oli surullinen ja huolissaan. Tuli kauhean paha mieli minulle. Ajattelin, että

lasten ei kuulu murehtia minun asioitani. Mitä olisin voinut tehdä ? Poikani oli 22-vuotias ja tyttäreni 18-vuotias tuolloin. Tottakai molemmat lapset ymmärsivät todella kurjan tilanteeni. Tyttäreni oli koko ajan optimistisempi uuden asunnon löytymisen suhteen. Tässä vaiheessa se ei kuitenkaan ollut onnistunut.

Vaikka uudesta asunnosta ei ole tietoa, alan pakkaamaan tavaroita. Jokainen voi kuvitella

minkälainen työmäärä on muuttaa isosta kolmiosta pieneen yksiöön. Ylimääräistä tavaraa, joka

yksiöön ei mahdu on todella paljon. Olin jo aiemmin laittanut useita huonekaluja myyntiin Toriin.

Osa oli Torissa annetaan palstalla niin, että ne huonekalut ym. annoin ilmaiseksi. Lisäksi jätin

Erkontien talon alakerran eteiseen paljon tavaroita, jotka naapurit saivat halutessaan vain ottaa.

Kaikki kyllä kelpasi mitä annoin pois.

Samaan aikaan minä ja lapset siivoamme asuntoa luovutuskuntoon. Ja myös siksi, että

kiinteistövälittäjä voi pitää asuntonäyttönsä niin, että huoneisto on siisti.

Masennus ja epävarmuus tulevasta olivat kuitenkin niin suuret, että piti oikeasti ponnistella koko

ajan. Muuttaminen on muutenkin mielestäni rasittavaa ja stressaavaa. Niin ajatella vielä tilanteessa,

että löydätkö asunnon vai oletko pian kadulla. Kaiken lisäksi tämä oli jo kolmas kerta kun oli pakko

lähteä evakkoon 14-vuoden aikana. Suoraan sanottuna olin aivan täysin kyllästynyt jatkuvaan

muuttamiseen.

Eräänä päivänä olin tupakoimassa ulkona pihalla (parvekkeet olivat edelleen remontissa). Paikalla

oli myös useampi naapuri istuskelemassa aurinkoisessa säässä. Seinänaapurini kertoi minulle, että

eräs Erkontiellä asunut maahanmuuttaja nainen muutti asunnostaan pois ja sai samantien uuden

asunnon Ylöjärven kaupungin omistamista vuokra-asunnoista. Seinänaapurini kehotti soittamaan

sinne ja kertomaan tilanteeni. Minä toimin niinkuin naapurini ehdotti ja soitin Ylöjärven kaupungin

vuokra-asuntojen asukasvalinnasta vastaavalle henkilölle. Kerroin tilanteeni, että olen pian Rokin

kanssa kadulla ellen saa nopeasti uutta vuokra-asuntoa. Reaktio oli näin jälkikäteen ajatellen

arvattavissa. Puheluun vastannut henkilö nauroi ja sanoi, että "Meillä on niin pitkät jonot, että

joutuu kauan odottamaan". Aikaahan minulla juuri ei ollut. Oli vain lopetettava puhelu

tuloksettomana. Minulla heräsi ihmetys kun seinänaapurini juuri kertoi, että samasta kerrostalosta

Erkontieltä muuttanut maahanmuuttajanainen sai uuden asunnon heti Ylöjärven kaupungin

hallinnoimista vuokra-asunnoista. Hänen oli sitten täytynyt päästä kaikkien jonojen ohi. Ajattelin

sillä hetkellä, että joko taas on niin, että minulla on eri säännöt kuin muilla ihmisillä. Tätä

kirjoittaessa mietin, että ilmeisesti tarkoituksena oli vain tyrkätä kadulle kodittomaksi

Rokin kanssa ?! Ahdistus vain kasvaa ja tuntuu, että koko maailma kaatuu päälle.

Tässä vaiheessa tuntui jo varmalta, että uutta asuntoa ei löydy. Oli tunne, että en enää tiedä edes

mistä hakea. Itku tuli monesti näinä aikoina kun olin yksin. Taisin olla yksin sinäkin iltana. Päähäni pälkähti ajatus (kuten edellä

totesin, olin ASPAlla työkokeilussa tekemässä www.oikeitatoita.fi web-sivustoa), että ASPAhan

vuokraa asuntoja myös mielenterveyskuntoutujille. Mietin, että minut tunnetaan sekä ASPAn

Tampereen toimipisteessä ja myös Helsingissä Malmilla missä oli ASPAn "pääpaikka". Menin

samalla sekunnilla ASPAn verkkosivuille ja löysin kaavakkeen millä voi hakea vuokra-asuntoja.

Täytin lomakkeen tiedot ja vapaamuotoiseen kohtaan kerroin kuka olen ja mikä on tilanteeni. Että

pian olen Rokin kanssa kadulla. Lisäksi tietysti kerroin, että olen ollut "teillä" ASPAssa

työkokeilussa ja minut tunnetaan sekä Tampereella että myös osa työntekijöistä tuntee minut

Malmilla. Muuta en pystynyt tekemään. Ajattelin, että tämä on viimeinen oljenkorteni löytää

asunto. Sillä hetkellä voin vain toivoa, että asia jollakin tapaa järjestyy.

En muista tarkalleen menikö yksi vai kaksi päivää, niin puhelimeni soi ja näytöllä oli tuntematon

numero. Vastasin ja soittaja esitteli itsensä kiinteistöpäällikkö Satu Lehtiseksi ASPAsta. Tavallaan

sydämeni löi varmaan muutaman lisälyönnin jo tämän kuultuani. Paljon ei puhelimessa ensin

juteltu, niin Satu vain totesi "ASPAlla on sinulle asunto Tampereella". En muista yhtään mitä siihen

vastasin, mutta kun olin nähnyt jo niin paljon vaikeuksia vaikeuksien perään ajattelin, että minä

uskon ja kerron lapsilleni vasta sitten kun asia on TÄYSIN varma. Sen muistan myös, että en

kysellyt asunnosta yhtään mitään, koska minulle riitti jo se ensimmäinen tieto, että Satu

puhelimessa lupasi minulle asunnon löytyvän.

Seuraavaksi Satu kertoi, että minä tarvitsisin Ylöjärven kaupungin sosiaalitoimelta

maksusitoumuksen vuokratakuuta varten ja nimetyn sosiaalityöntekijän, joka vaaditaan ASPAn

asunnoissa asumiseen. Satu tietenkin ymmärsi jo minun hakemukseni perusteella, että minulla ei ole

varoja vuokratakuuseen enkä sitä mistään pankista saa. Luottotiedot olivat menneet ja minä olin

ulosotossa. Lupaan Satu Lehtiselle yrittää järjestää asian Ylöjärven kaupungin sosiaalitoimen asiaa

hoitavan henkilön kanssa. Jo etukäteen ajattelin, että en osaa ollenkaan sanoa miten Ylöjärven

kaupungilla minun tälläiseen pyyntööni suhtaudutaan pitäen mielessä kaiken sen historian mistä

aiemmin olen kertonut Ylöjärven sosiaalitoimen, vuokra-asuntojen jne suhtautumisesta minuun.

En muista oliko samana päivänä vai seuraavana kun soitin Ylöjärven kaupungin vaihteeseen.

Kerroin aina tietenkin mitä asiani koskee ja haluaisin puhelimeen henkilön kuka tälläisistä asioista

vastaa tai niitä hoitaa. Melko pian törmäsin todellisuuteen Ylöjärven kaupungin puhelinvaihteen

kanssa. Välillä minua ei yhdistetty mihinkään – puhelin vain hälytti aikansa ja sitten puhelu katkesi.

Välillä minut yhdistettiin, nämä kaksi virastoa ainakin muistan, rakennusvirastoon ja välillä

lastensuojeluun jne. Tarpeeksi yritettyäni tajusin, että minulla EI OLE MITÄÄN

MAHDOLLISUUTTA SAADA KETÄÄN TÄLLÄISIÄ ASIOITA HOITAVAA HENKILÖÄ

KIINNI YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN VAIHTEEN KAUTTA. Muistan hyvin sen, että itku tuli.

Ajattelin, että tästäkö minun asiani nyt sitten jää kiinni. Että en saa maksusitoumusta ja

sosiaalityöntekijän nimeä.

Olin aika neuvoton ja en keksinyt mitään muuta kuin soittaa takaisin ASPAn Satu Lehtiselle ja

kertoa mikä on tilanne. Näin myös tein. Puhelun aikana Satu Lehtinen lupasi soittaa itse Ylöjärven

kaupungille asian hoitamiseksi.

No, kuinkas ollakkaan. Satu soitti aika pian minulle takaisin ja kertoi, että Ylöjärven kaupungilta

ollaan pian minuun yhteydessä ja he lupautuivat toimittamaan minulle maksusitoumuksen

vuokratakuuta varten. Eli, ASPAn Satu Lehtiseltä onnistui se mikä minulta olisi ollut mahdotonta.

Ilman Satua sekään asia ei olisi hoitunut.

Oliko seuraavana vai sitä seuraavana päivänä, niin Ylöjärven kaupungilta soitettiin

maksusitoumuksesta ja kertoivat, että lähettävät sen minulle kirjepostina tulemaan. Myöhemmin

soitti myös sosiaalityöntekijä Olavi Pilvinen, jota en kuitenkaan ikinä tullut tapaamaan voi näin

jälkikäteen todeta.

En muista tietenkään tarkkaa päivien määrää mitä seuraavissa asioissa meni aikaa, mutta sillä ei ole

asian sisällölle mitään merkitystä.

Seuraavaksi ASPAlta lähetettiin minulle vuokrasopimus ja yhteystietolomake täytettäväksi ja allekirjoitettavaksi. Näin tein ja lisäksi liitin näiden ASPAlta

saamieni papereiden joukkoon Ylöjärven sosiaalitoimesta saamani maksusitoumuksen ja

sosiaalityöntekijän nimen ja puhelinnumeron. Postitin ne ASPAn ja jäin tavallaan odottelemaan, että

saan 100 %sen vahvstuksen, että vuokra-asunto on nyt minun.

Lopulta soitin voukra-sopimuksessa olleeseen sihteerin puhelinnumeroon ja kysyin, että ovatko

sekä allekirjoittamani vuokrasopimus ja maksusitoumus vuokravakuutta varten saapunet ja että

onko asia nyt varma, että vuokra-asunto on minun. Tämä varmistettiin ja sillä hetkellä tuntui, että

maailman suurin taakka olisi pudonnut harteiltani. En tahtonut suorastaan housuissani pysyä :).

TÄSSÄ KOHTAA ON ANNETTAVA MAAILMAN SUURIN KIITOS ASPA-SÄÄTIÖLLE.

PÄÄSIN SINNE ENSIN TYÖKOKEILUUN JA SITTEN PELASTIVAT MINUT

ASUNNOTTOMUUDELTA, JOKA TAPAHTUI AIVAN VIIME HETKILLÄ. KIITOS ASPA JA

KIITOS KIINTEISTÖPÄÄLLIKKÖ SATU LEHTINEN <3 ! JA SATU AUTTAA VIELÄ ITSE

MUUTTOASIASSAKIN LISÄÄ, JOKA SELVIÄÄ PIAN SEURAAVISSA LAUSEISSA.

ILMAN ASPAA JA SATU LEHTISTÄ OLISIN OLLUT TÄYSIN 100 %LLA VARMUUDELLA

KAVERINI ROKIN KANSSA KADULLA JA KAIKKI HUONEKALUNI JA MUUT TAVARANI

TIES MISSÄ. KENTIES NE OLISI POLTETTU ROVIOLLA.

Kun asunto-asia varmistui, menin heti ulos tupakalle. Lähetin pojalle viestin, että nyt on asunto

Tampereen Haukiluomassa ja asia on täysin varma. Meni varmaan muutamia sekunteja, niin poikani

soitti takaisin. Kuulin heti pojan äänestä kuinka huojentunut hän oli. Tietenkin tyttäreni

myös. Melkein pääsi ilon itku itseltänikin. Tiesin, että nyt on paikka minne mennä mutta

samalla tajusin sen tosiasian, että vaikeudet ei silti tähän laopu.Tahallaan aiheutettu törkeän iso

ulosotto jatkuu ja rahavarat tulevat olemaan todella vähäiset. Olin tietenkin suunnattoman

onnellinen, että saimme Rokin kanssa katon päämme päälle ja on paikka minne lapset voivat tulla

käymään. Tässä yhteydessä on todettava, että jos Isäni olisi ollut elossa en olisi Haukiluomaan

muuttanut. Olisin muuttanut takaisin Isäni luo ja auttanut häntä vanhoilla pävillään kaikessa. Saanut

samalla paikan minulle ja Rokille. Olen tämän asian takia aika monta itkua itkenyt.

Tämän jälkeen alkoi kiivas lopputavaroiden pakkaaminen. Muuttopäivän piti alunperin olla

1.8.2019 ja samana päivänä olisi pitänyt vielä hakea avaimet melko kaukaa avainlukkoliikkeestä

Tampereelta, joka hoiti ASPA säätiön avainasiat Tampereella.

Kerroin tästä asiasta Erkontien asuntoa hoitavalle kiinteistönvälittäjälle (kuten aiemmin totesin,

maailman epäkäytännöllisin ja tietämättömin ihminen) ja kysyin saisimmeko Poikanin kanssa

enemmän aikaa muuttoon. Tämä "tossunkuluttaja" vastasi, että "Saatte aikaa 1.8. iltapäivä kahteen

saakka. Jos kahdeksalta aamulla aloitatte, teillähän on 6 tuntia aikaa muuttoon". Yritin suorastaan

pidätellä nauruani. Siis hakea avaimet ja ties kuinka monta muuttokuormaa Ylöjärveltä

Haukiluomaan parissa tunnissa ?!? Se ei olisi Herra Isä onnistunut keltään. En kuitenkaan

kiinteistövälittäjän typeryydestä lannistunut. Tartuin samantien puhelimeen ja soitin jälleen kerran

ASPAn Satu Lehtiselle. Tiedustelin vain, että onko Haukiluoman asunto tyhjillään jo edeltävänä

viikonloppuna (1.8.2019 oli maanantai päivä). Satu tarkisti asian ja kertoi, että asunto on vapaana.

Sovimme myös, ett voimme hakea avaimet lukkoliikkeestä jo perjantaina. Olin taas suuren

kiitoksen velkaa Satu Lehtiselle. Jälleen kerran sain ASPAlta apua kun sitä pyysin.

Pojan kanssa muutimme edeltävän viikonlopun lauantaina ja sunnuntaina. Siihen meni aikaa aivan

normaalien työpäivien verran. Se siitä kiinteistövälittäjän kuudesta tunnista. No, tiesin sen kyllä jo

etukäteen, että paljon enemmän aikaa muuttoon kuluu. Olin harjoitellut muuttoa jo kaksi kertaa

aiemmin ja ymmärsin kuinka työlästä se lopulta on. Tämä oli siis kolmas pakotettu evakkoon lähtö.

Muuttopäiville sattui todella lämmin ilma; 30 asteen helle. Kyllä siinä hiki virtasi minulla. Tuskin

sentään pojalla kun oli niin paljon paremmassa kunnossa fyysisesti.

Ennen muuttoa olimme jo poikani Poikanin kanssa vieneet kaksi pakettiautollista rikkinäisiä

huonekaluja, elektroniikkaa ja kaikenlaista muuta rikkinäistä ja hyödytöntä tavaraa Nokian

Koukkujärvelle kaatopaikalle.

TÄSSÄ YHTEYDESSÄ ON ANNETTAVA SUURI KIITOS POJAN SILLOISEN

KESÄTYÖPAIKAN ASFALTTIFIRMA PIKIMIESTEN POMOLLE KOISTISELLE

(VALITETTAVASTI EN OLE IKINÄ ETUNIMEÄ KYSYNYT). POIKA SAI PIKIMIEHILTÄ

LAINAAN PAKETTIAUTOA AINA KUN SITÄ TARVITSIMME. ELI SUURI KIITOS

PIKIMIEHET JA POIKANI POMO KOISTINEN !

Minulla oli muuton jälkeen niin vähän rahaa tilillä, että en pystynyt Pikimiesten Koistista muuten

kiittää kuin sanallisesti ja sitten ostin Ylöjärven ALKOsta hänelle viskipullon.

Tähän kohtaan haluan todeta seuraavat asiat.

Erkontiellä oli todella mukava asua. Naapurit kohtelivat minua tasa-arvoisena ihmisenä ja olivat

ystävällisiä ja kilttejä ja kohteliaita.

Seinänaapurini rouva Tammilehto esimerkiksi totesi kerran hississä ollessamme, että "Kun sinun

lapset ovat niin kohteliaita ja lisäksi niin komeita".

Aina ystävällinen naapurini Liisa-mummu (joka oli myös jakamassa ilmaista ruokaa, jota

helluntaiseurakunnasta hain) sanoi kerran alakerrassa tavatessamme, että "Kun sun likkas on

niinkuin missi". Molemmista kommenteista tuli erittäin hyvä mieli ja kerroin tietenkin ne myös

lapsilleni.

Naapurit tukivat ja kannustivat silloin kun minulla oli erittäin vaikeaa löytää uutta asuntoa ja aina

tervehdittiin ja olimme ystävällisiä toisillemme.

Hyvissä ajoin ennen muuttopäivää jätin alakerran ilmoitustaululle lapun, jossa luki:

“Kiitos kaikesta 8 vuodesta ! Olitte mukavia naapureita. Aina ei voi itse päättää koska on muutettava.

Hyvää jatkoa kaikille ! Toivoo Lapset ja Jarkko A 16.”

Erkontiellä asuminen oli mukavaa aikaa naapureista johtuen kaikesta huolimatta. Kurja kesä ja

lähes asunnottomaksi joutuminen vain vievät kaiken miinuksen puolelle.

Erkontien naapurit olivat hienoja ihmisiä ja todella moni onnitteli siitä, että löysin uuden asunnon.

Kiitos Erkontien naapurit, mutta Ei Kiitos Ylöjärven kaupunki !

1.8.2019 alkaa uusi aika ajattelin ja kuinka helvetin väärässä olinkaan. Tahallisesta ulosottoon ajamisesta ja muusta huolimatta. Niin luulin mutta aivan toisin kävi. Kun olin jo hetken aikaa asunut Haukiluomassa Runkokadulla tajusin, että olen palannut samanlaisten ihmisten luo kuin Ylöjärven eliitti Metsäkylässä aikoinaan vuosina 2001 – 2005 oli kun siellä asuin.

Alkaa uusi Via Dolorosa, jolle ei vieläkään näy loppua kun tätä kirjoitan.

Yli Suomen paskavaltion keskimääräisen elinkautisen kestänyt kujanjuoksu jatkuu.

Elämä on – voisi tähän todeta.

Tästä hyvin paljon lisää seuraavassa osiossa kun kerron elämästäni Haukiluomassa 1.8.2019 alkaen.

TAMPERE, HAUKILUOMA, RUNKOKATU 2019 - 2024

"Virallista" muuttopäivää (1.8.2019) edeltävänä päivänä sunnuntaina kun saimme kaikki

muuttotavarat Runkokadun asuntoon, niin laitoimme kaikki huonekalut ja isot tavarat poikani

kanssa jo omille paikoilleen. Muiden pienempien tavaroiden ja vaatteiden ym. kanssa oli enemmän

aikaa kun olin ostanut pahvilaatikot itselleni. Sain ne rauhassa omaan tahtiin asetella paikoilleen.

Poikani asensi myös kaapelimodeemin paikoilleen ja laittoi nettiyhteyden toimintakuntoon.

Kaverini Roki oli parvekkeella ihmeissään kun sieltä ei ulos nähnytkään niinkuin Erkontiellä näki.

Olin heti alusta lähtien kohtelias kaikille. Tervehdin ja toimin niinkuin kohteliaat ihmiset toimivat.

Heti ensimmäisenä päivänä tuli jokin naapuri (en tiedä kirjoittamishetkelläkään nimeä) vastaan

kahden koiran kanssa ja sanoi koirilleen kohdatessaan minut "Pelottaako?". En silloin tiennyt, että

tämä oli ennusmerkkejä siitä mitä oli jatkossa tulossa. Näin jälkikäteen voin kertoa, että kyllä oli.

Olin koko ajan melko yksin. Kävin vain Rokin kanssa lenkillä ja läheisessä Sale-kaupassa. Äitini

soitteli usein. Tyttärenikin asui silloin vielä Tampreella ja lapseni käyvivät silloin tällöin.

Lääkkeitä syön normaalisti mutta kärsin edelleen unettomuudesta. Jos rahaa oli niin ostin halpaa

olutta Salesta ja siirryin käärimään sätkätupakkaa, joka tulee paljon halvemmaksi.

Eläkkeestä iso ulosotto jatkuu edelleen. Yritän hakea asumistukea, josta tulee hylkäävä päätös.

Hylkäävät päätökset tulevat myös perus- ja harkinnanvaraisesta toimeentulotukiakemuksista. Eli en

saa tukea mistään.

Yksin olen. On kuitenkin lapset ja kaverini Roki vielä.

Hiljakseen purin pienempiä tavaroita ja vaatteita paikoilleen. Ostin itse muuttopahvilaatikot; tai

oikeastaan poika ne haki ennen muuttoa Runkokadulle. Tuli halvemmaksi ostaa omat

muuttolaatikot kuin vuokrata muoviset muuttolaatikot. Ja niistä oli myöhemmin hyötyä kun Tyttäreni ja kaverinsa muuttivat omilleen Tampereelle. Tyttäreni muutti sitten vuonna 2021 Helsinkiin poikaystävänsä kanssa. Tyttäreni avopuoliso opiskeli myös aiemmin Tampereella poliisikoulussa. Hän on rehellinen poliisi.

Oli paljon valvomista jälleen kerran. Mirtatzapin menetti tehonsa, siltä se ainakin vaikutti.

kirjoittamishetkellä käytän taas Mirtatzapinia mutta pienemmällä annoksella. Pienellä

annoksella se on väsyttävä lääke, suuremmalla masennuslääke.

Illalla 10 aikaan juon vielä usein kahvia, joka ei tietenkään auta nukkumaan, mutta ei se onnistunut

ilman kahviakaan. Toinen lääkkeenikään, joka myös väsyttää ei auta uniongelmaan.

Rokin kanssa käymme usein vielä iltamyöhällä lenkillä. Jos ja kun rahaa oli sen verran, että olutta

sain ostettua, niin myös tein. Nämä rahat olivat sitten pois ruokarahoista.

Mottona oli suunnilleen "Kun juo niin nukkuu ja unohtaa ja on juoma kaverina".

Erään kerran poika on käymässä. Istuu tuolilla Roki sylissään. Yht´äkkiä poikani toteaa, että "Rokilla on pieni kyhmy vasemmassa poskessa silmän alapuolella".

Aivan äskettäin olin kertonut eräälle oudolle naiselle, jolla oli useampia pienikokoisia koiria, että

Rokilla ei ole ollut mitään sairauksia koko aikana muutakuin silmätulehdus kerran.

Kyhmy Rokin poskessa kasvaa todella nopeasti. Minulla oli niin pienet rahavarat, että en voinut

samantien varata aikaa eläinlääkärille.

Kyhmyä pitäisi eläinlääkärille näyttää ja alan olemaan epätoivoinen. Kysyn hädissäni

DanskeBankilta, jossa silloin olin asiakkaana, 500 € lainaa Rokin lääkärikäyntiä varten. En tiedä

mitä oikein ajattelin koska lainaa en tietenkään saanut kun kun eläkkeestä iso ulosotto. Helvetillinen määrä pikavippejä, joita kaikkia ei olisi saanut lain mukaan edes myöntää; Herra Isä minä olin

silloin pienellä kuntoutustuella ja minun oikeustajuni mukaan minulle olisi korkeintaan saanut

myöntää ehkä 0 – 1 isompaa pikavippiä / lainaa koronkiskureilta. Todella hyvin ovat asiansa muut

hoitaneet, ajattelen minä.

Patti kasvaa edelleen todella holtittomasti. Rokin vasen silmä menee umpeen ja eräällä kerralla

tippuu yksi hammas suusta. Hän ei pystynyt syömään enää silloin nappuloita ja ostan esimerkiksi

laktoositonta viiliä ja nakkeja ja kananugetteja.

Itse epäilen, että Rokin kyhmy saattaisi olla tulehtuneitten hampaitten aiheuttama. Patti kasvaa

kuitenkin sitä tahtia, että minun on pakko tilata eläinlääkäriaika Pirkanmaan Pieneläinklinikalta

Ylöjärveltä (?? miksi tilasin sieltä ??) vaikka minulla ei ole rahaa siihen.

Perjantaina 22.11. menemme tyttäreni ja Rokin kanssa eläinlääkäriin. Lääkäri tutkii Rokin tarkkaan

ja ei oikein vielä osaa sanoa mistä patti johtuu. Roki saa kipulääkettä ja myös toista lääkettä. Minä

huojentuneena ajattelen, että ehkä lääkkeet sitten auttavat. Kun olemme lähdössä pois kysyn, että

saisinko toimenpiteestä laskun. Se ei tietenkään käy. Minulla ei ole rahaa niin tyttäreni joutuu

maksamaan lääkärilaskun. Suoraan sanottuna minua vituttaa suuresti tämä asia. On kuitenkin

todettava, että lasteni mummu maksaa vastaavan summan minkä tyttäreni maksoi sitten

myöhemmin tyttärelleni.

Aluksi Roki ottaa lääkkeensä hyvin ilman ongelmia. Kipulääke oli nestemäinen ja toinen lääke

tablettina. Kipulääke helpottaa selvästi Rokin oloa. Muuta muutosta ei näy päivienkään kuluessa –

esimerkiksi patin koko ei pienene. Syöminen käy entistä vaikeammaksi ja itse en voi tietää

minkälaiset kivut minun rakkaalla kaverilla on. Muistan erään illan (nukkuminen oli minulle

vaikeaa, niin valvoin paljon) kun Roki hyppäsi isolle tuolille lepäämään. Meni jonkin aikaa niin

Roki nousi tuolilla seisomaan mutta ei hypännytkään niinkuin normaalisti tuolilta lattialle. Sen

sijaan hän katsoi minun päälleen pyytävästi. Tiesin heti mistä oli kyse. Ilmeisesti kivut olivat niin

hirveät, että Roki ei uskaltanut itse hypätä alas lattialle. Minä sitten nostin parhaan kaverini alas.

Koska mitään muutosta parempaan ei tapahtunut, minä soitin uudestaan samalle

eläinlääkäriasemalle siitä huolimatta vaikka ei edelleenkään rahaa ollut. Minun oli pakko auttaa

Rokia.

Perjantaina 29.11. menimme uudestaan Pirkanmaan pieneläinklinikalle tällä kertaa poikani

kanssa. Huomasin heti klinikalle saavuttuamme minkälainen taistelijasielu minun kaverini Roki oli.

Todella iso patti poskessa ja sen vuoksi vasen silmä kokonaan ummessa ja varmaan hirveät kivut.

Siitä huolimatta Roki tervehti vastaanotossa pieneläinhoitajia häntä heiluen. Sama toistui kun

menimme lääkärin huoneeseen.

Ensimmäiseksi Roki rauhoitettiin ja kun rauhoitusaine oli vaikuttanut niin poikani nosti kaverini

tutkimuspöydälle. Minä kävelin heti vastaanottohuoneeseen koska olin niin hermostunut. Taisi

mennä vain noin minuutin verran niin Tyttäreni sanoi lääkärin huoneesta, että tule Iskä tänne. Samalla

sekunnilla tiesin, että asiat ovat todella huonosti.

Lääkäri kertoi välittömästi, että myös Rokin nielu on ummessa ja kyseessä on iso kasvain. Lääkäri

sanoi myös, että suu / nielukasvaimet saattavat olla todella ärhäköitä ja että Rokilla on varmasti

kovat tuskat asian vuoksi. Myös tietenkin sen, että mitään ei ole tehtävissä, jonka tiesin heti jo

diagnoosin perusteella.

Lääkäri sanoi että Roki on nyt rauhoitettu ja saatte hetken aikaa olla yhdessä ja poistui siksi aikaa

paikalta.

Silittelin Rokia ja sanoin hänelle, että Taivaassa Roki nähdään. Silittelin vielä jonkin aikaa ja sitten

alkoi toivoton loppumaton itku.

Lääkäri nukutti tämän jälkeen kaverini ikiuneen ja Rokin sydän pysähtyi ja lääkäri totesi, että Roki

on nyt lähtenyt pois.

Oli valittavana yhteistuhkaus tai niin, että Roki olisi tuhkattu yksin. Minulla ei käytännössä ollut

varaa valita vaan otimme poikani kanssa yhteistuhkauksen koska se oli paljon halvempi. Jos

minulla olisi ollut vielä auto ja Isäni olisi ollut yhä elossa, olisi ottanut Rokin mukaani ja ajanut

Pohjanmaalle maaseudulle ja haudannut itse Rokin Isäni talon tontille.

Koska minulla ei edeleenkään rahaa ollut niin sitten vuorostaan poikani joutuu eläinlääkärilaskun

maksamaan. Vituttaa taas äärettömästi suoraan sanottuna. Mutta onneksi poikani mummu maksaa

myös pojalle myöhemmin koko summan takaisin.

Kun olemme lähdössä klinikalta, totean klinikan pieneläinhoitajille, että minulla on vain tyhjät

valjaat ja itken edelleen. Luojan kiitos poikani oli mukana.

Itken koko matkan kun tulemme takaisin Runkokadulle. Poikani jättää minut pihaan ja minä itken

edelleen ja sanoin vain, että mitä minä nyt teen ?

Poika lähtee ja oli matkalta jo ilmoittanut tyttärelleni, että Roki on kuollut. Roki oli todella tärkeä

myös lapsilleni. Tyttäreni oli tuolloin Ilmaisutaidon lukiossa Tampereella ja oli alkanut

koulussa itkemään. Tyttäreni oli ilmoittanut opettajalle mitä oli tapahtunut ja kertonut, että lähtee

loppupäiväksi kotiin. Melko pian poikani soitti minulle, että tulevat käymään molemmat vielä jos

minä vaan haluan. Tottakai halusin. Lapseni tulivat niin muistelimme aikoja yhdessä Rokin kanssa.

Ei ollut muutakuin pelkästään erittäin myönteisiä asioita meidän kaikkien kaverista. Seuraava

lauantai aamu oli suoraan sanottuna hirveä. Kun palasin lähikaupasta niin vastassa ei ollutkaan

iloista hännänheiluttajaa vaan tyhjä asunto. Tuntui kyllä helvetillisen yksinäiseltä. Siitäkin

huolimatta, että lapset kävivät suhteellisen usein kun tyttärenikin asui tällöin vielä Tampereella.

Lisäksi minulla ei silloin lauantaina ollut rahaa ostaa halpaa olutta, että olisin edes saanut nukuttua.

Mietin mitä teen kun Rokia ei enää ole. Olin jo tavallaan ajat sitten menettänyt luottamukseni

ihmisiin. Tosin Erkontien kerrostalon naapurit olivat erilaisia.

Netissä oli vielä silloin sellainen palsta kuin Apula-verkkosivut. Siellä voi myydä, ostaa, antaa ja

ilmoittaa ottavansa vastaan lemmikkejä. Ajattelin, että en halua kokoajan olla yksin ja niinpä laitoin

kyseiselle sivustolle ilmoituksen, että etsin pienikokoista seurakoiraa, jonka kanssa voin lenkkeillä

ja hänestä olisi minulle seuraa. Kerroin ilmoituksessa ensin Rokista ja sanoin myös, että olen

eläkkeellä niin minulla on runsaasti aikaa eikä lemmikin tarvitse kokoaikaa olla yksin kotosalla.

Ei mennyt kovinkaan kauan kun puhelimeni soi. Vastasin puhelimeen ja soittaja kertoi olevansa

Pirjo Majuri Turusta. Hän kertoi, että oli lukenut minun ilmoitukseni ja haluaisi antaa minulle ja

vain minulle ilmoitukseni perusteella, alle 1-vuotiaan chihuahua lemmikin kaveriksi. Sen jälkeen

hän lähetti minun puhelimeeni kuvia pikkuisesta chihuahuasta. Innostuin ja ihastuin heti samalta

istumalta ja ajattelin, että voiko tämä oikeasti tapahtua näin nopealla aikataululla.

Kerroin asiasta lapsilleni ja pyysin apua (jälleen kerran) koska minulla ei ollut autoa eikä ketään

muuta keltä apua Turusta hakemiseen olisin voinut kysyä. Lapset lupaavat hakea chihuahuan – nyt

jo tulevan kaverini, minun kanssa yhdessä.

Joulukuun alussa Ami (uuden kaverini nimi jonka entinen omistaja oli hänelle antanut) haetaan.

Asia jännitti minua kovasti koska Ami ei ollut enää ihan pentu. Mietin miten hän sopeutuu uuteen

kotiinsa.

Ajamme Turkuun lasten kanssa ja saamme Amin mukaamme. Entinen omistaja antaa Amin pedistä,

ruokakupeista, ruuista, leluista lähtien kaikki Amin tavarat meille mukaan. Kaiken vielä ilmaiseksi,

joka oli minulle kuin taivaan lahja. KIITOS PIRJO MAJURI TÄSTÄ KAIKESTA !

Ami jännittää ja tärisee takaisin Tampereelle tullessa aivan kauheasti. Menee kuitenkin auton

takapenkillä olevaan petiinsä lopulta ja nukahtaa kun rapsuttelen uutta kaveriani koko matkan ajan.

Kun pääsemme kotiin Runkokadulle, ensimmäisenä Ami merkkaa edeltäjänsä Rokin peiton, jolla

Roki tapasi aina välillä nukkua.

Tyttäreni otti Amin syliinsä kun istui nojatuolilla ja totesi vain, että "Minulla ei ole ollut ikinä näin

pientä lemmikkiä". Sanat ovat jääneet mieleeni tarkasti koska minusta tuntui niin hyvältä kun tyttäreni ajatteli, että Ami on myös hänen lemmikkinsä. Vaikka asui jo omillaan ja minä yksiössä.

Mietin, että nukun ensi alkuun Amin kanssa lattialla kaverin pedin vieressä, että hän

mahdollisimman nopeasti tottuisi uuteen kotiinsa. Aika kauan siinä tuli nukuttua. Ensin Ami pelkää

lähes kaikkea uutta ja haukkuu jokaiselle vieraalle äänelle talon rapusta tai ulkoa. Ajan mittaan

haukkuminen vähenee ja sitten loppuu kokonaan sisällä.

Siitä alkaa sitten minun ja uuden kaverini arki. Ami täyttää pian saavuttuaan Runkokadulle yhden

vuoden.

Loppu talvi ja seuraava kevät oli hiljaista elämää Amin kanssa kaksin. Eipä kuitenkaan tarvinnut

olla ypöyksin niinkuin pelkäsin. Lapset tietenkin käyvät aika-ajoin.

Seuraava erittäin tärkeä asia on, että yht'äkkiä Ilmarinen maksoi useana kuukautena koko eläkkeen.

Tästä ei tullut mitään ilmoitusta. Ulosoton kirjeitä en ole avannut sitten ulosoton alun koska asia on

niin masentavaa luettavaa. Menevät suoraan roskikseen, niinkuin todellisuudessa kuuluukin. Kun

koko eläke tuli, ajattelin , että ulosotto on lopetettu ja olin asiaan vain tyytyväinen.

Mutta kuten arvata saattaa näin ei ollutkaan. Omapostiin tuli Ilmariselta kirje, että Ilmarinen perii

takaisin "liikaa" maksetut eläkkeet, joista ulosottoa ei pidätetty.

15.3. tuli lasku, jonka loppusumma oli vajaa 3200 € !!! Millä ihmeellä minä sellaisen maksaisin ?!

Ilmeisesti kriminaalien ajatuksena oli, että minä uskon, että Ilmarinen teki kuukausia jatkuneen

"virheen". Ajatuksena, että Ilmarinen teki virheen, jonka minä maksan korkojen kera. Vannon

vaikka käsi raamatulla, että tämä on kriminaalien masinoima "operaatio". Että saisivat minut

lopullisesti kadulle myös Runkokadulta.

Minä en tietenkään pystynyt laskua maksamaan. Rahat muutenkin vähissä. Ja siitä tuli sitten

seuraus jonkin aikaa myöhemmin.

Erään kuukauden ensimmäinen arkipäivä, Ilmarinen oli pidättänyt eläkkeestäni yli 400 € ja tämän

lisäksi ulosotto. Miten ihmeessä olisin pärjännyt ?! EN MITENKÄÄN. Minun yksiöni pelkkä

vuokra on 607 € / kk ja sekin on noussut noin 100 eurolla neljässä vuodessa !! Ainoana

tarkoituksena KAIKELLA TÄLLÄ DOKUMENTISSA EDELLÄ KERROTUSSA JA

JÄLJEMPÄNÄ TULEVASSA ON OLLUT TEHDÄ MINUN ELÄMÄNI

MAHDOTTOMAKSI !

Olin silloin kun tämä asia minulle selvisi jo todella huonossa kunnossa monien somaattisten

ongelmieni ja toivottomien jalkojeni takia. En kertakaikkiaan jaksanut aloittaa taistelua tätäkään epäoikeudenmukaisuutta vastaan kuin vasta sitten myöhempänä ajankohtana kun olin TAYSsissa hoidettavana 4 viikkoa monien terveysongelmieni vuoksi. Alla liitettynä tekstejä tästä Ilmarista vastaan aloittamastani taistelusta. TÄSSÄ YHTEYDESSÄ ON TODETTAVA, ETTÄ SYY EI OLE ILMARISEN, VAAN KRIMINAALITAHOJEN JOTKA PAKOTTIVAT MYÖS ILMARISEN TOIMIMAAN MINUAVASTAAN. USKON, ETTÄ ILMARINEN ITSE EI NÄIN OLISI MISSÄÄN TAPAUKSESSA HALUNNUT TOIMIA !!!

Alle liitettynä teksti Ilmarisen 15.3. lähettämästä kirjeestä:

PÄÄTÖS

Henkilötunnus XXXXXXXX Päätös annettu 15.03.2024

Päätös postitettu 15.03.2024

LIIKAA MAKSETUN ELÄKKEEN TAKAISINPERINTÄ

Perimme takaisin aiheettomasti maksetun eläkkeen yhteensä bruttona

3.189,14 euroa (TyEL 126 §),

Tämä päätös on täytäntöönpanokelpoinen ilman eri tuomiota tai päätöstä (TyEL 136 §).

Muutoksenhakuohje on päätöksen liitteenä.

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö

Ilmarinen

Käsittelijä Tarja Manni 010 284 2476 ma–pe klo 9–15 tai

elakemaksu.takaisinperintatiimi@ilmarinen.fi

Ilmarinen • Porkkalankatu 1, Helsinki • 00018 Ilmarinen

Asiakaspalvelu 010 195 000 (matkapuhelinmaksu/paikallisverkkomaksu)

Y-tunnus 0107638-1 • www.ilmarinen.fi

VIITALA, JARKKO JUHANI

RUNKOKATU 8 D 31

33340 TAMPERE

PÄÄTÖS

VIITALA, JARKKO JUHANI

AIHEETTOMASTI MAKSETTU ETUUS

Erittely takaisinperittävästä määrästä

Aika Brutto Veronpidätys Netto

01.11.2023 – 31.12.2023 1.548,08 € 317,36 € 1.230,72 €

01.01.2024 – 29.02.2024 1.641,06 € 336,42 € 1.304,64 €

01.11.2023 – 29.02.2024 3.189,14 € 653,78 € 2.535,36 €

Perittävä määrä 01.11.2023 – 31.12.2023 muuttuu 15.04.2024 alkaen

bruttomääräiseksi,

koska kyseisen vuoden verotus valmistuu kuluvan vuoden huhtikuun

aikana.

Pankkiyhteystieto

Pyydämme sinua ystävällisesti palauttamaan aiheettomasti maksetun etuuden

nettosumman 2.535,36 euroa tilillemme:

IBAN-tili FI89 5000 0120 0262 31

BIC OKOYFIHH

Viite 00003000016237800006

Mikäli et pysty palauttamaan koko summaa kerralla ja haluat sopia

takaisinmaksusuunnitelmasta,

asiaasi Ilmarisessa hoitaa Eläkkeiden takaisinperintätiimi

010 284 2476 tai elakemaksu.takaisinperintatiimi@ilmarinen.fi

Ystävällisin terveisin

Ilmarinen

Eläkemaksu

Ilmarisen ensimmäinen vastaus kysymykseeni ei pidä sisällään mitään uutta mikä ei olisi minulla jo

tiedossa.

Sen jälkeen lähetin toisen selvityspyynnön Ilmariselle, johon ei ikinä tullut vastusta.

Alla mitä lähetin:

Ensinnäkin on todettava, että minä olen työskennellyt IT-alalla ja poikani

opiskelee TTYllä Tietotekniikan koulutusohjelmassa ohjelmistotekniikkaa. Me molemmat tiedämme aika tavalla siitä miten tietojärjerjestelmät TOIMIVAT erilaisissa yrityksissä. Siis tiedämme.

Miksi Ilmarinen valehtelee meille ? Siis jälleen kerran tiedämme, että kyseessä

on 100%nen valhe.

Siis käsittääkseni Ilmarisen tietojärjestelmä ulosoton vapakuukauden osalta

toimii siten, että virkailija merkitsee Ilmarisen tietojärjestelmään tietyn kuukauden

vapaakuukaudeksi JA TÄMÄN JÄLKEEN ULOSOTTO JATKUU AIVAN NORMAALISTI TIETOJÄRJESTELMÄN HOITAESSA ASIAN.

Vai väittääkö Ilmarinen (siis käsittääkseni joku ihminen ei robotti), että

kaikkien ulosotossa olevien Ilmarisen asiakkaiden vapaakuukausien (2 vuodessa) ja ulosoton loppumisen muistaminen on Ilmarisen virkailijoiden MUISTIN VARASSA ??? Samaten eläkkeen loppuminen, liikaa työskentely eläkkeen rinnalla, ihmisen kuolema, ihminen palaa kokopäivätyöhön ja eläke jää tietyksi ajaksi “sivuun” jne. jne.

Jos Ilmarinen näin minun tapauksen kyseessä ollen väittää, niin ystävällisesti

pyysin, että lisäätte selvitykseen kyseisen virkailijan nimen ja ajankohdan kuka vapaakuukauden

tietojärjestelmään ylöskirjasi. Ja samalla tavalla virkailijan nimen, jonka vastuulla oli merkitä,

että ulosotto loppuu taas heti saman kuukauden (lokakuun) lopussa. Siis “Herra Isä” voisi ajatella,

että jos kerran kaikki on virkailijoiden muistin varassa, niin merkittäisiin samalla kertaa sekä

ulosoton vapaakuukauden alku- ja loppu päivämäärät. Uusin myös nämä pyyntöni. Olen aivan varma, että jokainen virkailija kirjautuu Ilmarisen järjestelmään omalla tunnuksellaan ja kaikesta jää

tietojärjestelmän “lokitietoihin” merkintä – kuka teki ja mitä.

SIIS OIKEASTI PIDÄTTEKÖ MINUA AIVAN TYHMÄNÄ ??? MAKSETTIIN LIIKAA 4

KUUKAUTTA “KUN JOKU IHMINEN UNOHTI” !!!

NO TÄSTÄ MYÖS MATEMAATIKKO KUN OLEN, NIIN VOISIN SUORASTAAN

LOOGISESTI PÄÄTELLÄ, ETTÄ ILMARISELLA ON NÄITÄ NS. “UNOHTAMISJUTTUJA”

NIIN PALJON, ETTÄ SE PELKÄSTÄÄN TYÖLLISTÄÄ PATALJOONAN VERRAN

VIRKAILIJOITA. MIKÄ OLI TODISTETTAVA. SUOMESSA ON ULOSOTOSSA N. 400 000

IHMISTÄ, NIIN VARMASTI MYÖS NÄISTÄ JOKUNEN ON ILMARISEN ASIAKKAANA. JA

VAIKKA EI NIITÄ AIVAN ÄÄRETÖNTÄ LÄHESTYEN OLISIKKAAN NIIN TÄLLÄINEN

ASIA EI VOI OLLA IHMISEN MUISTIN VARASSA. NYKYÄÄN OHJATAAN

YDINVOIMALAITOKSIA TURVALLISESTI SOVELLETUN TIETOTEKNIIKAN AVULLA –

SIELLÄKIN ON VARMAAN KAIKKI IHMISEN MUISTIN VARASSA.

Pyysin perusteellista sselvitystä ja lähes kaikki oli sellaista tietoa minkä

olisin itse voinutverkkopankin tiliotteista / tilitapahtumista löytää. SIIS UUSIN PYYNTÖNI NIILTÄ OSIN KUN TULEE TÄSSÄ YLÖSKIRJAUKSESSA.

Pyydän nöyrimmin selvitystä – en selitystä enkä sellaista tietoa, joka minulla

jo on.

26.8.24 n. klo 14:52 asiakaspuhelussa , jotka Ilmarinen nauhoittaa, virkailija

yksiselitteisesti totesi, että kyseessä on Ilmarisen tekemä virhe. Ilmeisesti on niin, että Ilmarinen EI

ole vastuussa millään tavalla tekemistään virheistä. Näin minä asian kaiken tämän selittelyn jälkeen

tulkitsen. Minä olen Ilmarisen asiakas – en käsittääkseni painolasti. Vai onko myös niin, että

Ilmarisen mielestä “asiakkaat eivät muuta tee kuin likaavat Ilmarisen lattiat”. Lähes suora lainaus

erään viisaan yritysten hallitusten puheenjohtajan suusta. Onko virkailija todennut ko.

puhelussa, että kyseessä on ainoastaan Ilmarisen tekemä virhe ? Uusin myös tämän pyyntöni ja haluan sen selvästi kirjattavan perusteelliseen uuteen selvitykseen. Lisäksi haluaisin ko. puhelun nauhoitteen, joka käsittääkseni on esim. mp3, wav, wma, RealAudio, RealMedia tmvs. ääniformaatti. Tämän tiedoston voi lähettää

suoraan sähköpostiini jarkkojxxx@gmail.com. Tämä on minun oikeusturvani

kannalta tärkeää.

Tälläisiin asioihin tarvitsee Ilmarisen IT-asiantuntijan apua. Se ei onnistu

eläkeasioita hoitavalta virkailijalta.

Ilmarisen käyttämä tietojärjestelmä eläkeasiakkaiden tietojen hallintaan. Pyysin

jo aiemmin, että Ilmarinen yksityiskohtaisesti kertoo, miten esim. nämä ulosoton vapaakuuukaudet

Ilmarisen järjestelmään kirjataan. Uusin myös tämän pyyntöni.

Päivämäärät Ilmarisen ensimmäisessä selittelyssä. Minulle voi asettaa

kaikenlaisia päivämääriä, mutta nyt on valitettavasti niin minun oikeustajuni mukaan, että joka virheen tekee myös maksaa siitä.

Olen kesän 2023 saakka taistellut terveysongelmien kanssa. Tällä hetkellä olen

ollut yli kolme viikkoa sairaalahoidossa ja olen aika tietämätön jatkosta ja tulevaisuudesta.

En itse oikein jaksaisi taistella mielestäni ja oikeustajuni mukaan

päivänselvästä asiasta. Mutta aion jatkaa niin kauan, että saan haluamani selvityksen ja saan toimittaa oikeata tietoa sitten eteenpäin.

Alla olevat siniset tekstiotteet on Ilmarisen ensimmäisestä ns. selvityksestä.

Olemme 26.01.2024 vastaanottaneet 17.01.2024 päivätyn selvityspyynnön

ulosottolaitokselta maksukiellon noudattamatta jättämisestä, jolloin olemme huomanneet pidätyksen

poisjäämisen eläkkeestäsi.

Jos tämä selvityspyyntö on tullut sähköisenä, niin haluan siitä kopion samalla

tavalla toimitettavaksi kuin tämä ensimmäinen selitys. Jos ulosoton selvityspyyntö on tullut kirjeenä, niin haluan että se

kopiokoneella kopioidaan PDF-formaattiin ja toimitetaan minulle kuten

edellisessä lauseessa totesin.

Ilmarisen takaisinperintäpäätös perustuu työntekijän eläkelain (395/2006) 126

§:n 1 momenttiin ja Ilmarista velvoittavaan lainkohtaan ”Jos eläkettä on maksettu enemmän kuin mihin sen saajalla on oikeus, eläkelaitoksen on perittävä aiheettomasti maksettu eläke takaisin”.

Työntekijän eläkelain 127 §:n mukaan ”Eläkelaitos voi periä aiheettomasti

maksamansa eläkkeen myös kuittaamalla sen vastaisuudessa maksettavista eläke-eristä. Ilman

eläkkeensaajan suostumusta kulloinkin maksettavasta eläke-erästä saa vähentää enintään

kuudesosan siitä eläkeerän osasta, joka jää jäljelle sen jälkeen, kun eläke-erästä on toimitettu

ennakkoperintälain (1118/1996) mukainen ennakonpidätys.”

En vajavaisilla tiedoillani löytänyt FINLEX-verkkosivuilta “Työntekijän

eläkelaki (395/2006)”kyseisiä pykäliä. Jos tahtoa ja halua on kertokaa, millä haulla

löydän ko. Pykälät verkko-osoitteesta www.finlex.fi.

Lopuksi totean seuraavaa. Jään odottamaan erittäin perusteellista selvitystä

kaikista niistä asioista, jotka on tässä ja aiemmissa samaan aiheeseen liittyvissä viesteissä pyytänyt.

Kiitos.

Jarkko

Kaikki tämä siksi, että minun ilmeisesti tulisi tappaa itseni etten jatkuvasti kohtaisi tätä

PERKELEEN MIELIVALTAA !!??

Sitten takaisin minun ja Amin "normaaliin" arkeen.

Pikkukaverin kanssa aina yksi pidempi lenkki aamuisin. Sen jälkeen vielä pari

lyhyempää lenkkiä loppupäivän aikana. Ami on oikein kiltti ja oppivainen kaveri. Paljon seuraa on

hänestä minulle.

Todella iso ulosotto jatkuu ja sen vuoksi äitini alkaa auttamaan minua taloudellisesti. Minun

oikeudentajuni mukaan tuki pitäisi saada sieltä mistä sen lain mukaan pitäisi tulla. Sosiaalitoimesta. Täytyy pitää mielessä, että pelkkä vuokrani oli 607 € / kk. Sosiaalisissa tuissa sama meno siis jatkuu. Todellisuudessa minua alettiin häätämään kodistani jo kesän 2004 alussa, eli käytännössä olen ollut ilman tukia koko sen ajan kun lapset olivat alaikäisiä ja siitä vielä syyskuuhun 2024 jolloin sain ensimmäiset tuet Tampereen kaupungin sosiaalitoimesta kolmen ilmaisen siivoukerran muodossa.

Kun saan taloudellista tukea niin usein haen Alkosta halvimman punaviinipullon ja ostan myös

kaksi olutta. Lääkitsen alkoholilla unettomuutta, yksinäisyyttä ja

muita ongelmia, jotka vain tuntuvat lisääntyvät ja kasaantuvan. Tuntuu, että ikinä enää elämässäni

ei ole toivoa paremmasta.

Lapset onneksi käyvät aina välillä.

Tyttäreni ylioppilas kirjoitusten jälkeen sinä päivänä kun hän saa kokeiden tulokset lapset

tulevat luokseni syömään.

Ostan Tyttärelleni lahjaksi hopeiset korvakorut, kortin ja kuohuviinipullon. Ruuaksi tein kalakeittoa ja täytettyjä paprikoita. Vaikka itse sanonkin niin olen aika hyvä kokki ja osaan tehdä monenlaista

ruokaa. En ikinä osta valmisruokia vaan teen itse aina ruuan. Tapana on tehdä isoja annoksia

kerrallaan edullista perusruokaa niin, että annoksia tulee moneksi päiväksi. Syön lämpimän ruuan

kerran päivässä.

Molemmat lapset pitivät ruuistani ja ovat aina pitäneet silloinkin kun me kolme asuimme yhdessä

vuodesta 2005 vuoteen 2019. Tein aina hyvää ruokaa vaikka siihen ei ikinä varaa ollutkaan. Pyrin

aina lapsille kokatessani noudattamaan lautasmallia, että he saisivat monipuolista ja hyvää ruokaa.

Seuraava kesä alkoi periaatteessa melko hyvin. Usein kesällä ostin vakioksi muodostuneet

punaviinipullon ja kaksi olutta. Kuuntelin musiikkia YouTubesta ja lauleskelinkin joskus.

Ulkona istuimme naapurien kanssa ja olivat aluksi olevinaan "kavereita". Sain naapureilta myös

tv:n ja puhelimen kun ostivat itselleen uusia. Oma tv:ni oli rikki ja minulla oli ikivanha

näppäinpuhelin. Tv:n meinaan palauttaa mutta kännykästä on jo lasi rikki niin sitä en. Kiitos EI kiitos kaiken Haukiluomassa kokemani jälkeen jonka näin jälkikäteen ymmärrän. Joskus kutsuttiin jopa kylään ja erään kerran yksi naapuri toi myös ruokaa.

En tiedä mikä sitten yht´äkkiä tavallaan muutti kaiken. Alkoi kuulua kaikuja Ylöjärven

Metsäkylästä. Kuulin kaikenlaisia vastaavia kommentteja mitä silloin 2004 Metsäkylässä ja niitä

kuului siihen saakka kun tapahtui INTERVENTIO, josta jäljempänä samassa osiossa.

Esimerkiksi parvekkeella istuessani Amin kanssa tupakoimassa. Lisäksi minulle syljeskeltiin ja osoitettiin muuten mieltä.

Listasin alle muutamia kommentteja kyseisen kesän ajalta ja sen jälkeen. Valitettavasti kaikkia en

voi muistaa. Ihmetystä tässä herättää, että Nokialla Koskenmäessä ja Ylöjärvellä Erkontiellä

naapurit kohtelivat minua ystävällisesti ja kohteliaasti. Metsäkylässä ja Haukiluomassa kaikki oli

aivan toisin.

Esimerkkejä kuulistani kommenteista:

Olin kertomassa Nokialla ilmaiseksi myymästäni Honda XX 1100-merkkisestä moottoripyörästä.

Vilpittömästi yritin kertoa, että kuinka mahtava kyseinen moottoripyörä oli ja että aioin säästää sen

pojalleni. Istuin ulkona muiden naapurien kanssa tuolloin niin kun moottoripyörän nimen

mainitsin niin eräs miespuolinen naapuri totesi samantien, että "Kanna se tuolisi tuonne nurkan

taakse", tarkoittaen minua ja tuoliani. Mitä helvettiä voisin sanoa ?!

Eräs miespuolinen naapuri, joka asuu samassa rapussa kolmannessa kerroksessa ja jota kutsun

"kaljupääksi" sanoi "Huumehörhöistä tehdään vain sankareita" jälleen kerran istuessamme kesällä

"naapurien" kanssa ulkona.

Miespuolinen naapuri nimeltään Yrjö totesi minulle kun istuin tupakalla kesäiltana ulkona kun

parvekkeet olivat vielä remontin alla, että "Mustalaisten koira on täällä vapaana".

Naapuri nimeltä Teuvo tuli lähikaupasta olut laatikon kanssa ja sanoi minulle, että "Mustalaiset

myivät minulle Sandellsin kaljaa".

Sandels on muuten suomalaisen Olvi-panimon olutmerkki. Nimi viittaa ruotsalaiseen sotamarsalkkaan ja kreiviin Johan August Sandelsiin (1764–1831), jonka kasvot on kuvattu oluen etiketissä.

Minä en ainakaan olutta ole koskaan myynyt – edes ruotsissa ?!

"Hukkapalaksi" (koska on erittäin lyhyt ja isomahainen) nimeämäni tuli minua vastaan kun

lähdimme Amin kanssa lenkille käsissään kaksi öljykanisteria ja totesi Amille "Tule Ami

haistelemaan näitä".

Jälleen "hukkapalan" kommentti. Olin Norjassa moottoripyörällä kesälomamatkalla ja kaaduin jne

jne ja tuijotti minua hymy huulillaan. En tiedä tarkoittiko mitä ? Hohhoijaa voisin sanoa.

"Kaljupään" seuraava kommentti (ajaa ilmeisesti "jokamiesluokassa" "rallia" eikä juuri muusta osaa

puhua). "Tein siinä remonttia ja kaaadoin vahingossa bensiiniä kuumalle koneelle ja se

höyrystyi.....jne....".

Meidän asuntoyhtiön AS Oy Sävykallion hallituksen puheenjohtajan vaimon kommentti

seuraavaksi. Istuin parvekkeella tupakoimassa niin hän pysähtyi parvekkeen alaikkunan eteen

lastensa ja rattaiden kanssa ja totesi kuuluvalla äänellä muka lapselleen "Älä ota sitä keltaista se on

myrkyllinen". Keltaista ? Myrkyllinen ?

Muutamia yläkerran naapurien kommentteja:

“Tapa ittes, ketä kiinnostaa.”

“Hirtä ittes, tullaan potkaisemaan tuolikin jalkojen alta.”

“Et oo Anti-Kristus.”

“Et oo pedofiili.”

“Eläke viedään, asunto viedään, lääkkeet viedään ja tökätään sut katuojaan ja siellä vingut kuin sika. Roskiksetkin viedään, että et voi niissä nukkua.”

“Pedot lopettaa ihan kohta ja sitten on fiilis korkealla.”

“Ami viedään sulta.”

“Meinaatko, että vielä on tilillä rahaa ?”

“Meinaatko saada lääkkeet ?”

“Et oo täpinä-Mikko.”

Nämä kommentit ja paljon muita ainakin miljoonaan kertaan.

Tämän kommentin kuulin AS Oy Sävykallion huoltoyhtiön Lännen kiinteistöhuollon huoltomiehen

suusta, vähän ennen kun tapahtui INTERVENTIOKSI nimeämäni tapahtuma, josta jäljempänä tässä

osiossa. Olin todella huonossa kunnossa silloin. Käytännössä jalaton ja liikuin sisälläkin todella

huonosti vaikka tukea seinistä ja huonekaluista sai. Lisäksi kaikki muut somaattiset ongelmat.

Asunto oli ollut pitkään siivoamatta kun en kertakaikkiaan pystynyt siivoamaan. Lisäksi WC-pönttö

oli mennyt tukkoon juuri sattumalta vähän ennen kun jouduin kokoajan käymään WCssä istumassa.

Usein monta kertaa päivässä ja tuli myös veristä ulostetta. Syytä siihen en tiedä koska en ole

lääkäri. Tästä syystä jouduin käyttämään pyykihuoneen WCtä. En asunnon siivottomuuden vuoksi

kehdannut päästää ketää sisälle. Uskoin vain, että jalat paranee kyllä ja pystyn asunnon siivota ja

laittaa kuntoon. Näin ei käynyt.

Eräänä päivänä istuin taas parvekkeella tupakoimassa, niin Lännen kiinteistöhuollon huoltomiehiä

tuli pavekkeen alaikkunan eteen ja yksi heistä sanoi minulle, että "Tullaan sitten poliisien kanssa".

Näin myös tapahtui, joka selviää myös kohdassa INTERVENTIO.

Liekö sillä asialla tähän kaikkeen MITÄÄN VAIKUTUSTA, että olin kirjoittanut tätä dokumenttia

tässä vaiheessa ja melko pitkälle ?!

TÄHÄN KOHTAAN ON SANOTTAVA, ETTÄ KUKAAN KOMMENTOIJISTA EI TUNNE

MINUA IHMISENÄ MILLÄÄN TAVALLA.

Yksi kommentti, joka tapahtui vasta Yliopistollisesta keskussairaalasta päästyäni täytyy myös

kirjata tähän.

Olimme tulossa Amin kanssa kävelyltä. Minä rollaattorin kanssa tietenkin niinkuin aina nykyisin.

Ulkona oli metsuri kaatamassa puita. Tullessamme hänen kohdalleen kun hän heitteli pilkkomiansa

puita peräkärryn lavalle, hän sanoi minulle "Siinä on vähän koiralle keppejä". Olivat isoja

puupölkkyjä suorastaan. Eli kommentti oli tarkoitettu yksinomaan ja vain minulle. Koiraksi ovat

kutsuneet monet muutkin. Esimerkiksi edellä kertomani seurakunnan Diakoni.

Minä vastasin metsurille, että "Koirat tekee keppejä", jolloin hänen hymynsä kyllä hyytyi ja poistui

heti paikalta. Nyt on todettava, että enää en jää vain sanattomaksi ja ole hiljaa kun joku käyttää

sanallista väkivaltaa. Olen oppinut pitämään puoleni koska en ansaitse tälläistä jatkuvaa törkeää

sanallista väkivaltaa.

Aiemmin kotona, töissä ja missä tahansa, minä olin aina vain hiljaa ja "nieleskelin" kaiken

vääryyden. EN KOSKAAN ENÄÄ !!!

Yli 20 vuotta jatkunut panettelu väärin perustein ja monien lakien rikkominen toimissa, joiden

yksinomaisena tarkoituksena on ollut saattaa minut pois "päiviltä". En tule tätä koskaan

hyväksymään ja jatkan hautaan asti taistelua. Jokaisesta laittomasta teosta minua kohtaan,

rangaistus, jonka laki ankarimmin kustakin rikoksesta määrää jokaiselle taholle.

Kaikkein järkyttävintä on minusta se, että minua hakataan Yliopistollisessa Keskussairaalassa ja

kaikki nämä yli 20 vuotta toistuneet skitsoamiset kuulen myös siellä koko sen neljän viikon ajan,

jonka olen hoidettavana. Tästä jäljempänä.

Jokainen yksityinen ihminen, jokainen yritys ja jokainen taho, joka tähän minun jatkuvaan

nöyryyttämiseen on osallistunut pitäisi määrätä pakkohoitoon.

Kaikkien kuulemieni kommenttien jälkeen minun hyvä mieleni oli kadonnut. Ajattelin, että

kokeilen musiikilla, jota kuuntelin YouTubesta kokoajan. Jos soitin kappaleita mitkä eivät minun ns.

"naapuri-yleisölle" sopineet laisinkaan, niin kun menimme Amin kanssa ulos kaikki olivat

kadonneet. Jos taas toisinpäin; musiikki, joka "yleisölle" sopi ja oli mieluista, niin kyllä löytyi taas

kavereita. Totuus ei ole yli kahteenkymmeneen vuoteen kelvannut kellekkään !

Jonkin aikaa tämän jälkeen alkoi yskiminen ja syljeskely minun parvekkeeni kohdalla ja kun olin

Amin kanssa ulkona. Aivan uskomatonta porukkaa. Ilmeisesti kaikilla tupakkayskä niinkuin minulla se alkoi jossain kohtaa kun asuin vielä Erkontiellä. Kukaan ei Erkontiellä syljeskellyt, yskinyt, skitsonnut typerillä väärillä asioilla eikä mitään muutakaan. Kaikki olivat siellä oikein ystävällisiä minulle.

Mietin vain yksikseni, että kuka tämän asian on liikkeelle laittanut ? Myös Haukiluomassa. EX ja rikoskumppanit taas liikkeelläkö ? En ollut tässäkään kohtaa ollut vuosiin missään tekemisissä hänen kanssaan. Suoraan sanottuna ei voisi vähempää kiinnostaa, ajattelin.

Myöhemmin taas huomasin että EX Muranen-Aaltonen ei koskaan jätä rauhaan. Olin juonut alkoholia ja viestittelin lasten kanssa. Sanoin viestittelyn jossain kohdassa, että

parempi olisi jos kuolisin pois. Myönnän, että se oli väärin tehty ja ajattelematonta minulta.

Viestittää se lapsille. Mutta kenelle muulle sen olisin tehnyt ? Olin aina yksin ja yritin jo

Erkontiellä säälittävällä tavallaa lopettaa itseni. Mitäs sitten tapahtui ? Puhelimeeni suorastaan tulvi

viestejä EX:ltä. Ajattelin vain, että ei perkele kuulu sinulle minun ja lasten väliset asiat. Lapset

olivat aikuisia jo. En lukenut ainuttakaan viestiä vaan poistin kaikki tekstiviestit heti. Tiesin

vanhastaan sen, että jos yhteenkin viestiin vastaan, niin EX:n suunnasta tekstiviestejä tulee

"loputtomiin". Ainoa tunne EX:ää kohtaan oli silloin ja on kuolemaani saakka pelkkä VIHA.

Eräänä päivänä menin pyykkitupaan hakemaan pesussa olleita pyykkejäni. Pyykkihuoneessa oli

omat varauskirjat pyykkivuorojen varausta varten. Pöydällä oli kuitenkin yksi ikivanha revitty

kalenterin sivu, josta – kuinka ollakkaan – oli ympyröity "Marian ilmestymispäivä". Mitäs se rakas

Isäni sanoikaan vuonna 2004 uudenvuoden aikaan Ylöjärven Metsäkylässä kun EX raivopää

repi meidän valokuvia keittiön lattialla. No, Isäni sanoi "Sä et sitten perkeles lähde kotuas

mihinkää". Minua oli jo edeltävän kesän alusta saakka "savustettu" pois kodistani. Kun Isäni sanoi

mitä sanoi niin eräs päivä vain satuin näkemään kalenterissa "Marian ilmestymispäivän" ja

ympyröin sen. Mitä helevettiä ? EX:än kaikki temppuilut sitä ennen kesän 2004 alusta

lähtien ? Oli milloin Olli Rahnasto kuva poikani kaapin ovessa. Parittomia sukkia ympäri ämpäri.

EX yritti kaikin tavoin ilmaista minulle että painu vittuun täältä ! Minä teen yhden asian ja

kuulen siitä vielä tässä vaiheessakin yli 15 vuoden jälkeen ! JA MIKÄ USKOMATTOMINTA,

NIIN TÄMÄ ASIA TOISTUU TAAS KUN MINUT HENKISEN VÄKIVALLAN TURVIN

MUILUUTETAAN YLIOPISTOLLISEN KESKUSSAIRAALAN ACUTAAN ! KAIKKI SAMAT

SKITSOOMISET KUULEN HETI ACUTASSA LEVÄTESSÄNI SAIRAALAVUOTEELLA KUN

MINULLE TEHTIIN KOKEITA. EIKÄ LOPPUNUT SIIHENKÄÄN ! SAMA PERKELEEN

SKITSOOMINEN JATKUU OSASTOLLA OLLESSANI NIIN KOKO 4 VIIKON AJAN !

SAATANAN AIVOTTOMAT IMBESILLIT ! YLI KAKSIKYMMENTÄ VUOTTA

KALENTERISTA YMPYRÖIMISEN JÄLKEEN ! MISSÄ OLEN OLLUT SINÄ AIKANA ? EN

YHTÄÄN MISSÄÄN ! TODELLINEN MARIAN ILMESTYMISPÄIVÄ ON 6.5.2001 KUN TYTTÄRENI SYNTYI ! ANNOIN TYTTÄRELLENI ERITTÄIN PALJON RAKASTAMANI JA IHAILEMANI LEMPI-MUMMUN JA AINI-MUMMUN TOISEN NIMEN.

PERKELEEN TYPERYKSET !

MITÄS EX:ÄN "HOIDOISTA" ON HÄNELLE SANOTTU ? NIITÄ ON OLLUT

HERVANNASTA LÄHTIEN KUN SINNE OPISKELEMAAN MUUTIN. JA VARMAAN KOKO

SEN AJAN KUN OLI ARMEIJASSA VAJAAN VUODEN. SEINÄJOKI TÄYNNÄ "HOITOJA".

TUO ANTAA KAIKILLE, KUULIN AIKOINANI ERÄÄN SEINÄJOKELAISEN NUOREN

MIEHEN SANOVAN KUN ISTUIMME AUTOSSA KAVERINI KANSSA. HÄN TARKOITTI

EX MURANEN-AALTOSTA.

TUHLASIN ELÄMÄNI PARHAAT VUODET NAUTAAN. TEIN SAMAN VIRHEEN KUIN

ISÄNI TEKI. KADUN SITÄ KOKO LOPPUELÄMÄNI !

ONNEKSI MINULLA ON KUITENKIN RAKKAAT LAPSENI !

Tästä lähtien olin lähinnä kaksistaan Amin kanssa. Lapset kävivät aina joskus ja minulla oli tapana,

että tein heille ruuat ja muut.

Elämä on tälläistä kun ihmiset tuijottavat vain omaan "napaansa", totuudesta välittämättä. Koko

vitun paska minulle entinen isänmaa suomi, vastaan minä ja pikkukaverini. Helvetin pinokkiot.

Minun uniongelmat eivät taas ota loppuakseen. Otan yhteyden Tesoman terveysasemalle ja menen

lääkäriin asian vuoksi. Lääkärin määräyksestä kokeillaan kahta väsyttävää lääkettä. Toinen on

Ketipinor ja toisen nimeä en enää kirjoitushetkellä muista. Kummastakaan ei ollut yhtään mitään

apua. En osaa sanoa kun en ole lääkäri, että olivatko kokeilujaksot liian lyhyitä ? Saattaa kestää

kaksikin viikkoa ennenkuin uusi lääke alkaa tehota.

Uniongelmat siis jatkuu. Lääkitsen sitä edelleen alkoholilla ja monia muita asioita. On pullo

"ystävänä" kun ketään muuta ei ole.

Juomisen haittapuolena on jatkuva WCssä käynti öisin. Tästä aiheutuu se, että väsymys kasvaa ja

kasvaa ajanmittaan. Ollen jo lopulta lähes uuvuttava. Haukuttelua ja uupumista kaiket päivät etkä

siltikään saa nukuttua ilman alkoholia.

Lapset käyvät aina silloin tällöin. Siivoan ja teen ruuat aina. Jalat ovat vielä ihan kunnossa. Tyttäreni on muuttanut jo Helsinkiin poikaystävänsä kanssa.

Pikkukaveri Amin kanssa käydään lenkillä useamman kerran päivässä.

Ihmisiä ei paljonkaan ulkona näy. On hyvin yksinäistä mutta onneksi on Ami. Siitä kiitän Luojaani.

Äitini soittaa monta kertaa päivässä. En oikein välillä jaksa sitä.

Törkeän iso ulosotto jatkuu. Ulosotosta saa kaksi vapaakuukautta per vuosi. Näinä kuukausina ostan

sellaisia kalliimpia asioita mitä tarvitsen.

Syön tietenkin lääkkeeni ja haen aina uudet Tesoman apteekista kun tarve on.

Seuraava tärkeä asia on käynnit TAYSsin riippuvuuspoliklinikalla. Tupakka ja nyt raakaa

Koskenkorvaa kuluu tässä vaiheessa aivan liikaa. Tiesin kyllä itse, että sitä ei terveys ja sisäelimet

loputtomiin kestä. Mutta ajattelin, että mitä väliä sillä enää on. Tapan itseni viinalla.

Tammikuussa 2022 on ensimmäinen käyntini poliklinikalla. Tärkein syy käyntiini on, että tarvitsen

B-lausunnon KELAa varten lääkeitten erityiskorvattavuusoikeuden pian loppuessa.

Lääkkeiden erityiskorvattavuus myönnettiin sitten lääkärin tekemän B-lusunnon perusteella

23.2.2022. Tietenkin söin lääkkeeni, mutta unettomuuden hoitoon määrätty Mirtatzapin ei tehoa

edelleenkään. Saan nukuttua hyvin lyhyitä yöunia vain.

Tässä välissä ei oikeastaan mitään merkittävää tapahdu. Olemme Amin kanssa aina kaksistaan ja

ystäviä ei ole vaan kaikki "kiertävät kaukaa".

Ihmiset syljeskelee, yskii ja esittävät typeriä kommenttejansa parvekkeeni edessä kun olen

tupakalla.

Sitten siirrytään kesän 2023 alkuun. Jalkani alkavat oireilla voimattomuutta ja ovat usein puutuneet.

Luultavasti paljon muitakin somaattisia ongelmia on jo tässä vaiheessa. Mutta Pohojanmaalta ku o

kotoosin nii menöö lääkärihin vasta pää kainalos. Tämä on aivan väärin ajateltu tajuan nyt

kirjoittamishetkellä. Olisi pitänyt mennä lääkäriin heti kun ensimmäiset oireet jaloissa ilmenivät. En

vain mennyt ja siinäkin suhteessä olin ja toimin niinkuin Isäni aikoinaan.

Tapasin käydä aina bussilla Tesoman S-marketissa ruoka-ostoksilla ja tietenkin Alkossa

hakemassa viinaa. En muuten siihen olisi pystynyt kun ulosotto oli niin törkeän iso mutta kun äitini

auttoi taloudellisesti niin pystyin.

Jalkojen tila huononi kokoajan melko nopeasti. Kävelystä alkoi tulla huteraa ja erittäin hankalaa.

Heinäkuun 24. 2023 lähdin taas Tesomalle kauppaan. Tajusin jo lähtiessäni, että jalkojeni kunto on

todella huono.

Otin aina kaupassa kauppakärryt ja kun S-marketista lähdin ja päästin kauppakärryistä irti, niin

tajusin samalla sekunnilla, että tämä kauppamatka ei tule päättymään onnellisesti. Pystyin kävellä

vielä Tesomankadun yli Westerin kauppakeskuksen rakennuksessa sijaitsevan kirjaston eteen. Sitten

jaloistani katosivat käytännössä kaikki voimat. Jalat ensiksi alkoivat täristä ja sen jälkeen olivat

kuin "kumia". Kaaduin kontalleni kirjaston eteen. Olin aika hädissäni kun tajusin, että en ikinä tule

omin avuin tästä ylös pääsemään.

Alla olevassa viestinvaihdossa kohdassa TÄSSÄ VIESTISSÄ SELITÄN KAATUMISENI TESOMALLA kerron kaatumiseni tesomalla ja sitä seuranneen pankkitilini tyhjäyksen. Oli kuitenkin kohtelias rikollinen kun ensin katsoi saldon, teki sen jälkeen kaksi erillistä nostoa tililtä vaikka nostoraja oli niin iso, että olisi voinut tyhjätä tilini yhdellä nostolla kokonaan ja jätti vielä tilille runsaat 100 € rahaa, palautti minun hakemaan pyytämäni ostokset ja pankkikortin. Ja poistui tyytyväisenä kaikessa rauhassa tämän jälkeen paikalta. Mitä helvetin ihmettä tämäkin ?!!

Kun minut sitten tuotiin ambulanssilla Tesomalta kotiin ja vasta siinä vaiheessa kotona pystyin

tarkistamaan tilini saldon, niin todella huomasin nostojen tapahtuneen "rikollisen" toimesta ja että

hän oli jättänyt vielä tililleni jonkin verran rahaakin. Seuraava on minun mielipiteeni. Oikea

kriminaali olisi tyhjännyt koko tilini kertanostolla, heittänyt kortin rokikseen ja hävinnyt kuin tuhka

tuuleen. Tämä kuitenkin vielä nostojen jälkeen palautti korttini ja ostokseni.

Samana päivänä tein kytille rikosilmoituksen asiasta. Pian asian tiimoilta minuun otti sähköpostitse

yhteyttä rikoskoskonstaapeli Jerry.Stucki@poliisi.fi. Lukijan kannattaa kiinnittää heti huomionsa

"poliisin" titteliin. Siinä esiintyy tuo ihmeellinen ylimääräinen "kos".

Minua on yli 20 vuotta aliarvioitu ja pidetty täysin tyhmänä. Tässä tapauksessa haistoin huijauksen

kuitenkin vielä ufolla avaruuteenkin ammuttuna, niin sieltäkin asti.

Pysyin hetken huijaripoliisin "kyydissä" mukana ja sitten päätin, että hyppään tästä

paskahuijauksesta pois. En ole kirjoituspäivään vieläkään nähnyt rahojani. 330 € on

minulle helvetin iso rahamäärä.

Alla viestinvaihto älykkään kytän kanssa. Lisäksi hän lähetti tavallista sähköpostia. Käsittääkseni

rehellinen poliisi käyttäisi tälläisissä asioissa turvapostia, että asianomistajan tiedot ja

sähköpostivaihto on salattu.

VS: Lisätiedot

Subject:

VS: Lisätiedot

From:

Stucki Jerry POL <Jerry.Stucki@poliisi.fi>

Date:

09/10/2023, 12.35

To:

Jarkko xxx <jarkkojxxx@gmail.com>

Moikka,

Etsintäkuulutus on epäilyllä perässä edelleen, ei ole jäänyt kiinni tai henkilöä

ei ole tavoitettu. Kun jää kiinni, homma etenee sitten.

JERRY STUCKI

Vanhempi rikoskoskonstaapeli | Senior Detective Constable

Rikostutkinta | Criminal Investigations

+358 295 444 678

SISÄ-SUOMEN POLIISILAITOS | CENTRAL FINLAND POLICE DEPARTMENT

Sorinkatu 12, 33100 Tampere, Finland

Lähettäjä: Jarkko xxx <jarkkojxxx@gmail.com>

Lähetetty: maanantai, 9. lokakuuta, 2023 10:20

Vastaanottaja: Stucki Jerry POL <Jerry.Stucki@poliisi.fi>

Aihe: Re: Lisätiedot

Hei!

Te olette varmaan kuulustelleet jo kriminaalin?

Tarvitsisin vaatteita talveksi ja rahoilla olisi tarvetta.

Ystävällisin terveisin,

Jarkko xxx

pe 18. elok. 2023 klo 7.05 Stucki Jerry POL <Jerry.Stucki@poliisi.fi> kirjoitti:

Moikka,

Nämä prosessit eivät ole nopeita.

Epäilty tekijä on tunnistettu automaatissa olevasta kamerasta poliisin toimesta

ja hänet oli kutsuttu kuulusteluun. Hän ei saapunut kuulusteluun kutsusta

huolimatta. Nyt hänelle on laitettu etsintäkuulutus perään.

Kun rikoksesta epäilty on saatu kuultua, asia siirtyy syyttäjälle, joka päättää

syyttämisestä käräjäoikeudessa.

Otan sinulta asianomistaja lausunnon puhelimitse asiaan, joka päätyy myös

syyttäjälle. Kuulustelussa otan sinun version tapahtumasta, sekä sinun

vaatimukset virallisesti kuulustelulomakkeelle.

Ymmärrän ahdinkosi asiassa, mutta en voi prosessia itse mitenkään nopeuttaa

valitettavasti.

JERRY STUCKI

Vanhempi rikoskoskonstaapeli | Senior Detective Constable

Rikostutkinta | Criminal Investigations

+358 295 444 678

SISÄ-SUOMEN POLIISILAITOS | CENTRAL FINLAND POLICE DEPARTMENT

Sorinkatu 12, 33100 Tampere, Finland

Lähettäjä: Jarkko xxx <jarkkojxxx@gmail.com>

Lähetetty: perjantai, 18. elokuuta, 2023 5:59

Vastaanottaja: Stucki Jerry POL <Jerry.Stucki@poliisi.fi>

Aihe: Re: Lisätiedot

Hei !

Miksi tämä kestää näin kauan ?

Minä yritin heinäkuussa säästää mahdollisimman paljon kun sain

koko eläkkeen niin tälle kuulle.

Nyt on se tilanne että minulla ei ole ruokaan rahaa ja kuukautta on

vielä kiduttavan kauan jäljellä.

Minulla ei ole muita vaatimuksia kuin saada rahani takaisin (jos siltä ihmiseltä

se on ylipäänsä mahdollista).

Tässä tilinumeroni jos se mahdollisesti onnistuu:

FI12 3939 0056 7979 70

Terveisin,

***************************

Jarkko Juhani XXXXXXX

Runkokatu 8 D 31

33340 TAMPERE

Puh. + 358 46 881 4460

Email. jarkkojxxx@gmail.com

***************************

TÄSSÄ VIESTISSÄ SELITÄN KAATUMISENI TESOMALLA:

pe 11. elok. 2023 klo 11.09 Jarkko xxx (jarkkojxxx@gmail.com) kirjoitti:

Hei !

330 € on minulle iso raha. se on kuuden viikon ruuat. Olen pienituloinen.

Eniten harmittaa että luotin hädän hetkellä kriminaaliin.

Olen kärsinyt viikkokausia voimattomista jaloista.

Menin silloin 24.7. Tesomalle nyssellä ja kun lähdin S-marketista

kävelemään Westeriä kohti niin kirjaston edessä jalat rupesivat

tärisemään ja kaikki voimat katosivat jaloista.

Kaaduin siihen paikkaan ja paikalle tuli ihmisiä.

Ensimmäisenä joku ihana rouva joka oli tukena ambulanssin saapumiseen asti.

Auttajat joihin kuului myös rahat ryöstänyt roisto yrittivät minua ylös mutta

jaloissani ei ollut minkäänlaisia voimia eivätkä ne kantaneet ollenkaan. Kiltti

rouva tilasi ambulanssin ja tässä vaiheessa kysyin voisiko joku käydä puolestani

Westerissä.

Roisto sanoi että minä voin käydä ja HULLUUNNIKSSANI annoin hänelle korttini.

Eniten ärsyttää että kriminaali käytti härskistii hyväkseen minun hätääni.

En ikinä enää luota ihmisiin. En koskaan !

Mitä nyt haluaisin hänen tietävän niin nyt on 11. päivä elokuuta ja minulla ei

ole enää rahaa ruokaan. On varmasti tyytyväinen itseensä. On varmasti ryypännyt

rahani tai joku saatanan nisti.

Minä olen aina yrittänyt luottaa ihmisten hyvyyteen mutta en enää.

Haluan rahani takaisin. En muuta.

Kiitos avusta !

Ystävällisin Terveisin,

***************************

Jarkko Juhani XXXXXX

Runkokatu 8 D 31

33340 TAMPERE

Puh. + 358 46 881 4460

Email. jarkkojxxx@gmail.com

***************************

pe 11. elok. 2023 klo 6.57 Stucki Jerry POL (Jerry.Stucki@poliisi.fi) kirjoitti:

Moikka,

Epäilty on tunnistettu ja kutsuttu kuulusteluun tänne Tampereen

pääpoliisiasemalle. Olen sinuun yhteydessä asianomistajan kuulustelun tiimoilta,

kun ole kuulustellut rikoksesta epäillyn.

JERRY STUCKI

Vanhempi rikoskoskonstaapeli | Senior Detective Constable

Rikostutkinta | Criminal Investigations

+358 295 444 678

SISÄ-SUOMEN POLIISILAITOS | CENTRAL FINLAND POLICE DEPARTMENT

Sorinkatu 12, 33100 Tampere, Finland

Lähettäjä: Jarkko xxx <jarkkojxxx@gmail.com>

Lähetetty: torstai, 10. elokuuta, 2023 10:17

Vastaanottaja: Stucki Jerry POL <Jerry.Stucki@poliisi.fi>

Aihe: Re: Lisätiedot

Ilmeisesti on liian vaikeaa palvella rehellistä veronmaksajaa...

to 10. elok. 2023 klo 9.57 Jarkko xxx <jarkkojxxx@gmail.com> kirjoitti:

Ei taida teidän hommat onnistua...

ti 25. heinäk. 2023 klo 9.53 Stucki Jerry POL <Jerry.Stucki@poliisi.fi>

kirjoitti:

Moikka,

Kiitos.

JERRY STUCKI

Vanhempi rikoskoskonstaapeli | Senior Detective Constable

Rikostutkinta | Criminal Investigations

+358 295 444 678

SISÄ-SUOMEN POLIISILAITOS | CENTRAL FINLAND POLICE DEPARTMENT

Sorinkatu 12, 33100 Tampere, Finland

Lähettäjä: Jarkko xxx <jarkkojxxx@gmail.com>

Lähetetty: tiistai, 25. heinäkuuta, 2023 9:45

Vastaanottaja: Stucki Jerry POL <Jerry.Stucki@poliisi.fi>

Aihe: Re: Lisätiedot

Hei,

Tässä tapahtumat:

24.7.2023

-16,74

KORTTIOSTO

S-Market Tesoma Tampere

24.7.2023

-90,00

KÄTEISNOSTO AUTOMAATISTA

KÄTEISNOSTO AUTOMAATISTA

24.7.2023

-240,00

KÄTEISNOSTO AUTOMAATISTA

KÄTEISNOSTO AUTOMAATISTA

24.7.2023

-1,00

SALDOKYSELY

S-Pankki Oyj

22.7.2023

-25,59

KORTTIOSTO

K-Market Haukiluoma

21.7.2023

-16,81

KORTTIOSTO

K-Market Haukiluoma

Nuo kaksi nostoa 90 € ja 240 €. Valitettavasti en S-pankin verkkopankista saa

tarkkoja aikoja mutta tämä on tapahtunut noin kello 09:00 ja 09:30 välillä. En

tiedä saisitteko Te poliisi ajan S-pankista.

Kortin numero:

4318 7111 5499 0981.

Uskoisin että kortin numeron perusteella saa S-pankista tarkan ajan.

Ystävällisin Terveisin,

***************************

Jarkko Juhani xxx

Runkokatu 8 D 31

33340 TAMPERE

Puh. + 358 46 881 4460

Email. jarkkojxxx@gmail.com

***************************

ti 25. heinäk. 2023 klo 9.19 Stucki Jerry POL (Jerry.Stucki@poliisi.fi)

kirjoitti:

Moikka,

Tiedustelisin sinulta tarkkoja aikoja, milloin nosto on tapahtunut Westerin

pankkiautomaatilla 24.7.2023. Lisäksi tarvitsisin pankkikortin numeron, eli

pelkkä kortin numero, joka näkyy kortin etupuolella. Tämä siksi, että osaan

kysyä nostotapahtuman automaattipalveluilta. Tarkka kellonaika siksi, että kysyn

tallenteet automaatilta.

Ystävällisin terveisin

JERRY STUCKI

Vanhempi rikoskoskonstaapeli | Senior Detective Constable

Rikostutkinta | Criminal Investigations

+358 295 444 678

SISÄ-SUOMEN POLIISILAITOS | CENTRAL FINLAND POLICE DEPARTMENT

Kaatumisen jälkeen on aivan pakko hankkia kävelysauvat. Poikani käy ne ostamassa Hervannasta ja

tuo minulle Runkokadulle. Yhä vaikeammaksi käy kävely sauvojenkin kanssa. Asiat vain pahenee

entisestään. EN TYHMYYKSIÄNI MENE VIELÄKÄÄN LÄÄKÄRIIN VAIKKA PITÄISI.

Alan tilaamaan ruuat kotiinkuljetuksella Lielahden Prismasta. Lähikaupassa käyn sauvojen kanssa.

Chihuahua kaverini Amin kanssa menen ulos sauva vain toisessa kädessä ja Amin hihna toisessa

kädessä. Aluksi kaatumisen jälkeen on useita päiviä että pääsemme Amin kanssa ulos talon pihalle

istumaan. En kuitenkaan halua luopua Amista koska hän on AINOA ystäväni. Uskollinen ja kiltti

sellainen.

Kun erään kerran viimeisillä voimillani menen Amin kanssa ulos, Amin hihna toisessa kädessä ja kävelysauva toisessa, eräs naapurin rouva nauraa käkättää ja sanoo minulle, että “Onko sulla psykosomaattisia oireita ?”. Täytyy olla erittäin empaattinen ihminen joka näin sanoo.

Unettomuus jatkuu edelleen ja väsymys kasvaa kasvamistaan. Lääkitsen sitä ja yksinäisyyttäni

lähikaupasta hakemallani lonkerolla. Pystyn sitä jollakin tapaa tuomaan sauvat kädessä. Hankin

isomman repun lähikaupassa käyntiä varten.

Kun juon lonkeroa, niin juodun käydä WCssä jokavälissä koko yön. Nukahdan aina välillä.

Lopulta liikkuminen jo sisälläkin menee erittäin huonoksi ja lähikaupassa käynti vaikeutuu

vaikeutumistaan. On aivan hirveän vaikea päästä repun ja sauvojen kanssa sisään ulko-ovesta.

Menen siihen pisteeseen, että kiellän jo poikaanikin tulemasta kun en pysty siivota ja asunto on niin

kurjassa kunnossa. En pyydä apua mistään (esimerkiksi sosiaalitoimesta tai KELAlta) kun ajattelen,

että en ole koskaan apua mistään taholta saanut niin en saa sitä nytkään. AJATTELEN VIELÄKIN,

ETTÄ JALAT TOIPUVAT JA SAAN LAITETTUA ASUNNON MYÖS KUNTOON JA PYSTYN

PYYTÄMÄÄN LAPSIANI KÄYMÄÄN !

Ei parane odottelemalla jalat. Pahenevat vain. Pikkukaverini kanssa lopulta käyn ulkona vain niin,

että hän saa tarpeensa tehtyä ja sitten heti takaisin sisään asuntoon. Seuraavaksi jalat on jo niin

huonot, että käymme Amin kanssa ulkona vain silloin kun pystyn. Pikkukaverini on onneksi niin

fiksu, että jos hätä on hän käy WCssä ja hoitaa asiansa sinne. Minä sitten siivoan sieltä. Yritän aivan

helvetisti jalkojeni kanssa tulla toimeen, mutta en vain pysty. Apua ei ole missään nähtävissä.

Tyypillinen suomalainen mies – "hommaa" jatketaan vaikka henki lähtisi. Aivan totaalisen yksin.

Äitini oli aiemmin jo lopettanut taloudellisen tukensa. Ja lähetteli minulle kurjia tekstiviestejä

minusta itsestäni. Kolme kertaa samansisältöisen viestin. “Ei sun katoinkohtelu ole sun oma asia. Sä olet aivan sekaisin saatana”. Omalta äidiltä tälläisiä viestejä. Lopetan kommunikoinnin hänen kanssaan kokonaan. Tämä jatkuu myös vielä

kirjoittamishetkellä. Ja en tiedä jatkuuko hautaan saakka.

Lopulta käytännössä jalaton. Pystyn hyvin huonosti liikkumaan sisälläkin ja en uskalla pyytää apua

keneltäkään. Somaattisia ongelmia on tässä vaiheessa niin paljon, että ajattelen kuolevani hyvin pian. Miesrinnat täynnä kananmunan kokoisia todella kipeitä kyhmyjä, veristä ulostetta, jalat ei toimi ja syömään en enää pystynyt. En pyydä kuitenkaan apua mistään. Ajattelen, että en alennu elukoilta apua pyytämään.

Jossakin vaiheessa käyn joskus monesti päivässä WC-istunnolla. Ulosteen mukana tulee myös

verta. Sitä en itse tiedä mistä veri vuotaa. Vähän tätä ennen WC-pönttö menee sattumalta tukkoon

vaikka pönttöä vetäessäni siellä ei käytännössä ollut juuri mitään. En usko enää yhteensattumiin. Yläkerrasta seurataan koko ajan.

Juominen loppunut jo ajat sitten. Syön huonoa yksipuolista ruokaa. Amin ruuista tietenkin

huolehdin. Kaikenlaisia somaattisia ongelmia jalkojen lisäksi. Nekin tavallaan kumuloituvat

suuriksi. Asunto on osittain kauheassa kunnossa. Tulee valtava häpeä ja itseinho. En pyydä apua

kun en usko että sitä saan. Olin jo jonkin aikaa kirjoittanut tätä dokumenttia ja valvoin aina

aamuyöhön. Ylöskirjasin totuuksia koska ajattelin, että jos kuolen niin joku ne näkee sen jälkeen.

Jokin aika tätä ennen alkoivat "aivomyrskyt", joiksi niitä kutsun kun en muuta osaa sanoa. Aina kun

kaaduin kuoleman väsyneenä sänkyyni, alkoi loppumaton ajatustulva, jota en pytynyt

kontrolloimaan ja hillitsemään. Ajatukset vyöryivät asiasta toiseen ja tämä tuntui kestävän

ikuisuuden. Tuntui siltä kuin aivoni olisivat täyttyneet liiasta määrästä ajatuksia erilaisista asioista.

Jossakin vaiheessa tämä loppui ja uneen vaivuin sitten lopulta kun täydellinen uupumus vei

selkävoiton minusta.

Nämä "aivomyrskyt" lakkasivat välittömästi kun minut muiluutettiin TAYSsiin.

Lopulta olen terveydellisesti "ihmisraunio". Ilman ystäviä ja ilman apua. Jätin vielä lääkkeenikin

vähän ennen interventiota, joksi sitä kutsun. Ajattelen, että kirjoitan niin paljon kuin ehdin

ennenkuin henki katoaa ruumiista.

Ajan pääni kaljuksi, koska minulla itsellä on tunne, että pian tulee lähtö jonnekkin kun tiesin, että yläkerrasta seurataan. Ja lisäksi olin jo kirjoittanut kanteluani melko pitkälle.

Seuraavaksi sitten tapahtuukin "ystävien" interventio.

INTERVENTIO 07.08. JA KAIKKI MINUN MONET "YSTÄVÄNI"

Tiistaina 6.8.24 kirjoitin tätä dokumenttia aamuyöhön niinkuin useana päivänä ennen sitä. Olin

somaattisesti todella huonossa kunnossa. Jalat ja kaikenlaisia fyysisiä kipuja. Dokumenttia tein

siksi, että pidin sitä erittäin tärkeänä jos jotakin lopullista minulle sattuu.

Pikkukaverini Ami aina odotteli vieressäni öisin ja varmaan mielessään ajatteli, että tule jo kaveri

(siis minä) nukkumaan. Maailman uskollisin, kiltein ja herttaisin kaveri <3.

Kun väsytin itseni oikein kunnolla ja valvoin aamuyöhön saakka sain jotenkin unta vaikka uneen

pääsy kesti aina tolkuttoman kauan.

Seuraavana päivänä nukuttiin (minäkin nukuin ?) Amin kanssa, niin kello 2 jälkeen iltapäivällä

asunnon ovi avattiin yleisavaimella ja havahduin siihen.

Noin kymmenen ihmisen joukko marssi sisään. Joukossa mukana mm. ASPA (jonka vuokra-

asunnossa asun), Tampereen kaupungin sosiaalitoimi, kiinteistöhuolto ja ensihoito.

Heräsi helvetinmoinen viha välittömästi. Ajattelin, että tänne ei tulla ilman minun lupaani. Kauhea

sotku ja WC-pönttö tukossa. Jalat olivat TODELLA huonot ja kaikenlaiset somaattiset ongelmat.

Yritin sanoa, että lähtekää samantien sinne mistä tulitte. Ensin ajatte minut tähän tilaan ja sitten

tullaan kotiini leikkimään pyhimystä.

Heräsi välittömästi ajatus, että olin jo siinä vaiheessa ylöskirjannut tätä dokumenttia melko pitkälle

ja niin sanotuilla "auttajilla" heräsi pelko, että mitäs tästä nyt sitten meille mahtaa seurata.

Omaatuntoa tuollaisilla ihmisillä ei ole niin en tiedä mikä sitten piinasi. Mitään tukea en ikinä

sosiaalitoimesta enkä KELAlta enkä muualtakaan saanut ja yhtäkkiä kaikki kääntyi päinvastoin

kuin kytkimestä kääntäen. Helvetin raukkamaista suoraan sanottuna. Olisin mieluummin kuollut ja

olin siinä tavallaan oikeassa kun sitten tapahtui mitä tapahtui ACUTAssa ja osastolla TAYSsissa.

Laitoin tahallani dokumentin nähtäville tietokoneelleni kun "auttajat" päästelivät suustaan

kaikenlaisia valheita. Muun muassa ASPAn henkilö sanoi, että ovat minulle lähettäneet kirjeen.

Joku myös sanoi, että naapurit ovat soittaneet johonkin paikkaan kun ovat niin huolissaan minusta.

Aivan täyttä hevonpaskaa suoraan sanottuna. Mitä naapurit tekivät interventioon saakka, niin

osoittivat mieltään. Ei mitään muuta.

Ylöskirjauksesta, joka oli nähtävillä tietokoneellani tuli muutamia kommentteja. Ehkä naurettavin

kommentti oli Lännen kiinteistöhuollon huoltoputkimiehen kommentti, että "Tuskin tuosta mitään

apua on". Kun oli otsikon lukenut tästä dokumentistani. Voi Herra Isä. Minä itse tunnen jokaisella

näppäimistön painalluksella, että tästä on minulle tavattomasti hyötyä.

"Auttajat" pyörivät asunnossani avuttoman näköisinä. Kävin tahallani joka välissä tupakalla ja

kehotin lukemaan koko kantelun.

Ensihoitajista toinen kehotti minua mukaansa, että ambulanssi odottaa. Minä totesin vain lyhyesti,

että lähdn vain Tesoman terveysasemalle en muualle. Tämä toistui pariin otteeseen. No kuka lukija

arvaa seuraavan siirron ? Minulle tietenkin sanottiin, että pyydämme paikalle poliisin. Tuli kaksi

kyttää. Toinen täysin kalju ja toinen pysytteli kauempana minusta. Kaljukyttä tuli viereeni ja sanoi

saman kehotuksen kuin ensihoitajista toinen. Että nyt lähdetään. Minä vastasin samalla tavalla kuin

aikaisemmin. Minä haluan vain terveysasemalle. Sitten kaljukyttä totesi sen minkä tiesin olevan

tulossa. "Joko mennään suosiolla tai sitten väkisin", sanoi kaljukyttä. Oli vain lähdettävä. Olisivat

varmaan laittaneet kahleisiin niinkuin Kauhavan puukkojunkkarit aikoinaan jos en olisi lähtenyt. En

saanut ottaa mitään muuta mukaani kuin asuntoni avaimet, lompakon, tupakat ja sytyttimen.

Minulla ei ollut päälläni kuin housut. Lähdin ilman puseroa ja sukkia.

HERÄÄ HELVETILLINEN HUOLI PIKKUKAVERISTANI AMISTA. "JOO, AMI VIEDÄÄN"

SANOVAT VAIN. AJATTELIN, ETTÄ MIHIN PERKELEESEEN VIETTE ? EN SAANUT

AMIA SYLIIN, ENKÄ MITÄÄN MUUTAKAAN. MITÄÄN TIETOA EI OLLUT MINULLA

EIKÄ POJALLANI MISSÄ RAKAS PIKKUKAVERINI ON ! SIITÄ ALKAA LÄHES

LOPPUMATON ITKU ACUTASSA JA SEN JÄLKEEN OSASTOLLA.

Sitten vain väkipakolla, ilman mitään oikeutta edes ottaa vaihtovaatteita, hygieniavälineitä eikä

mitään muutakaan mukaan, muiluutetaan ambulanssia kohti.

Poltan vielä tupakan ulkona pihalla. Pysyn kävellessäni juuri ja juuri pystyssä. En halua paskapäiltä

mitään apua siihen asiaan. Minut laitetaan ambulanssivuoteelle ja tyrkätään ambulanssiin sisään.

Kaljukyttä tulee kanssani ambulanssin takaosaan. Olen käytännössä raivoissani kohtelustani (jälleen

kerran) ja annan tulla ilmoille kaiken mikä mieltä painaa. Osoitan sanani juuri kaljullekytälle, joka

yrittää katsella vain muualle. Ei koko matkan aikana TAYS ACUTAan katso kertaakaan minua

silmiin. Se jäi lähtemästtömästi mieleen.

Hyvin oli asia taas etukäteen suunniteltu, joka varmasti selviää dokumentissa osiossa ACUTA ja

kun olin osastolla. Naapurit huolissaan – hevonpaskaa. Kaikki oli jo päiviä, ehkä viikkoja ennen

suunniteltu mitä tehdään ACUTAssa ja osastolle oli hankittu jo hyvissä ajoin niin sanottuja

"potilaita". Samat yli 20 vuotta mukana laahanneet hevonpaskat kuulen taas moneen kertaan ensin

ACUTAssa ja sen jälkeen osastolla.

Suuntana siis ACUTA. Siitä episodista seuraavaksi. Lukijalle voisin sanoa, että näille asioille ja

apinoiden toivottomuudelle voi jo tässä vaiheessa nauraa.

ACUTA, KESKIVIIKKO 7.8.

Kun pääsimme ACUTAan, en tietenkään saanut lupaa tupakoida. Tässä kohden on sanottava, että

lasku ambulanssikuljetuksesta 25 € lähetettiin minulle, vaikka en tiennyt tästä koko asiasta ja noin

10 "ystävän" marssimisesta asuntooni ilmoittamatta ja ACUTAan muiluuttamisesta yhtään mitään.

Lisäksi Pirkanmaan hyvinvointialueen sivuilta (Pirha) hankkimani tieto osoittaa, että maksun olisi

pitänyt olla huomattavasti pienempi, noin TKLn bussimaksun suuruinen.

Kun minut työnnetään ambulanssipedillä ACUTAa kohti kaksi mukana ollutta kyttää seuraa

mukana kokoajan. Kun kaljukyttä ja toinen lähtevät pois tilalle marssii kaksi TAYSin vartijaa.

Sänkyäni työntävä hoitaja toteaa vartijoiden läsnäolosta, että "Kun uskotaan, että voit olla

väkivaltainen". Kuinkas sitten myöhemmin kävikään ?! Minut hakattiin arviointiosastolla. Minä en

koko elämäni aikana ole ollut väkivaltainen. Tästä myöhemmin lisää.

Kaikki jälleen kerran toistuva epäoikeudenmukaisuus ja oikeusmurha raivostuttaa ja suoraan

sanottuna vituttaa saatanasti.

OLEN OLLUT TÄSSÄ VAIHEESSA AIVAN YKSIN HULLUJA VASTAAN YLI 20 VUOTTA.

ISÄNI KUOLEMASTA ON 18 VUOTTA.

Monenlaisia peruskokeita otetaan (verikokeet, pissanäyte, EKG, verenpaine). Mistään en saa oikein

mitään tietoa. Joudun tunteja makoilemaan ACUTAssa ja todellista syytä tähän ei ole. KAIKKI YLI

20 VUOTTA PERÄSSÄ LAAHANNEET SKITSOAMISET ALKAVAT MYÖS ACUTASSA.

TÄSTÄ PALJON LISÄÄ MYÖHEMMIN. TODELLA HYVIN ETUKÄTEEN SUUNNITELTU

"OPERAATIO" KOKO TAYSIIN MUILUUTTAMINEN. EI OLLUT KYSE MISTÄÄN

OIKEASTA AUTTAMISENHALUSTA. TODELLISUUDESSA LUULTAVASTI OLISIVAT

HALUNNEET ETTÄ KUOLEN TERVEYSONGELMIINI.

Acutaan työnnetään sairaalapedillä ilmeisesti suomenruotsalainen nainen ihan minun vieereeni. Puhuu kyllä hoitajille selvää suomenkieltä. Soittaa kuitenkin puheluita ystävättärelleen Marialle ja sönkkää ruotsia. Minä naureskelen pedissäni ja ihmettelen voiko tämä olla totta. 20 vuotta aikaa kulunut Marian ilmestymispäivän ympyröimisestä. Tajusin samalla sekunnilla, että Taysiin muiluutus on jo hyvissä ajoin etukäteen suunniteltu iilimatojen operaatio. Vitutti aivan helvetisti.

Ennenkuin Acutan teatterinäytös on ohi itken kauan pikkukaverini Amin vuoksi. En tiedä yhtään

minne hänet vietiin. Lapsilla ei ole mitään tietoa missä olen. Minulla ei ole käytännössä mitään

henkilökohtaisia tavaroitani mukana. Ei edes puhelimen latausjohtoa. Olen aivan yksin.

Kuten jäljempänä tuleva osoittaa TAYSsiin muiluuttamisessa ei ollut kysymys mistään muusta kuin

VAROITUKSEN antamisesta minulle. Ja mikä hämmästyttävintä, niin kaikki alkoi vasta sen

jälkeen kun olin jo tovin tätä dokumenttia kirjoittanut. Paine ilmeisesti tyhmissä päissä kasvoi liian

suureksi.

Tahallisesti toteutettu ulosottoon ajaminen ja kaikki minua kohdannut törkeä oikeusmurha on

tarkkaan harkittu ja suunniteltu.

Myöhemmin METSO AUTOMATION osiossa myös siitä miten entisellä "työpaikallani" toimittiin

minua kohtaan ja miten Borealis Polymersin työntekijä Kari Lainas liitetään mukaan tähän

törkeyteen.

Seuraavaksi siirrytään sitten arviointiosastolle TAYSsissa.

ARVIOINTIOSASTO

Saavuimme ACUTAan minun arvioni mukaan noin kello kolmen aikaan iltapäivästä. Aluksi kun

kotoa minut väkivalloin haettiin, niin minulle sanottiin, että mennään ACUTAan. No, yhtäkkiä

ACUTAssa lääkäri ilmoitti minulle, että siirretään psykiatriselle arviointiosastolle (psyykkinen

tilani oli suht normaali ?!? Monenlaisia somaattisia ongelmia oli).

Minut työnnettiin arviointiosastolle vasta noin kello puoli kymmenen aikaan illalla. Koko tänä

aikana minulla ei ollut oikeutta edes tupakoida.

Arviointiosaston eteisessä minua jälleen kerran "autetaan". Nuorehko naislääkäri ja nutturapäinen

miessairaanhoitaja kyselevät todella outoja ja kummia. Sairaanhoitaja lisäksi sanoo, että "Tajuatko,

että sinut on tuotu tänne tahdonvastaiseen hoitoon ?". Olen suoraan sanottuna aivan helvetin

raivoissani ! Uskoakseni tämä sairaanhoitajan sanoma on jälleen vain VAROITUS siitä, että

tarvittaessa voimme sulkea sinut lukkojen taakse vaikka loppuiäksesi jos niin haluamme ja

päätämme. Siis kaikki nämä kriminaalit voivat, tarkoitan. Ei ilmeisesti näiden eteisessä seisoneiden

kaikkien ihmisten mielestä ollut oikein, että aloin tätä dokumenttia kirjoittaa. Eikä kenenkään

muunkaan kriminaalin. Heidän mielestä olisi ollut parempi, että olisin ollut hiljaa koko

loppuelämäni. Niinkuin olin käytännössä 20 vuotta.

ENÄÄ EN OLE HILJAA. LÖYTYYKÖ SUOMESTA OIKEUTTA JA

LAINKIRJAIMEN KUNNIOITTAMISTA ?!?

PELKÄÄN KOKOAJAN TURVALLISUUTENI PUOLESTA. JOS MINULLE TAPAHTUISI

JOTAKIN TOIVOISIN, ETTÄ KOKO SUOMI HUUHTOUTUISI MEREEN.

Tämän jälkeen minulle annetaan pusero. Oikein pusero päälle ? On erittäin mukava olla likaisena

likaisissa vaatteissa, ilman mitään henkilökohtaisia asioita mukanani. Sitten näytetään huoneeni.

Kävelen pitäen seinistä tukea koska en saanut edes kävelysauvoja mukaani. Ennenkuin menen

tupakkapaikalle parvekkeelle tupakalle, vaadin, että pojalleni Poikanille ilmoitetaan missä olen.

Tämän sentään tekevät. Huomaan sen seuraavana aamuna. Sitten menen tupakalle.

Tupakat loppuu pian ja TAYSsin alueelta mistään ei saa tupakkaa kun alue on savuton. Lisäksi

arviointiosastolta ei ole mitään oikeutta poistua. Ja mihin minä jaloillani edes pääsisin.

Tupakkapaikalla alkaa loputon itku pikkukaverini Amin vuoksi. En tiedä minne Ami vietiin ja

lisäksi Ami on hyvin pelokas jos en ole lähettyvillä. Kun pystyin vielä kauppareissuilla käydä

Tesomalla aiemmin, niin aina lähtiessäni Ami meni piirongin alle piiloon.

Seuraavana aamuna poikani Tyttäreni tulee poikkeamaan luonani. Itken pojalleni Amin takia ja kerron,

että en edes tiedä minne pikkukaverini vietiin. Poikani lupaa selvittää asiaa mutta vasta sitten kun

palaa Lapin vaellusmatkaltaan. Olivat lähdössä silloin torstai aamulla 8.8. tyttöystävänsä

kanssa Lappiin. Sanon pojalleni painokkaasti, että tupakat loppuu, niin voisitko hakea kaupasta

minulle tupakkakartongin ja urheilujuomaa (myöhemmin selvisi, että lähin K-market sijaitsi alle

kilometrin päässä ja Tyttäreni tiesi sen) minulla oli kuitenkin vielä rahaa tilillä koska oli vasta elokuun

alkupäivät. Poika ei lupaa hakea, josta minulle tulee sitten vielä pahempi mieli. Uskon tätä

kirjoittaessani, että poikaani oli kielletty hakemasta minulle tupakkaa. Poika ja hänen

tyttöystävänsä olivat autolla liikenteessä ja tupakoiden ja urheilujuoman hakemiseen olisi kulunut

aikaa vain puolisen tuntia maksimissaan.

Jouduin pyytelemään tupakkaa muilta potilailta 10 päivää sen takia, että minulle ei sitä saanut

hakea.

Poikani tulee Lapista 16.8. takaisin. Seuraavana päivänä poika lupaa tulla käymään

arviointiosastolla. Tullessaan Tyttäreni kertoo, että on selvittänyt missä pikkukaverini Ami on. Ami oli

viety koirahoitola Boondocksiin Orivedelle ! Tiedän heti kuinka peloissaan Ami siellä on ollut ja

ihmetellyt, että missä minä olen ? Mieleen tulee pojan lähdön jälkeen, että minut on tänne

lukkojen taakse suljettu enkä voi Amia mitenkään auttaa. Itku tulee taas tupakkapaikalla Amin

vuoksi.

Poikani tuo minulle kuitenkin TUPAKKAA, urheilujuomaa, pastilleja,vaatteita, partakoneen,

tietokoneen ja puhelimeni latausjohdon.

Lisäksi poikani lupaa heti TAYSsista suoraan hakea Amin Orivedeltä itselleen hoidettavaksi. Kun

tunnen poikani kovin hyvin (ja tietenkin tyttäreni myös, mutta hän asui liian kaukana Helsingissä)

ja tiesin kuinka kiltti ja empaattinen ihminen poikani on niin OLIN TODELLA HUOJENTUNUT

ASIASTA AMIN SUHTEEN. Ami tunsi poikani niin hyvin monista käyntikerroista luonani.

Tietenkin se, että sain tupakkaa ja muuta helpotti suunnattomasti oloani. Ja se seikka, että näin

poikani ja tiesin, että lapsilla on tiedossa missä nyt olen vankina. KIITOS POIKANI <3

Ajattelin heti kun minut arviointiosastolle pakotettiin, että en syö koko aikana yhtään mitään. Jätän

menemättä ruokailuihin. Kantoivat minulle sitten mehua huoneeseen. En muista päivien

lukumäärää, kuinka kauan olin syömättä ja tulin toimeen pelkällä nesteellä.

Jos lukija ei ennemmin usko, että koko TAYSiin muiluuttaminen oli jo paljon ennemmin suunniteltu

asia päivämäärineen ja kaikkine muine asioineen, niin seuraava ainakin TODISTAA sen !

Tämä seuraava tapahtui siis juuri ennenkuin poikani toi minulle tupakkaa ja muita asioita.

Arviointiosastolla oli eräs nainen, joka oli juuri pian lähdössä pois. Olin vielä ilman omia tupakoita

ja kysyin naiselta voisiko hän myydä minulle muutaman tupakan. Sovittiin, että hän myy minulle 5 tupakkaa 5 €lla. Minä en aiemmin ollut käyttänyt MobilePaytä eikä sitä siis ollut edes minun puhelimellani. Hänen opastamanaan asensimme MobilePayn puhelimeeni ja suoritin 5 €n maksun naiselle heti ja sain viisi tupakkaa, joilla oli pärjättävä poikani tuloon saakka. Juttelimme hetkisen naisen kanssa ja hän kertoi olevansa eityisluokanopettaja ja olevansa TAYSsissa loppuunpalamisen vuoksi. Hän oli pian lähdössä ja kiitin kovasti tupakan myymisestä (olin jo monia päiviä joutunut pyytelemään tupakkaa muilta potilailta) ja toivotin hänelle hyvää jatkoa ja muuta niinkuin hyviin tapoihin kuuluu. Kuinkas sitten kävikään ? Olin jo palannut kotiin TAYSin muiden etukäteen suunnittelemalta varoitusmatkalta, niin yhtäkkiä tuumin, että mahtoiko tuo äsken kertomani nainen olla ihminen, jonka tapasin Virroilla erään kerran lähes 40 vuotta sitten kun olimme lukioikäisiä ja olimme tulevan kemiantohtorin kanssa Virroilla Rantarockissa. Minä en häntä TAYSsissa tunnistanut, enkä muistanut nimeä enkä mitään muutakaan. En tiedä kuinka aivot toimii mutta tämä ajatus pälkähti päähäni (kun olin jo ihmetellyt kaikkea mahdollista TAYS kuviossa). Hänen nimensä oli Sanna Johanna Leppänen, jonka nyt tiedän

kun se on tallessa minun MobilePay sovelluksessa maksun johdosta. Siis Herra Isä – ihminen (oli

muuten todella kiltin oloinen TAYSsissa lyhyen tupakan ostamisjutun aikana), jonka olen tavannut

viikonlopun aikana lähes 40 vuotta sitten ollessani Virtain Rantarockissa. Raahattu luultavimmin

TAYSsiin – en tiedä mitä "raahaajat" ajattelivat – luultavimmin jonkinlaiseksi varoitukseksi

minulle. Varoitukseksi (jos se sitä aivottomien mielestä oli) ?!? Pidimme toisiamme silloin kädestä,

puhuimme älykkäitä, suutelimme välillä, joimme olutta ja kävimme katsomassa Sielun Veljiä, jonka

vuoksi pelkästään Virroille menin tulevan Kemian tohtorin kanssa (tässä on myös todettava, että

Sielun Veljet Ismo Alangon kipparoimana on edelleen suomenkielellä esiintyneistä bändeistä paras

kautta aikojen). Siis tämän todella mukavalta ihmiseltä vieläkin tuntuneen Sanna Johannan

muiluuttaminen TAYSsiin on TODELLINEN RIMANALITUS KAUTTA AIKAIN !!! Jos olisin

TAYSsissa tajunnut kuka hän on olisin kyllä suoraan kysynyt miksi sinut tänne tuotiin ja etenkin

MIKSI IHMEESSÄ TULIT ???

SIIS SUMMA SUMMARUM – TÄMÄ CASE AINAKIN OSOITTAA, ETTÄ KOKO MINUN

TAYS-VANKINA OLO OLI TODELLA PALJON ETUKÄTEEN SUUNNITELTU JA

KÄSIKIRJOITETTU – VÄHÄN NIINKUIN REALITY TV-SHOW.

Jaa, että naapurit soittivat jonnekkin kun olivat minusta niin huolissaan, kuten minulle sanottiin kun

ns. "ystävät" marssivat sisään asuntooni 7.8. tänä herran vuonna. Hevonpaskaa, niin kuin totesin jo

näille "vilpittömille auttajille", jotka silloin väkivalloin, ilman minun lupaani tulivat sisälle

asuntooni. Tästä syystä olen nyt kehittänyt itselleni kolmen p:n säännön ja se kuuluu seuraavasti.

PATOLOGINEN PINOKKIO PIRKANMAA.

EX ei erota päätä perseestään ja hänen kanssaan on mahdotonta keskustella älykkäästi. Tämän

totesin viimeistään Ylöjärven Metsäkylässä vuosien huoraamisen jälkeen. Psykopaattiakka, joka on

jakanut teinistä saakka (josta minulla on ensikäden tieto. Olisin saanut 14-vuotiaana mennä ns.

"loppuun saakka" EX:än kanssa eräissä kotibileissä Ilmajoella, mutta minä en siihen silloin ollut

valmis. Tuhlasin elämäni parhaat vuodet luuskaan, juuri niinkuin isänikin). Jakanut on kyllä –

Ilmajoki, Seinäjöki, Hervanta, Leilikuja jne.....

EX Muranen-Aaltonen sanoi minulle joulun 2004 aikoihin, että tuonne sinä kuuluisit Pitkäniemen psykiatrisen sairaalan kohdalla kun itkeskelin paljon “päähän ampumisen” vuoksi.

Tilanne on juuri päivastoin EX on kylmäkiskoinen, tunteeton, kohtelee ihmisiä kuin esineitä

saavuttaakseen tavoitteensa ja laskelmoiva psykopaattiakka. EX ja kaikki hänen "hoitonsa" jo

Ilmajoelta lähtien Pitkäniemen sairaalan suljetulle osastolle. Hannu Lauerma, joka kirjoitti hienon

kirjan "Rikollismielen anatomia" voisi tutkia, jonkun asiansa osaavan psykologin kanssa EX:n

mielen ja väkivaltaiset käyttäytymismallit ja laittaa kovan lääkityksen alle ja sulkea hänet sinne

ainakin puoleksi vuodeksi. Maailma oikeasti kiittäisi !

Seuraava minun mielestäni tärkeä episodi TAYSin arviointiosastolla tapahtuneista, mikä tulee

mieleen, on että sain lääkäri lausunnon, joltakin TAYSin ylilääkäriltä, jota en kuuna päivänä ollut

tavannut enkä koskaan puhunut edes puhelimessa.

Sain lausunnon ja ylilääkärin allekirjoittaman lomakkeen. Lomakkeessa luki ja oli valittuna

vaihtoehdot juuri SEURAAVIN SANOIN.

Oli valittu kohta "Mielisairas". Toinen valittu kohta oli "Määrätään tahdonvastaiseen hoitoon

mielisairaalaan enintään 3 kuukaudeksi". Siis käytettiin sanaa mielisairas ?!?

No, Luojan kiitos kiinnitin huomioni lomakkeessa alhaalla olevaan pienellä painettuun tekstiin,

johon oli painettu "Sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymä lomake 1990". Siis ainakin minulla

herää seuraavanlainen kysymys mielessäni. Onko tämä asianmukaista ja soveliasta nykyaikana

Yliopistollisessa keskussairaalassa ja vielä ylilääkärin allekirjoittamana ??? Vai oliko tämä jälleen

vain VAROITUS minulle, että "äläpäs kirjoittele dokumenttia tai olet mielisairaalassa loppuikäsi".

Minä en kertakaikkiaan enää voi ymmärtää mitä pahaa olen tehnyt entiselle isänmaalleni, jollaista

minulla ei ikinä enää tule olemaan ???!!! Tässä astuu taas kehiin minun kehittämäni kolmen P:n

sääntö – PATOLOGINEN PINOKKIO PIRKANMAA.

Minussa ei ollut OIKEASTAAN MITÄÄN MUUTA SUURTA VIKAA KUIN KAIKKI MONET

SOMAATTISET ONGELMANI JA SE, ETTÄ JÄTIN LÄÄKKEENI SYÖMÄTTÄ VÄHÄN

ENNENKUIN MINUT TAYSIIN HENKISEN VÄKIVALLAN AVULLA MUILUUTETTIIN !!!

Arviointiosasto oli aivan helvetin rauhaton paikka. Kun poikani tuo minulle tupakat ja muut

tarvittavat ja hän hakee myös Amin hoitoonsa niin oloni hieman, VAIN HIEMAN, rentoutuu ja

alan käymään syömässä ruokailutilassa yhtäaikaa muiden potilaiden kanssa. Kaikki päivät ovat

käytännössä samanlaisia; tupakkaa, tupakkaa, tupakkaa ja välillä syömässä. Onneksi minulla on

kuitenkin kannettava tietokoneeni, niin saan YouTubesta kuunnella musiikkia ja kirjoittaa

dokumenttiakin vähäsen, vaikka siitä ei oikeastaan TAYSsissa ollessani tullut juuri mitään. Minun

täytyy olla kotona omassa rauhassa, että pystyn keskittymään dokumentin ylöskirjaamiseen.

TAYSsissa ollessani oli kokoajan pelko, että mitähän seuraavaksi ja minne minut seuraavaksi

viedään vasten tahtoani !

Arviointiosastolla saa käydä myös öisin tupakalla ja sehän minulle sopii sillä nukun vaan muutamia

tunteja (kylläkin syvässä ja paremmin kuin aiemmin) ja aamulla on hirveän takkuinen ja outo olo.

Lisäksi minun suutani kuivaa aivan kamalasti (monien lääkkeiden sivuvaikutuksena kun sitä

TAYSissa googlasin). Olen aivan 100 %sen varma että iltaisin sain jotakin rauhoittavaa, unettavaa

lääkettä, josta minulle ei kerrottu koska nukun niin syvässä, jota ei ole tapahtunut todella pitkiin

aikoihin sitä ennen.

Päivät menee tupakkaa polttaen ja välillä syömässä käyden.

20.8. tapahtuu sitten muutos. Potilaaksi tulee nuori mies (jälkeenpäin sekakäyttäjä hippi), joka

kulkee kokoajan pipo päässä ja käyttäytyy ruokailussa kuin sika. Ei minkäänlaisia käytöstapoja.

Ojennan häntä erään kerran suusaanallisesti ruokailussa kun hippi ei malta odottaa edes, että

ruokakärryt laitetaan valmiiksi vaan hyökkää ruuan kimppuun ja paskaisin käsin ahtaa leikkeleitä ja

muita turpaansa ilman ottimia tai mitään muutakaan (käytän kovia sanoja tekstissä tästä hipistä

mutta syy selviää kohta).

Erään kerran menen taas tupakalle ja siellä istuu Päivi niminen nainen, joka kertoo, että hippi

varasti hänen kädestään tupakan ja kaivaa tumppeja isosta tuhkakupista nostamalla kannen pois

siitä. Seuraavassa ruokailuhetkessä sanon hipille, että älä tule yhtäaikaa minun kanssani tupakalle

kun varastit naisen kädestä tupakan lupaa pyytämättä.

Ruokailun jälkeen menen taas tupakalle niinkuin aina. Minä kuljen jo siinä vaiheessa rollaattorin

avulla, jonka sain lainaan TAYSsista. Tuolista nouseminen on erittäin vaikeaa ja minun täytyy ensin

asetella toinen tuoli viereeni ja ponnistella ylös ja tämän jälkeen vasta ottaa rollaattorin

kädensijoista kiinni.

Varoituksestani huolimatta, tämä hippi ryntää samaan aikaan minun kanssani tupakalle ja on

ilmeisesti aikeissa mennä tuhkakupille kaivamaan vanhoja tupakan jämiä kun kovaäänisesti sanon

hänelle, että lähde pois nyt kun minä olen tupakalla. Öykkäri hippi ilman minkäänlaisia

käytöstapoja. Hippi kävelee tuhkakuppia kohti ja työnnän tuolilla istuen rollattorin hänen eteensä

niin hän ensiksi vie tupakka-askini kädestäni, litistää sen ja ensin ottaa yhden tupakan suuhunsa.

Sen jälkeen tämä paskiainen hyökkää kimppuuni ja alkaa hakata minua nyrkeillään. Olen

puolustuskyvytön enkä pääse tuolista ylös niin yritän vain kääntyä vaistonomaisesti sivuttain ja

suojata kasvojani käsilläni. Iskuja tulee päähän, kaasvoihin ja eripuolille ylävartaloa. Muistan vain

huutaneeni "Lopeta ny saatana". Luojan kiitos, tupakkapaikalla on kamera ja useampia hoitajia

ryntää sinne ja ottaa hipin "huostaansa" ja vie pois. Omahoitajani sattuu olemaan vuorossa ja tuo

minulle jääpalapussia samantien. Oikea poskeni paisuu välittömästi, mutta onneksi siihen ei tule

kuitenkaan mustelmaa. Päivä pari tämän hakkaamisen jälkeen poskeni ja alaleukani ja hampaat sillä

kohtaa ovat erittäin arat. Päälakeni on kipeä ja eripuolilla ylävartaloa on kaikenlaisia mustelmia.

Miten tämä oli mahdollista Yliopistollisessa keskussairaalassa, jonka ajattelin olevan turvallisista

turvallisin paikka – vähän niinkuin kirkko ? Tämä seurauksena tulee myöhemmin sitten

kaikenlaisia pelkotiloja siinä vaiheessa kun olen jo päässyt TAYSsista kotiin.

Kun kerron lapsilleni WhatsApissa lyömisestä molemmat ovat kauhuissaan. Poikani kirjoittaa vain

(suora lainaus) "Voi vittu. Sapettaa. Kannattaa varmaan olla varovainen jatkossa".

Tämä oli elämäni ensimmäinen kerta kun olin "osallisena" tappelussa. Olen suunnattoman ylpeä

itsestäni etten ole vieläkään tähän päivään mennessä ketään väkivalloin kohdellut. Jokus kuitenkin

nykyisin tuntuu, että tekisi mieli löydä "hampaat kurkkuun" joiltakin ihmisiltä. En kuitenkaan sitä

tule tekemään vaan käytän sensijaan puhetta ja näppäimistöä ja sormiani saadakseni oikeutta.

Seuraavana päivänä olin kaikissa ruokailuissa yksinään. Seurassa oli vain yksi herttainen nuori

tyttö, joka aina auttoi minua juomakuppien ja muiden kanssa ruokailuissa. Ensimmäisellä kerralla

tämä niin kiltin oloinen nuori tyttö tarjoutui itse auttamaan minua juomien kanssa kun huomasi, että

se oli minulle vaikeaa. Ja aina sen jälkeenkin kysyi tarvitsenko apua. Kun hänet viimeisen kerran

näin niin toivotin koko sydämestäni tytölle kaikkea hyvää jatkossa.

Päivällisen jälkeen minut sirrettiin toiselle osastolle, josta hermostuin taas helvetisti.

Suuntana siis seuraavaksi osasto A eikä minulla ole mitään tietoa missä olen esimerkiksi puolen

vuoden päästä !

OSASTO A

Omahoitaja Juha ottaa vastaan minut uudella osastolla. Mieleen tulee taas, että olen syömättä ja

myös ajattelen, että eikö minun keskimääräistä elinkautista pitempi kujanjuoksu ikinä lopu. Kuolen

ennemmin sitä, että näen rauhan.

Viimeinen tupakka-aski menossa. Pyydän hätäisesti pojaltani apua, että tulisi seuraavana päivänä

käymään ja toisi minulle taas tupakkaa, urheilujuomaa ja pastilleja. Pastilleja syön vieläkin siksi

että jonkin lääkkeen aiheuttama sivuvaikutus kuivattaa suuni aivan täysin. Kyseisestä lääkkeestä

minulle ei kerrota mitään vaikka puhun omahoitajan kanssa kuivumisongelmasta.

Poika ei lupaa tulla pelkän tupakan takia (ilmeisesti taas kielletty, en muuta syytä keksi siihen).

Pyydän myös tytärtäni, että tulisi Helsingistä saakka käymään viikonloppuna ja toisi minulle

tarvitsemani asiat. Tiedän kyllä, että hänellä ei ole tähän aikaa opiskelujen ja töiden vuoksi.

Kaikki taas kumuloituu yhtäkkiä törkeäksi vitutukseksi. Tupakat loppuu, lapset eivät lupaa tulla,

osaston vaihto, minun hakkaamiseni ja kaikki törkeä vääryys minua kohtaan purkautuu sitten

lopulta aivan väärään osoitteeseen. Mutta oikeasti minulla ei ole muuta kohdetta kun KAIKESTA

SKITSOAMISESTA JA HAKAAMISESTA HUOLIMATTA yritän olla kohtelias kaikille

TAYSsissa.

Laitan lapsille todella typerän viestin ja poistan WhatsApin puhelimesta. Aivan väärä kohde. Ei

vain juuri sillä hetkellä ole ketään muuta. Eikä muulloinkaan. Olin sillä kohtaa helvetin typerä ja

tein väärin, tiedän sen. Katumus tuli sisälleni sillä samalla sekunnilla kun sovelluksen puhelimesta

poistin.

Tupakalla olin seuraavana päivänä. En siihen saakka halunnut jutella kenenkään kanssa enkä käydä

syömässä. Itkin myös aiemmin taas sen vuoksi etten näe pikkukaveriani Amia ja lapsiani enkä tiedä

koska vankeus päättyy.

Viereeni tulee potilas, joka esittelee itsensä Miaksi. Hiukan avaudun ja kerron mm. siitä, että

tupakat loppuu. Mia kertoo, että käy usein kävelymatkan päässä sijaitsevassa kaupassa ja voi

minulle tuoda seuraavana päivänä mitä tarvitsen.

Pienestä on elämä joskus kiinni. Tämä tieto helpottaa painetta rinnassa edes vähäsen – saan

tupakkaa ! Myöhemmin Mia kävi useamman kerran kaupassa hakemassa minulle tupakkaa ja muuta

mitä tarvitsin. Kiltti ihminen. KIITOS SIITÄ MIA !

Kun paine helpottaa, alan taas käydä muiden potilaiden kanssa ruokailuissa. Huomaan, että tällä

osastolla on paljon vapaampaa. Yli 20 vuoden skitsoaminen perässä laahaavien asioiden osalta

jatkuu koko sen ajan kun osastolla olen, mutten oikeasti enää välitä hevonpaskasta. Mia ainakin on

ystävällinen vaikka välillä hänkin pääsetelee suustaan sammakoita.

Lapsia ja Amia kauhea ikävä. Yhteydet lapsiin palautuu ja heti ensimmäisenä pyydän koko

sydämestäni anteeksi lapsilta todella typerää viestiäni WhatsApissa. Tiedän silti, että lapsieni suuhunkin on "laitettu" sanoja mitä EI SAISI TEHDÄ KUN OLEN LASTEN ISÄ ! Samoja asioita, joista on 22 vuotta skitsottu.

Poikani pitää Amista todella hyvää huolta ja siitä tulee minulle rauhallinen mieli. Amin turkki oli

trimmattu, kynnet leikattu ja pääsi poikani ja hänen tyttöystävänsä kanssa myös kesämökillä käymään, josta poikani lähetti minulle hienoja kuvia WhatsAppiin.

Päivät kuluu musiikkia kuunnellen, tupakoiden ja syömässä käyden ja rollaattorin kanssa hyvin

hitaasti ja vaivalloisesti edeten.

Lisäksi taistelen edelleen Ilmarisen kanssa koska yhä haluavat maksattaa minulla kuukausia

jatkuneen itse tekmänsä virheen.

Tämän lisäksi olen yhteydessä ulosottoon monia kertoja. Minulle on tulossa isoja sairaalalaskuja

muiden järjestämästä TAYS, sanoisiko episodista.

Ilmarisen kanssa on kiivasta turvapostikirjeenvaihtoa.

Ulosottoon olen myös yhteydessä. Haen harkinnanvaraisia alennuksia ulosottoon tulevien laskujen

vuoksi. "Yllättäen" ulosoton minun vastuuhenkilöni on nyt vaihtunut ja ainakaan

turvapostivaihdossa minua ei enää valehtelijaksi haukuta. Alle liitän myös ulosoton kanssa

käymääni tiedonvaihtoa. Tämä tapahtui positiivisessa hengessä tällä kertaa.

Kirjeenvaihtoa ulosoton kanssa:

Hei !

Kun en vielä aivan tiedä minkälainen lasku tulee sitten aikanaan

neurokirurgian poliklinikalta. Erikoissairaanhoidon poliklinikkamaksu on 46 € /

käynti. Hoitopäivämaksu somaattisella osastolla on 54,60 € / hoitopäivä. Mutta

jos mitään siellä poliklinikalla ei löydy niin enhän minä silloin sinne joudu

jäämään. Kun en ole ennustaja.

Mutta sanoisin nykyisen tiedon perusteella, että (702,8 + 46) / 3 = 249,6 €.

Siis huomiseen tiistaihin mennessä kertyneet hoitopäivät (28 * 25,10 € / pv) +

neurokirurgian poliklinikkamaksu 46 €. Tästä tulee summaksi 249,6 € per loka-,

marras- ja joulukuu.

Kuten totesin jos neurokirurgian poliklinikalla jotain ongelmaa tutkimuksissa

löytyy se on sitten varmasti jatkon asia. Ja tulee huomattavasti kalliimmaksi.

Huomenna iltapäivällä pääsen kuitenkin kotiin niinkuin alkuperäisessä

hakemuksessa esitin. Lääkäriaika on huomenna aamulla klo 9:00 ja sitten tiedän

minne saakka neurokirurgian poliklinikan aika on siirretty.

Ystävällisin Terveisin,

Jarkko xxx

Muut yhteystietoni löytyvät alkuperäisestä hakemuksesta.

-----Original Message----From: suvi-emmi.kaartti@oikeus.fi

To: jarkkojxxx@gmail.com

Subject: Rajoitushakemus

Date: Mon 02.09.2024 10:02:14

> Hei.

>

> Rajoitushakemuksesi käsittely on ohjautunut minulle, sillä toimin tällä

hetkellä vastaavana ulosottomiehenäsi.

>

> Millä summalla kuukaudessa haet ulosmittauksen määrän rajoitusta? Summaa ei

ole kirjattu hakemukseen. Tieto on olennainen hakemuksen käsittelyssä.

>

> Ystävällisin terveisin,

>

> Emmi Kaartti

> Ulosottotarkastaja

>

> Ulosottolaitos, perusperintä, Helsinki

>

> PL 1, 00067 Ulosottolaitos

> Puh. 029 56 59070

>

> suvi-emmi.kaartti@oikeus.fi

>

> ulosottolaitos.fi

>

> Ulosottolaitoksen sähköposti: ulosotto.uo@oikeus.fi

> Ulosottolaitoksen sähköinen asiointi: https://asiointi.oikeus.fi/ulosotto

>

> Luottamuksellisuusilmoitus

>

>

Hei !

Tarkoitan.

Ulosoton lisäksi Ilmarinen perii 1.10.2024 alkaen eläkkeestäni vielä 200 € / kk.

KUN ILMARINEN TEKI VIRHEEN ITSE, JONKA ILMARISEN VIRKAILIJA MYÖS MYÖNSI MINULLE

PUHELIMESSA ! JA SILTI MINÄ OLEN MAKSUMIES ? TÄMÄN ASIAN HOITO ILMARISEN KANSSA

ON VIELÄ KESKEN. EN KUITENKAAN TULE SITÄ HYVÄKSYMÄÄN. TAISTELEN VAIKKA

VIIMEISEEN HENGENVETOON SAAKKA. MINUN OIKEUSTAJUNI MUKAAN JOS PALVELUN ANTAJA

TEKEE VIRHEEN, ASIAKAS EI SITÄ MAKSA.

OLEN PYYTÄNYT ILMARISELTA PERUSTEELLISEN SELVITYKSEN ASIASTA LAITAN SEN MYÖS

LIITTEEKSI.

EI RIITÄ ETTÄ OLEN SAIRAALASSA OLLUT VAAN JOUDUN LISÄKSI TAISTELEMAAN LISÄKSI

ULOSOTON JA ILMARISEN TEKEMÄN VIRHEEN TAKIA.

Tänään tapasin omalääkärini (tällä osotolla jolla olen) ja minulla on jo aika

neurokirurgian poliklinikalle ma 9.9.2024. Selkärangassani on auhtauma, jonka

vuoksi jalkojeni tietyt hermot ovat "pinteessä" ja kävely on huonoa. Saattaapi

hyvinkin olla että joudun kirurgin veitsen alle sitten myöhemmin. Tämä tulee

sitten huomattavasti kalliimmaksi kuin nykyinen hoitoni. Nykyisenkin hoidon

hinta on alhainen ajatellen sitä tutkimusmäärää joka minulle on tehty. Mutta

minulle se on iso raha ja HALUAN ETTÄ NE LASKUT PYSTYN SUORITTAMAAN ! Lisäksi

tänään selvisi että minulle on tehty lähete myös sisätautiosaston polille kun

pitkäisaikaistulehdusarvoni on koholla. Ja sille ei ole mitäänselitystä

löydetty. Tästä tulee taas lisää kustannuksia. KYSE ON ERIKOILÄÄKÄRIEN TEKEMISTÄ

TUTKIMUKSISTA !

Jo pelkkä reilun tunnin koko vartalon nagneettikuvaus on yli 1000 € / kerta.

Että siinä vähän taustaa.

Liitteenä Ilmariselle lähtenyt selvityspyyntö virheestä joka kesti yli 4 kk.

Jarkko

-----Original Message----From: suvi-emmi.kaartti@oikeus.fi

To: jarkkojxxx@gmail.com

Subject: VS: Rajoitushakemus

Date: Tue 03.09.2024 08:12:00

>Hei.

>

>Varmistan vielä, että tarkoitatko hakea rajoitusta 249,60 eurolla lokakuulle,

marraskuulle ja joulukuulle? Kuten aiemmassa viestissäni kirjoitinkin, tulee

hakemukseen määrittää summa, jolla rajoitusta haetaan. Rajoituksen myöntämisen

edellytys on, että velallisen maksukyky on olennaisesti heikentynyt ja tällöin

tulee tietää kustannukset ym., joiden perusteella ja minkä verran maksukyky on

heikentynyt.

>

>Ystävällisin terveisin,

>Emmi Kaartti

>Ulosottotarkastaja

>Ulosottolaitos, perusperintä, Helsinki

>

>

>-----Alkuperäinen viesti---->Lähettäjä: jarkkojxxx@gmail.com.sec <jarkkojxxx@gmail.com.sec>

>Lähetetty: maanantai 2. syyskuuta 2024 18.16

>Vastaanottaja: Kaartti Suvi-Emmi (UO) <suvi-emmi.kaartti@oikeus.fi>

>Aihe: Re: Rajoitushakemus

>Luottamuksellisuus: Luottamuksellinen

>

>This reply mail has been delivered encrypted via TLS from [161.41.0.254]

>

>Hei !

>

>Kun en vielä aivan tiedä minkälainen lasku tulee sitten aikanaan neurokirurgian

poliklinikalta. Erikoissairaanhoidon poliklinikkamaksu on 46 € / käynti.

Hoitopäivämaksu somaattisella osastolla on 54,60 € / hoitopäivä. Mutta jos

mitään siellä poliklinikalla ei löydy niin enhän minä silloin sinne joudu

jäämään. Kun en ole ennustaja.

>

>Mutta sanoisin nykyisen tiedon perusteella, että (702,8 + 46) / 3 = 249,6 €.

>Siis huomiseen tiistaihin mennessä kertyneet hoitopäivät (28 * 25,10 € / pv) +

neurokirurgian poliklinikkamaksu 46 €. Tästä tulee summaksi 249,6 € per loka-,

marras- ja joulukuu.

>Kuten totesin jos neurokirurgian poliklinikalla jotain ongelmaa tutkimuksissa

löytyy se on sitten varmasti jatkon asia. Ja tulee huomattavasti kalliimmaksi.

>

>Huomenna iltapäivällä pääsen kuitenkin kotiin niinkuin alkuperäisessä

hakemuksessa esitin. Lääkäriaika on huomenna aamulla klo 9:00 ja sitten tiedän

minne saakka neurokirurgian poliklinikan aika on siirretty.

>

>Ystävällisin Terveisin,

>

>Jarkko xxx

>

>-----Original Message---->From: suvi-emmi.kaartti@oikeus.fi

>To: jarkkojxxx@gmail.com

>Subject: Rajoitushakemus

>Date: Mon 02.09.2024 10:02:14

>

>> Hei.

>>

>> Rajoitushakemuksesi käsittely on ohjautunut minulle, sillä toimin tällä

hetkellä vastaavana ulosottomiehenäsi.

>>

>> Millä summalla kuukaudessa haet ulosmittauksen määrän rajoitusta? Summaa ei

ole kirjattu hakemukseen. Tieto on olennainen hakemuksen käsittelyssä.

>>

>> Ystävällisin terveisin,

>>

>> Emmi Kaartti

>> Ulosottotarkastaja

>>

>> Ulosottolaitos, perusperintä, Helsinki

>>

Harkinnanvarainen ulosoton rajoittamishakemus:

TAMPERE / TAYS

31.08.2040

Harkinnanvarainen ulosoton rajoittaminen sairaalahoitomaksujen suorittamista

varten

Hei !

Haen harkinnanvaraista ulosoton rajoittamista loka-, marras- ja joulukuulle.

Olen kesän 2023 alusta saakka kärsinyt terveysongelmista ja elokuun alussa 2024

asiat menivät siihen pisteeseen etten ilman hoitoa enää kertakaikkiaan

pärjännyt.

Saavuin 07.08.2024 keskiviikkona TAYS ACUTAAN, josta minut siirrettiin

osastohoitoon. Olen yhä sairaalassa.

Olen nyt pyytänyt omalääkäriltäni, että pääsisin kotiin lepäämään tiistaista

03.09.2024 tiistaihin 24.09.2024 saakka. Syynä tähän on se, että sekä minä että

poikani Tyttäreni tarvitsemme aikaa lepoon ja omien asioiden hoitoon. Poikani

siksi, että minun chihuahua ystäväni Ami on ollut pojalla hoidossa ja rajoittaa

paljon hänen menojaan.

Olen saanut erittäin asiantuntevaa apua terveysongelmiini. Hoitovuorokauden

hinta 25,10 € on tähän nähden pieni mutta minulle iso. Johtuen siitä, että sekä

ulosotto ja Ilmarinen perivät minulta saataviaan. Ilmarinen teki itse virheen,

jota en tule hyväksymään. Tämä Ilmariseen liittyvä asia on kuitenkin vielä

pahasti kesken. Enkä tiedä sen lopputulemaa. Jotakin minun on tehtävä ja

toimittava.

Minulla on vielä maanantaina 02.09.2024 ENMG-tutkimus ja siksi olen pyytänyt,

että tiistaina pääsisin edellä mainituksi ajaksi kotiin. Lisäksi minulle on

tulossa vielä käynti neurokirurgian poliklinikalle. Tämän olen pyytänyt

siirtämään “lomani” jälkeen. Näiden tutkimusten ja aiemmin otettujenkaan

(magneettikuvat, ultraääni, verikokeet) johtopäätöstä en tiedä. En ole lääkäri.

Eli en tiedä jatkosta ja tulevaisuudestani terveyden osalta tällä hetkellä

oikeastaan paljoakaan.

07.08.2024 – 03.09.2024 välillä vuorokausia on 28 kpl eli:

28 vrk x 25,10 € / vrk = 702,8 €

En tiedä tuleeko tämän lisäksi, joitain tutkimusmaksuja. En tiedä tuleeko tästä

elo- ja syyskuun osalta erilliset laskut.

Ja kuten aiemmin totesin en tiedä jatkosta ja tulevaisuudestani juurikaan.

Esimerkiksi sitä joudunko esim. jäämään neurokirurgian poliklinikalle

pidemmäksi tai lyhyemmäksi aikaa vai tehdäänkö vain tutkimuksia.

Voin tarvittaessa myöhemmin esim. elo- syyskuussa tulevat laskut toimittaa

sähköisenä PDF-formaatissa. Kuten totesin, en tiedä tuleeko lokakuulta tai sen

jälkeen laskuja vai ei.

Tästä syystä kunnioittavasti toivon, että saan pyytämäni harkinnanvaraisen

ulosoton alennuksen edellä mainituille kuukausille. Jatkosta ei ole minulla

tämän kirjoittamisen hetkellä tietoa.

Ystävällisin Terveisin,

Jarkko Juhani xxx

Runkokatu 8 D 31

33340 TAMPERE

Puh. + 358 46 881 4460

Email. jarkkojxxx@gmail.com

Helsingin ulosottotarkatajalle kiitos siitä, että antoi minulle myönteisen päätöksen tähän kyseiseen

hakemukseen. SE EI MINULLE KUITENKAAN TULE RIITTÄMÄÄN ! TULEN VAATIMAAN

KOKO ULOSOTON MITÄTÖIMISTÄ JA SYY TÄHÄN KÄY VIELÄ SELVÄKSI KUN

TÄMÄN DOKUMENTIN VIIMEINEN KIRJAIN HAKATAAN KIVEEN !

Seuraavaksi pyysin omalääkäriltäni, että pääsisin 3. päivä syyskuuta kotiin. Syy siihen selviää alle

liitetyn sähköpostin sisällöstä:

Lähettäjä: Jarkko xxx <jarkkojxxx@gmail.com>

Date: pe 30. elok. 2024 klo 14.19

Subject: Uudet tutkimukset

To: <iida.lehdonharju@pirha.fi>

Hei !

Kun olet hoitava lääkärini tällä osastolla, niin minulla ei ole muuta osoitetta

mihin tämän lähetän.

Ensinnä on sanottava, että olen erittäin tyytyväinen siihen, että minut

tutkitaan perusteellisesti myös somaattisten oireideni vuoksi.

Lääkitys on hyvä ja voin psyykkisesti hyvin.

Hoitajat ja lääkärit ovat asiantuntevia ja ystävällisiä minulle.

Minulle määrättiin kaksi uutta tutkimusta. Ma 2.9. ENMG-tutkimus, josta oli

aiemmin puhetta ja tämä on ok. Toinen ma 9.9. oli aika neurokirurgian poliklinikalle klo 10.20.

Minulla on kuitenkin ongelma liittyen lemmikkini Amin hoitoon. Ami on ollut poikani

hoidettavana siitä saakka kun hän ja tyttöystävänsä palasivat Lapista 16.8. Poikani tyttöystävä asuu

Jyväskylässä (opiskelee siellä Psykologiksi) ja poikani käy töissä Hervannassa ja tekee DI työtään samalla.

Nyt Amin vuoksi poikani ja hänen tyttöystävänsä eivät ole nähneet tuon 16.8. jälkeen.

Tämä on minulle iso rasite tällä hetkellä. Poika tarvitsee "hengähdystauon" ja

niin minäkin. Ami on minun vastuullani - ei poikani.

Siksi haluan, että 3.9. pääsen kotiin ja 25.9. tai sen jälkeen varataan minulle

uusi aika neurologian poliklinikalle, jolloin voin tarvittaessa viipyä myös pidempään. Poikani varmaan tällöin taas voi ottaa Amin hoitoonsa.

Minulle sanottiin viimeisellä kerralla kun tapasimme, että voisin psyykkisen

kuntoni puolesta päästä tällä viikolla kotiin.

Kunnioitan suuresti sitä, että minut tutkitaan perusteellisesti. Ja tulen sitten

tarvittaessa omin avuin neurologian poliklinikalle kun kutsu käy.

Ystävällisin Terveisin,

Jarkko

Seuraavaksi tapahtui se mitä toivoin kahdesti. Poika ja Ami kävivät sunnuntaina luonani TAYSissa

ja keskiviikkona 3.9. pääsin toiveeni mukaisesti kotiin. En enää jalallani TAYSiin astu koska

pelkään. Ja kukaan ei tule enää minun asuntooni skitsoamaan eikä ilman minun lupaani. Vannon sen

Isäni ja rakkaan Lempi-mummuni nimeen. Näin ajattelin kun TAYSista kotiuduin ja kuinka väärässä taas olinkaan.

Summa summarum TAYS-"käynti".

Tutkimukset mitä minulle tehtiin:

Verikokeet monet

Koko vartalon magneettikuvat

Virtsarakon ultraäänitutkimus

ENMG-tutkimus

Muutamana päivänä ennenkuin kotiuduin:

Verensokeri

Veren happipitoisuus ja pulssi

Verenpaine

Ruumiinlämpö (en ollut vielä kuolonkankea)

Diagnoosit muiden hoitojen peruteella / Verikokeiden peruteella:

Verikokeet:

Pitkäaikaiset tulehdusarvoni ovat koholla

"Normaali" tulehdusarvo on koholla

Maksa-arvoni on koholla

Magneettikuvat, ultraääni, ENMG-tutkimus:

Alla liitteenä teksti WhatsApp viestikeskustelusta, jossa kerron neurokirurgian poliklinikan

erikoislääkärin minulle kertoman diagnoosin omin sanoin lapsilleni:

Alla siis ote WhatsApp viestissä missä lapsilleni kerron “maalaisjärjellä”

diagnoosini myös liitteenä olevasta epikriisistä:

No niin lapset. Juttelin puhelimessa neurokirurgian poliklinikan erikoislääkärin kanssa.

Se, joka selkäytimessä ahtauman aiheuttaa (ja sitten nämä hermotusongelmat

jaloissa) on lipooma. Kysessä on useimmiten hyvänlaatuinen "rasvapatti". Summa

summarum. Veitsen alle mennään. Neurolta soitetaan 2 - 3 kk päästä. Tavoitteena

on ilmeisesti poistaa niin paljon kuin pystyy. Jos pystyy niin koko patti.

Osastolla 1 päivä ennen leikkausta. Leikkaava kirurgi tulee juttelemaan miten

operaatio tehdään. Toisena päivänä leikkaus. Tämän jälkeen n. 2 - 3 päivää

osastolla. Riippuen voinnista niin sit kotiin. Tässä on nyt tietenkin se että

tarvitsen siksi pikkukaverille hoitajan. Lisäksi tarvitsen jommankumman teistä

hakemaan leikkauksesta ja ehkä jonkinlaista tukea aluksi kotona. Tuleeko se tuki

sitten kelalta tai teiltä en osaa vielä sanoa. Tämäkin on jo sinänsä aika iso

pala nieltäväksi. Siis leikkaus. Olen kuitenkin hyvällä mielellä. Meinaan

kuntouttaa jalkojani kokoajan. Selkä ei ole enää kipeä. Pääsen sisällä ilman

tukea jo. Tsempata tässä itteänsä tarttee. Älkää mitään googlettako. Tässä

yhteystiedot neurokirurgian polille jos haluatte lisätietoja: 03 311 65559 ,

Ajanvarausasiat, takaisinsoittopalvelu (ma-pe klo 8-10)

Myöhemmin olen tullut tajuamaan senkin seikan, että koko lipooma asia on pelkkää paskaa. Tästä jäljempänä.

Alla liittenä saman lääkärin diagnoosi OmKannasta:

Ajankohta

Palveluyksikkö

Diagnoosit

Aivohermon kasvutaipumukseltaan epäselvä tai D43.3 tuntematon kasvain

9.9.2024

Pirha

Lähetteet/hoitopalautteet

12.9.202 Pirkanmaan hyvinvointialue

4

(PirhaPegasos)

Potilaskertomus

HOITOPALAUTE

Sievers, Frank Erikoislääkäri

Neurokirurgian poliklinikka (PNK), Tampereen yliopistollinen sairaala

9.9.2024

Määrittämätön hoitoprosessin vaihe

Lähetteen ja hoitopalautteen tekniset ja osapuolitiedot

Hoitopalautteen antanut laitos: Tampereen yliopistollinen sairaala

Hoitopalautteen tyyppi: Loppuyhteenveto (lähetetty)

Hoitopalautteen vastaanottaja: Pirkanmaan hyvinvointialue (PirhaPegasos)

Hoidon toteutus

Etäkontakti

56-v. mies Tampereelta, psykiatrisessa hoidossa, mahdollisesti

alkoholiriippuvuutta, kävelyvaikeuksia ilmeisesti pitkään, ainakin yli vuoden

ja tämä lisääntynyt. Tämän takia koko rangan magneettikuvaus, jossa

selittävänä löydöksenä Th11-12-tasolla keskiviivan vasemmalla puolella kirkas

signaalimuutos conus-alueella, ei tehosta varjoainetta, radiologin lausunnon

mukaan sopii ensisijaisesti intraduraaliseen lipoomaan. Leikkaushoito tätä

varten tulee kyseeseen. Potilas siis kutsuttu tänään neurokirurgian

poliklinikalle, mutta otti tänä aamuna yhteyttä, että ei pääse, koska ei

saanut kyytiä. Soitin potilaalle tänään, hän kertoi nyt, että on mobilisoitu

rollaattorilla, pystyy kävelemään jonkin verran ulkonakin, oikea jalka

parempi kuin vasen. Käytiin kokonaistilanne läpi, leikkaushoitoon nähdäkseni

on perusteltu, tarkoitus on tehdä hemilaminektomia Th11-12 ja

tuumoriresektio, tuumori voisi olla hankalasti kiinni hermossa, joten

mahdollisesti kokonaispoisto ei ole mahdollinen, erityisesti, kun kyseessä on

conus-alueella oleva lipooma. Selitin potilaalle puhelimitse leikkauksen

tekniikan riskeineen (hemilektomia Th11-12, resektio tumoris, hermovaurioit,

conusvaurio, alaraajojen halvausoireet, virtsarakon tyhjentymisongelmat,

jälkivuoto, aivoselkäydinnestefisteli, tulehdusongelma, haavan

paranemisongelma). Potilas tämän kaiken ymmärtänyt ja hyväksynyt, halukas

leikkaukseen. Tuolloin leikkausta edeltävänä päivänä käynnille ja LEIKOpotilaana leikkauspäivänä. Tehdään myös lähete KNF:lle intraoperatiivista

neuromonitorointia varten.

Tapahtumadiagnoosit (Diagnoosi)

Dg: D43.3&; Aivohermon kasvutaipumukseltaan epäselvä tai tuntematon kasvain.

Tumor intraduralis Th XI-XII, NAS, lipoma susp.

Jakelu (Muu merkintä)

Pirha Pegasos, Tampere

NEUROKIRURGIA

Sievers, Frank Erikoislääkäri

Neurokirurgian poliklinikka (PNK), Tampereen yliopistollinen sairaala

9.9.2024

Hoidon toteutus

Etäkontakti

56-v. mies Tampereelta, psykiatrisessa hoidossa, mahdollisesti

alkoholiriippuvuutta, kävelyvaikeuksia ilmeisesti pitkään, ainakin yli vuoden

ja tämä lisääntynyt. Tämän takia koko rangan magneettikuvaus, jossa

selittävänä löydöksenä Th11-12-tasolla keskiviivan vasemmalla puolella kirkas

signaalimuutos conus-alueella, ei tehosta varjoainetta, radiologin lausunnon

mukaan sopii ensisijaisesti intraduraaliseen lipoomaan. Leikkaushoito tätä

varten tulee kyseeseen. Potilas siis kutsuttu tänään neurokirurgian

poliklinikalle, mutta otti tänä aamuna yhteyttä, että ei pääse, koska ei

saanut kyytiä. Soitin potilaalle tänään, hän kertoi nyt, että on mobilisoitu

rollaattorilla, pystyy kävelemään jonkin verran ulkonakin, oikea jalka

parempi kuin vasen. Käytiin kokonaistilanne läpi, leikkaushoitoon nähdäkseni

on perusteltu, tarkoitus on tehdä hemilaminektomia Th11-12 ja

tuumoriresektio, tuumori voisi olla hankalasti kiinni hermossa, joten

mahdollisesti kokonaispoisto ei ole mahdollinen, erityisesti, kun kyseessä on

conus-alueella oleva lipooma. Selitin potilaalle puhelimitse leikkauksen

tekniikan riskeineen (hemilektomia Th11-12, resektio tumoris, hermovaurioit,

conusvaurio, alaraajojen halvausoireet, virtsarakon tyhjentymisongelmat,

jälkivuoto, aivoselkäydinnestefisteli, tulehdusongelma, haavan

paranemisongelma). Potilas tämän kaiken ymmärtänyt ja hyväksynyt, halukas

leikkaukseen. Tuolloin leikkausta edeltävänä päivänä käynnille ja LEIKOpotilaana leikkauspäivänä. Tehdään myös lähete KNF:lle intraoperatiivista

neuromonitorointia varten.

Tapahtumadiagnoosit (Diagnoosi)

Dg: D43.3&; Aivohermon kasvutaipumukseltaan epäselvä tai tuntematon kasvain.

Tumor intraduralis Th XI-XII, NAS, lipoma susp.

Jakelu (Muu merkintä)

Pirha Pegasos, Tampere

NEUROKIRURGIA

Sievers, Frank Erikoislääkäri

Neurokirurgian poliklinikka (PNK), Tampereen yliopistollinen sairaala

9.9.2024

Määrittämätön hoitoprosessin vaihe (ei vaihetta)

Diagnoosi

Dg: D43.3&; Aivohermon kasvutaipumukseltaan epäselvä tai tuntematon kasvain.

Tumor intraduralis Th XI-XII, NAS, lipoma susp.

NEGATIIVISELLE KUITENKIN KALLISTUI VAAKA TAYS-KÄYNNISTÄ.

ENSIMMÄINEN LÄÄKÄRI ARVIOINTI

OSASTOLLE ACUTASTA TULLESSA JA JOTKIN SAIRAANHOITAJAT KOHTELIVAT

MINUA ALENTUVASTI. LÄÄKÄRI SANOI MM., ETTÄ "EU:N

IHMISOIKEUSTUOMIOISTUIN ON JAHDANNUT SINUA 20 VUOTTA, NIINKÖ ?".

SAIRAANHOITAJA TOTESI, ETTÄ "MIKSI ET SIIVONNUT KOTONA?". HERRA ISÄ-KAI

TYHMEMPIKIN TAJUAA, ETTÄ OLIN VÄLILLÄ LÄHES TOIMINTAKYVYTÖN

JALKOJENI VUOKSI. JA TIESIN HISTORIAN PERUSTEELLA, ETTÄ EN SAA APUA

MISTÄÄN SOSIAALITOIMESTA / KELALTA VAIKKA PYYTÄISIN. LISÄKSI SAMA

SAIRAANHOITAJA TOTESI, ETTÄ "TAJUATKO, ETTÄ SINUT ON TUOTU TÄNNE

TAHDOSTA RIIPPUMATTOMAAN HOITOON ?". OLIN KYLLÄ AIVAN JÄRJISSÄNI,

MUTTA TÄLLÄISESTÄ KOHTELUSTA HELVETIN PERKELEEN VIHAINEN.

OSASTOLLA OLLESSANI JOTKIN SAIRAANHOITAJAT JA JOTKIN POTILAAT TOIVAT

ESILLE NIITÄ SAMOJA ASIOITA, JOISTA OLEN TÄHÄN YLÖSKIRJAUKSEEN USEASTI

KIRJOITTANUT. OLI PUHETTA MARIASTA....JNE..JNE...PUHUTTIIN RUOTSIA (JOTA EN

IKINÄ TÖISSÄ OLLESSANI SUOSTUNUT PUHUMAAN VAAN ENGLANTIA

PELKÄSTÄÄN)....HILTONISTA??...ERÄS SAIRAANHOITAJA SATTUI

LÄÄKKEIDENJAOSSA POTILAILLE TOTEAMAAN ERÄÄLLE POTILAALLE, ETTÄ

TULETKO HAKEMAAN VITAMIINISI ???!!! KUTEN SANOIN OLEN 100%SEN VARMA,

ETTÄ SUURIN OSA OSASTO A:LLA OLLEISTA NS. "POTILAISTA" EIVÄT OLLEET

POTILAITA VAAN LIITTYIVÄT JOLLAKIN TAPAA TÄHÄN YLI 20NEN VUODEN VIA

DOLOROOSAANI ! SITÄ VOI VAIKKA KYSYÄ REHELLISELTÄ POLIISILTA. MINÄ

VAAN EN TIEDÄ AINUTTAKAAN SELLAISTA PIRKANMAALLA !

KUTEN AIEMMIN KERROIN ESIMERKIN SANNA JOHANNA LEPPÄSESTÄ, JOKA

TAATUSTI EI OLLUT POTILAANI ARVIOINTIOSASTOLLA. FAKTOJA ON TURHA

KENENKÄÄN KIISTÄÄ !

KOKONAISUUDESSAAN TAYS KÄYNTI KÄÄNTYY RUTKASTI NEGATIIVISELLE

PUOLELLE – TÄHÄN SUURIMPANA SYYNÄ ON TURPAAN SAAMINEN JA SAMOJEN YLI

20 VUOTTA JATKUNEIDEN ASIOIDEN JANKUTUS. JA LISÄKSI USKOAKSENI KAIKKI

"POTILAAT" EIVÄT EDES OLLEET OIKEITA POTILAITA VAAN ESITTIVÄT JOTAKIN

MUUTA MITÄ OLIVAT ???

SAIN MYÖS KUITENKIN APUA. MYÖS YHDEN UUDEN LÄÄKKEEN. JA KAIKKI

LUETTELEMANI TUTKIMUKSET. VAIKKA NIIDEN TEKEMISESSÄ OLI JOITAKIN

IHMETYKSEN AIHEITA ?

ESIMERKIKSI MINULLA ON HIRVEÄ AHTAANPAIKANKAMMO JA MENO

MAGNEETTIKUVAUKSEEN TUNTUI SIITÄ SYYSTÄ MAHDOTTOMALTA AJATUKSELTA.

RICARDO NIMINEN LÄÄKÄRI JA OMAHOITAJANI JUHA ASIAA MINULLE

ESITTELIVÄT JA SAMASSA YHTEYDESSÄ KERTOIVAT MINULLE ETTÄ

MAGNEETTIKUVAUS KESTÄÄ ARVIOLTA 10-15 MINUUTTIA. KUN

MAGNEETTIKUVASSA OLIN, TOINEN MINUT SINNE VIENEISTÄ HOITAJISTA,

ALEHANDRO NIMELTÄÄN, KERTOI, ETTÄ OLIN MAGNEETTIKUVAPUTKESSÄ TUNNIN

JA KOLMEKYMMENTÄ MINUUTTIA. AHTAANPAIKANKAMMOISELLE MUKAVA

KOKEMUS. JA KAIKKEA MUUTA.

SAAN KÄYNNIN JÄLKEEN SENTÄÄN 4-5 TUNTIA SYVÄÄ UNTA JA TEHNYT RUOKAREMONTIN.

TÄSTÄ OVAT TYYTYVÄISIÄ MINÄ JA MYÖS TIETENKIN LAPSENI <3. SIIS PLUSSAA JA

PALJON NEGATIIVISTA NÄIDEN 20 VUOTTA VANHOJEN MUKANA LAAHAAVIEN

ASIOIDEN TAKIA. MINULLE EI RIITÄ NORMAALI 14-15 VUOTTA KESTÄVÄ

ELINKAUTINEN NÄEMMÄ.

TAKASIN KOTIIN 3.9.

KELA-taksilla lähden kotiin. Minulla on TAYSin lääkärin kirjoittamat uudet reseptit, niin matkalla

poikkean hakemassa lääkkeeni.

Sain rollaattorin TAYSista kotiin mukaan. Laina-aikana on kaksi vuotta.

Muutamalle potilaalle (en tiedä kuka heistä oli oikea potilas ja kuka ei) toivotin hyvää jatkoa ja

sitten kotia kohti.

Poika toi sitten pian Ami pikkukaverin kotiin Runkokadulle ja lähti samantien kohti Jyväskylää

tyttöystäväänsä katsomaan. Nyt oli vapaa lähtemään vihdoinkin kun Ami tuotiin kotiin.

Tuntui heti aivan ihanalta olla kotona Amin kanssa. Siitäkin huolimatta, että huomasin samantien

saman menon jatkuvan täällä Paskaluomassa – anteeksi Haukiluomassa. Kaikki naapurusto on

ilmeisesti edelleen niin niin huolissaan.

Ami kuitenkin alkaa herättää huolta lähes heti. Hän nukkuu vaan eikä tahdo syödä mitään. Ihmetteli

silloin kun poika lähti kohti Jyväskylää ja katseli ovelle päin. Ajatteli Ami varmaan, että miksi

minua viedään kokoajan paikasta toiseen kun aiemmin olen vain saanut olla kotona tuon mun

parhaan kaverini, minun kanssa.

Amin unirytmi tietenkin muuttui Poikanilla. Oli varmaan nukkunut sen ajan kun Tyttäreni oli töissä.

Sama jatkuu minun luonani kotona ja monia päiviä lähes syömättä.

Prismasta tilaan ruokia taas itselleni ja Amille ja aloitan päättämäni ruokaremontin. Tarkoitus olisi

laihtua mahdollisimman paljon marraskuun loppuun mennessä. Periaatteena on ruuan laatu "ylös" ja

ruuan määrä "alas". Aika sitten näyttää onnistuuko tämä.

Sitten sähköpostiin tulee muutaman mailinvaihdon jälkeen mukava yllätys. Varoitus

vuokrasopimuksen purkamisesta. Tämä menee minun mielessäni kaikkiin näihin varoitusten sarjaan

mitä oli jo siinä vaiheessa tiedossa. Liitän alle varoituksen tekstin.

Vuokranantajan varoitus vuokrasopimuksen purkamisesta

Vuokranantaja: Aspa-säätiö sr

Turkhaudantie 5, 00700 Helsinki

Vuokralainen: Jarkko xxx

Vuokrauskohde: Runkokatu 8 D 31

33340 Tampere

Vuokrasopimus: Toistaiseksi 01.08.2019 alkaen

Varoituksen perusteet: Olemme huoneistotarkastuksella 07.08.2024 nähneet ja

todenneet että olette menetellyt asumisessanne vastoin asuinhuoneiston

vuokrauksesta annetun lain säännöksiä, rikkoneet talonyhtiön järjestyssääntöjä

tai vuokrasopimusehtoja mm. seuraavasti:

Huoneistoa hoidetaan huonosti sekä ilmoitusvelvollisuutta laiminlyöty:

huoneiston lattiamatossa on kaksi rakenteisiin asti kulunutta reikää, huoneiston

viemärit tukossa.

Vuokralaisella on ilmoitusvelvollisuus, jos huoneistossa jokin hajoaa tai

aiheuttaa isomman vahingon vaaraa.

AHVL 61 §:n perusteella vuokranantajalla on oikeus purkaa vuokrasopimus heti

päättyväksi mm., laiminlyö vuokranmaksun säädetyssä ajassa, jos vuokralainen

viettää tai sallii vietettävän huoneistossa häiritsevää elämää, vuokralainen

hoitaa huoneistoa huonosti tai vuokralainen huoneistossa rikkoo, mitä terveyden

tai järjestyksen säilyttämiseksi on säädetty tai määrätty.

Mitä edellä on lausuttu huoneistosta, koskee soveltuvin osin myös vuokrasuhteen

johdosta vuokralaisen käytössä olevia kiinteistön tai rakennuksen yhteisiä

tiloja ja laitteita. Asumisessa on noudatettava vuokrasopimuksen ehtoja ja talon

järjestyssääntöjä.

Helsingissä 10.09.2024

Miia Rytkönen

sosiaalinen isännöitsijä

040 648 4220

miia.rytkonen@aspa.fi

Aspa-säätiö sr

Turkhaudantie 5, 00700 Helsinki

HUOM! Tiedoksiannettu s.postilla 10.9.2024

Tiedoksianto Olen tänään saanut tiedoksi tämän vuokrasopimuksen purkamisen ja

saanut siitä jäljennöksen.

Päiväys:______________________________________

Allekirjoitus:___________________________________ Jarkko xxx

Kuten varmasti kaikki tämän dokumentin lukijat tässä vaiheessa kyse EI OLE ASPAN

ANTAMASTA VAROITUKSESTA, vaan erinäisten muiden tahojen. "Äläpä poika kirioottele",

niinkuin Pohjanmaalla sanottaisiin.

Suomessa keskimääräinen elinkautisen pituus on 14-15 vuotta ja minun törkeälle sorrolleni ei näy

loppua, totean.

Ymmärtäisin varoituksen jos olisin tahallani tai huolimattomuuttani tehnyt jotakin asunnolle. Olin

kuitenkin loppuaikana käytännössä jalaton ja kaikki somaattiset ongelmat ja lääkkeiden jättäminen

"murskasivat" minut alleen.

Minun oikeustajuni mukaan tämä yllä oleva varoitus on annettu siitä syystä, että olen sairastunut !

9.9. minun pitäisi mennä Neurokirurgian poliklinikalle käymään ja tilaan KELA-taksin jo monta päivää ennakkoon. Tulee 9. päivä ja taksikuski soittaa minulle minuutti ennen kuin pitäisi lähteä ja toteaa “Nyt olisi yhteistaksi mutta olisi parempi kun et minun kyytiin tulisi ja nauraa”. Minä vastaan siihen, että “Niin olisikin ja nauran ja lyön luurin kiinni”. Tätä ennen olen ehtinyt perumaan kaikki aikani Taysiin. Myös sisätautien poliklinikalle. Minun oli näemmä mahdotonta saada taksia. En tiedä mikä minussa on vikana taksikuskejakin ajatellen. Aina olen kyytini itse maksanut.

Poikani palaa Jyväskylästä niin tulee minua ja Amia katsomaan perjantaina 13.9. Aivan mahtava

nähdä ja jutella hänen kanssaan. Tarjoan pojalleni ruuat ja pikkusuolaiset kahvin kanssa. Amikin on

aivan innoissaan kun näkee poikani taas.

Yksi murhe kuitenkin on sen takia poissa kun poikani hoiti Amia poissa ollessani. Kun minä poistun tästä ulottuvuudesta, niin Amilla on hyvä ja turvallinen koti molempien lapsieni luona. Se helpottaa suuresti. Poika tuo myös asioita, joita pyysin hänen tuovan. Saan pitkästä aikaa myös kellon ranteeseeni kun poikani kävi vaihdattamassa siihen pariston. KIITOS TAAS POIKA <3

Molemmat lapset myös lupaavat tulla isänpäivänä. Silloin tulee tasan vuosi kun olen nähnyt

tytärtäni viimeksi. Hän on aina kovin kiireinen kun opiskeli samaan aikaan sekä Personal

Traineriksi ja fysioterapeutiksi ja kävi siinä ohella vielä töissä. Ja asuu lisäksi kauempana

Helsingissä.

Seuraavana päivänä lauantaina olen erittäin huolissani Amista. Nukkuu päivät eikä syö juuri mitään.

Edellisenä päivänä perjantaina huomasin kun istuimme pojan kanssa keittokomeron pöydän ääressä,

että poikani herkistyi ja häneltä meinasi tulla itku. Menen parvekkeelle tupakalle ja ajattelen näitä

kahta asiaa niin minulta tulee itku. Ajattelen kokonaisuudesta ja kaikesta paskasta mitä päälleni on

heitelty vuosikymmenien aikana, että alkaa toden totta riittää. Tästä kärsii nyt viaton sivullinenkin.

Se oli / on minulle aivan liikaa. Ja tulee olemaan.

Sitten keksin ratkaisun Amin ruokaongelmaan. Leikkaan leikkelettä Amin ruuan joukkoon, niin

johan maistuu.

Ajattelen, että tehdään nyt sitten Amillekkin ruokaremontti. Päivittäisten lenkkien jälkeen annan

aina vielä muutaman herkkupalan. Nyt Amille maistuu ruoka ja myös uni. Meidän oma vuorokausi

alkaa pikkuhiljaa löytyä ja tulla takaisin. Tietenkin kun Ami on jo vanhempi, niin nukkuu enemmän

päivisin, niinkuin Rokikin teki aikoinaan. Eli meillä kaveruksilla oli kaikki hyvin ainakin vielä tällä

hetkellä.

Päivät kului lähikaupassa aina välillä käyden, kirjoittaessa tätä dokumenttia, ruuan valmistukseen,

pyykinpesuun kerran viikossa, asunnon siivon ylläpitämiseen, asioiden hoitoon ja pikkukaverin

kanssa lenkillä käymiseen. Kuluvat nopeasti kun tekemistä riittää. Erityisesti nautin pimeistä

aamuhetkistä, jolloin saa juoda kahvia, syödä aamupalaa, kuunnella musiikkia ja käydä

aamusavuilla. Pienet yksinkertaiset asiat tekevät elämän. Ei mikään muu. Olen Luojalle kiitollinen

asunnosta, siitä että pystyn maksamaan laskuni, että minulla ja Amilla on ruokaa, lääkkeistä ja

pikkukaverista. En enää välitä hirviö-ihmisistä, jotka ovat vieneet luottamukseni ihmisen

hyvyyteen.

Kun viedään vastoin omaa tahtoa pitkäksi ajaksi pois kotoa, oppii arvostamaan sitä, että saa olla

Amin kanssa kaksistaan kotona ja vaikka viestitellä lasten kanssa. Ja että lapset käyvät silloin

tällöin. Se on mielestäni hyvän laatuista elämää. En välitä ympärilläni 22 vuotta pyörineistä

hulluista. Se on heidän oma asiansa ja tahtonsa, että niin käyttäytyvät ja toimivat.

Elämä on aika seesteistä mutta täytyy myöntää, että aika-ajoin tipun syvälle alhoon. Kaiken

kumuloituneen minuun kohdistuneen törkeyden takia. Olen kuitenkin jo tottunut siihen ja alhosta

kiivetään taas omin voimin ylös.

Kun paljon kärsii vääryyttä, niin oppii arvostamaan aivan pieniäkin asioita. Olin 20 vuotta hiljaa ja

minulla on ollut ääretön sietokyky ja voin sanoa vilpittömästi, että harvassa on ne jotka samaan

olisivat pystyneet. Ja pysyneet edes jollakin tavalla elävien kirjoissa.

Paljon ei ihmisiä näy missään kun liikun. Se on minulle pelkästään hyvä. Totuin siihen jo Ylöjärven

Metsäkylässä aikoinaan. Kun joutuikin EX lähtemään enkä minä, niin jo yksin ollessani ikinä

ketään ei näkynyt ulkona kun minä olin liikkeellä. Haukiluomalaiset on samanlaisia

Paskaluomalaisia. Totuus ei kelpaa. Kaikki muu kyllä.

Tämähän on vain elämää.

Pojalta tulee WhatsApp-viesti ja järkytyn. Viestin kuvassa on paloauto pojan työpaikan oven edessä ja alla teksti “Sytty läppäri tuleen kesken työpäivän ja piti lähteä kotiin.” Alkoivat hälytysajoneuvoilla ahdistella jo myös lapsianikin. En todellakaan keksi mitä viestiin vastaisin.

Ajattelin, että tästä jatketaan. Tavoitteena oli kuntouttaa jalat rollaattorin avulla kuntoon. TAYSin lääkäri suoitteli leikkausta, mutta en uskalla sinne mennä. Useammasta syystä.

Monesti täytyy itse itseään tsempata että jaksaa nämä turkasen jalkaongelmat. Muista somaattisista

ongelmista en välitä. WhatsApp ja viestittely lasten kanssa auttaa myös kovin paljon.

So keep positive despite life totally sucks sometimes.

Yhdenkään ihmisen elämä ei mene läpi kokonaisuudessaan ilman vaikeuksia. Minulle niitä on

kertynyt kuitenkin elämäni aikana aivan liikaa. Ja suurin osa muiden aiheuttamia.

Dokumentin kirjoittaminen auttaa koska haen sillä oikeudenmukaisuutta, totuuden kunnioittamista

ja lainkirjaimen noudattamista pilkulleen. Olkoonkin että ylöskirjaaminen on välillä vaikeaa.

Varsinkin mihin katosivat vuodet, joista sanotaan, että pitäisivät olla elämän seesteisimmät.

Olen yrittänyt totuudenmukaisesti kirjata positiiviset ja negatiiviset asiat. Molemmat. Lukija voi

alusta loppuun luettuaan miettiä kummalle puolelle vaaka kallistuu.

METSO AUTOMATION osiossa tulen osoittamaan, että tämä kaikki on totista totta. "Piiri pieni

pöyrii, sekopäät siinä hyörii" – ainoana motiivina kosto tietämättömälle 10-vuotiaalle pikkupojalle.

Rapun ovea ei välillä tahdo saada auki eikä kiinni. Olen sen pyytänyt

jo ikiaikoja sitten Lännen kiinteistöhuollon korjaamaan. Mitään ei kuitenkaan tapahdu. Välillä ovi

aukeaa normaalisti, välillä ei tahdo aueta ollenkaan. Uhkaillaan, että Ami viedään minulta pois

joidenkin tahojen toimesta kun tietävät kuinka tärkeä ja rakas pikkukaveri minulle on. Minulla ei

ole muita läheisiä kuin lapseni ja pikkukaverini Ami. Lasten avopuolisot ovat

minulle myös erittäin tärkeitä kun ovat rakkaita minun lapsilleni.

Ihmiset ovat hulluja. Välillä on koiranpaskaa tai risuja hississä.

Itse en tiedä oikeasti mitä lääkkeitä todellisuudessa syön. Joskus heräämisen jälkeen alkaa

uudelleen väsyttämään, niin että melkein nukahtaa istualleen. Samanlaista illalla. Ilmeisesti välillä

suuhuni menee, jossain muodossa tolkuton määrä rauhoittavia lääkkeitä.

Joka ilta on lisäksi vielä kylmä ja jatkuvat vilunväristykset ???

Minä aion kuolla ylpeänä itsestäni ja hymy huulilla.

13.10 poikani tulee taas käymään. Nyt hänellä on minulle todella surullista kerrottavaa. On saaanut yleinen ahdistuneisuushäiriö diagnoosin ja ahdh epäily on myös. Viimeisiin päiviin saakka ennen tätä aivan terve diplomi-insinööri, aliupseerikoulun priimus ja reservin kersantti. Iilimatojen “harha-laukaukset ovat osuneet liikaa myös lapsiini, ajattelen. Olen pojan puolesta todella kiukkuinen. Tästä huolimatta iilimadot ovat vieläkin laittaneet poikani asioilleen skitsoamaan samoilla 20 vuotta vanhoilla asioilla. Olen todella kiukkuinen siitä. Ja sillä on sitten seurauksia jälkeenpäin.

Nämä alla olevat asiat tapahtuivat Tampereen Yliopistollisesta sairaalasta pääsyn jälkeen ja kun olin 16.10. lähettänyt kanteluni kaikille Suomen Valtion tahoille.

Kantelun ensimmäisen version lähetyksen jälkeisenä päivänä, menin taas parvekkeelle tupakoimaan, niin istumaan päästyäni alkoivat jälleen kerran hälytysajoneuvojen sireenit ulvoa jossakin lähistöllä.

Kun ulvonta taukosi, kommentoin niitä normaaliin tapaani muutamaan kertaan ja jokaisella kerralla

sireenit alkoivat ulista, niinkuin kapinen koira tapaa, uudelleen.

Kun tämä ei ilmeisesti tuottanut haluttua tulosta, niin sen jälkeen tupakalla ollessani, paloauto ajoi

suoraan parvekkeeni edessä olevaa jalkakäytävää pitkin ja huudatti sireenejään lyhyesti aina välillä.

Kommentoin myös tätä ja vilpittömästi pyysin lisää näytelmää. Ilmeisesti kuitenkin ko. tahojen

“puhti” loppui siihen kun mitään ei sitten tapahtunutkaan enää. Tämä toimintahan on jatkunut jo

vuodesta 2005 lähtien kun asuin jo yksin Ylöjärven Metsäkylässä, EX:n lähdettyä. Tässä kohtaa

pitäisi jokaisella lukijalla tulla mieleen kysymys, että mitä helvetin järkeä tälläisessä toiminnassa on

? Mikä helvetti on tämän toiminnan peruste ??? Millä oikeudella sisäministeriön alainen

poliisilaitos ja pelastuslaitos ovat 20 vuotta käyttäneet verorahoja tälläiseen ala-arvoiseen

toimintaan ? Minäkin maksan veroillani tästä paskatoiminnasta joka vuosi osani.

Taisi olla heti seuraava päivä, niin aamusella istuuduin tietokoneeni viereen tehdäkseni jotakin. Kas

kummaa ! Nettiyhteys oli kokonaan poikki eikä siihen auttanut edes kaapelimodeemin tai

tietokoneen uudelleenkäynnistys. Nettiyhteyteni toimittaja on Elisa Saunalahti (kummallinen nimi

tietoliikenne / tietotekniikka yritykselle ?) ja tälläistä ei ole tapahtunut koskaan ennemmin.

Ymmärsin kuitenkin välittömästi asian todellisen laidan. Teko oli aivan tahallinen. Edes puhelimeni

nettiyhteys ei tietenkään toiminut koska myös se käyttää WiFi-yhteyttä.

Olin koko sen päivän ilman yhteyksiä mihinkään. Vasta seuraavana aamuna kokeiltuani tietokoneen

ja modeemin uudelleenkäynnistystä, sain yhteyden toimimaan.

Asiasta kolmanteen. Puhelinyhtiöillä armaassa Suomessa on kummallisia nimiä. Ajatellaan vaikka

DNA ? Minulle DNAsta tulee mieleen ihmisen genomit eikä mikään puhelinyhtiö.

Tai sitten Metso DNA ? No, tälle lyhenteelle sentään annettiin selvennykseksi “Dynamic Network of Applications”. Elämä on. Niinkuin eräässä juurikin DNAn mainoksessa todetaan.

Sitten aivan muihin asioihin. Perustuslain 7 § määrittelee periaatteen ihmisen koskemattomuudesta.

Olin TampereenYliopistollisessa keskussairaalassa, jossa minut hakattiin ja koko aika “skitsottiin”

näistä 20 vuotta vanhoista asioista, ajanjaksolla 7.8.24 – 3.9.24 monien somaattisten ongelmieni ja

lyhyen lääkkeitten syömättä jättämisen vuoksi.

Jo TAYSsissa ollessani alkoi tämä rahoittavien lääkkeiden syöttäminen minulle, koskaan kertomatta

mitä lääkettä syötetään, miksi syötetään ja millä tavalla / mistä lääke minulle annetaan.

Sama asia on jatkunut koko ajan kotiouduttuani TAYSsista.

Mistä tiedän, että näitä Bentsodiatsepiini-pohjaisia lääkkeitä minun kehooni ja päähäni vastoin

tahtoani (tämän TEIN MYÖS TAYSsissa OLLESSANI SELVÄKSI) “mätetään”.

Lukija voi kuvitella tilanteen ja tunteen, kun aamukahvilla istuessa tuntuu, että nukahdat siihen

istuallesi, ellet kävele sänkyyn. SIITÄ TIEDÄN !

Ja tätä tapahtu(u/i) TAYSsissa oleessani ja sen jälkeen kotona jatkuvasti ilman minun lupaani !!!

MIKÄ HELVETIN OIKEUS MUKA TÄLLÄISEENKIN TOIMINTAAN ON ? KYSYN

VAIN ?

Yksikään aiemmistä yksityislääkäreistäni (Psykiatrian Erikoislääkäri, Dosentti Sami Anttila, Psykiatrian

Erikoislääkäri Ilkka Härkönen, Psykiatrian Erikoislääkäri, Emeritusprofessori Matti Joukamaa) EI

KOSKAAN EDES AJATELLUT MÄÄRÄÄVÄNSÄ MINULLE Bentsodiatsepiini-pohjaisia

lääkkeitä ! Nyttemmin tästä näemmä on tullut “maan tapa” kohdallani ja VIELÄ MINULTA

KOSKAAN SUOSTUMUSTA SIIHEN KYSYMÄTTÄ.

Unettomuuteen minulla on Mirtatzapin lääke, joka ei todellakaan ole Bentsodiatsepiini-lääke.

Alla terveyskirjasto-sivuilta kopioimani lausumat Bentsodiatsepiini-pohjaisten lääkkeiden

SUURISTA ONGELMISTA:

Rauhoittavat lääkkeet ja monet unilääkkeet aiheuttavat helposti riippuvuutta. Niiden pitkäaikainen

käyttö voi olla muutenkin terveydelle haitallista.

Bentsodiatsepiinien tavallisia haittavaikutuksia ovat liiallinen sedaatio, ataksia, lihasheikkous,

pahoinvointi ja muistihäiriöt.

Eräänä päivänä minut rauhoitettiin moneen kertaan niin, että nukuin uudestaan aamutoimien jälkeen

ja vielä päivälläkin ja menin lisäksi todella aikaisin nukkumaan.

Mitä tästä seuraa ?

Ensinnäkin herätessä on kauan erittäin “tokkurainen” olo, herääminen kestää kauan ja meno on

huteraa.

Tämän “rauhoituspäivän” jälkeisenä päivänä menin talossani sijaitsevaan pyykinpesutilaan

varaamaan aikaa itselleni pyykinpesua varten, niin kuinka ollakkaan, olin jo käynyt siellä edellisenä

päivänä ja unohtanut asian kokonaan.

Muistihäiriöt ovat siis todellisia ja olen ne itse huomannut useampaan otteeseen.

Mirtatzapin on minulle määrätty unen tueksi ensimmäisen kerran vuonna 2006, eikä sillä koskaan

ainakaan minun tapauksessani ole ollut mitään sivuvaikutuksia.

Myös naapurien toiminta edelleen hämmästytti täällä “Paskaluomassa” niinkuin itse paikkaa kutsun. Olen asiaa erittäin paljon miettinyt ja loogisesti palastellut ja tullut ainoaan oikeaan

johtopäätökseen, että kaikilla on jollakin tapaa “oma lehmä ojassa” koskien minun tapaustani.

Oma asia ja oikeus asetetaan totuuden edelle.

Tilanne oli aivan vastaavanlainen kuin aikoinaan Ylöjärven Metsäkylässä kun EX lähti ja

asuin jo yksin.

Seuraavaksi eräs tapaus Tampereen kaupungin sosiaalitoimen toiminnasta.

Alla sosiaalityöntekijän maili minulle ja minun vastaukseni siihen.

Hei !

Olen ollut välillä vähän ns. "heikossa hapessa" niin en ole paljon vastaillut

mihinkään.

Tuohon palvelutarpeen arviointiin liittyen.

Minä yritän tilata joka kuukauden alussa aina ruuat Prismasta

kotiinkuljetuksella.Säilyviä elintarvikkeita niin että riittäisi ainakin lähes koko kuukaudeksi.

Päivittäistavaroita ja muita elintarvikkeita, joita ei voi esim. pakastaa, niin

tilaan niin paljon

että tulevat kaikki varmasti käytetyksi.

Pävittäistavaroita ja muita haen sitten niiden loppuessa tuosta Haukiluoman K-

marketista

(vain n. 250 m) repun ja rollaattorin kanssa aina vähän kerrallaan.

Minulta ei käytännössä tule ruokahävikkiä lainkaan.

Pyykit saan itse pestyä talon alakerran pyykkihuoneessa aina muovikassillinen

kerrallaan.

Pikkukaverini Amin kanssa pääsen rollaattorin kanssa melko hyvin koska Amin

hihnan kädensijan aukko

sopii hyvin rollaattorin kädensijaan. Minulla on siksi molemmat kädet vapaana

joten saan rollaattorista tukevan otteen.

Tiskit ja ruokien valmistuksen hoidan aivan hyvin itse. Niinkuin aina ennenkin.

Kuitenkin liikkuminen on sisällä ilman tukea edelleen huonoa.

Tästä johtuen siivoaminen ei vieläkään onnistu hyvin minulta.

Olen ottanut rollaattorin mukanaan tuomia syksynlehtiä pois lattialta imurilla

siten

että otan imurin suulakkeen pois. Mikäli suulake on kiinni imurissa (tarttuu

lujasti lattiaan)

niin imurointi ei kyllä silloin onnistu. Kokoajan tarvitsee tukea toisella

kädellä.

Joten siivousapua voisin mahdollisesti jatkossa vielä ainakin vähäsen tarvita ?

Lääkkeet tilaan itse Yliopiston Apteekista niin että ne kuljetetaan tuohon

lähikauppaan

ja noudan sieltä. Tämä kuljetus on vain 2,90 €.

Minulla on yksi kerta vielä niistä aiemmin myönnetyistä siivouskerroista

käyttämättä ja

aion sen käyttää esim. joulukuun toisella viikolla, että saa jouluksi asunnon

siistiksi.

Viime keskiviikkona 16.10. kävi juuri siivooja luonani tekemässä perussiivon.

Rahan kanssa on tiukkaa, mutta olen saanut juuri kuun loppuun riittämään.

Juomatta olen ollut n. 6 kk kun nyt saan lääkkeen avulla nukuttua.

Nukun aika lyhyitä öitä mutta olo on silti levännyt. Ilmeisesti nukun niin

syvässä sen

ajan minkä nukun.

Tupakkaa menee iso aski edelleen päivässä eikä siitä ole juuri nyt ainakaan

mitään

mahdollisuutta päästä eroon. Välillä on hermot "kireällä" monista asioista

johtuen.

Ruokaremontin olen tehnyt TAYS-käyntini jälkeen laihtuakseni "normaali" painoon.

Syön paljon hedelmiä, hunajaa (pitkäaikaiset tulehdusarvoni korkealla ja tähän

hunaja auttaa ja lisäksi polttaa rasvaa) ja maapähkinä

-rusina sekoitusta (paljon kuitua ja terveysteko).

Vuorokauden aikana syö runsaat aamu- ja iltapalat ja kerran päivässä puuro-

kiisseliannoksen.

Minulla ei ole talvitakkia ja nastakenkiä ja se vähän huolestuttaa. Etenkin nuo

nastakengät olisivat tarpeelliset koska kävely

on rollaattorinkin kanssa huteraa, varsinkin aaumuisin kun Amin kanssa

ensimmäisen kerran menen. Mietin vain mitenkähän asia sujuu

liukkailla ? Talvitakki oli liian pieni ja annoin sen pojalleni.

Yritin KELAlta hakea tälle kuulle perustoimeentulotukea myös näihin nastakenkiin

ja talvitakkiin.

Hylkäävä päätös kuitenkin tuli.KELA ei tietenkään ota laskelmassaan huomioon tupakointia ja kai sen ymmärtää.

Jos tupakointi otettaisiin huomioon, niin kuukausibudjettini olisi alijäämäinen

joka kuukausi.

Minä en kuitenkaan ilman tupakkaa tällä hetkellä pysty olemaan.

Tässäpä minun ajatukseni asiasta !

Terveisin,

Jarkko

***************************

Jarkko Juhani xxx

Runkokatu 8 D 31

33340 TAMPERE

Puh. + 358 46 881 4460

Email. jarkkojxxx@gmail.com

***************************

ma 21. lokak. 2024 klo 10.36 Peiponen Jonna (jonna.peiponen@pirha.fi) kirjoitti:

Hei,

Olen koittanut sinulle soittaa ja laittelin viime viikolla

tekstiviestiä, mutta en ole sinua tavoittanut.

Mitä kuuluu?

Meillä on täällä sinulla vielä auki tuo palvelutarpeen arviointi, sitä

pitäisi jatkaa, tai mikäli et halua, sekin pitäisi tuonne olla

kirjattuna sitten, jotta se voidaan sulkea. Olisitko minuun päin

yhteydessä, joko näin sähköpostilla ta sitten puhelimitse, niin

saataisiin asioita eteenpäin?

Ja mukavaa viikon alkua!

Ystävällisin terveisin,

Jonna Peiponen

Vs. sosiaalityöntekijä

Pirkanmaan hyvinvointialue

Sotekeskusten sosiaalityö

Hatanpäänkatu 3 F

33900 Tampere

+358 40 6619341

Mitä tämän jälkeen tapahtui ? Ei mitään. Ei kuulunut vastausta laisinkaan. Normaali tilanne

minulle, oli sitten kyseessä Nokian, Ylöjärven ja näemmä myös Tampereen sosiaalitoimi.

Seuraavaksi 23.10.24 lähetin eduskunnan lakivaliokunnan kahdelle jäsenelle sähköpostin

toivomuksestani kieltää koronkiskuri-pikavippiyritykset Suomessa.

Alle liitetty ko. Maili.

Tervehdys,

Siltä osin kun asia kutakin tahoa koskee.

Esitän, että Suomeen toimeenpannaan laki, joka kieltää

koronkiskuri-pikavippitoiminnan jatkossa.

Lain astuessa voimaan nykyiset lainat tulisi jättää koronkiskurien

vastuulle ja tappioiksi.

Liitteenä kanteluni useille tahoille monista itseäni kohtaan suunnatuista

laittomista toimista.

Mukaan lukien se seikka, että minulle myönnettiin "tolkuton" määrä

koronkiskurilainoja, vaikka olin pienituloinen kuntoutustuella oleva

ihminen.

Ainoana tarkoituksena oli laittomalla tavalla ajaa minut lopulliseen

ahdinkoon ja ulosottoon.

Minulle olisi saanut lain mukaan myöntää yhden isomman koronkiskurilainan,

jos sitäkään. En saanut silloin ainakaan normaalisti toimivasta pankista

lainaa.

Koronkiskuri-pikavippifirmat rikkoivat tässä minun tapauksessani myös lakia,

koska uutta lainaa myönnettäessä näkevät aiemmin toisten myöntämät lainat.

Teko minua kohtaan oli laiton ja etukäteen suunniteltu.

Viittaan tässä liitteeseen ja kanteluuni minun 5-6 vuotta yli

keskimääräisen suomalaisen elinkautisen jatkuneesta Via Dolorosastani, joka

yhä jatkuu.

Koronkiskuri-pikavippilainoja OTTAVAT AINOASTAAN HUONOSTI JA ERITTÄIN

HUONOSTI TOIMEENTULEVAT.

Hyvin toimeentulevat ja rikkaat niitä eivät tietenkään tarvitse.

Suomessa on n. 400 000 ihmistä ulosotossa ja kun tälläinen

koronkiskuri-toiminta yhä edelleen jatkuu, niin määrä ei ainakaan tule

vähenemään !!!

Koronkiskuri-pikavippifirmojen toiminta on yksiselitteisesti kiellettävä.

Jos ihminen on huono-osainen, hän tarvitsee sosiaalista tukea. Myös

taloudellista.

Omakohtainen kohtaloni oli, että kasvatin omalta osaltani yksin lapseni 4-

ja 8-vuotiaista täysi-ikäisiksi ilman centtiäkään sosiaalisia tukia, JOTKA

LAIN MUKAAN OLISIVAT MINULLE KUULUNEET.

Olin kuntoutustuella oleva pienituloinen mielenterveyskuntoutuja, jota ei

tukenut KELA ei Nokian eikä Ylöjärven sosiaalitoimi.

Rahat eivät riittäneet edes lapsieni ja minun ruokaan ja ainoa tukija oli

helluntaiseurakunta, josta sain ilmaista ruokaa.

Oli erittäin lähellä, että joutuisin asunnottomaksi.

Via Dolorosani jatkuu edelleen ja toivon koko sydämestäni, että kukaan muu

huono-osainen ihminen ei vastaavaan tilanteeseen joudu.

Tämän takia vetoan tässä lakivaliokunnan sosiaalidemokraattisiin jäseniin.

Pyydän myös koko sydämestäni, että luette n. 103-sivuisen kanteluni

kokonaisuudessaan.

Elämäni 1990-luvun alusta saakka on ollut kärsimystä, eikä loppua näy.

Olen ollut lainkuuliainen, rehellinen ja isänmaa-henkinen ihminen.

Perustuslaki takaa sen, että ihminen on tasa-arvoinen lain edessä, vapaa,

hänellä on oikeus mielipiteeseen ja oikeus taistella vastaan vääryyksiä,

jotka häneen kohdistuvat.Minusta on tuntunut jo yli 20 vuotta, että minulla ei tässä maassa ole

minkäänlaisia oikeuksia.

Ei ole isänmaata - en ole mistään kotoisin, niinkuin myös

kantelussani totean.

Kunnioittavasti ja Kaikkea Hyvää Teille Toivottaen,

Jarkko xxx

***************************

Jarkko Juhani xxx

Runkokatu 8 D 31

33340 TAMPERE

Puh. + 358 46 881 4460

Email. jarkkojxxx@gmail.com

***************************

Seuraavaksi siirryn maanantai aamuun 25.10.24.

Aamutoimissa ollessani sain jotakin, jota en osaa itse muuksi kutsua kuin “kohtaukseksi”.

Kohtauksen aikana puhuin tauotta kuin “konekivääri” noin 2,5 – 3 h ja olo oli erittäin kiihtynyt. En

ollut normaali minä ja sen tunnisti myös pikkukaverini Ami. Huomasin myös hänestä, että ihmetteli

minun tilaani tuolloin.

Olen miettinyt, että mikä ihme tämän aiheutti ? Isäni kuoleman, vuonna 2006, jälkeen en ole

uskaltanut luottaa enää kehenkään ihmisiin muuta kuin lapsiini ja heidän avopuolisoihinsa.

Jokin tämän kohtauksen aiheutti, mutta mikä ja mistä ? Yläkerran seuraajatko ?

Kohtaus alkoi olla ohi noin kello 09:00 aikaan ja minussa heräsi pelko. Sen vuoksi lähetin alle

liitetyn mailin Tampereen oikeusavun sähköpostiin.

Hei ja anteeksi että vaivaan taas !

Minun Isäni ja Siskoni ovat jo aiemmin kuolleet.

Lapseni WhatsApissa toistelevat samoja asioita, joita olen kuunnellut noin

20-vuotta.

Isäni kuoleman, joka tapahtui vuonna 2006, jälkeen minulla ei ole ollut

yhtään aikuista ihmistä, johon voisin luottaa.

Isäni oli maailman kiltein ja rehellisin ihminen ja luotimme toisiimme

täysin.

Olen lähettänyt liitteenä olevan kanteluni mm. seuraaville tahoille:

kirjaamo.poliisihallitus@poliisi.fi

kirjaamo.um@formin.fi

oikeusasiamies@eduskunta.fi

suvi-emmi.kaartti@oikeus.fi

ulosotto.uo@oikeus.fi

kirjaamo.om@gov.fi

tuomas.poysti@gov.fi

kirjaamo.sm@gov.fi

Pyyntöni on:

Jos minulle jotakin pahaa tapahtuu vielä niin ottaisitte asia jotenkinkäsittelyynne.

Olette ainoa taho juuri tällä hetkellä kenen puoleen voin kääntyä.

Koska olen ypöyksin kaiken kanssa.

Enempää en nyt voi sanoa.

Tilanne vain nyt on sellainen tänä aamuna muutamien seikkojen vuoksi.

Pyydän tätä vilpittömästi ja koko sydämestäni.

Minulle riittäisi vain kuittaus, että olette viestin saaneet.

Ystävällisesti,

Jarkko xxx

***************************

Jarkko Juhani xxx

Runkokatu 8 D 31

33340 TAMPERE

Puh. + 358 46 881 4460

Email. jarkkojxxx@gmail.com

***************************

Samana päivänä vielä 14:35 päässäni on “outo” olo ja pääni on takaa hiukan kipeä. Vertaa

perustuslain 7 § ja koskemattomuus.

Tähänkään viestiin en saanut vastausta.

Tämän “kohtaus” tapauksen jälkeen aloin pitämään rauhoitus, “kohtaus” ja vasemman jalan

puutumisesta “päiväkirjaa” minuutin tarkkuudella (joka minun olisi jo pitänyt tehdä kesän 2004

alusta saakka, mutta kukaan ei voi tälläistä edes mielikuvituksessakaan arvata tapahtuvaksi.

Tarkoitan siis minun 22 vuotta kestänyttä kujanjuoksuani).

Sitten itse kutsumani palovaroitin episodi.

Lännen Kiintesitöhuollolta tippuu postiluukusta lappu, jossa ilmoitetaan että asuntoihin asennetaan uudet palovaroittimet. Lapussa sanotaan myös, että “jos asuntoa puolustaa ärhäkkä koira, niin on sovittava aika palovaroittimen asennukseen”. Juuri näin sanoin. Lapussa on yhteystiedot. Minä lähetän yrityksen toimitusjohtaja Toni Koskelle ja huoltomies Markus Hautakankaalle vittuilimailin, jossa pyydän ilmoittamaan palovaroittimen asennuksen etukäteen. Minulla oli siinä vaiheessa pyödällä toimiva palovaroitin. Kumpikaan ei vastaa sähköpostiin. Sen sijaan vastaa Lännen Isännöintipalvelun asuntomme Isännöitsijä, joka mm. Uhkaa, että palovaroitin tullaan asenatamaan poliisien avustuksella. Minä pysyn sen jälkeen hiljaa.

Sitten erään kerran istuin tietokoneellani kirjoittamassa, niin ovea hakattiin. Huusin kovaan ääneen, että kuka siellä on ? Vastausta ei tullut ja meni tovi, niin Lännen Kiinteistöhuollon kaveri marssi yleisavaimella sisään ilman lupaaani. Sanoi, että tulin palovaroitinta assentamaan. Minä huusin kovaan ääneen, että “Painu vittuun täältä ja asialle pitää sopia aika. Olen aikaa teidän toimitusjohtajalta ja huoltomieheltä pyytänyt”.

Aika sovittiin ja palovaroitin tultiin asentamaan sitten myöhemmin sovittuna aikana kahden miehen voimin.

25.10.24 klo noin 18:00

Jokailtaiset vilunväristykset alkavat. Nämä alkoivat vasta TAYSsissa ollessani koskaan aiemmin niitä ei ollut koko päivän aikana. En koskaan ole ottanut esimerkiksi iltalääkkeitäni ennenkuin tämä sama asia toistuu jokaikinen ilta.

En voi ymmärtää myöskään sitä, että mistä ihmeestä nämä vilunväristykset johtuvat, koska niitä ei

ole laisinkaan päivisin.

26.10.24 klo 02:30 Herään aina tolkuttoman aikaisin ja nukun yleensä noin 4-5 tuntia.

Aamukahvin juominen ja aamutoimet menevät pilalle. Rauhoitettu. Ei tahdo pysyä istuallaan

hereillä. Keskeytän aamutoimeni ja menen uudestaan nukkumaan.

Sitten aivan muuta.

Marian ilmestymispäivä. Maria sitä ja tätä. Ruotsin “ystävätär”. Jota koskaan todellisuudessa ei

tietenkään ole ollutkaan.

Viimeksi kuulin tästä TAYSsissa hoidossa ollessani koko sen 4 viikkoa kun siellä

olin. Ja paljon muuta helvetin hevonpaskaa, perässäni 5-6 vuotta yli keskimääräisen Suomen

elinkautisen jatkuneessa Via Dolorosassani.

Olen “häiritsijätaholtani” pyytänyt nimeä, yhteystietoja, valokuvaa tai muuta vastaavaa moneen

otteeseen. En ole mitään siitä huolimatta saanut, vaikka kaikki muut tuntuvat asian varmasti

tietävän. Minä en yksinkertaisesti tiedä. Ei voi tietää sellaista mitä ei ole olemassa. Tyhjä joukko on

tyhjä eikä sieltä voi mitään ottaa – näin sanoisi matemaatikko.

Minun elämässäni on ollut kaksi Mariaa ja yksi on edelleen, siis yhteensä kolme. Mummuni Aini

Maria ja Lempi Maria ja tyttäreni. Mistähän lienee tyttäreni perinyt hienon toisen

nimensä ?.

Kai oikeusvaltion yksi periaate on, että IHMISELLE KERROTAAN EDES MIKSI TÄLLÄINEN

TOIMINTA YHÄ KIRJOITTAMISPÄIVÄNÄKIN VIELÄ JATKUU ! 22 vuotta perkele

sentään.

Kriminaalit siivotkoon ITSE aiheuttamansa sotkut ja korvatkoot törkeän henkisen ja fyysisen

väkivallan siten, mitä Suomen laki kustakin rikoksesta ankarimmin määrää.

MINÄ EN SOTKUJEN SIIVOAMISEEN TULE OSALLISTUMAAN MILLÄÄN TAVALLA,

SIITÄ SYYSTÄ, ETTÄ MINULLA EI MITÄÄN SOTKUJA OLE !!!

EN MINKÄÄN ENKÄ KENENKÄÄN SOTKUN.

VALTIO JA MUUT TAHOT KAIVAKOOT KUVETTAAN JA KORVATKOON SOTKUNSA

TOINEN TOISILLEEN.

MINULLE KUULUU KOKO ELÄKE ILMAN MITÄÄN ULOSOTTOA, JOHON MINUT

ON LAITTOMIN KEINOIN AJETTU.

JOS “ARMAASTA” ENTISESTÄ KOTO-SUOMESTA EI LÖYDY TAHOA, JOKA PITÄÄ

OHJENUORANAAN YKSINOMAAN JA VAIN TOTUUDEN KUNNIOITTAMISTA, YKSILÖN

OIKEUKSIA NIINKUIN NE PERUSTUSLAISSA SÄÄDETÄÄN JA SUOMEN LAIN

TÄYDELLISTÄ NOUDATTAMISTA, NIIN TÄSSÄ TAPAUKSESSA HAEN ITSELLENI

OIKEUTTA ENSIN EUROOPAN UNIONISTA JA SEN JÄLKEEN VIELÄ TARVITTAESSA

EU:N ULKOPUOLELTA.

PUHUN JA KIRJOITAN ENGLANTIA LÄHES NIINKUIN SE OLISI MINUN ÄIDINKIELENI.

EU:SSA VOI TIETÄÄKSENI ASIOIDA DOKUMENTTEINEEN KANSALLISELLA KIELELLÄ

KOSKA SIIHEN ON OIKEUS MYÖS EU:N PARLAMENTISSA. TULKKIEN JA KÄÄNTÄJIEN

AVULLA TÄMÄ ONNISTUU.

JOS ON KÄÄNNYTTÄVÄ EU:N ULKOPUOLISEEN APUUN, SIINÄ TAPAUKSESSA

KÄÄNNÄN ITSE MOLEMMAT DOKUMENTTINI ENGLANNIKSI.

TEEN ASIASTA NIIN JULKISEN KUN VAIN VOIN JA KERRON KUINKA SUOMEN

VALTION TAHOT, YKSITYISET IHMISET JA YRITYKSET PIINAAVAT VIATONTA 10-

VUOTIASTA PIKKUPOIKAA YLI KAKSIKYMMENTÄ VUOTTA.

TÄMÄ “HÄIRITSIJÄ” TAHO ELI ILMEISESTI KYTTÄLAITOS, TEKI

VIIMEISEN IDIOOTTIMAISUUTENSA MINUN TAPAUSTANI KOSKIEN.

OLEN VUOSIKAUSIA KESTÄNYT NÄIHIN PERÄSSÄNI LAAHAAVIIN HEVONPASKA-

ASIOIHIN LIITTYVIÄ KOMMENTTEJA MYÖS LAPSILTANI.

PASKAKYTTÄ ON KYVYTÖN ITSE HOITAMAAN TYÖNSÄ, NIIN VALJASTAA MINULLE

PYHIMMÄN JA TÄRKEIMMÄN ASIAN, LAPSENI, OMIIN SAATANAN IDIOOTTIMAISIIN

TÖIHINSÄ.

PIDÄMME YHTEYTTÄ LAPSIENI KANSSA VÄLILLÄ NÄKEMÄLLÄ JA USEIMMITEN

WHATSAPISSA. POIKANI KÄY NOIN KERRAN KUUSSA. TYTTÄRENI KÄYNNISTÄ

TULEE ENSI ISÄNPÄIVÄNÄ KULUNEEKSI TASAN VUOSI.

23.10.24 LASTENI WHATSAPP-KESKUSTELUN JÄLKEEN, MINUN MITTANI TULI TÄYTEEN.

EN TIETENKÄÄN OLE VIESTITTÄNYT ASIASTA YHTÄÄN MITÄÄN LAPSILLENI.

MUTTA JOS ASIAA HOITAVA PASKATAHO OLISI PAIKALLA, LÖISIN VÄLITTÖMÄSTI

ENSIMMÄISTÄ KERTAA ELÄMÄSSÄNI.

EN AIO ITSE ENÄÄ LAPSILLE WHATSAPISSA VIESTITTÄÄ. JOS LAPSILLANI VIELÄ

KIINNOSTUSTA ON, SIIS PITÄÄ ISÄÄNSÄ YHTEYTTÄ, VASTAAN TOTTAKAI. EN

KUITENKAAN VASTAA ENÄÄ AINOATAKAAN KERTAA ENKÄ LIIOIN OTA VASTAAN

KETÄÄN KOTIINI, JOS LAPSENI VIELÄ YHDEN AINOANKIN KERRAN LAITETAAN

PASKAKYTÄN PASKA-ASIOILLE.

HOITAKAA AIVOTTOMAT IMBESILLIKYTÄT OMAT SAATANAN ASIANNE ITSE !

KÄSITTÄÄKSENI JOS ISTUISIMME OIKEUSSALISSA, NIIN OMAISIA EI LAIN MUKAAN

VOI PAKOTTAA TODISTAMAAN SYYTETTYÄ VASTAAN.

MUTTA ILMEISESTI MINUN TAPAUKSESSANI ON AIVAN OIKEIN VALJASTAA LAPSENI

AVUTTOMIEN KYTTIEN PASKAHOMMIIN.

OLEN MENNETTÄNYT LOPULLISESTI LUOTTONI POLIISIIN, PELASTUSLAITOKSEEN,

VIRKAMIEHIIN, LÄÄKÄREIHIN, SAIRAANHOITAJIIN JA KAIKKIIN IHMISIIN.

JA SE EI KOSKAAN PALAA.

TIETÄKÖÖN PASKAKYTTÄLAITOS, ETTÄ SUHTEITANI LAPSIIN EI VOI KORVATA

MILLÄÄN TAVALLA MINULLE ! SIIHEN EI OLE ENÄÄ MITÄÄN TAPAA !

VAI MITÄ POLIISIHALLITUS ? VAI MITÄ POLIISIYLIJOHTAJA ? VAI MITÄ

TAMPEREEN POLIISIPÄÄLLIKKÖ ? JA SAMAT SANAT PELASTUSTOIMEN

VASTAAVILLE TAHOILLE. JA SISÄMINISTERIÖÖN.

KYTTIEN PERIAATE:

JANKUTTAMALLA SAMOJA ASIOITA 22 VUOTTA VALHEETKIN MUUTTUVAT

TODEKSI !!!

EN KOSKAAN ENÄÄ ASIOI VANHEMPI RIKOSKOSKONSTAAPELI (niinkuin hänen

ammattinimikkeensä jokaisessa sähköpostissa on, JA ON AIVAN TURHA VÄITTÄÄ, ETTÄ SE

OLISI VAHINKO) JERRY STUCKIN KANSSA. KUN VILPITTÖMÄSTI

RIKOSILMOITUKSEN 24.7.23 TEIN, NIIN KYTTÄ VASTASI SIIHEN HUIJAUKSELLA JA

PETOKSELLA.

ILMEISESTI MYÖS KOKO NS. RIKOS OLI HUIJAUS. NÄIN AJATTELEE LOOGISESTI

ASIOITA PALASTELEVA MATEMAATIKKO.

29.10 05:07

Itselleni mieleen tullut asia.

Jos kunnioittamani suuret suomalaiset Presidentti Mauno Koivisto ja Jalkaväenkenraali Adolf

Ehrnroth olisivat vielä täällä meidän keskuudessamme, niin olisi kääntynyt asiassani heidän

puoleensa. Levätkää Ikirauhassa Suurmiehet !!!

30.10 Aamutoimien aikana ja jälkeen

Ahdistaa henkeä. Pitää haukkoa happea. Alavatsaan sattuu.

Yhtäkkiä tulee aivan outo olo.

Päätä, kasvoja ja ylävartaloa kihelmöi. Tuntuu kuin "leijuisi" jossakin.

En pysty tämän tarkemmin asiaa kuvailemaan.

Tulee mieleen, että mikä on tarkoitus ? Päättää lopullisesti päiväni maan päällä.

Mikä oli tarkoitus 2004 ennen joulua ja joulun aikana ?

Kohtauksen aikana ja jälkeen pelottaa taas kun olen yksin yläkerran hullujen armoilla.

Tulee mieleen, että dokumentit on saatava nopeasti valmiiksi ja lähetettävä YK:lle, Amnesty

Internationalille ja Human Rights Watchille.

Edellispäivänä lähetin Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettulle ja sitten 30.10.24 saan

dokumentit lähtemään myös YK:n Ihmisoikeuskomitealle , istuttuani noin 8 tuntia tietokoneen

ääressä kohtauksen jälkeen. Alla liitteenä YK:lle lähettämäni sähköposti:

Petition to UN Office of the High Commissioner for Human Rights

Greetings from Finland,

FYI. I have also sent these two documents to Council of Europe, Office of

the Commissioner for Human Rights.

This is my last chance to get justice to what I call my "Via Dolorosa",

which has lasted over 20 years.

The Finnish average life sentence lasts about 14 - 15 years.

I have neither been accused of anything nor been on a trial.

Still my outrageous judicial murder has lasted over 20 years and it is

still going on.

There are so many articles of law and articles of the constitution of

Finland that were broken during this process.

In my opinion all this terror was targeted against me deliberately.

I have always been an honest and law abiding Finnish citizen.

And if You portrait this hell and torture what I have faced to that there

is no way anybody with legal knowledge would accept this.This is the only reason I put my wish to You, UN Office of the High

Commissioner for Human Rights.

I understand totally that petitions all over from the 193 UN member states

are coming to Your Office.

I don´t have big expectations of this petition of mine but still it is my

last hope.

At the moment I suffer from many somatic diseases and my future doesn't

look so bright.

I just do not know how long my life expectancy is.

My life can end sooner or later.

I do not dare to go to Tampere University Hospital (TAYS) anymore because

last time I was there for 4 weeks I got beaten up and there were

so many other strange things happening there also. It is all written and

described in the documents attached.

So to summarize all of this.

I have attached two documents to this e-mail. Same documents that I have

sent to the EU and Attorney General of Finland and Ombudsman of Finland.

Both documents are in finnish language, I regret that.

The reason that I sent them in Finnish is that I do not know my life

expectancy at the moment, as I mentioned before.

I plan to start the translation work on next monday (4.11.2014) myself but

I am not sure if I can ever finish that work.

If the worst scenario for me happens before I have finished the

translation, I have also sent this message to Permanent Mission of Finland

to the United Nations.

I just mean that if my translation work does not finish, there could be

somebody else who would do the translation.

I do not know if this is even possible, so I apologize if I´m totally wrong.

I will try to do my very best with the translation. It is about 120 pages

of Finnish text. Time will tell if I have enough time or not.

If I get the translation work done I will send to You the english

version of the documents.

These last words I address to Permanent Mission of Finland to the United

Nations in New York.

I just have a couple of warnings to You if You read the Finnish versions of

documents that I wrote.

I use very strong expressions in my written text. This is just how I feel.

I have bottled up these feelings and issues for too long.

Nearly 20 years.

Writing process itself has been terrible and heartbreaking for me.

To put this all into written text for anybody to see.

So I have tried to produce a more civilized version of the two documents to

You.

And I will do the same in the English version addressed to UN Office of the

High Commissioner for Human Rights. If and when the translation ever gets

finished.

I apologize beforehand that somebody has to read the documents. But

everything stated in them are facts.

Facts from my miserable life from the age of 36 years to present 56 years

of age.

So, so sorry about that. I really mean that. Sorry.

This is about all I want to say in the accompanying words.

I wish You beautiful winter time there in Geneva and New York.

Respectfully Yours,

Jarkko xxx, MSc, Automation Technology and Applied Technical

Mathematics, Retired

Lähetin ko. sähköpostin myös Suomen Tasavallan Presidentille, Oikeuskanslerille,

Oikeusasiamiehelle ja ihmisoikeusjärjestöille, jotka aiemmin ylemäpänä mainitsin.

Liitteenä alla myös EU:lle lähettämäni maili:

Kantelu Suomen valtion eri tahoille ei tuota tulosta

Tervehdys,

Asiani koskee minun 5-6 vuotta yli keskimääräisen Suomen valtion

elinkautisen vankeustuomion

kestänyttä Via Dolorosaani.

Olen lähettänyt ensimmäisen version

"Kantelu_Oikeusmurhasta.pdf"-dokumentista 16.10.2024.

Uudelleen lähetin kanteluni ja dokumentin

"161024_Kantelu_Oikeusmurhasta_lähettämisen_jälkeen_tapahtuneita_asioita.pdf"

27.10.2024.

Lähetin Kantelu_Oikeusmurhasta.pdf ja

161024_Kantelu_Oikeusmurhasta_lähettämisen_jälkeen_tapahtuneita_asioita.pdf

dokumentit alla listatuille tahoille:

POLIISIHALLITUS:

kirjaamo.poliisihallitus@poliisi.fi

SUOMEN ULKOMINISTERIÖ:

kirjaamo.um@formin.fi

EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES:

oikeusasiamies@eduskunta.fi

ULOSOTTO:

suvi-emmi.kaartti@oikeus.fi

PIRKANMAAN OIKEUSAPUTOIMISTO:

pirkanmaa.oikapu@oikeus.fi

ULOSOTTO:

ulosotto.uo@oikeus.fi

SUOMEN OIKEUSMINISTERIÖ:

kirjaamo.om@gov.fi

SUOMEN SISÄMINISTERIÖ:

kirjaamo.sm@gov.fi

OIKEUSKANSLERI:

kirjaamo.okv@gov.fi

Tämä on minulle itselleni *henkisesti erittäin raskas asia*. Kuten myös

lukemalla

molemmat dokumentit lukija ymmärtää.

Olen aivan yksin asiani kanssa täällä Suomessa.

Minua ei ole koskaan syytetty mistään, en ole ikinä elämässäni

ollut oikeuden edessä.

Silti minua vastaan on toimittu kuten molemmat dokumenttini tuovat esille

20,5 vuotta.

Minua vastaan kohdistuneeseen henkiseen ja fyysiseen väkivaltaan ja moniin

laittomuuksiin

ovat osallistuneet niin yksityiset ihmiset, yritykset, Suomen valtion

viranomaiset ja virkamiehet ja

Ylöjärven, Nokian ja Tampereen kaupungit. Käytännössä kaikki Tampereen

lähikaupungit.

Toivon EU:lta kannanottoa Suomen valtion eri tahoille tässä asiassa.

Minua vastaan on rikottu monia Suomen lakeja.

Myös useita lakipykäliä Suomen perustuslaista koskien Suomen kansalaisen

perus- ja ihmisoikeuksia on rikottu.

Kaikki tämä siis koskaan kertomatta, miksi minulle näin tehdään

20,5 vuotta ja toiminta jatkuu yhä edelleen.

Minun asiaani ei aja kukaan muu kuin minä.

Minulla ei ole edes asianajajaa eikä edes varaa sellaiseen.

Miksi minulla olisi ?Olen aina ollut rehellinen ja lainkuuliainen kansalainen.

Toivoisin, että molemmat kanteluni luetaan eittäin tarkkaan alusta loppuun

saakka koko asian

vakavuus ymmärtäen.

Millä oikeudella Suomen valtio nimittää itseään "oikeusvaltioksi"

jos se toimii minua kohtaan näin ?

Sitä en voi ymmärtää.

Miksi tämä minun nöyryyttämiseni on saanut jatkua jo 20,5 vuotta ja saa

jatkua edelleen ?

Toivoisin koko sydämestäni apua asiassani.

Olen ollut aivan yksin, ilman ainuttakaan aikuista ystävää Isäni kuoleman

jälkeen. Hän kuoli 2006 - siis 18-vuotta.

Aivan yksin.

Kiitän etukäteen mahdollisesta avustanne !

Yhteydenotot ainoastaan sähköpostilla.

Respectfully Yours,

Jarkko xxx

Päiväkirjamerkinnät jatkuu.

30.10 Ilta

Tapahtuu, mitä itse kutsun "kuolonkohtaukseksi".

Asiaa on erittäin vaikea pukea sanoiksi.

Tuntuu, että pikkuhiljaa minun fyysinen tilani siirtyy kohti kuolemaa.

Lopuksi olen siinä pisteessä, että olen jo valmis luopumaan kaikesta ja kuolemaan.

Näin ei lopulta kuitenkaan sitten käynyt ja en tiedä mikä "mömmölääke" tämän aiheutti.

Yli elinkautisen jatkunut helvettini – ja olin valmis luopumaan kaikesta, kehenkään yhteyttä

ottamatta.

31.10 Aamutoimet

Jälleen kerran rauhoittavia.

Ei tahdo pysyä silmät auki.

Pian tämän jälkeen taas jokin kohtaus.

En osaa yhtään sanoa, että mitä / mistä / millä tavalla.

Pelkään kuollakseni tätä kaikkea.

Joudun odottamaan 200 metrin päässä olevaan lähikauppaan menoa noin 2 tuntia.

31.10 Kaupasta tulon jälkeen

Taas rauhoittavia. Menen nopeasti sänkyyn ja nukun yli 2 tuntia. Herään ja nousen ja käyn

tupakalla.

Nukahdan uudelleen keittokomeron pöydän ääreen yli tunniksi.31.10 Koko päivän

Jokavälissä vilunväreitä.

Betsodiatsepiinejä...Betsodiatsepiinejä....Betsodiatsepiinejä...Betsodiatsepiinejä...

JOKA AINOA KERTA ILMAN LUPAANI.

TÄMÄ ALKOI JO TAYSISSA 4 VIIKKOA OLLESSANI.

31.10 Koko päivä

Pikkukaverini Amin poisviennistä uhkaillaan jatkuvasti.

1.11. Keskipäivä

Lähikaupassa käynnin jälkeen.

Betsodiatsepiinejä. Nukun taas noin 2 tuntia.

3.11. Keskipäivä

Lähikaupasta palattuani ja pian alkaa taas "tapahtua"

Jälleen rauhoittavia. Erittäin voimakas väsymys iskee.

Kävelen sänkyyn ja nukahdan. Pidemmän aikaa nukuttuani yritän herätä tämänkertaisesta

"koomastani". Nukahdan kuitenkin useamman kerran aina uudelleen.

Yritysten jälkeen pakotan itseni ylös sängystä.

Alkaa sydän hakkaamaan epäsäännöllisesti, suuta kuivaa ja on aivan helvetin tokkurainen olo.

Rauhoittavia, ilmeisesti bentsodiatsepiinejä jälleen. Tämän olen jo kieltänyt perkeleen moneen

kertaan. Natsi Josef Mengelen suomalaiset perinteen jatkajat tekevät minulla mielipuolisia

"ihmiskokeitaan.

11.11. Päivällä

Ensihoito käy ovellani. Eivät soita ovikelloa vaan hakkaavat ovea. En päästä sisään vaan juttelen oven läpi. Vetoan perustuslain 10 pykälään, joka säätää kotirauhasta.

13.11. Päivällä

Poliisi käy ovellani. Eivät soita ovikelloa vaan hakkaavat ovea. En päästä sisään vaan juttelen oven läpi. Vetoan perustuslain 10 pykälään, joka säätää kotirauhasta. Kun saan lähtemään pois huudan perään, että “Painukaa helvettiin täältä”.

Alkaa herätä pelko mitä tulevaisuudessa.

Lähetän lapsilleni pitkän WhatApp-viestin, jossa sovitaan myös hätäviestistä, jolla ilmoitan, että Ami on välittömästi haettava. Lähetän kaikki dokumenttini lapsilleni koska YK:n mailivastauksessa kehotetaan, että anna kaikki dokumenttisi läheisillesi.

14.11. 08:00

Jälleen tahallista kotirauhan häirintää ja "ilkivaltaa".

Minun kotini verkkoyhteys katkeaa jo toisen kerran hyvin lyhyen ajan sisällä. Otan puhelimen ja

soitan Saunalahden asiakaspalveluun. Joudun jonottamaan helvetin pitkään. Kun asiakaspalvelija

viimein vastaa pilailen tahallani hieman hänen kanssaan.

Asiakaspalvelija yhdistää henkilölle, joka voi ottaa vastaan vikailmoituksen verkkoyhteyteni

katkeamisesta. Hänen mukaansa kysymys on laajemmasta verkkoviasta ko. palveluntarjoajalla.

Tiedän välittömästi, että tämä on aivan täyttä hevonpaskaa suoraan sanottuna.

Menee jonkin aikaa, niin tulee tekstiviesti, että vika

on nyt korjattu.

Kokeilen sekä puhelimellani että tietokoneellani wifi-yhteyttä ja se ihme kyllä toimii.

Koska vikailmoituksen vastaanottaja anoi minulle, että kyseessä on laajempi verkkovika, menen

tietokoneellani Saunalahden häiriötiedotteet verkkosivulle, JOSSA ILMOITETAAN KAIKKI

LAAJEMMAT VERKKOHÄRIÖT SAUNALAHDEN VERKOSSA YMPÄRI SUOMEN. JA

JUURI KUTEN HETI TIESIN MITÄÄN ILMOITUSTA EI OLE LÄHIMILLAKAAN MISSÄ

ASUN JA VERKKOYHTEYTENI SIJAITSEE.

Eli kokonaisuudessaan täyttä hevonpaskaa ja valehtelua. Tämäkin asia rikkoo Suomen kansalaisen

perusoikeuksia perustuslaissa – kotirauha ja sananvapaus. Kotirauhaa rikottiin, sananvapautta

rajoitettiin (etten voi esim. lähettää sähköpostia tai käyttää nettiä) ja tällä yritettiin taatusti myös

pelotella, että voimme katkaista verkkoyhteytesi tarvittaessa vaikka lopullisesti. Sen hulluista

kriminaaleista, jotka suojelee toisia kriminaaleja kyllä uskon.

Tälläsitä on elää "oikeusvaltio" Suomessa.

15.-16.11. Ilta ja yritys "herätä" ja kävellä

TÖRKEÄ MÄÄRÄ RAUHOITTAVIA !!!

Noin klo 18:30 otan iltalääkkeeni. Jo iltapalaa syödessä ISKEE helvetillinen väsymys. Menen

iltapalan jälkeen mahdollisimman nopeasti sänkyyni. Olo on jo tässä vaiheessa hyvin hutera. Vaivun

uneen OIKEASTI sekunneissa. Nukun noin 5 h 30 min.

"Herään" ja sängystä noustessa ei tahdo pysyä pystyssä.

Aamupalalla silmät eivät pysy edes tahdonvoimalla avoinna. Nukahdan lähes välittömästi

ruokapöydän ääreen istualleni.

En osaa tarkasti sanoa miten kauan nukuin, mutta pitkä aika se oli nukkua istualtaan.

Seisaallaan pysyminen on erittäin vaikeaa ilman tukea ja osittain myös kun saa tukea rollaattorista

tai muusta.

Noin 3 h jälkeen vieläkin pääni on aivan "sekaisin" ja silmät painuvat kiinni vaikka yrittää taistella

vastaan.

Lähes 12 h menee kuitenkin siihen, että pääni alkaa toipua "rauhoitus-iskusta". Jalat toipuvat

rauhoittavien vaikutuksesta noin 15 h vaikutuksen alkamisen jälkeen.

Mikä kaikkein kurjinta koko tämän 15 h ajan, chihuahua kaverini joutuu odottamaan, että voin viedä hänet ulos kävelylle rollaattorin avustamana.

Tälläisiä ovat kytät, joita avustaa jokin suomalainen versio Josef Mengelestä.

KAIKKI MAHDOLLINEN TEHDÄÄN, ETTÄ OLISIN TOIMINTAKYVYTÖN

KIRJOITTAMAAN JA PÄIVITTÄMÄÄN NIITÄ KAHTA DOKUMENTTIANI JA

TOIMIMAAN PERUS- JA IHMISOIKEUKSIENI TURVAAMISEKSI.

Taustaksi.

Oikea Mirtatzapin lääke määrättiin minulle jo vuonna 2006 kun kärin vaikeasta unettomuudesta.

Ko. lääkkeen määräsi Dosentti, Psykiatrian Erikoislääkäri Sami Anttila.

Heti lääkkeen määrämisen jälkeen aloin nukkumaan normaaleja yöunia ja olo oli aamulla levännyt

ja virkeä. Kuljetin lapset autolla aamulla varhain kouluun ja mitään huteraa oloa tai tokkuraisuutta

ei ollut laisinkaan.

Joulukuun alkupäivät. Tarkkaa päivämäärää en enää muista.

On saatanut paljon lunta. Lähdemme aamulla Ami kaverin kanssa K-market Haukiluomaan. Aloin ottamaan Amin mukaan kauppareissuille myös koska jokaikinen kerta aiemmin kun kävin yksin kaupassa Amilla oli jotakin terveysongelmia seuravana päivänä. Oksensi, oli syömättä, takajalat eivät toimineet kunnolla jne. Yläkertako asialla ? Ei voi tietää.

Lähdimme Amin kanssa kauppaan niin huomasin toki heti, että pihaa ei ollut aurattu. Sitten menimme kotikatuni Runkokadun jalkakäytävälle, niin sitäkään ei oltu aurattu. Kaikki muut jalkakäytävät oli aurattu. Siitä huolimatta sisulla kaverini Amin kanssa matkan edestakaisin teimme. Koitti seuraava päivä. Aamulenkille rollattorin ja Amin kanssa lähtiessämme tilanne oli edelleen sama. Auraamatta piha ja jalkakäytävä. Tajusin kyllä samalla sekunnilla, että asia johtuu minusta. Takaisin päästyämme ja asiasta täysin vittuuntuneena, päätin, että teen asiasta rikosilmoituksen. Ilmoituksen teon jälkeen lähetin sen pdf-formaatissa Tampereen kaupungin pormestarille Kalervo Kummolalle ja Lännen Kiinteistöhuollon toimitusjohtaja Toni Koskelle.

Pian tämän jälkeen Tampereen kaupungin kunnossapitoinsinööri vastasi minulle ja valehteli päin naamaa. Sanoi, että on Runkokadun jalkakäytävälle levitetty jäänestoakin kyseisenä ajakohtana. Kai minä nyt perkele rollaattorilla mennessäni nään onko aurattu vai ei.

Sellaista lumenluontia siis.

12.12.

Poliisi marssii sisään yleisavaimella, jonka hakivat yläkerrastani. Katsovat lääkepakettejani, että olenko syönyt lääkkeeni ja toinen poliisi kysyy “Kenenkäs kansallislaulua kuuntelet”.

Poliisi sanoo, että nyt tulee lähtö ACUTAAN. Minä ensin kysyn ja saan pakata rauhassa. Ajattelen, että lähden omin jaloin ja näytän teille perkeleet. Jätän rollaattorin kotiin.

ACUTASSA taas otetaan kaikki normaalit kokeet. Käyn aina välillä ilman rollaattoria ulkona tupakalla. Noin parin tunnin kuluttua tulee lääkäri, joka norsunvittunaamalla toteaa, että “Olet terve ja saat lähteä kotiin” ja heittä paperit mielenosoituksellisesti sairaalavuoteelle.

Lähden taas omakustanteisesti KELA-taksilla kotiin ja matkalla poikkean vielä ilman rollaattoria K-market Haukiluomassa hakemassa kauppiaalta minulle tulleita ilmaisia juttuja. Pysyn juuri ja juuri pystyssä. K-marketilta taksilla kotiin ja kotiovelle sitten tuuperrun kauppakassini kanssa. Takanai seisoo Yrjö naapurin rouva koiranssa kanssa, joka haukkuu minulle kokoajan. Ajattelin, että perkeleen eukko, sinä et sitä mielihyvää saa, että tähän polvilleni jään ja tartun ulko-oven kahvasta. Muutaman kerran yritän ja lopulta pääsen ylös ja hoipun Amin luokse.

13.12.

Kaikki kumuloituu liian suureksi. Poikani sairastuminen, Amin ja minun turvallisuusongelmat ja naapurien toiminta. Poliisi ja ensihoito jatkuvasti ovella. Tiedän, että yläkerrasta seurataan ja tehdään kokoajan pahaa.

Olen aivan rauhallinen. Otan aliupseerikoulun puukon tupesta ja ajattelen, että käyn yläkerran ovella “kananmunia lainaamassa”. Koputtelen hiljakseen oveen ja rämpytän postiluukkua. Pyydän, että tulkaa näyttämään naamanne saatanat. Mitään ei tapahdu. Ei hiiskahdustakaan. Menen takaisin asuntooni mutta päätän käydä yläkerrassa vielä toistamiseen.

Sen jälkeen alkaa tapahtua. Menen pian parvekkeelle tupakalle ja parvekkeen edessä on kolme poliisiautoa. Huutelevat “Jarkko Viitalaa” ja pyytävät päästä sisään. Minä sanon, että en päästä ja palaan takaisin asuntoon. Poliisit alkavat heittelemään lumipalloja ikkunaani. En reagoi siihen. Olen aivan rauhallinen ja suorastaan huvittunut. Ei olisi kannattanut olla.

Hetken kuluttua viisi poliisia ryntää yläkerran yleisavaimella sisään. Pyydän ensin, että saanko pakata ja kävellä omin jaloin niinkuin eilen. Neljä poliisia kaataa minut vatsalleen lattialle, seisoo selkäni päällä ja murtaa kylkiluuni. Käteni laitetaan selän taakse nippusiteisiin. Huudan vain koko ajan, että poliisiväkivaltaa, poliisiväkivaltaa ! Viides poliisi kerää muutamia asioitani rinkkaani. Sitten minut väkivaltaisesti muiluutetaan ambulanssiin jalat maata viistäen.

Tulee pitkä reissu kun on “isokenkäisiä” mukana karkeloissa ja niitä suojellaan, ajattelen kun makaan ambulanssipedillä kädet selkäni alla siteissä. Siitä seuraavaksi.

TAYS ARVIOINTIOSASTO JA OSASTO A, 13.12.24 – 28.2.25

ACUTA:ssa minut sirretään nippusiteistä lepositeisiin, enkä pysty liikuttamaan käsiäni ollenkaan maatessani sairaalavuoteella. Olen aivan jäätävän rauhallinen ja pyydän aukaisemaan siteet mutta ketään ei kiinnosta ja kävelevät vain ohi.

Sairaalassa kuluu kuukaudenpäivät, että voin kääntyä sängyssä, hengittää syvään ja yskiä ilman kipuja. En kuitenkaan sano kenellekkään mitään kun tiedän, että minua ei autettaisi.

Huomaan välittömästi, että kaikki potilaat ovat aivan sekopäitä.

Samalla tapaa kuin elokuussa, arviointiosastolla hoitaja Kristian ja joku outo lääkäri tuovat minulle ylilääkärin tekemän mielisairas-lausunnon allekirjoitettavaksi. Hoitaja Kristian sanoo, että sitä ei tarvitse lukea, senkun allekirjoittaa vaan. Minä en lue kokonaisuudessaan ja allekirjoitan mutta tikkukirjaimilla ja laitan tavuviivat väliin ja nimenselvennökseen vedän vain suoran viivan.

Musiikki ja videot auttavat selviytymään päivästä toiseen. Päivät kuluu viidessä ruokalilussa käyden ja tupakoiden. Ensi alkuun syljeskelen lääkkeitäni pois kun vituttaa niin saatanasti. Minulla on rinkassa vain vähän tupakkaa ja mietin jo etukäteen mitä sitten tapahtuu kun tupakat loppuu. Olen ulkoilukiellossa aluksi. Muut potilaat ja heidän käytöksensä ahdistaa.

Eräällä iltapalalla Kristiina Jakovuori niminen potilas sanoo minulle yht’äkkiä, että “Raoulilla on huoneessa kaikki huumeet ja hoitajatkin tietää sen ja lisäksi Raoul imppaa AXE:a. Raoul ei ole syönyt pariin päivään, niin vien sille ruokaa”. Kääri samalla paitansa sisään hedelmiä ja pöydällä oli myös se aukinainen AXE:n suihkugeeli. Aivan täysi sekopää akka ja sanoin hänelle myöhemmin, että en halua olla sinun kanssasi missään tekemisissä.

Pirkko niminen potilas huutaa jokavälissä, että “Kutsukaa tänne poliisit !” ja siivoojan ollessani huoneessani tulee minun avonaisen oven eteen ja kailottaa kovaan ääneen “Olen joutunut hautaamaan oman lapsenikin !”. Suunnilleen suu vaahdossa ja silmät niinkuin lautaset. Pirkko myös halveksuu koko ajan uskonasioita ja raamattua suurieleisesti.

Potilaat Joonatan, Jussi ja Tanja puhuvat kokoajan huumeista ja ihannoivat niitä ja ottavat mielellään bentsodiatsepiinejä aina vain kun saavat.

Jokin Irakilaissyntyinen mies käyttäytyy minua kohtaan koko ajan uhkaavasti tupakkaparvekkeella. Tulee huppu päässään seisomaan ihan kiinni minuun ja syljeskelee samaan aikaan koko ajan lattialle. Olen hiukan peloissani Taysissa elokuussa tapahtuneen hakkaamisen vuoksi ja yritän aina itse siirtyä vähän kauemmaksi hänestä. Oksentaa kyseinen henkilö vielä monesti parvekkeelle ?

Erään kerran istumme muutaman potilaan kanssa ruokailutilassa. Minä olen lopettelemassa kahvin juontiani ja totean kaikille potilaille, että “Oletteko kuulleet vanhan sanonnan, että valheella ja rikoksella on lyhyet jäljet”. Toteamisen jälkeen lähden kävelemään kohti tupakkaparveketta, niin Jenni niminen potilas saa jonkinlaisen raivokohtaukse. Kävelee minun perässäni tupakkapaikalle kailottaen kovaan ääneen minulle. Kun menen parvekkeelle kyseinen Jenni tulee perässäni ja huutaa minulle “Ootko jutellu Mikko Heikuran kanssa ?” Minä istuudun penkille tupakalle ja ajattelen, että en ole jutellut Alivaltiosihteerin Simo Frangeninkaan kanssa. En sanonut koko kohtauksen aikana itse mitään. Seuraavana päivänä Jenni tulee pyytämään minulta anteeksi. Aivan sama, ajattelen.

Ilmeisesti myös minulle annetaan ruuan mukana rauhoittavia koska nukahdan joskus kesken kaiken myös nojatuoliin istualleni. Kerrankin nukahdin kesken pähkinöiden syönnin. Taju lähti kesken kaiken ja herätessäni pähkinät olivat lattialla. Tätä bentsodiatsepiinien pakkosyöttämistä tapahtuu koko sen ajan kun Taysillä olen. Olen hyvin lääkevastainen ihminen ja vastusta nyky-yhteiskunnan medikalisoitumista. Tämän kyllä tietävät TAYS:lla ja lääkkeitä annetaan sitten minun tietämättäni. Tämä on varsin helppoa kun ruuat tulivat keittiöstä nimilapuilla varustettuna.

Huoneeni yläkerrassa alkoi kuulua aina välillä melkoinen möykkä. Huonekaluja sirreltiin ja tömisteltiin lattiaa ja häiritään minua monella tavalla. Kyseisessä kerroksessa piti ollan vain henkilökunnan tilat. Myöhemmin sitten aina kun minä menen tupakkapaikalle parvekkeelle, parvekkeen yläpuolella alkaa helvetillinen karjunta ja kuulostaa aina siltä, että huonekaluja heiteltäisiin. Hoitajat tiesivät tämän ja myöhemmin tuli asiasta tietoiseksi myös potilasasiamies ja Pirhan johtaja Juhani Sandell kun heille asiasta sähköpostia lähetin. Muutaman kerran meteli tupakkaparvekkeen yläpuolella ja huoneeni yläkerrassa on niin kova, että itse pyydän hoitajilta 0.5 mg loratsepaamin kun alkaa ahdistaa niin kovasti. Itken edelleen paljon yksikseni. On suunnaton ikävä Amia ja lapsia.

Jälkeenpäin olen ihmetellyt miten Ami ei kuollut sydänkohtaukseen 13.12. kun poliisit tekivät mitä tekivät. Tiedän, että Ami on ollut aivan hädissään piirongin alla ja pelännyt kuollakseeen. Jäi vielä yksin asuntoon kun minua muiluutettiin. Siihen saakka kunnes poikani hänet haki. Monet itkut tuli itkettyä Aminkin vuoksi.

Teen jatkuvasti yhtä soittolistaa, josta tulee sitten lopulta yli 30 tuntia pitkä. Suosikkimusiikkia lapsuudesta tähän päivään ja klassisesta musiikista punkkiin. Katselen paljon uskonnollisia videoita ja ne mitä en ehdi sillä hetkellä katsoa, talletan myöhemmin katsottavaksi. Katsomatta jäi paljon muun muassa yli 6 tunnin elokuva Jeesuksesta, jonka olin katsonut lapsena televisiosarjana jonakin pääsiäisenä. Lisäksi monenlaisia karismaattisia puhujia ja puheita, kuten esimerkiksi John F Kennedy ja Nelson Mandela. Syy miksi jäi katsomatta selviää jäljempänä.

Asiat alkavat sitten kärjistyä monella tapaa.

Haukiluomassa koetun turvattomuuden ja pelkoni minun ja Amin hyvinvoinnista johtuen sanon itseni irti Runkokadun asunnosta. Lähetän vain mailin ASPA-säätiölle. Minusta tulee kertaheitolla asunnoton. Niin paljon pelkäsin meidän turvallisuutemme puolesta, että en vain uskaltanut mennä sinne asuntoon enää. Yläkerran naapurit ja kaikki muut sadistiset naapurit. Kuinka ollakkaan noin muutamassa minuutissa huoltoyhtiö Lännen Kiinteistöhuollolta tulee maili, että olen irtisanoutunut sillä ja sillä päivämäärällä. Olivat varmasti Haukiluomassa tyytyväisiä kun saivat savustettua minut ulos sieltä. Kerroin tietysti asiasta myös lapsilleni. Olen aika neuvoton asiassa mutta ajattelin, että jos lumihankeen laittavat niin kuollaan sitten sinne. Heitän myös asuntoni avaimet roskikseen, josta siivooja oli ne kuitenkin pelastanut ja vienyt hoitajille valvomoon.

Verikokeita otettiin aluksi tiuhaan mutta minulle ei kuitenkaan kerrota niistä mitään eikä myöskään syytä miksi otetaan. Minulla on kuitenkin omat epäilykseni asiasta. Miksi poliisi kävisi tarkistamassa onko lääkkeet otettu ? Suomen terveydenhuollossa on sellainen johtava periaate kuin potilaan itsemääräämisoikeus. Jossa hoidosta päätetään potilaan kanssa yhteityössä ja on potilaan päätettävissä, ottaako lääkkeensä vai ei. Lukijalla varmasti herää käsitys, miksi juuri poliisi on kiinnostunut minun lääkkeiteni ottamisesta. Ja tämä 12.12. kerta kun poliisi käy asiaa tarkistamassa ei jää viimeiseksi kerraksi, niinkuin myöhemmin selviää. Yläkerta valvoo ja hälyttää poliisin tarvittaessa.

Sitten tulee joulu ja kaikki asiat, jotka pilalle voivat mennä, myös menevät.

Minun tupakkani ovat loppuneet jo aikaisemmin ja en löydä lompakkoani rinkasta. Tilillä olisi kyllä rahaa. Pummailen aina välillä Tanja nimiseltä potilaalta tupakkaa. Hermot ovat todella tiukilla. Olen edelleen ulkoilu kiellossa mutta eihän se mitään auttaisi kun ei ole lompakkoa. Luulen, että lompakkoni on varastettu rinkastani. Tuntuu pikkuhiljaa, että kaikki maailman murheet kaatuvat päälleni. Mutta tämäkään ei vielä riitä. Kun pilalle menee, niin sitten menee kaikki.

Poikani lähtee ennen joulua Espanjaan ja palaa sieltä 25. päivä. Poikani on jo hetken vastaillut todella huonosti viesteihini. Siirrän poikani tilille 250 € rahaa, että voisi tuoda minulle tupakkaa kun palaa Espanjasta. Poikani asui siihen aikaan vielä Hervannassa Insinöörinakadulla. Tyttäreni tulee myös jouluksi Nokialle EX Muranen-Aaltosen luo. Ajattelen, että jompikumpi tai molemmat käyvät luonani ja tuovat mitä tarvitsen.

Näen yöllä painajaisen, jossa poikani äänellä huudetaan kovaan ääneen, että “Isääääääää !!!!”. Nousen hädissäni ylös ja lähetän pojalleni viestin, että onko kaikki kunnossa. Tähän poikani vastaa, että kaikki on ok. Näin siihen aikaan paljon painajaisia ja se varmaan johtui tilanteesta ja siitä, että minuun “pumpattiin” bentsodiatsepiinejä.

Tyttäreni lähettää minulle WhatsApissa kuvia Amista ja tyttäreni lemmikistä Kertusta. Tästä tulee hyvä mieli. Mutta se ei kesstä kauaa.

Poikani lakkaa vastaamasta, eikä tyttärenikään ole tulossa käymään.

Olen yhtä aikaa todella vihainen ja surullinen. Ei tupakkaa, ei vaihtovaatteita, ei hygieniavälineitä, ei yhtään mitään.

Laitan vihaisena viestin pojalleni, että laittaa sen 250 € takaisin minulle, saatana. Pojalla olisi kestänyt Hervannasta raitiovaunulla tulla luokseni Taysille 20 minuuttia. Ja tyttärelläni on auto. Ei olisi paljon kauempaa kestänyt tulla Nokialta.

Vittuunnun elämääni täysin ja haluan Amin pois EX:än (myöhemmin tekstissä luuska) luota koska oli siellä kun Tyttäreni oli edelleen Espanjassa.

Otan yhteyden Amin kasvattajaan ja sanon hänelle, että annan hänelle 200 € jos hakee Amin junalla Tampereen rautatieasemalta. Annan poikani yhteystiedot. Myöhemmin hän ilmoittaa, että ei voi sitä tehdä.

Olen todella surullinen ja tiesin heti, että kun lapset eivät tule joulunakaan, eivät tule myöskään uutenavuotena. Oli kivaa olla asunnoton ja lompakoton. Koska edelleen luulen, että lompakkoni on varastettu tilaan uuden pankkikortin ja K-plussa kortin. Mutta eivät todellakaan lopu vaikeudet vielä tähän.

Seuraavaksi, jostain kumman syystä menee verkkopankkitunnukseni lukkoon. Tulee vain ilmoitus, että tunnukset voi aukaista vain S-pankin asiakaspalvelupisteessä. En enää pysty edes hoitamaan mitään asioitani verkossa, kuten maksamaan laskujani. Ja S-pankin asiakaspalvelupisteessä tarvitaan joko henkilökortti tai passi, joita minulla ei ole kumpaakaan. Tuntuu, että koko maailma vihaa minua. Vituttaa äärettömästi ja olen surullinen samaan aikaan. Itken paljon koska lapset eivät tulleet ja auttaneet. Olen paljolti yksin huoneessani ja yritän vain jotenkin selvitä seuraavaan päivään.

Eräänä päivänä olen huoneessani sängyllä, kasvot seinää vasten ja itken lasteni vuoksi. Vituttaa syvästi kun en edes savuille pääse. Hermot ovat tiukilla. Ovi aukeaa ja tunnistan äänestä, että kyseessä on omahoitajani Mervi.

Mervi taputtaa minua olkapäälle, antaa minulle tupakka-askin omistaan ja sanoo, että “Tiedän kyllä, että ei täälä ilman tupakkaa pärjää”. Tuntuu kuin enkeli olisi käynyt vieressäni ja puhunut. Teki mieli halata Merviä. Niin iso asia se minulle oli. Että joku on minulle ystävällinen.

Mervin lähdettyä olen vielä hetken sängyssä ja mietin, että menen tupakkapaikalle ja polta kolme tupakkaa ketjuun ja jätän rollaattorin huoneeseeni. Elämä on pieniä asioita ja olen pienistä asioista kiitollinen. Mervi hoitaja ei koskaan unohdu mielestäni. Sen takaan. Kaikkista synkimmällä hetkellä auttava käsi. Mutta ei lopu minun vaikeudet tähän. Lisää on tulossa ja paljon.

Tämän jälkeen päätän vielä tarkistaa kunnolla rinkkani lompakon varalta. Rinkassa on eräänlainen välipohja ja reikä ja välipohjan alta en löydäkkään edelleenkään lompakkoa, mutta ison askin tupakkaa. Oli sinne epähuomiossa jäänyt piiloon. Hetken jaksaa taas ajattelen.

Tämä seuraava episodi on omasta mielestänikin erikoinen. Kuuntelin paljon uskonnollista musiikkia ja katselin uskonnollisia videoita. Gregoriaanista musiikkia, Enyaa ja niin edelleen. Olin sillä hetkellä lukemassa YouTube videota kohdassa, jossa oli otteita Matteuksen evankeliumista. En tiedä olinko puoliunessa vai valveilla, mutta hämärästi näin, että huoneessa oli joitakin ihmisiä. En tälläkään hetkellä tiedä keitä siellä oli jos oli. Aiemmin sinä päivänä makasin sängyllä ja ajattelin, että en ikinä enää pääse sängystä ylös. Jos haluavat minut johonkin täältä siirtää, tarvitsevat kauhakuormaajan. Tunti, että raajat painavat niin paljon etten pysty nousemaan. No, ilmeisesti huoneesssa oli joitakin ihmisiä, niin tuntui kuin jokin olisi puhunut minun kauttani. Muistan vain kuulleeni sanat “Jättäkää 10 vuotias pikkupoika rauhaan” ja muutakin. En tänänkään päivänä tiedä sanoinko jotakin ääneen. Olin jossakin kummallisessa puolittaisessa valvetilassa. Kukaan ei ainakaan puhunut minulle tästä myöhemmin.

Kun on erittäin paljon pahaa, voi joskus pieniä toivonkipinöitäkin tulla. Minun toivonkipinäni olivat omahoitajani Mervi ja Tiina L, kun oli kaksi Tiina nimistä hoitajaa. Tämän huomasin sitten seuraavaksi. Tottakai omahoitajani tiesivät, että olen sanonut itseni asunnostani irti ja heittänyt vielä avaimeni roskikseen. Josta siivooja ne pelasti.

Omahoitajani tulevat sanomaan, että nyt mennään käymässä Haukiluomassa hakemassa minulle tavaroita ja vaatteita. Olen asiasta tyytyväinen koska en uskaltaisi sinne edes yksin mennä.

Käyntipäivä koittaa ja lähdemme taksilla Haukiluomaan. Matkalla saamme jutella Mervin ja Tiina L:n kanssa niitä näitä ja kyselen esimerkiksi miten kauan ovat olleet terveydenhoitoalalla. Mietin vain matkalla, että on minulla ihanat omahoitajat.

Perille päästyämme, alan haalimaan vaatteita rinkkaan ja kuinkas ollakkaan. Tiina L löytää minun lompakon keittokomeron pöydältä suklaalevyn alta. Olen onnesta ymmyrkäisenä. Mervi huomaa sanoa minulle, että ota kahvit mukaan, kun osasto A:lla saa keittää itse kahveja kello kuuden jälkeen aamulla. Samaan aikaan kun tupakkaparveke avautuu.

Keittiön pöydällä on vielä avaamaton tupakka-askikin ja menemme kaikki kolme parvekkeelle savuille. Tiina L ja Mervi kävivät joskus osastollakin minun kanssani yhtäaikaa tupakalla jos olivat samasssa vuorossa. Tällöin ei tupakkaparvekkeen yläpuolella ikinä ollut saatanallista meteliä.

Kaikki tarvittava on nopsaan koottu ja sitten vain pihassa odottavalla taksilla takaisin osastolle. Kiittelen kovasti omahoitajiani avusta ja halaan kumpaakin perille päästyämme. Pirha maksoi vielä koko edestakaisen taksimatkankin. Kiitos Pirha ! Ajattelin, että nyt on lompakko, vaatteita ja muuta. Oli paljon parempi olo. Lasteni vuoksi olen edelleen surullinen. Ja ikävöin myös minun uskollisintani ystävää chihuahua Amia.

Ei makeaa mahan täydeltä, mutta jotakin tuli vielä kuitenkin. Sain ulkoiluluvat. Sain vaikka joka päivä käydä rollaattorilla ulkona. Ajattelin, että taivas aukeaa. Minä pääsen K-market Ruotulaan ja saan hakea tupakkaa. Viimeinkin. Heti kun tiedon sain lähdin kauppaan ostin kaksi kartokia normaaleja askeja ja vähän muutakin. Annoin myös Merville hänen antamansa tupakka-askin takaisin. Tuntui, että elämä on nyt paremmin. Olin kuitenkin edelleen asennoton ja verkkopankkitunnukseton ja lasteni vuoksi surullinen. Mervistä huomasin, että hän oli hyvin herkkä ihminen. Poikani ei paljoa enää viestitellyt mutta tyttäreltäni tuli aina viestejä harvakseltaan. Usein kun iloisena näistä viesteistä Merville kerroin, huomasin, että Mervin silmät kostuivat ja tavallaan hänkin herkistyi. Hieno ihminen. Minulle on kehittynyt “kuudes aisti” ja huomaan ihmisestä välittömästi onko hän aito vai ei. Tiina L ja Mervi ovat hienoja aitoja ihmisiä.

Lähetin pitkän tekstiviestin molemmille lapsilleni kertoen tunteistani ja kirjoitin niin positiivisen viestin kun osasin. Nyt vastasi myös poikani. Hän kirjoitti, että “Kiitos iskä viestistä. Se oli kiva. Tarvitsen nyt vain aikaa”. Pojalla itsellään oli silloin vaikea hetki. Minä ymmärsin ja ymmärrän sen täysin. Myös tyttäreni vastasi “Ihania viestejä olivat”. Siitä tuli minulle parempi mieli ja jaksoin sitten paremmin. Paljon myöhemmin tässä tekstissä käy ilmi, että ei taida tulla minulle joulua enää ikinä.

Muista potilaista oli edelleen vain haittaa minulle. Käyttäytyivät ala-arvoisesti ja vain aukoivat päätään. Tästä sanoin myös omalääkärilleni viikkotapaamisessa. Mutta eihän sille voinut mitään tehdä. Ainoastaan yksi Kainuusta lähtöisin oleva potilas ei kertaakaan sanonut minulle pahaa sanaa. Muut olivat saatanan vaeltajia.

Eräänä päivänä sosiaalityöntekijäni Eeva kävi luonani ja kertoi minulle, että ASPA-säätiö on tehnyt minusta huoli-ilmoituksen Tampereen kaupungin sosiaalitoimelle. Ajattelin, että ASPA-säätiö pelastaa minut jälleen kerran. Tästä sitten alkoi uuvuttava palveluasunnon haku projekti.

Seuraavaksi päätin palkita itseni ensimmäisellä itse ostamallani älypuhelimella ja uudella liittymällä. Pyysin hoitajilta valvomosta luvan, että saan käydä taksilla Lielahden Gigantissa. Oli 23.1. kun taksilla Lielahteen lähdin. Taksimatkalla taksinkuljettaja puhui vittumaisen miehen maineessa olevasta tutustaan ja sanoi että tämä on 70 000 € Mersu. Mahtoiko vittumaisella miehellä tarkoittaa minua. En tiedä mikä ihme taksikuskeilla on minua vastaan ? Aina olen kyytini itse maksanut. Giganttiin pääsin ja pyysin taksikuskia odottamaan. Ajattelin, että ostan Huawein puhelimen pikavauhtia. Sisälle päästyäni myyjä oli heti vastassa ja halusi minulle esitellä vähän kalliimpaa OnePlus puhelinta. En miettinyt kun taksi odotti vaan ssnoin, että otan sen ja maksoin ja lähdin pois. Sitten kävin viellä R-kioskilla ostamassa uuden Prepaid-liittymän ja eikun taksilla takaisin Taysiin. Matka maksoi 84 € ja jälleen kerran maksoin matkani niinkuin säntillinen asikas aina tekee. Taksien toiminnasta vielä myöhemmin.

Puhelinongelmat, eläke -720 €, Tyttäreni käy, siirto Sastamalaan, Ilkka Tv

Eräänä iltana tupakkaparvekkeelle kävellessäni satuin vilkaisemaan televisiota, jossa liipatunoloinen huonohampainen poliisimies jorisi, että “Tämä on paras tapa toimia” ja muuta paskaa. Katsoin kuvatekstistä nimen niin sehän oli poliisiylijohtaja Ilkka Koskimäki. Saatanan vätys, ohimennessäni ajattelin.

Sitten alkoivat järkyttävät ongelmat tuliterän puhelimen ohjelmien kanssa. Ensin alkoi temppuilemaan Googlen Android käyttöjärjestelmä. Tekstiviestisovellus vain kaatui, Google Contacts-tietokannata hävisi yhteystietoja enkä saanut edes puhelinta sammutettua ja uudelleenkäynnistettyä. Seuraavaksi huomasin ongelmia Googlen Gmailissa ja Drivessä. Google Drivestä olivat kadonneet minun tiedostoni 13 vuoden ajalta. Myös kaikki 26 pdf-dokumenttia, jotka liittyivät kanteluuni. Gmail lakkasi päivittymästä enkä pystynyt selata vanhoja maileja ajassa taakseppäin. Lopulta kävi niin etten päässyt enää loggaantumaan Gmailiin kun olin generoinut salasanan ja tallentanut sen Google Passwordeihin. Olin hädissäni. Tavallaan minun turvatakuuni ja elämänlankani oli löyhässä. Minulla ei ollut mitään keinoa logata Gmailiin sisään koska 2-vaiheisen tunnistautumisen puhelinnumerona oli joku vanha puhelinnumero; ei edes edellinen puhelinnumeroni. Siitäkin huolimatta, että olin mielestäni uuden puhelinnumeroni vaihtanut kaikkiin tarvittaviin paikkoihin. Myös Googlen asetuksiin. Olin siis ilman turvatakuutani sähköpostia. Ei loppunut siihen. Yritin poistaa seuraavaksi jotakin soittolistaa Googlen YouTube premiumista ja kauhukseni huomasin, että en pysty enää sitäkään tekemään. Lisäksi MINUN TUNNUKSELLANI, MINUN SOITTOLISTOJEN joukossa näkyi jonkun muun käyttäjän soittolistoja. Otin nopeasti Spotifyn käyttöön ja kuinka ollakkaan se kaatuili Androidissa ilmoitellen muistivirhettä.

Seuraavaksi otin käyttöön Microsoft Outlookin, joka sekin lakkasi lähes välittömästi toimimasta. Yahoo mail sama asia. Lopulta tein uuden tunnuksen Gmailiin vaikka en olisi enää halunnut sitä käyttää. Ei mitään muuta vikaa mutta minulta katosi 13 vuoden historia sähköposteja ja Google Drive tiedostoja. Tuntui olo surkealta. Kaikki kanteluuni liittyvät asiat ja kaikki muut dokumentit mitä ei ollut puhelimessa, Aivan kaikki. Melkein itku pääsi.

Tätä kirjoittaessa minulla ei enää ole käytössä MITÄÄN Googlen, Microsoftin tai Yahoon tuotteita. Enkä koskaan enää tule niitä asentamaan. Puhelimessani on kyllä Androidin poweroima Oxygen OS. Mutta sille en voi mitään. Puhelin on oltava. Tietokoneessani on Ubuntu Linux ja edelleen molemmat sekä tietokoneeni että puhelimeni on hakkeroituja. Niin, mikäs minä olinkaan ? 10 vuotias pikkupoika, jota on “ammuttu” päähän huumeilla.

Helmikuun ensimmäisenä arkipäivänä lähdin osastolta ulos rollaattorilla ja ajattelin käydä R-rakennuksessa tulostamassa tiliotteen ja syömässä jäätelön. Oli eläkepäivä eikä minulla edelleenkään ollut verkkopankkitunnuksia. Tulostin tiliotteen ja katsoin niin eläkkeestäni oli nyt ryöstetty 720 €. Onneksi minulla oli vielä edellisiä rahoja jäljellä. Tupakkaan meni helvetin paljon rahaa koska sitä kului todella runsaasti.

Tuumasin sillä hetkellä, että olen asunnoton, verkkopankkitunnukseton ja eläkkeeni on ryöstetty. Ajattelin, että ei tämä paljon pahemmaksi enää minun osaltani voi mennä.

Ei niin paljon pahaa ettei jotakin hyvääkin. Tyttäreni ilmoitti minulle yhtäkkiä, että lähtevät avopuolisonsa kanssa Nokialle luuskan luona käymään. Kertoi minulle, että tulee Taysille myös minua katsomaan samalla. Olin aivan innoissani. Vihdoinkin näen edes toisen lapseni. Tyttäreni ja heidän lemmikkinsä Kerttu tulivat ja päätimme istua ala-aulan kahviossa sen aikaa. Äänessä oölin pääasiassa minä koska olin ikävöinyt lapsiaani niin äärettömästi. Tapaaminen oli sydäntä lämmittävä mutta jäi kuitenkin liian lyhyeksi koska tyttäreni täytyi sitten kiirehtiä pian junalle ja takaisin Helsinkiin. Minä sain näkemisestä kuitenkin aivan äärettömästi energiaa jatkaa kurjaa elämääni.

Tapaamisesta onnellisena tapsuttelin rollaattorilla takaisin osastolle niin hoitajien valvomon ovella omahoitajani Tiina L ilmoitti minulle, että huomenna siirto Tays Sastamalaan. Tuli kiire pakata. Ajattelin kuitenkin positiivisesti, että siellä ei ole yläkertaa eikä siis myöskään häiritsijöitäni huoneen ja tupakkaparvekkeen yläpuolella. Olin muuten jo ajat sitten saanut ylilääkärin lausunnon, että en ole enää tahdostariippumattomassa hoidossa. Lisäksi useampi hoitaja minulle sanoi jo paljon aiemmin, että sinut olisi jo ajat sitten kotiutettu mutta ei täältä ketään lumihankeen lykätä kun sinulla ei ole kotia.

Tavallaan Tays siis koitui pelastuksekseni asunnottomuus asiassa.

TAYS SASTAMALA

Tays Sastamala on pieni rauhallinen yksikkö. Vain kymmenen potilashuonetta. Hyvin pian kuitenkin huomaan, että muut potilaat ovat samanlaisia vatipäitä kuin Tampereella. Huomaan myös, että ruoka on todella hyvää ja maistuvaa niinkuin Tanmpereellakin. Erittäin runsaat aamu- ja iltapalat. Ja iltapalalla sai vielä kupposen kahviakin mikä ei Tampereella onnistunut. Aamulla klo 05:30 saa keittää kahvit ja tupakkapaikka aukeaa. Jo Tampereella alkanut jatkuva väsymys alkaa vaatia veronsa. Sain jo Tampereella luvan ottaa iltalääkkeet vasta 23:30 ja sama jatkuu Sastamalassa. Aamuisin minulla on aina puhelin herättämässä klo 04:30. Palelen myös jatkuvasti ja välillä pidin käsineitä myös huoneessa ollessani. Käteni olivat koko ajan jääkylmät. Mietin monesti sitä, että mahtaako johtua lääkkeistä.

Eräänä päivänä huomaan yhteisissä tiloissa olevalla pöydällä lehtipinossa myös ASPA-säätiön papereita. Ajattelen hyvissäni, että ASPA on ollut mukana tämänkin yksikön toiminnassa. Unohdin siitä sitten hoitajilta myöhemmin kysyä. Tuumin vain, että ASPA-säätiö on maailman paras säätiö. Pelastanut minut useaan otteeseen. Kahdesti asunnottomuudelta !

Minulla alkoi jo olla likaisia vaatteita ja varasin ilmoitustaulun varauslistalta pyykkiajan lauantaiksi klo 10:00. Pyykkiaika tulee ja lähden etsimään silloista aamuhoitajaani Jannea. Janne istuu hoitajien kahvitiloissa ja sanoo minulle, että mennään myöhemmin. Minä jäin odottelemaan. Kun viimein Janne saapuu, menemme pesutupaan ja sanon Jannelle, että käynnistä sinä pyykkikone kun on minulle uusi. Janne lupaa tulla hakemaan pyykit kanssani kun kone on hommansa tehnyt. Jäin odottelemaan tätä. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut ja olin ihmeissäni. Janne oli jo lähetnyt aamuvuorosta ja ajattelin, että odotan niin kauan kun joku tulee sanomaan, että haetaan pyykit. Minun jälkeeni oli kuitenkin pyykkiaikavarauksia. Odotella todella sai. Puoli kahdedksan aikaan illalla hoitaja Hannes tulee sanomaan, että haetaan pyykit. Menemme pesutupaan ja pyykkini ovat ämpärissä vettävaluvina. Vituttaa saatanasti. Tiedän välittömästi, että tahallista kiusantekoa. Sanaakaan sanomatta sullon likomärät pyykkini muovikassiin ja palaan huoneeseeni. Levitä pyykit huoneessani olevalle toiselle sängylle ja yöpöydille kuivumaan. Vitutti ja tietenkin minun tuurillan tällä pyykinpesuepisodilla oli sitten seuraavana päivänä seurauksia.

Tapasin pitää puhelintani ohuen takin vetoketjullisessa rintataskussa. Seuraavana päivänä tuo takki oli kuitenkin likomärkä sen pesuyrityksen jälkeen. En keksinyt muutakaan niin laitoin puhelimeni gollegehousujen taskuun. Minä kuuntelin puhelimestani musiikkia yhtämittaa. Tampereella alkaneet ongelmat puhelimen ohjelmien kansssa olivat “rauhoittuneet”. Päivä meni alkuun jotensakin hyvin mutta sitten menin vessaan. Puhelin edelleen taskussa. Noustessani ylös puhelin tippui taskustani kaakelilattialle ja sen näyttö meni rikki niin että puhelinta ei voinut enää operoida. Puhelin oli käyttökelvoton. Alle kuukauden vanha puhelin. Olin raivoissani asiasta ja myös pyykinpesuepisodista Jannelle ja Hannekselle. Olin käytännössä aivan neuvoton ja kaiken lisäksi menivät puhelimen mukana myös viimeiset kopiot kantelustani ja kaikista muista dokumenteista. Siis kopiot, joita minulla itselläni oli. Totesin, että ei ole muuta vaihtoehtoa kuin ostaa taas uusi puhelin. Rahaa minulla oli jäljellä koska olin edelleen verkkopankkitunnukseton, enkä ollut pystynyt hoitaa esimerkiksi laskujani.

Jo samana päivänä aloin selvittämään mitä liikeitä Sastamalassa on. Tässä minua auttoi potilas Mikko omalla puhelimellaan. Selvittelytyön tuloksena päädyin ostamaan uudedn OnePlus puhelimen Veikon Koneesta. Soitin osaston puhelimella Veikon Koneeseen ja varasin puhelimen huomista noutuo varten. Antoivat muutaman kympin alennustakin. Seuraavana päivänä heti kun liike avautui soitin 02Taksiin ja tilasin taksin itselleni puhelimen hakua varten. Mikko etsi minulle kaikki puhelinnumerot ja käytin osaston puhelinta soittaakseni. Menin ala-aulaan odottelemaan taksia. Odotin ja odotin. Eräässä vaiheessa valkoinen Mercedes Benz merkkinen taksi ajoi pysähtymättä minun ohi. Lopulta totesin odottamisen toivottomaksi ja palasin osaston tiloihin. Mainitsin asiasta hoita Heikille ja hän soitti uudestaan 02Taksiin. Taksikeskuksesta sanottiin Heikille, että kyseisen taksin kuljettaja ei koskaan kuitannut kyytiä. Ajoi vain ohi. Hoitaja Heikki, joka oli sanalla sanoen maailman mukavin mies, soitti sen jälkeen minulle taksin Sastamalan taksista ja tuli minun kanssani ala-aulaan odottamaan. Odottelun jälkeen taksi tuli ja kiitin Heikkiä. Taksinkuljettaja oli kovin hiljainen kaveri. Ei sanonut koko edestakaisella matkalla Veikon Koneeseen mitään. Puhelimen kuitenkin sain. 250 euroa rahaa kuin taivaan tuuliin Jannen ja Hanneksen pyykinpesupisodin tähden. Seuraavan kerran kun törmäsin Janneen sanoin hänelle kovaan ääneen, että olette Hanneksen kanssa kumpikin minulle 125 euroa velkaa. Mies nauroi vain ohi kävellessään. Mikkoa kiitin avusta antamalla hänelle tupakkaaskin ja olisin antanut hoitaja Heikillekkin, mutta hän ei ottanut vastaan vaikka tupakoi. Seuraavaksi oli sitten taas uuden puhelimen konfigurointi ja kaikkien ohjelmien asennus.

Päivät kuluu musiikkia kuunnellen, kahvia keitellen, tupakoiden ja maittavasta ruuasta nauttien. Tampereellakin ruoka-annokset olivat ravitsemusterapeutin suunnittelemia ja erittäin maistuvia. Tampereella ja Sastamalassa ei ollut koko aikana kertaakaan ruokaa, josta en olisi pitänyt. Ihastuin myös kasvisruokaan niin hyviä olivat. Vähän erilaista kuin kotona kerran päivässä tapahtuva yksipuolinen ruokailu.

Eräänä iltana nukahdan jo ennemmin kun olisi aika hakea iltalääkkeet. Hoitaja Tapani tulee puolenyön jälkeen huoneeseeni lääkkeiden ja vesilasin kanssa ja sanoo minulle, että “Jätin vielä tupakkaparvekkeen oven auki, että saat käydä savuilla. Sen verran pitää inhimillisyyttä olla”. Jonkinlainen tuen osoitus kai sekin. Myöhemmin tupakkapaikalla istuessamme yhdessä huomaan, että Tapanikin on mukava kaveri. Niin olivat myös omahoitajani Susanna ja Irma.

Jokin päivä istuin huoneessani kännykkää selaillen ja omahoitajani Irma ja sosiaalityöntekijä Hanna tulevat sisään huoneeseeni iloisen näköisinä. Kertovat minulle, että sinulle on löytynyt palveluasunto Nokialta Tanhuankadulta. Hanna näyttää minulle asunnosta heti kuvia puhelimestaan. Olen tietenkin innoissani, että en ole enää asunnoton mutta jotenkin on vähän varautunut olo. En tiedä onko kyse ennakkoaavistuksesta. Hanna ja Irma sanovat, että saan käydä asuntoon tutustumassa ennenkuin minun tarvistee mitään sanoa.

Sitten tulee taas ongelmia eteen. Muutto ja miten ihmeessä ? Olen jalaton ja Taysissa. Minä lähetän tietenkin lapsilleni viestiä palveluasunnosta ja kysyn myös tekstiviestillä pojaltani voisiko hän avustaa muuttoasiassa. Omahoitajani Irman kanssa jutteleme pitkään ruokailutilassa muuttoasiasta. Huomaan silloinkin, että kyseessä on kovin empaattinen ihminen. Oikeasti välitti ongelmistani.

Menee jokin aika ja poikani vastaa. Kertoo, että myös Tampereen sosiaalityöntekijä Eeva on ottanut häneen yhteyttä ja kysynyt voisiko poikani avustaa isäänsä. Poikani lupaa huolehtia muutosta, jolloin minulla tippuu suuri taakka harteiltani. Minä lupaan maksaa kaikki muutosta aiheeutuvat kulut pojalleni. Muuttopäiväksi tuli sitten 28.2.25. Tällä hetkellä minä ajattelin, että mahtaisivatko asiat alkaa järjestyä. Melko pian muutettuani huomasin kuitenkin, että ajauduin ojasta allikkoon.

NOKIA, TANHUANKADUN PALVELUASUNTO, 28.2 – 26.6.25

Muuttopäivänä hoitaja saattaa minut Sastamalassa taksille ja kantaa rinkkani. Tällä kertaa taksi tulee ja sitä ei tarvitse odotella kauaa.

Ajamme Sastamalasta Tanhuankadulle ja matkan aikana taksikuski jopa jutteleekin kanssani. Nokialla siirryn palveluaasunnon yhteisiin tiloihin odottelemaan muuttokuormaa ja poikaani. Yhteisissä tiloissa täytän vuokrasopimuksen ja muita lappusia. Hiukan jännitti mitä edessäpäin on. Joudun odottelemaan poikaani melko kauan ja vietän sen ajan yhteisissä tiloissa ja ulkona tupakoiden. Talo on savuton ja ulkonakaan ei saisi tupakoida kuin tietyssä paikassa. Minähän poltan ulkona siellä missä haluan, ajattelin.

Kun poikani viimein saapuu, niin kukahan hänellä on yllättäen kantoapuna. No, luuska tietenkin. Vitutti aivan äärettömästi, mutta en tietenkään sanonut yhtään mitään kun poikani oli hoitanut koko muuton ja edellisen osoitteen Runkokadun tyhjentämisen ja siivoamisen itsekseen. Eihän minusta tietysti olisi ollut mitään apuakaan jalkojeni huonon kunnon vuoksi. Kun en edes pysty nostelemaan mitään vähänkään painavampaa.

Istuin aluksi sisällä sängyn päällä, joka kannettiin ensimmäisenä sisään. Ajattelin ensin, että olen siinä niin kauan kun kaikki tavarat on kannettu.

Yhtäkkiä kannon edetessä luuska toteaa “Täällä on niin kuuma”. Suorastaan oksetti ja lähdin siltä istumalta ulos tupakalle ja olin siellä lopunaikaa kun tavaroita kannettiin.

Poikani ja luuska lähtevät ilta kahdeksan aikaan kun pojan piti vielä viedä yksi kaatopaikkakuorma. Ami on edelleen pojallani ja minä jään laatikkojen keskelle yksinäni ja otan iltalääkkeet ja menen nukkumaan.

Seuraavana päivänä poikani tulee Amin kanssa auttamaan laatikoiden purkamisessa. Amin jälleennäkeminen on suorastaan riemua ja hyvääoloa täynnä. Pikkukaveria on ollut niin kova ikävä. Huomaan heti, että poikani on trimmanut Amin ja leikannut kynnet. Pojallani Ami sai hyvää hoitoa. Ainoa negatiivinen puoli oli se, että Ami joutui olemaan pitkät päivät yksin kun poikani oli töissä. Tähän Ami ei ole tottunut.

Puramme laatikoita ja saman tien huomaan, että kaikkia lasatikoita ei pysty purkamaan kun ei ole tilaa mihin laittaa. Varastokin oli jo täynnä. Jaa osan Haukiluoman asunnon huonekaluista poikani on vienyt jonnekkin säilytettäväksi. Tanhuankadun asunnon koko on vain 23 m2 ja sen kyllä huomaa hetimiten.

Kun kaikki mitä pystyy purkaa on purettu, niin poikani lähtee käymään läheisessä S-marketissa hakemassa syötävää ja nostaa samalla pankkiautomaatista rahat mitä olen hänelle muutosta velkaa. Poikani on erittäin kiltti ja lämminsydäminen ihminen. Joskus itsestäni tuntuu, että liiankin herkkä. Tavallaan vääryyttä kohdatessaan pitäisi löydä nyrkki pöytään ja sanoa, että perkele nyt riittää ! Syömme ja jutustelemme hetken aikaa ja annan pojalleni Isäniisän Arvo Nikodemuksen toimivan taskukellon ja sanon, että se on perintökalleus. Poikani lähtee junalla Tampereelle ja minä ja Ami jäämme uuteen kotiimme (myöhemmin tekstissä putka) ja menemme nukkumaan. Mitähän mahtaa taas olla edessä, mietin ennenkuin ummistan silmäni. Siitä kuitenkin alkaa minun ja pikkukaverini arki painajaiseksi muuttuvassa palveluasunnossa.

Gmailia en sattuneesta syystä halunnut enää käyttää niin tuli eteen uuden mailiclientin etsintä. Selailin nettiä ja satuin törmäämään Neoon. Alle kymmenellä eurolla kuussa sai sähköpostiosoitteen, oman domainin, mailclientin ja Android apin. Päädyin sitten ottamaan Neo mailin ja domainin. Enkä ole sitä sen päivän jälkeen katunut. Pienen odottelun jälkeen aloin tekemään myös websivuani osoitteeseen https://oivanpoika.co.site. Ajattelin, että nyt minulla on toimivat sähköpostiosoitteet ja muut eikä tarvitse olla huolissaan USA:n valtapolitiikasta ja oligarkiasta.

Liitin tähän alle sähköpostin, jonka lähetin mm. Poliisiylijohtaja Ilkka Koskimäelle. Sähköposti piti sisällään lapsilleni lähettämäni melko pitkän tekstiviestin.

This text message I sent to my precious children this morning

Jarkko xxx from Oivanpoika <xxxxxxxxx@oivanpoika.co.site>

<xxxxxxxxx@oivanpoika.co.site>

To: "petitions@ohchr.org" <petitions@ohchr.org>,

"commissioner@coe.int" <commissioner@coe.int>,

"keir.starmer.mp@parliament.uk"

<keir.starmer.mp@parliament.uk>,

"justin.trudeau@parl.gc.ca"

<justin.trudeau@parl.gc.ca>,

"ilkka.koskimaki@poliisi.fi"

<ilkka.koskimaki@poliisi.fi>, "presidentti@tpk.fi"

<presidentti@tpk.fi>

Wed, Mar 12, 2025 at 6:44 AM

You Highly Respected Parties,

Attached below is a text message, which I sent to my precious children this morning

Hopefully You are able to translate it.

Faithfully and Respectfully Yours,

Jarkko xxx

xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Kun Te ette tietenkään ole tunteneet mua lapsesta lähtien, niin haluan selventää

muutamia asioita itsestäni.

Esimerkiksi, minkälaisia ajatuksia heräsi yläaste ikäisenä punkkari poikana ja

lukiossa.

Ensinnäkin.

Se, että juokset koko elämäsi kieli ruskeana kvartaalin perässä, ainoastaan raha

mielessä, ei tee ihmistä onnelliseksi.

Koko elämä jää silloin elämättä.

Ei nämä billionaires ole yhtään onnellisempia ihmisiä kuin muutkaan.

Käyttävät koko elämänsä haaliakseen lisää mammonaa ja mikään ei sen jälkeen

tunnu enää miltään.

Kun kuoleman hetki koittaa, mitään et saa mukaasi.

Ei ratkaise sillä hetkellä se, miten paljon sulla on rahaa, vaan se miten olet elänyt.

Te olette minulle tärkeämpiä kuin kaikki maailman mammona.

Ihmiset eivät vain sitä enää nykyään - voit olla helvetin köyhä JA helkkarin

onnellinen.

En ole ikinä välittänyt rahasta.

Sitä pitää olla niin paljon, että selviää arjesta joka ikinen päivä kärsimättä.

https://open.spotify.com/track/5FIenMPqX2UZNuD714SbqM?

si=uG8FkHJ6T2Ol6ZUcamlIvw

Sanon nyt AIVAN SUORAAN.

Totuus puhdistaa.

Teille lapsille pitäisi korvata täysimääräisesti kokeneenne henkiset kärsimykset.

Minä olen nyt tyytyväinen elämääni.

Kun on tämä asunto, Te kaikki.

.

Kun riittää ruoka, tupakka ja kahvi.

Yksi ystävä olisi kiva. Mutta ei taida tässä ss Finlandissa onnistua.

On aina muistettava Lapseni.

Ihminen on vastuussa teoistaan.

Oli hän kuka tahansa.

Jos rahalla tässä maailmassa ostetaan oikeutta - niinkuin aina tehdään - niin

maailmassa on todella paljon mätää.

Olin aikoinani aika vannoutunut punkkari.

En muotinatsi.

Sotaa apatiaa vastaan...En hyväksynyt propaganda aivoja.

Lukiossa jo oli mulla aika laaja yleissivistys.

Yhteiskunnalliset asiat kiinnosti.

Kyseenalaistin. Myös lukion tajuttoman pakollisten reaaliaineiden määrän ja

ylioppilaskirjoitukset.

Kyseenalaistaminen on kaiken kehittymisen kulmakivi.

Jos aina hyväksytään olemassaoleva totuudeksi, mikään ei kehity ja parane.

Ei mikään tieteenala esimerkiksi. Ei esimerkiksi psykiatriakaan.

Esimerkiksi psykiatrian ja psykologian menneisyys ja hoitomuodot on helvetin

synkkiä.

Ja aivan lähimenneisyydessä vielä.

Esimerkiksi 1960 1970 luvuilla vielä.

Jo alle 15 vuotiaana punkkari poikana ajattelin, että ihmisen tulee olla vapaa ja aina

on oltava itsemääräämisoikeus.

Ajattelin, että en ikinä tule menemään naimisiin mutta haluaisin sitten joskus

"vanhana" lapsia kuitenkin.

Niinhän sitä nuorena ajattelee.

Että kolmekymppinen on jo ikäloppu.

Eihän se niin ole.

Minulta on nyt 2000 luvun alusta ryöstetty elämäni parhaat vuodet.

Ajat, joiden olisi pitänyt olla seesteisiä.

Raivoraitis, tupakoimaton kestävyysurheilija kunnes viimeinen aikuinen ystäväni -

oma Isäni Oiva - kuoli.

Sanon taas suoraan.

Päätin, kun Isäni kuoli, että en oikein jaksanut enää elää.

En saanut centtiäkään tukia kun Te olitte alaikäisiä, vaikka olin kuntoutustuella.

Minulla ei ollut reseptin reseptiä, ei reseptilääkkeen lääkettä vuonna 2004.

Ensimmäisen diagnoosin sain vasta vuonna 2006. Kun asuimme jo Kuusistonkujalla.

Tämä seuraava asia on mun elämäni yksi kantavia voimia.

Ollut käytännössä lukiosta saakka kun tajusin asioita.

Syttyi niin sanotusti "lamppu" päässä.

Istuimme iltahämärissä, Ilmajoen evankelisluterilaisen kirkon rippileirillä,

Kalajaisjärvellä.

Paistoimme tikkupullaa nuotiolla.

Puheskelimme uskosta ja elämästä yleensä.

Yhtäkkiä Nuori Tyttö, Isonen sanoi minulle...muistan tämän kirjaimesta kirjaimeen ja

ajattelen sitä vieläkin helkkarin usein...että sanoi MINULLE niin...isonen sanoi "Siellä nahkatakin alla sykkii suuri sydän”.

Muistin se lukiossa kun kemian tunnin jälkeen tajusin asioita 10 vuotiaasta

pikkupoika Jarkosta.

Siitä on alkanut vähän alle 40 vuotta kestänyt pohdinta.

Esimerkiksi elämän rajallisuudesta.

Ja Isä Jumalan läsnäolosta ?

Että kaikella täytyy olla suurempi merkitys.

Kaikki on syntynyt, jollakin hetkellä.

Mutta EI ole voinut syntyä tyhjästä.

Alkuräjähdyksestä puhutaan.

Sekään ei ole voinut tapahtua tyhjyydessä. "Ei missään".

On oltava kaiken Luoja. Allah, Isä Jumala, Jahve...

Tuskin aikaakaan on olemassa.

eKr...jKr...ennen ajanlaskun alkua jne jne...

Näistä asioista voisin keskustella loppuikäni.

Äärettömyydestä... ajan taakse...jne jne...en pysty näitä asioita lyhyesti selittämään.

Olen sanonut Teille. Että esimerkiksi jos työssä kohtaa jonkin ongelman, pitää olla

luovasti laiska. Jättää taustaprosessiksi, sulkea silmänsä ja ajatella muuta. Sieltä se

ratkaisu pullahtaa.

Ennemmin tai myöhemmin.

Olen sanonut Teille.

Aina pitää edetä elämässään kiinnostus edellä.

Esimerkiksi työasiat.

Unohtaa raha ja käytöntö.

Toimeentulo tulee kyllä sivutuotteena.

Ihmisellä täytyy olla elämänarvot ja selkärankaa seistä aina sanojensa takana.

Suoraan sanottuna.

Minulla on äärimmäinen nolla toleranssi kaikelle valehtelulle, skitsoamiselle, mätä

propagandalle ja edelleen jatkuville rikoksille meitä kolmea vastaan.

Olen nostanut "kissan" pöydälle myös täällä ja realtiot ovat aivan hämmästyttäviä.

Kun en enää hyväksykkään "hurri"-skitsoamista, valehtelua, mätä propagandaa ja

sarjarikoksia meitä kolmea vastaan.

En kertakaikkiaan jaksa enää kuunnella näitä selkärangattomia verenimijä

iilimatoja...

Eikö Teidänkin mielestä tuollainen 8 vuotta yli suomalaisen keskimääräisen

elinkautisen vankeustuomion ole perkele se 25 vuotta liikaa....ei olisi salaliittoa

koskaan pitänyt suunnitellakkaan...

12.12.24 minut Acutassa käylähtämisen jälkeen todettiin lääkärin sanoin terveeksi...

13.12.24... poliisit ensin heittelivät lumipalloja ikkunaan, sitten haettiin saatanan

pesän runkokujan yläpuoleltani avain 5 poliisia rynnäköi sisään, kaatoi minut

vatsalleni lattialle, seisoivat selkäni päällä, mursivat kylkiluuni, laittoivat kädet selän

taakse ja väkivaltaisesti jalat maata viistäen heittivät ambulanssiin...kun pelkäsin

kuukausia minun ja Amin hengen lähdön takia...

Raja se on perkele minunkin universumin äärettömimmällä sietokyvyllä...

Poliisiylijohtaja ilkka.koskimaki@poliisi.fi:n ja sisäministerin pitäisi erota heti

virastaan...samoin oikeuskanslerin ja kaikkien virkamiesten, virkavallan edustajien

ja hallituksen jäsenten, joille olen kanteluni ensimmäisen version toimittanut

16.10.24...ei ainuttakaan järkevää vastausta muutakuin YK:n ihmisoikeus

komissiolta...

Olen henkilökohtaisesti pyytänyt isoherra Alexander Stubbia korvaamaan Teille

täysimääräisesti mitä törkeää henkistä väkivaltaa olette joutuneet kärsimään... sen

vuoksi, että olen joskus ollut 10 vuotias pikkupoika...minun puolestani ss Finlandia

saa mennä vaikka konkurssiin...ettei saa mitään muuta enää kuin koronkiskuri

pikavippejä...koko hallituksen tulisi erota välittömästi...olen myös Orpo-Kurkelolle

toimittanut kaiken tiedon...

Siihen on syynsä, että Google accounttini jarkkojxxx@gmail.com tuhottiin ja

tyhjennettiin.

MINÄ TIEDÄN, ETTÄ TE TIEDÄTTE EIKÄ TARVITSE VASTATA ETTEI IILIMADOT VAIN

LAITA KIRJAIMELLISESTI ASETTA OHIMOLLE !!!

Sinä Tyttäreni olet saanut diagnoosit näitten perkeleen paskojen takia !!!

Tästä lähtien sanon suoraan.

Jokaisessa paikassa.

Kriminaalit suojelevat muita kriminaaleja !!!

Se on Isä Jumalan totuus.

Iska-pappeli, Appiukko ja Kertun ja Amin Paras Kaveri

xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Jarkko xxx

MSc, System Technology and Applied Technical Mathematics, Retired

Lead Engineer, Metso Automation, Retired

Tel +358 44 953 2888

Email jarkkojxxx@oivanpoika.co.site

Address Tanhuankatu 4 A 59, 37100 NOKIA

Human Rights Activist

Free Man

Free Thinker

Free Soul

Worker

Taxpayer

Anti-Racist

Pacifist

Believer

Father Of Two Precious Children

Friend Of Chihuahua Ami, A God's Creation

Invalid

Reserve Corporal

https://open.spotify.com/track/2qO9qAkM4PRl9lcKSpS02y?si=08a69c7119dc46e4

xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Kuten arvata saattaa mailin lähettämisen jälkeen pian alkoi niin sanotusti tapahtua. Menin normaalisti hakemaan iltalääkkeitäni yhteisistä tiloista seuraavan päivän iltana. Sekä aaamu- että iltalääkkeet piti hakea palveluasunnon ohjaajilta ja ottaa ne myös ohjaajien nähden. Menin normaalisti oven taaksen ja soitin ovikelloa. Ei mitään. Istuin oven takana noin puoli tuntia aina välillä ovikelloa soittaen. Kukaan ei tullut avaamaan. Minä ajatteölin sitten, että hyvä on minä palaan asuntooni syön ja käyn nukkumaan. Niin myös tein.

Seuraavana aamuna sain aamulääkkeet normaalisti mutta aamupäivällä alkoi tapahtua. Olin huoneessani istumassa niin omaohjaajani Taija avasi yhtäkkiä huoneeni oven omalla avaimellaan. Ovella oli Taija, ensihoito ja poliisit. Taija istui kyykyssä avatun oven vieressä ja hänen anteeksipyytävistä kasvoista näki, että valehtelemaan hänkin joutuu. Poliisit ja ensihoito tulivat sisään huoneeseeni ja toinen ensihoitajista sanoi, että mitataanko verenpaine. Minä huusin kaikille kovaan ääneen, että painukaa vittuun täältä. Olin laittanut ennemmin oveeni käsin kirjoitetun lapun, jossa luki mm., että tässä asunnossa on kotirauha eikä yleisavaimella saa tulla sisään. Minulla oli Koskimäelle lähettämäni mailin jälkeen ennakkoaavistus, että jotain tulee tapahtumaan.

Poliisit ja ensihoito lähtivät pois huoneestani ja Taija sulki oven. Ajattelin mielesssäni, että tuskin tämä tulee riittämään.

Hetken aikaa istuskeltuani päätin lähteä ulos tupakalle. Mikä oli paljon kertovaa, niin pikkukaverini Ami halusi tulla minun mukanani ja tuli perässäni rappuun asti mitä Ami ei normaalisti koskaan tupakalle lähtiessäni tehnyt. Ami oli peloissaan kun näki virkapukuiset paskiaiset ja varmasti pikkukaverini muisti mitä tekivät minulle 13.12.24.
Menin ulos tupakalle niin kuinka ollakkaan. Poliisit ja ensihoito odottelivat siellä ja saanoivat nyt lähdetään Nokian terveyskeskukseen. Minulla syttyi samalla hetkellä lamppu, että iltalääkkeet jätettiin tahallaan antamatta, että saataisiin tekosyy tulla seuraavana päivänä “verenpainetta mittaamaan”. Minä sanoin lähtökehotukseen, että poltan ensin tupakan rauhassa. Mitä muuta minä olisin voinut tehdä ? Poliisi sanoo, että nyt lähdetään. Niin minut nyt neljänenen kerran 8 kuukauden aikana kiinnitettiin ambulanssipetiin ja muiluutettiin Nokian terveysasemalle. Terveysaseman pihassa odottelimme hetken ja ambulanssiin tuli terveysaseman lääkäri, joka esitteli itsensä Tyttäreniksi. Lääkäri ei minulta mitään kysellyt kun koko asia oli etukäteen sovittu, vaan sanoi lyhykäisesti, että “Olet sitten poliisille sähköposteja lähetellyt ?” ja poistui paikalta. Sen vuorosanan hän oli etukäteen harjoitellut, että sanoi myös, että Taysiin mennään. Kun sen kuulin heräsi sisälläni aivan suunnaton raivo. Juuri päässyt Sastamalasta, jossa lääkäri Heikki Kansanaho totesi minut terveeksi. Tottakai jo Tyttäreni lääkärin kommentin perusteella tiesin, että ainoa syys koko lavastettuun operaatioon oli Koskimäelle ja muille lähettämäni viesti. Sisälläni kiehui mutta en näyttänyt sitä ulospäin. Lääkärin lähdön jälkeen pyysin päästä ulos tupakalle. Tämä sentään sallittiin. Tupakalle ambulanssista päästyäni sanoin molemmille poliiseille, että oletteko kuunnelleet Mariskan Suloinen myrkynkeittäjä kappaletta. Naispoliisi suunnilleen valahti valkoiseksi ja meni todella vaikean näköiseksi. Tämän sanottuani kaljupäinen miespoliisi sanoi minulle “Ei mennäkkään enää ambulanssiin vaan mennään poliisiautolla”.

Ohjasi minut poliisiauton taakse ja avasi takaovet. Edessäni oli puolenmetrin korkeudella pieni haiseva koppi, jonne kriminaalit ja juopot normaalisti laitetaan. Tökkäsin rollaatorin sivuun ja kun naispoliisi yritti tulla auttamaan sanoin vain “Painu vittuun en tarvitse sun apua”. Kauan kesti ennenkuin ylös omin avuin pääsin mutta pääsin kuitenkin. Sitten oli suuntana Tays, josta juuri olin kotiutunut.

Poliisiauton takakontissa meinasi iskeä ahtaanpaikankammo ja sen vuoksi keskityin vain puhelimeeni ja musiikkiin. Ajattelin autossa itsekseni, että näin poliisi ja ensihoito niitä kriminaaleja ja isokenkäisiä suojelee. Matka tuntui kestävän ikuisuuden. Poliisiauto edellä ja ambulanssi perässä.

Tayssin saavuttuamme huomasin, että paikalla oli odottamassa suuri joukko jo ennestään tuntemiani ihmisä.

Kun sain kavuttua alas poliisiautosta totesin vain koko yleisölle, että “Jäi iltalääkkeet saamatta”.

Siirryimme hoitajien kanssa osaston arviointitilaan, jossa oli myös kerran ennemmin näkemäni ylilääkäri Jari-Pekka odottelemassa.

Selitin ylilääkärille tilanteen ja pyysin myös vettä koska suuni oli rutikuiva vittuuntumisesta johtuen. Ei tahtonut vesikuppi pysyä kädessä niin paljon käteni tärisivät.

Sanoin ylilääkärille suoraan, että turha tässä on teeskennellä, ottakaa minut sisään osastolle, niin tässä kuitenkin käy. Tähän ylilääkäri totesi, että hänelle on kerrottu, että olen kieltäytynyt puhallustestistä. Minä vastasin siihen, että “Ei ole koko palveluasuntoaikana puhuttu puhallustesteistä”. Ja tajusin samalla hetkellä, että poliisi oli valehdellut saadakseen minut keinolla millä hyvänsä takaisin Taysiin. Vitutus oli ääretön. Mutta joskus voi pieni hento valonsäde paistaa risukasaankin.

Seuraavaksi ylilääkäri sanoi minulle, että on lukenut minun dokumenttejani. Ollessani aiemmin Taysilla forwardoin Tero Torppa nimiselle lääkärille Interpolille lähettämäni sähköpostin, jossa oli liitteenä 26 pdf-dokumenttia. Ylilääkäri oli saanut myös luettavakseen tämän mailin.

Ylilääkäri totesi vain, että ei ole sinun syysi, että olet täällä etkä tänne nyt kuulu. Saman sanoivat myös paikalla olevat hoitajat.

Ylilääkäri soitti lyhyen puhelun palveluasunto yksikön esimiehelle ja totesi minulle ykskantaan, että minä saan lähteä kelataksilla takaisin palveluaasunnolle. Minä tietenkin kiitin ylilääkäriä ja olin kovin onnellinen tästä muiluutusepisodin käänteestä.

Hoitaja saatteli minut odotusaulaan, jossa hermostuksissani taksia odotellessani vedin monta tupakkaa ketjuun. Niin suuri oli edelleen vitutus. Ja kuten niin usein minulla itselläni tapahtuu, niin paluumatkalla takaisin Tanhuankadulle pakettiautotaksin takatilassa, kun ääretön vitutus purkautui niin aloin itkemään. Mietin vain hiljakseen, että eikö tämä sadistinen kärsimys koskaan lopu. Niin loppui kuitenkin neljäs muiluutusyritys ja pääsin takaisin “putkaan”, jossa pikkukaverini Ami jo odotteli kärsimättömänä. Jo sisällä ollessani mieten, että ei keskänyt kyttäjohtaja Koskimäen itsetunto yhtä lapsilleni lähettämää tekstiviestiä sähköpostin muodossa vaan laittoi alaisensa asialle. Saatanan selkärangaton vatipää.

Olin saanut aiemmin varattua ajat sekä henkilökortin hakua varten Tampereen pääpoliisiasemalta että verkkopankkitunnusten avaamista varten S-pankin asiakaspalvelupisteestä. Ainoana ongelmana minulla oli millä ihmeellä pääsen pääpoliisiasemalle. Olisiko pitänyt pyytää poliisikyytiä ? Yritin apua Tampereen sosiaalitoimesta edestakaista taksimatkaa varten. Ei onnistunut. Sitten pyysin apua lapsiltani, että tulisivat silloin käymään ja kyyditsisivät minut. Ei onnistunut sekään. Eräänä päivänä ajankohdan lähestyessä omaohjaajani Taija sanoi minulle, että palveluasunto yksikön esimies Tyttäreni käy minun kanssani pääpoliisiasemalla. Olin tästä erittäin onnellinen. Henkilökortti kun vaadittiin S-pankin asiakasspalvelupisteessä. Olin jo aiemmin käynyt taksilla Nokian Prismassa ja otattanut siellä myös passikuvat. Henkilökorttihakemus käytiin tekemässä ja minun ei itse edes tarvinnut maksaa sitä koska olin saanut Kelalta maksusitoumuksen henkilökorttia varten. Pian tämän jälkeen minulla oli aika S-pankin asiakaspalvelupisteessä ja sain myös verkkopankkitunnukseni auki. Elämä hymyili hiukkasen.

Pian tämän jälkeen laitoimme omaohjaajani Taijan avustuksella monia asioita vireille. Hain mm. velkajärjestelyä ja assiointitaksioikeutta. Minulla oli ulosotossa noin 60 000 € pikavippejä. Millä ihmeellä minulle on kuntoutustuella voitu myöntää sellainen määrä koronkiskurilainoja kun minulla ei olisi ollut varaa lyhentää ensimmäistäkään niistä. Ennen pikavippien hakemista yritin saada hyvin pientä lainaa Danske Bankista, mutta se evättiin minulta sillä perusteella, että tuloni eivät riittäneet lasten ja Jackrusselinterrierin kanssa asumiseen muutenkaan. Silti minulle myönnettiin kymmeniätuhansia euroja pikavippejä, vaikka jokainen pikavippifirma tarkistaa hakijan tulot ja aiemmin myönnetyt lainat kun hakemus uutta lainaa varten tehdään. Uskomatonta.

Lapseni vastailivat todella huonosti viesteihini ja käytännössä poikani eivastaillut enää ollenkaan. Poikani tarvitsi hengähdystaukoa ja oli huonossa tilanteessa. Tuntui, että niin läheiset välit kuin minulla ja lapsilla oli vielä Ylöjärven Erkontielläkin katkeavat pian lopullisesti ellen tee jotakin. Tiesin, että luuska myrkyttää vielä lastenikin mielen. Näin myös kävi kuten jäljempänä huomataan. Koska olin asiasta huolissani laitoin luuskalle alla olevan sähköpostiviestin.

!

Jarkko xxx from Oivanpoika

<xxx@oivanpoika.co.site>

To: "exmuranen69@gmail.com"

<exmuranen69@gmail.com>

Fri, Apr 18, 2025 at 10:37 AM

Jätä minut ja lapseni rauhaan !

Olet pilannut minun ja lastenikin välit.

Jos vielä kerrankin ilmestyt näkökenttään hankin

lähestymiskiellon ihan itseni takia.

Turha vastata tähän mailiin.

Olet estolistalla ja kaikki menee suoraan trashiin.

Huomasin melko pian palveluasuntoon muutettuani, että palveluasunnon muut asiakkaat ja kaikki lähistöllä liikkuneet Nokialaiset olivat täysin sekopäitä. Palveluasunnon asiakkaat olivat entisiä huumeidenkäyttäjiä ja kriminaaleja. Onneksi kuitenkin osa ohjaajista oli mukavia.

Nukuin todella huonosti ja useina öinä heräsin jo puoliltayöin ja keitin kahvia kun en saanut unta. Väsymys oli kasvanut todella mittavaksi ja usein päivisin syötyäni lounaan saatoin nukahtaa jopa istualleni. Palelin myös koko ajan ja sisälläkin piti olla päällä monta kerrosta vaatteita. Eräänä yönä olin jälleen kahvia juomassa ja menin kupillisen jälkeen ulos tupakalle. Paikalle tuli kaksi nuorta naista ja heidän romanitaustainen miesystävä ja joku muu mies. Olin aikaisemmin tarjonnut heille tupakkaakin kun sitä pyysivät. Tajusin heitä toisella korvalla kuunnellessani, että jotakin pian tapahtuu. Yhtäkkiä neljäntenä joukossa ollut mies avasi talon ulko-oven ja piti sitä auki ja sanoi, että tänne pääsee sitten pakenemaan jos sieltä tulee iso joukko. Muut pyörivät siinä pihalla ja olivat olevinaan kiihtyneen oloisia. Kaikenlaista hevonpaskaa huutelivat. Yhtäkkiä kulman takaa ilmestyi mies minun rollaattorini eteen. Tulijoita oli myös muita. Miehellä oli golfmaila olkapäällään edessäni juuri niinkuin hän olisi valmistautunut lyömään. Ilmeisesti minua ? Kirosivat ja huutelivat kaikenlaista. Minä poltin rauhassa tupakkaa ja olin visusti hiljaa. Kun en poistunut paikalta niin jonkin ajan kuluttua porukka hajosi ja lähti pois. Jäin vielä paikalleni tupakoimaan ja ajattelin, että ilmeisesti kyseinen kohtaus oli tarkoitettu minun pelottelemiseksi.

Pian tämän jälkeen eräänä auinkoisena päivänä menin ulos tupakkapaikalle tupakalle. Tupakoinnin jälkeen makasin penkillä kevätauringosta nauttien niinkuin minulla oli tapana. Jonkin ajan kuluttua tupakkapaikalle tuli kolme miestä. Ilmeisesti joukon johtajana toimi sama romanitaustainen mies joka oli jo mukana golfmailaepisodissa.

Kuulin vain kun hän tuhkakupin vieressä sanoi kavereilleen, että pitäisi löydä kirveellä käsi irti. Tarkoitettu ilmeisesti minulle. Jos tyhjäntoimittajaa vitutti oikean käden keskisormessani oleva “haista vittu”- sormus. En todellakaan tiedä.

Samoihin aikoihin alkoi palveluasunnon yhteisisssä tiloissa erään asiakkaan uhkailut väkivallalla. Otto niminen potilass tapasi aina välillä minun paikalla ollessani muistuttaa, että hänellä on vankilassa olleita ystäviä, naisiakin, jotka kyllä hakkaavat ihan kenet vaan. Aivan täysi sekopää kriminaali. Luultavasti itsekin entinen linnakundi. Ainakin puheista päätellen. Painoi 200 kg.

Hyvin pian näitten tapahtumien jälkeen tulin siihen lopputulokseen, että jos aion pysyä hengissä minun on haettava turvapaikkaa muualta. Lähetin “Seeeking Asylum”-otsakkeella sähköpostin Britteihin, Kanadaan, Itävaltaan, Tsekkeihin, YK:n ihmisoikeuskomissiolle, Euroopan Neuvoston ihmisoikeusasiamiehelle, New York Times lehteen, Espanjaan, Hollantiin ja Ranskaan. Olin jo vuonna 2024 lähettänyt samoihin paikkoihin kaikki kanteludokumenttini. Ja sain esimerkiksi Hollannin pääministerin kansliasta vastauksen, että olemme tietoisia vaikeasta tilanteetasi siellä. Tämän “Seeking Asylum” mailin lisäksi käskin ohjaajan skannata testamenttini sähköiseen muotoon ja lähetin skannatun version lapsilleni. Alle liitettynä ssähköpostini. Olin todella huolissani henkikullastani vaikka en kuitenkaan pelännyt. En ole pelännyt kuolemaa enää vuosikymmeniin. Myöhemmin lisäsin Norjan ja Irlannin maiden joukkoon ja lähetin vielä uuden mailin.

Seeking Asylum

Jarkko xxx from Oivanpoika

<xxx@oivanpoika.co.site>

To: "xxx@oivanpoika.co.site"

<xxx@oivanpoika.co.site>,

"keir.starmer.mp@parliament.uk"

<keir.starmer.mp@parliament.uk>,

"justin.trudeau@parl.gc.ca" <justin.trudeau@parl.gc.ca>,

"service@bka.gv.at" <service@bka.gv.at>, "posta@psp.cz"

<posta@psp.cz>, "commissioner@coe.int"

<commissioner@coe.int>, "petitions@ohchr.org"

<petitions@ohchr.org>, "editorial@nytimes.com"

<editorial@nytimes.com>,

"secretaria.general@congreso.es"

<secretaria.general@congreso.es>, "hel@minbuza.nl"

<hel@minbuza.nl>

Sat, May 3, 2025 at 7:27 AM

My Esteemed Parties,

I am the victim of an unjustified murder and manhunt that has lasted for over 20

years in Finland...and it is still going on...

I am now seeking asylum in a civilized country.

I speak and write English as if it were my native language. I also know German.

I am able to support myself on my pension.

I am very content with very little and would only need a small rented apartment for

me and my chihuahua.

I have never even been investigated for any crime.

Please be kind and visit my website,

https://oivanpoika.co.site

and read my Blog on my website.

The Blog can be translated into any language very easily using Google Translate.

I would be happy to provide further information about myself via email.

I would wholeheartedly hope that you, my Esteemed Parties, will contact me as soon

as possible.

Yours Truly And Respectfully,

JARKKO XXX

Master Of Science, Retired

Lead Engineer, Retired

+358 xxx

xxx@oivanpoika.co.site

oivanpoika.co.site

MSc, System Technology and Applied Technical Mathematics

Jarkko xxx from Oivanpoika

Sat, May 3, 2025 at 10:49 AM

<xxx@oivanpoika.co.site>

To: "xxx@oivanpoika.co.site"

<xxx@oivanpoika.co.site>,

"keir.starmer.mp@parliament.uk"

<keir.starmer.mp@parliament.uk>,

"justin.trudeau@parl.gc.ca" <justin.trudeau@parl.gc.ca>,

"service@bka.gv.at" <service@bka.gv.at>, "posta@psp.cz"

<posta@psp.cz>, "commissioner@coe.int"

<commissioner@coe.int>, "petitions@ohchr.org"

<petitions@ohchr.org>, "editorial@nytimes.com"

<editorial@nytimes.com>,

"secretaria.general@congreso.es"

<secretaria.general@congreso.es>, "hel@minbuza.nl"

<hel@minbuza.nl>, "press.office@taoiseach.gov.ie"

<press.office@taoiseach.gov.ie>,

"postmottak@smk.dep.no" <postmottak@smk.dep.no>

Dear parties,

I have added Norway and Ireland to the list.

I have also attached two of my documents:

Complaint about the Murder of Justice and

Matters after the Complaint was sent.

I have received these documents back from the Chancellor of Justice of Finland.

These same documents and their contents can be found on my Blog:

https://jarkkojxxx.blogspot.com

Please, Use Google Translator to translate the original Finnish documents.

Hope to hear from You soon,

Jarkko xxx

xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Jarkko xxx

MSc, System Technology and Applied Technical Mathematics, Retired

Lead Engineer, Metso Automation, Retired

Tel +358 xxx

Email xxx@oivanpoika.co.site

Website https://oivanpoika.co.site

Address Tanhuankatu 4, 37100 NOKIA

Sain viesteihini myös palautetta esimerkiksi YK:lta ja Hollannista. Hollannista tuli pitkä viesti, jossa oli ohjeita turvapaikanhakuun. Ajattelin perehtyä niihin hieman myöhemmin, mutta eteen tuli myös muunlaisia aioita kuten arvata saattaa.

Samoihin aikoihin näiden uhkailujen jälkeen ajattelin, että minun on itse järjesstettävä ja kustannettava hautajaiseni, ettei asia jää lapsieni vastuulle. Lähetin silloiselle sosiaalityöntekijälleni alla olevan viestin.

Jarkko xxx from Oivanpoika <xxx@oivanpoika.co.site>

Hautajaisjäjestelyni etukäteen

Jarkko xxx from Oivanpoika

<xxx@oivanpoika.co.site>

To: "janna.mantonen@pirha.fi" <janna.mantonen@pirha.fi>

Fri, Apr 4, 2025 at 6:04 PM

Tervehdys,

Tiedustelisin tälläistä asiaa.

Haluaisin järjestää ja maksaa hautajaiseni etukäteen,

niin että asia ei jää Lasteni vastuulle.

Katselin sopivia ja törmäsin seuraavaan:

https://www.moisionhautaustoimisto.fi/arkut/

Ottaisin mielelläni itselleni tuon halvimman

Palvelukokonaisuus Muisto

Kokonaisuus sisältää kotimaisen arkun, vainajan vaatetuksen ja

arkkuun laiton sekä kuljetuksen Tampereelta Vatialan

krematoriolle. Kokonaisuus sopii erityisesti vainajille, jotka

tuhkataan suoraan.

HINTA 550 € (SIS.ALV)

Olisiko minun mahdollista saada tähän esimerkiksi

harkinnanvaraista tukea ?

Hautausavustusta tmvs ?

Asia on minulle ERITTÄIN TÄRKEÄ ja olen miettinyt sitä

jo hyvin pitkään.

Ystävällisin Terveisin,

Jarkko

Jarkko xxx from Oivanpoika

Thu, Apr 10, 2025 at 7:54 AM

<xxx@oivanpoika.co.site>

To: "janna.mantonen@pirha.fi"

<janna.mantonen@pirha.fi>,

2/25/26, 02:24

Hautajaisjäjestelyni etukäteen

Hei !

Mikähän on tämän tilanne ?

Saanko tuon 550 € toimeentulotukea (hautausavustusta), että

voin järjestää asiani Moision hautaustoimiston kanssa ?

Asia on minulle erittäin tärkeä !

Lisäksi tarvitsen pyykkikoneen, johon olisi tarkoitus hakea

tukea.

Turvasähköpostilla voi vallan mainiosti vastata, sitä eivät muut pysty

lukemaan kuin vastaanottaja.

Näin toimivat muutkin Suomen Valtion viranomaiset !

Ystävällisin Terveisin,

xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Jarkko xxx

MSc, System Technology and Applied Technical Mathematics, Retired

Lead Engineer, Metso Automation, Retired

Tel +358 44 953 2888

Email xxx@oivanpoika.co.site

Website https://oivanpoika.co.site

Address Tanhuankatu 4, 37100 NOKIA

Cogito Ergo Sum.

I Think, Therefore I am. Human being.

René Descartes, Discourse on the method, 1637.

Human being added by me, Jarkko xxx, 2024.

I am perfectly capable for communicating face to face with other Human beings.

Human Rights Activist

Free Man

Free Thinker

Free Soul

Worker

Taxpayer

Anti-Racist

Pacifist

Believer

Father Of Two Precious Children

Friend Of Chihuahua Ami, A God's Creation

Invalid

Reserve Corporal

https://open.spotify.com/track/2qO9qAkM4PRl9lcKSpS02y?si=08a69c7119dc46e4

xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Sosiaalityöntekijäni vastaus oli, että hautausavustusta voi hakea vasta kuoleman jälkeen. Päätin sitten, että maksan hautajaiseni tulevaisuudessa etukäteen itse.

Toukokuun 7 päivä minulle selvisi, että maksuni palveluasunnossa asumisesta on kuukaudessa vuokra 625 € / kk + ruoka 500 € / kk + asiakasmaksu palveluasumisesta 600 € / kk. Asiakasmaksut oli määrätty bruttotulojeni mukaan vaikka hakemukseen kirjoitin, että ulosmitattu eläkkeeni on 1209 € / kk. Olin siis yli 500 € / kk budjettialijäämäinen. Alle liitetty ensimmäinen sähköpostivaihto tähän hämmennykseeni.

Mikä ihmeen lasku tämä on ?

Jarkko xxx from Oivanpoika <xxx@oivanpoika.co.site>

Mikä ihmeen lasku tämä on ?

3 messages

Jarkko xxx from Oivanpoika

To: "taija.xxx@kotiapalvelut.fi"

<taija.xxx@kotiapalvelut.fi>

Wed, May 7, 2025 at 1:49 PM

Olen ihan ymmälläni ?!

Määhän olen vuokran maksanut ?

Jarkko

JARKKO VIITALA

Master Of Science, Retired

Lead Engineer, Retired

+358 xxx

xxx@oivanpoika.co.site

oivanpoika.co.site

MSc, System Technology and Applied Technical Mathematics

Taija Viherkoski <taija.xxx@kotiapalvelut.fi>

To: "Jarkko xxx from Oivanpoika"

<xxx@oivanpoika.co.site>

Wed, May 7, 2025 at 2:07 PM

Moi,

tämä lasku on asiakasmaksuista, joista sait päätöksen aiemmin. Asiakasmaksupäätös on

tehty bruttotulojen perusteella, ja kehotin silloin soittamaan päätöksen tehneelle työntekijälle

ja selvittämään, otetaanko ulosotto huomioon laskelmaa tehdessä. Tämän laskun voisi

laittaa nyt Kelaan liitteeksi toimeentulotukihakemukseen sillä perusteella, että ulosoton

vuoksi et pysty asiakasmaksulaskua maksamaan.

Taija

Jarkko xxx from Oivanpoika

<xxx@oivanpoika.co.site>

To: "taija.xxx@kotiapalvelut.fi"

<taija.xxx@kotiapalvelut.fi>

Wed, May 7, 2025 at 2:17 PM

Rupeen ettiin nyt vuokrakämppää.

Jarkko

Tä ?!

625 € vuokra ja

Muut maksut yli 1000 € kuukaudessa!?!

Tä !?!

Laitan tänään vuokrakämppä hakemuksia vetään.

23 m2 ja 1725 € / kk !?!

Lisäksi sain omaohjaajaltani Taijalta tietää, että asiakasmaksuihin alennuksia haettaessa kyseisten hakemusten käsittelyaika on 8 – 10 kk. Minun olisi siis pitänyt 10 kuukautta antaa kaiken valua ulosottoon ja hyväksyä vain taas kaikki.

Kaikesta ylimaallisesta vuosikymmenien vääryydestä ja siitä, että vaikeudet eivät tuntuneet loppuvan koskaan täytin samalta istumalta Sato-vuokrantajalle asuntohakemuksen, jonne laitoin muutamia asuntoja hakuun. Laitoin myös kaksi sähköpostiosoitetta vanhoilta vuokranantajiltani suosittelijoikseni ja toivoin, että se helpottaa asunnon saantia. Olin aivan täysin vittuuntunut. Juuri tehnyt muuton “putkaan”, tai poikani teki, ja taas olen etsimässä uutta asuntoa. Jälkikäteen on sanottava, että Isä Jumala auttoi kun satuin törmäämään sähköpostissa ja puhelimessa Saton Paula nimiseen henkilöön. Paulan kanssa asiat hoituvat sutjakkaasti ja ystävällisesti: Kiitos Paula ja Sato <3. Alle liitetty koko sähköpostiketju Paulan ja Saton kanssa.

Jarkko xxx from Oivanpoika <xxx@oivanpoika.co.site>

SATOkotisi on ehkä löytynyt osoitteesta xxxpolku 14

Paula xxx <paula.xxx@sato.fi>

To: "Jarkko Juhani xxx" <xxx@oivanpoika.co.site>

Thu, May 8, 2025 at 4:03 PM

Hei, voisiko tämä olla sinun kotisi?

xxxpolku

Hervanta, Tampere

Vapautuu 1.6.2025, 669 €

Käy tutustumassa asuntoon mahdollisimman pian ottamalla yhteyttä Paula xxx

0201344066 (SATO myyntineuvottelija). Huomaathan, että 020-alkuiseen numeroon

ei voi lähettää tekstiviestejä.

Huomaathan, että olemme ehdottaneet tätä kotia myös muille hakijoille.

Ehdotus on voimassa 12.5.2025 asti, ellei asuntoa vuokrata jollekulle hakijoista

ennen sitä.

Jos asunto ei ollut mieluinen, kerro meille:

Tietoja asunnosta ja talosta

Huoneistotyyppi: 1h+kk

Pinta-ala: 34.5 m2

Kerros: 2/5

Hissi: Kyllä

Peruskorjausvuosi: 2005

Nettiyhteys sisältyy vuokraan: Kyllä

Laajakaista: Vuokraan sisältyy 50 M laajakaistaliittymä. Voit hankkia lisänopeutta

etuhintaan ottamalla yhteyttä operaattoriin Telia

Savuton talo: Ei

Vuokra: 669€/kk

Vesimaksu: 27€/hlö/kk

Vuokravakuus: 669€

Voit muuttaa: 1.6.2025 alkaen

Sopimuksen tyyppi: Toistaiseksi voimassaoleva vuokrasopimus 12 kuukauden

vähimmäisajalla

Lisätietoja ja kuvia löydät täältä: xxxpolku xxx

Huomaathan, että vuokralaisen tulee tehdä sähkösopimus valitsemansa

sähköntoimittajan kanssa sekä hankkia ja pitää voimassa asuntoa koskeva

kotivakuutus. Kanssasi tehtävä vuokrasopimus on voimassa toistaiseksi. Jos et

viihdykään SATOkodissasi sovittua vähimmäisaikaa ja haluat irtisanoa

vuokrasopimuksen päättymään sitä ennen, laskutamme sinulta yhden kuukauden

vuokraa vastaavan summan sopimuksesi päätyttyä

Jos olet tehnyt hakemuksen vahvasti tunnistautuneena, voit muokata sitä

klikkaamalla alla olevaa linkkiä ja tunnistautumalla verkkopankkitunnuksin tai

mobiilivarmenteella.

Kodikkain terveisin,

Paula xxx

Myyntineuvottelija

paula.xxx@sato.fi

0201344066

SATO

Jarkko xxx from Oivanpoika <xxx@oivanpoika.co.site>

To: "Paula xxx" <paula.xxx@sato.fi>,

"xxx@oivanpoika.co.site"

<xxx@oivanpoika.co.site>

Thu, May 8, 2025 at 5:20 PM

Tervehdys,

Olen valmis ottamaan ko. asunnon, jos....

Muuttopäiväksi sopii 29.6.25.

Ja saan asunnosta sisältä lisää kuvia ja minulle kerrotaan, että pintamateriaalit ja

kaikki muu on asunnossa kunnossa ?

Poikani asuu Hervannassa ja sekin olisi hyvä asia.

Olen opiskellut siellä Teknillisessä yliopistossa ja tunnen paikan hyvin.

Olen ollut siellä myös Tietotorilla töissä.

Tarvitsisin nyt vain hiukan järjestelyaikaa.

Ja vaikka välittömästi vuokravakuus laskun tähän sähköpostiin.

Aion hakea vuokravakuussitoumuksen KELAsta, jos se SATOlle käy ?

Ja myös muuttokustannukset.

Toivoisin, että SATO suhtautuu myötämielisesti näihin pyyntöihini.

SATO saisi säntillisen vuokranmaksajan ja hyvän, ystävällisen naapurin muille asukkaille.

Ystävällisin Terveisin,

Jarkko

Paula xxx <paula.xxx@sato.fi>

To: "Jarkko xxx from Oivanpoika" <xxx@oivanpoika.co.site>

Fri, May 9, 2025 at 7:49 AM

Huomenta Jarkko,

haluaisiko poikasi tulla katsomaan asunnon puolestasi?

Nykyisessä asunnossa asutaan vielä, eli en voi kuvia sinulle käydä ottamassa.

Voisin ma 12.5 sopia asuntoon näytön päiväseltään.

Itseasiassa; huoneistotarkastaja on tänään menossa asunnon tarkistamaan...odotan hänen yhteydenottoa niin osaan kertoa

asunnosta enemmän.

Kelan sitoumus käy Satolle.

Yt. Paula / Sato

Tämän mailinvaihdon jälkeen puhuimme Paulan kanssa puhelimessa ja Paula sanoi minulle huoneistotarkastajan käynnin tapahduttua, että uskaltaa vuokrata minulle asunnon näkemättä. Minä luotin Paulaan täysin niin ystävällinen ja avulias hän oli puhelimessa. Sanoin Paulalle vain, että elämässä täytyy ottaa riskejä ja minä vuokraan kyseisen asunnon. Puhelinasioinnin jälkeen vuokrasopimus tuli minulle sähköisesti allekirjoitettavaksi. Hoidin sen välittömästi ja asunto oli minun. Minulla ei ollut tässä vaiheessa mitään käsitystä miten hoidan muuton ja miten selviydyn muutosta aiheutuvista kustannuksista. Mutta en voinut jäädä palveluasuntoonkaan. Se vasta kalliiksi olisi tullut. Ajattelin tässä vaiheessa, että kysyn apua muuttokuluihin Kelalta ja muuttoon lapsiltani. Ajatellahan aina saa.

Aiemmin oli myös Nokian sosiaalitoimen sosiaalityöntekijä käynyt luonani palaveeraamassa minun ja omaohjaajani kanssa. Käydessään sosiaalityöntekijä totesi saman asian minkä minä olin todennut jo aikoja sitten. Sosiaalityöntekijä sanoi, että asunto on liian ahdas minulle, Amille ja rollaattorilleni. En ollut edes pystynyt purkamaan kahta muuttolaatikkoa kun niille ei kertakaikkiaan ollut tilaa “putkassa”. Olin jälleen kerran joutunut ojasta allikkoon monista syistä johtuen.

Erään kerran olin taas lähdössä taksilla Nokian Prismaan parturiin. Menin palveluasuntotalon ala-aulaan ja ajattelin, että tilaan taksin vasta sieltä. Yritin avata 02Taksi sovelluksen puhelimesta mutta sovellukseen ilmestyi vain taustaväri ja tilausta ei pystynyt tekemään. Yritin muutamaan otteeseen ja kun ei onnistunut siirryin yläkertaan yhteisiin tiloihin ja pyysin ohjaaaja Heliä tekemään tilauksen. Kuinkas ollakkaan, heti pyynnön jälkeen 02Taksi sovellus alkoi yhtäkkiä toimia. Tein tilauksen apilla ja lähdin odottelemaan taksia, joka ihme ja kumma oikeasti tuli. Prismassa hoidin asiani ja kävin myös parturissa. Tällä kerralla tukkani leikattiin hyvin. Ei niinkuin Metsäkylässä aikoinaan. Tuli takaisin lähdön aika. Minulla ei ollut niin paljon saldoa puhelimessa, että olisin voinut soittaa 02Taksille, joten käytin jälleen appia taksin tilaamiseen. Tällä kertaa tilaus onnistui ja jäin odottelemaan. Odotin ja odotin. Ei tullut taksia. En olisi millään keinolla rollaattorilla pystynyt kävelemään Prismasta takaisin Tanhuankadulle. Mietin mitä nyt teen. Sitten päähäni pälkähti ajatus, että soitan Helille yhteisiin tiloihin ja pyydän häntä soittamaan minulle taksin. Näin myös tein. Heli oli ollut tiukkana taksikeskukselle, että asiakkaamme on odottanut taksia Prismalla jo kauan aikaa eikä mitään tapahdu. Sen jälkeen taksi tuli minut noutamaan. Kuljettajana oli tuttu afganistanilaismies, jonka kyydissä olin ollut Prismassa ennemminkin. Tapasin myös Taysissa vielä ollessani kaksi afganistanislaista taksikuskia Alin ja Omarin, joiden kanssa juttelimme pitkät pätkät ja olimme monenlaisista asioista samaa mieltä. Kuten uskonnosta ja muusta. Kun taksiongelmat vain jatkuivat edelleen tuli mieleen uutinen, jonka olin lukenut, jossa Pirkkalalainen taksiyrittäjä oli sanonut, että emme ota Kelakyytejä autoomme kun ne vain paskovat auton penkit. Kun myös luuska tunsi taksiyrittäjiä ja oli myös Pirkkalassa töissä niin tuli mieleen onko Pirkkalalaisyrittäjä luuskan “hoito”, jolla on hiukkasen katkeruutta ilmassa. Ei loppunut palveluasunnossa taksijutut tähän. Palveluasuntoon tuli somalitaustainen Jirde harjoitteluun ja kerran luonani ollessaan hän sanoi, että hänen veljensä ajaa taksia ja oli joutunut kolariin, johon häntä kuitenkaan ei todettu syylliseksi. Yhtä taksimagiaa oli minun elämäni.

Kerran yhteisissä tiloissa ollessaani juttelimme vain niitä näitä. Yhtäkkiä ohjaaja Katja sanoi minulle, että siivosin puuvajaa niin löysin sieltä vanhoja Unicefin tulitikkuja. Sisälläni kuohahti. Ohjaaja Katja vittuili minulle muutenkin yhtenään. Maihtoiko johtua siitä, että oli Ylöjärveltä kotoisin. Osallistuivat muutkin ohjaajat skitsoamiseen ja manipulointiin. Koko aikana ainoastaan omaohjaajani Taija ei minulle skitsonnut.

19.5. lähetin Sisä-Suomen poliisilaitoksen kirjaamoon pyynnön, että saan rekisteriotteen kaikista minua koskevista tiedoista poliisin tietojärjestelmästä. Olin tehnyt tämän saman pyynnön vuonna 2024 kolmeen eri kertaan. Tuolloin en yhdelläkään kerralla saanut minkäänlaista vastausta pyyntöihini. Kas kummaa, nyt vastattiin. Ja kuten etukäteen tiesin minusta ei tietoja poliisin tietojärjestelmässä ollut. Ainoastaan kolme itse tekemääni rikosilmoitusta, joihin ei ikinä tullut mitään vastausta.

Ajattelin myös alkaa säästämään enemmän ja ensin siirryin normaalitupakasta sätkätupakkaan. Jatkuva kääriminen alkoi kuitenkin vituttaa ja päähäni pälkähti ajatus, että tilaan tupakkapiippuja kiinasta. Näin myös tein. Tarvitsee ostaa vain sätkätupakkaa ja täyttää piippu ja sen jälkeen polttaa Zen-savut. Sillä tiellä olen edelleen. Säästää papereihin ja filttereihin kuluvat rahat ja kaikki on helpompaa ja nopeampaa.

Ajelin myös taas pääni kaljuksi kun halusin tukea Atte nimistä potilasta. Muut sanoivat, että Atte sokeutuu ajan myötä ja kun Atte ajeli päänsä niin minä tein myös niin tuen osoituksena. Myöhemmin jonkinverran vitutti kun Atte myös skitsosi kaikilla hurrijutuilla ja muulla. Mutta olipa helppo pestä hiuksensa kun ei ollut hiuksia. Uusi parturissa leikattu tukka ehti olla päässä vain lyhyen aikaa.

Takaisin muuttovalmisteluihin. Ajattelin tosiaan, että saan Kelalta varmasti apua muuttokustannuksiin ja vakuuvuokraan mutta ajattelun asteelle jäi. Kelalta tuli hylkäävä päätös kaikista muuttoon liittyvistä kuluista. Poikani ei vastaillut ollenkaan ja tyttärenikin sanoi, että ei ehdi auttaa. Olin aika neuvoton. Tiesin, että minun on pakko muuttaa. Olin tehnyt jo vuokrasopimuksenkin uuteen asuntoon ja rahallisesti en olisi pärjännyt palveluaasunnossa. Ainoa vaihto ehto oli kääntyä Nokian sosiaalitoimen ja sosiaalityöntekijäni Elinan puoleen. Myöskään sosiaalitoimi ei lupaa maksaa uuden asunnon vuokravakuutta. Heti tämän tiedon saatuani, ilmoitan omaohjaaja Taijalle ja palveluaasuntoyksikön esimiehelle Tyttärenille, että joudun jättää palveluasunnon kesäkuun vuokran maksamatta, että pystyn maksamaan uuden asunnon vuokravakuuden. Kerroin vain heille, että laittakaa lasku ulosottoon, minun rahani eivät riitä kaikkeen millään tavalla. Erikoissairaanhoidonkin maksuja jäi maksamatta kun Kela ei niitä kaikkia kuitannut.

Mutta sitten myöhemmin tulee Nokian sosiaalitoimesta huojentava tieto. Sosiaalitoimi lupaa maksaa muuttofirman kulut ja vielä asunnon loppusiivouksenkin. Muuttofirmaksi tarjoupyyntöjeni perusteella valikoitui Nokian Väliaseman muuttopalvelu. Siivousfirmaksi valikoitui Siskon Siivous niminen firma. Tämä helpotti aivan suunnattomasti minun toimiani. Keskityin sen jälkeen vain tavaroiden ja vaatteiden pakkaamiseen. Pakkasin kaikki itse ja sain ohjaajilta apua vain ylhäällä hyllyillä olevien tavaroiden nostelemiseen. Alkoi minun henkinen kuormani hiukan helpottaa. Tiukilla olin kuitenkin edelleen.

Vielä ennen muuttoa, ehdin lähettää yhden sähköpostiviestin liittyen turvapaikanhakuun otsikolla “Seeking Asylum ?”. Liitän koko sähköpostiviestiketjun tähän alle.

Seeking asylum ?

Jarkko xxx from Oivanpoika <xxx@oivanpoika.co.site>

Seeking asylum ?

8 messages

Jarkko xxx from Oivanpoika

<xxx@oivanpoika.co.site>

To: "leader@labour.org.uk" <leader@labour.org.uk>,

"xxx@oivanpoika.co.site"

<xxx@oivanpoika.co.site>

Sun, Jun 8, 2025 at 7:14 PM

Highly Respected Parties,

I have been the target of a wrongful manhunt for health reasons in Finland for over

21 years now.

I have been accused of things I never did

On 19.5.2025, I myself confirmed with the Inner Finland Police Department that I

have never even been investigated for a crime ! I have never even been in a

courtroom.

Despite this, my situation continues to worsen.

Even my life has been threatened in my current place of residence.

You can easily read my complaint documents, which I have sent to the Finnish

authorities, on my blog via my website. I have sent these documents for example to

the Chancellor of Justice of Finland.

In addition, I have submitted them to the UN Commission on Human Rights and the

Council of Europe Ombudsman.

I have also received a response from the UN Commission on Human Rights.

Unfortunately, the documents are in Finnish. However, they can be easily translated

into English, for example, using Google Translator.

I am currently in Finland trying to organize my affairs to the point where I can freely

move wherever I want.

I have a European Union passport.

However, at some point I may find myself in a situation where I urgently need

asylum. I have approached several European Union countries in this regard. One of

2/10/26, 04:17Seeking asylum ?

2 of 27

asylum. I have approached several European Union countries in this regard. One of

them is the UK.

I speak and write very good English, so it would be easy for me to get by there. I also

speak German.

I am a very modest and content person. My Chihuahua and I would only need a small

studio apartment with a balcony. The idea is that I could manage on my pension.

I am a very friendly, polite and kind person and I get along with my neighbors.

Provided they treat me the same way.

I am very worried about my safety and that of my children. As a result of this chase,

my son has also recently become ill.

The last 20+ years have been hell for me and the situation started to get significantly

worse when I started writing my petition documents.

What would I like from the UK ? I would like to know if my situation would improve

in the UK ?

I would like to live in peace in a small idyllic rural village.

I am a Master of Science in Engineering by education. My field of application is

Technical Mathematics and Systems Engineering.

This miserable chase began in early summer 2004 when my then common-law

partner wanted to divorce and has been harassing me with her so-called "friends"

ever since.

I have lived without a partner ever since.

I have two successful adult children (Tyttäreni Mikael 28 years, Master of Science in

Engineering and Tyttäreni Maria 24 years, Physiotherapist and Personal Trainer).

I would like to hope that the UK will be sympathetic to my move.

The best way to contact me is by email, thank You.

2/10/26, 04:17Seeking asylum ?

3 of 27

I have a website at:

https://oivanpoika.co.site

Respectfully Yours,

Jarkko xxx

Jarkko xxx from Oivanpoika

<xxx@oivanpoika.co.site>

To: "petitions@ohchr.org" <petitions@ohchr.org>,

"commissioner@coe.int" <commissioner@coe.int>

Sun, Jun 8, 2025 at 8:09 PM

For Your Information also.

Yours Faithfully,

JARKKO VIITALA

2/10/26, 04:17Seeking asylum ?

4 of 27

---------- Forwarded message ---------

From: Jarkko xxx from Oivanpoika <xxx@oivanpoika.co.site>

Subject: Seeking asylum ?

Date: Jun 8 2025, at 7:14 pm

To: leader@labour.org.uk, xxx@oivanpoika.co.site

Highly Respected Parties,

I have been the target of a wrongful manhunt for health reasons in Finland for over

21 years now.

I have been accused of things I never did

On 19.5.2025, I myself confirmed with the Inner Finland Police Department that I

have never even been investigated for a crime ! I have never even been in a

courtroom.

Despite this, my situation continues to worsen.

Even my life has been threatened in my current place of residence.

You can easily read my complaint documents, which I have sent to the Finnish

authorities, on my blog via my website. I have sent these documents for example to

the Chancellor of Justice of Finland.

In addition, I have submitted them to the UN Commission on Human Rights and the

Council of Europe Ombudsman.

I have also received a response from the UN Commission on Human Rights.

Unfortunately, the documents are in Finnish. However, they can be easily translated

into English, for example, using Google Translator.

I am currently in Finland trying to organize my affairs to the point where I can freely

move wherever I want.

I have a European Union passport.

However, at some point I may find myself in a situation where I urgently need

asylum. I have approached several European Union countries in this regard. One of

them is the UK.

2/10/26, 04:17Seeking asylum ?

5 of 27

I speak and write very good English, so it would be easy for me to get by there. I also

speak German.

I am a very modest and content person. My Chihuahua and I would only need a small

studio apartment with a balcony. The idea is that I could manage on my pension.

I am a very friendly, polite and kind person and I get along with my neighbors.

Provided they treat me the same way.

I am very worried about my safety and that of my children. As a result of this chase,

my son has also recently become ill.

The last 20+ years have been hell for me and the situation started to get significantly

worse when I started writing my petition documents.

What would I like from the UK ? I would like to know if my situation would improve

in the UK ?

I would like to live in peace in a small idyllic rural village.

I am a Master of Science in Engineering by education. My field of application is

Technical Mathematics and Systems Engineering.

This miserable chase began in early summer 2004 when my then common-law

partner wanted to divorce and has been harassing me with her so-called "friends"

ever since.

I have lived without a partner ever since.

I have two successful adult children (Tyttäreni Mikael 28 years, Master of Science in

Engineering and Tyttäreni Maria 24 years, Physiotherapist and Personal Trainer).

I would like to hope that the UK will be sympathetic to my move.

The best way to contact me is by email, thank You.

2/10/26, 04:17Seeking asylum ?

6 of 27

I have a website at:

https://oivanpoika.co.site

Respectfully Yours,

Jarkko xxx

Jarkko xxx from Oivanpoika

<xxx@oivanpoika.co.site>

To: "ambassaden.helsingfors@gov.se"

<ambassaden.helsingfors@gov.se>

Sun, Jun 8, 2025 at 8:27 PM

JARKKO VIITALA

2/10/26, 04:17Seeking asylum ?

7 of 27

---------- Forwarded message ---------

From: Jarkko xxx from Oivanpoika <xxx@oivanpoika.co.site>

Subject: Fwd: Seeking asylum ?

Date: Jun 8 2025, at 8:09 pm

To: petitions@ohchr.org, commissioner@coe.int

For Your Information also.

Yours Faithfully,

JARKKO VIITALA

---------- Forwarded message ---------

From: Jarkko xxx from Oivanpoika <xxx@oivanpoika.co.site>

Subject: Seeking asylum ?

Date: Jun 8 2025, at 7:14 pm

To: leader@labour.org.uk, xxx@oivanpoika.co.site

Highly Respected Parties,

I have been the target of a wrongful manhunt for health reasons in Finland for over

21 years now.

I have been accused of things I never did

On 19.5.2025, I myself confirmed with the Inner Finland Police Department that I

have never even been investigated for a crime ! I have never even been in a

courtroom.

2/10/26, 04:17Seeking asylum ?

8 of 27

Despite this, my situation continues to worsen.

Even my life has been threatened in my current place of residence.

You can easily read my complaint documents, which I have sent to the Finnish

authorities, on my blog via my website. I have sent these documents for example to

the Chancellor of Justice of Finland.

In addition, I have submitted them to the UN Commission on Human Rights and the

Council of Europe Ombudsman.

I have also received a response from the UN Commission on Human Rights.

Unfortunately, the documents are in Finnish. However, they can be easily translated

into English, for example, using Google Translator.

I am currently in Finland trying to organize my affairs to the point where I can freely

move wherever I want.

I have a European Union passport.

However, at some point I may find myself in a situation where I urgently need

asylum. I have approached several European Union countries in this regard. One of

them is the UK.

I speak and write very good English, so it would be easy for me to get by there. I also

speak German.

I am a very modest and content person. My Chihuahua and I would only need a small

studio apartment with a balcony. The idea is that I could manage on my pension.

I am a very friendly, polite and kind person and I get along with my neighbors.

Provided they treat me the same way.

I am very worried about my safety and that of my children. As a result of this chase,

my son has also recently become ill.

The last 20+ years have been hell for me and the situation started to get significantly

worse when I started writing my petition documents.

What would I like from the UK ? I would like to know if my situation would improve

in the UK ?

I would like to live in peace in a small idyllic rural village.

2/10/26, 04:17Seeking asylum ?

9 of 27

I am a Master of Science in Engineering by education. My field of application is

Technical Mathematics and Systems Engineering.

This miserable chase began in early summer 2004 when my then common-law

partner wanted to divorce and has been harassing me with her so-called "friends"

ever since.

I have lived without a partner ever since.

I have two successful adult children (Tyttäreni Mikael 28 years, Master of Science in

Engineering and Tyttäreni Maria 24 years, Physiotherapist and Personal Trainer).

I would like to hope that the UK will be sympathetic to my move.

The best way to contact me is by email, thank You.

I have a website at:

https://oivanpoika.co.site

Respectfully Yours,

Jarkko xxx

2/10/26, 04:17Seeking asylum ?

10 of 27

Jarkko xxx from Oivanpoika

<xxx@oivanpoika.co.site>

To: "friedrich.merz@bundestag.de"

<friedrich.merz@bundestag.de>

about:blank

Sun, Jun 8, 2025 at 8:39 PM

Dear Sir,

See emails attached below.

Yours Respectfully,

JARKKO VIITALA

---------- Forwarded message ---------

From: Jarkko xxx from Oivanpoika <xxx@oivanpoika.co.site>

Subject: Fwd: Seeking asylum ?

Date: Jun 8 2025, at 8:09 pm

To: petitions@ohchr.org, commissioner@coe.int

For Your Information also.

Yours Faithfully,

JARKKO VIITALA

2/10/26, 04:17Seeking asylum ?

11 of 27

---------- Forwarded message ---------

From: Jarkko xxx from Oivanpoika <xxx@oivanpoika.co.site>

Subject: Seeking asylum ?

Date: Jun 8 2025, at 7:14 pm

To: leader@labour.org.uk, xxx@oivanpoika.co.site

Highly Respected Parties,

I have been the target of a wrongful manhunt for health reasons in Finland for over

21 years now.

I have been accused of things I never did

On 19.5.2025, I myself confirmed with the Inner Finland Police Department that I

have never even been investigated for a crime ! I have never even been in a

courtroom.

Despite this, my situation continues to worsen.

Even my life has been threatened in my current place of residence.

You can easily read my complaint documents, which I have sent to the Finnish

authorities, on my blog via my website. I have sent these documents for example to

the Chancellor of Justice of Finland.

In addition, I have submitted them to the UN Commission on Human Rights and the

Council of Europe Ombudsman.

I have also received a response from the UN Commission on Human Rights.

Unfortunately, the documents are in Finnish. However, they can be easily translated

into English, for example, using Google Translator.

I am currently in Finland trying to organize my affairs to the point where I can freely

move wherever I want.

I have a European Union passport.

However, at some point I may find myself in a situation where I urgently need

asylum. I have approached several European Union countries in this regard. One of

2/10/26, 04:17Seeking asylum ?

12 of 27

them is the UK.

I speak and write very good English, so it would be easy for me to get by there. I also

speak German.

I am a very modest and content person. My Chihuahua and I would only need a small

studio apartment with a balcony. The idea is that I could manage on my pension.

I am a very friendly, polite and kind person and I get along with my neighbors.

Provided they treat me the same way.

I am very worried about my safety and that of my children. As a result of this chase,

my son has also recently become ill.

The last 20+ years have been hell for me and the situation started to get significantly

worse when I started writing my petition documents.

What would I like from the UK ? I would like to know if my situation would improve

in the UK ?

I would like to live in peace in a small idyllic rural village.

I am a Master of Science in Engineering by education. My field of application is

Technical Mathematics and Systems Engineering.

This miserable chase began in early summer 2004 when my then common-law

partner wanted to divorce and has been harassing me with her so-called "friends"

ever since.

I have lived without a partner ever since.

I have two successful adult children (Tyttäreni Mikael 28 years, Master of Science in

Engineering and Tyttäreni Maria 24 years, Physiotherapist and Personal Trainer).

I would like to hope that the UK will be sympathetic to my move.

The best way to contact me is by email, thank You.

2/10/26, 04:17Seeking asylum ?

13 of 27

I have a website at:

https://oivanpoika.co.site

Respectfully Yours,

Jarkko xxx

Jarkko xxx from Oivanpoika

Sun, Jun 8, 2025 at 8:49 PM

<xxx@oivanpoika.co.site>

To: "Ursula.VON-DER-LEYEN@ec.europa.eu" <ursula.von-der-

leyen@ec.europa.eu>

Dear President of the European Commission,

Please, see emails attached below.

Yours Faithfully,

JARKKO VIITALA

2/10/26, 04:17Seeking asylum ?

14 of 27

---------- Forwarded message ---------

From: Jarkko xxx from Oivanpoika <xxx@oivanpoika.co.site>

Subject: Fwd: Seeking asylum ?

Date: Jun 8 2025, at 8:09 pm

To: petitions@ohchr.org, commissioner@coe.int

For Your Information also.

Yours Faithfully,

JARKKO VIITALA

---------- Forwarded message ---------

From: Jarkko xxx from Oivanpoika <xxx@oivanpoika.co.site>

Subject: Seeking asylum ?

Date: Jun 8 2025, at 7:14 pm

To: leader@labour.org.uk, xxx@oivanpoika.co.site

Highly Respected Parties,

I have been the target of a wrongful manhunt for health reasons in Finland for over

21 years now.

I have been accused of things I never did

2/10/26, 04:17Seeking asylum ?

15 of 27

On 19.5.2025, I myself confirmed with the Inner Finland Police Department that I

have never even been investigated for a crime ! I have never even been in a

courtroom.

Despite this, my situation continues to worsen.

Even my life has been threatened in my current place of residence.

You can easily read my complaint documents, which I have sent to the Finnish

authorities, on my blog via my website. I have sent these documents for example to

the Chancellor of Justice of Finland.

In addition, I have submitted them to the UN Commission on Human Rights and the

Council of Europe Ombudsman.

I have also received a response from the UN Commission on Human Rights.

Unfortunately, the documents are in Finnish. However, they can be easily translated

into English, for example, using Google Translator.

I am currently in Finland trying to organize my affairs to the point where I can freely

move wherever I want.

I have a European Union passport.

However, at some point I may find myself in a situation where I urgently need

asylum. I have approached several European Union countries in this regard. One of

them is the UK.

I speak and write very good English, so it would be easy for me to get by there. I also

speak German.

I am a very modest and content person. My Chihuahua and I would only need a small

studio apartment with a balcony. The idea is that I could manage on my pension.

I am a very friendly, polite and kind person and I get along with my neighbors.

Provided they treat me the same way.

I am very worried about my safety and that of my children. As a result of this chase,

my son has also recently become ill.

The last 20+ years have been hell for me and the situation started to get significantly

worse when I started writing my petition documents.

2/10/26, 04:17Seeking asylum ?

16 of 27

What would I like from the UK ? I would like to know if my situation would improve

in the UK ?

I would like to live in peace in a small idyllic rural village.

I am a Master of Science in Engineering by education. My field of application is

Technical Mathematics and Systems Engineering.

This miserable chase began in early summer 2004 when my then common-law

partner wanted to divorce and has been harassing me with her so-called "friends"

ever since.

I have lived without a partner ever since.

I have two successful adult children (Tyttäreni Mikael 28 years, Master of Science in

Engineering and Tyttäreni Maria 24 years, Physiotherapist and Personal Trainer).

I would like to hope that the UK will be sympathetic to my move.

The best way to contact me is by email, thank You.

I have a website at:

https://oivanpoika.co.site

Respectfully Yours,

Jarkko xxx

2/10/26, 04:17Seeking asylum ?

17 of 27

Jarkko xxx from Oivanpoika

Sun, Jun 22, 2025 at 6:01 PM

<xxx@oivanpoika.co.site>

To: "petitions@ohchr.org" <petitions@ohchr.org>,

"commissioner@coe.int" <commissioner@coe.int>,

"leader@labour.org.uk" <leader@labour.org.uk>,

"justin.trudeau@parl.gc.ca" <justin.trudeau@parl.gc.ca>,

"Ursula.VON-DER-LEYEN@ec.europa.eu" <ursula.von-der-

leyen@ec.europa.eu>, "friedrich.merz@bundestag.de"

<friedrich.merz@bundestag.de>,

"ambassaden.helsingfors@gov.se"

<ambassaden.helsingfors@gov.se>,

"editorial@nytimes.com" <editorial@nytimes.com>,

"editor@mail.chinadailyuk.com"

<editor@mail.chinadailyuk.com>, "hel@minbuza.nl"

<hel@minbuza.nl>, "keir.starmer.mp@parliament.uk"

<keir.starmer.mp@parliament.uk>, "posta@psp.cz"

<posta@psp.cz>, "postmottak@smk.dep.no"

<postmottak@smk.dep.no>,

"secretaria.general@congreso.es"

<secretaria.general@congreso.es>, "service@bka.gv.at"

<service@bka.gv.at>

My Esteemed Statesmen,

I am still being threatened with violence in the common areas of my serviced

apartment.

I have lived in this serviced apartment for less than 4 months and now I have to

again move to a regular studio apartment.

I am still being persecuted because of my medical condition. A condition that stems

from events that happened when I was a 10-year-old boy.

The situation is heartbreaking for me.

This has continued for well over 20 years.

I live alone and my children are too far away.

2/10/26, 04:17Seeking asylum ?

18 of 27

I am just waiting for the situation when I have to seek asylum in a civilized country.

Respectfully and Faihtfully Yours,

Jarkko xxx

---------- Forwarded message ---------

From: Jarkko xxx from Oivanpoika <xxx@oivanpoika.co.site>

Subject: Seeking asylum ?

Date: Jun 8 2025, at 7:14 pm

To: leader@labour.org.uk, xxx@oivanpoika.co.site

Highly Respected Parties,

I have been the target of a wrongful manhunt for health reasons in Finland for over

21 years now.

I have been accused of things I never did

On 19.5.2025, I myself confirmed with the Inner Finland Police Department that I

have never even been investigated for a crime ! I have never even been in a

courtroom.

Despite this, my situation continues to worsen.

Even my life has been threatened in my current place of residence.

2/10/26, 04:17Seeking asylum ?

19 of 27

You can easily read my complaint documents, which I have sent to the Finnish

authorities, on my blog via my website. I have sent these documents for example to

the Chancellor of Justice of Finland.

In addition, I have submitted them to the UN Commission on Human Rights and the

Council of Europe Ombudsman.

I have also received a response from the UN Commission on Human Rights.

Unfortunately, the documents are in Finnish. However, they can be easily translated

into English, for example, using Google Translator.

I am currently in Finland trying to organize my affairs to the point where I can freely

move wherever I want.

I have a European Union passport.

However, at some point I may find myself in a situation where I urgently need

asylum. I have approached several European Union countries in this regard. One of

them is the UK.

I speak and write very good English, so it would be easy for me to get by there. I also

speak German.

I am a very modest and content person. My Chihuahua and I would only need a small

studio apartment with a balcony. The idea is that I could manage on my pension.

I am a very friendly, polite and kind person and I get along with my neighbors.

Provided they treat me the same way.

I am very worried about my safety and that of my children. As a result of this chase,

my son has also recently become ill.

The last 20+ years have been hell for me and the situation started to get significantly

worse when I started writing my petition documents.

What would I like from the UK ? I would like to know if my situation would improve

in the UK ?

I would like to live in peace in a small idyllic rural village.

I am a Master of Science in Engineering by education. My field of application is

Technical Mathematics and Systems Engineering.

2/10/26, 04:17Seeking asylum ?

20 of 27

about:blank

This miserable chase began in early summer 2004 when my then common-law

partner wanted to divorce and has been harassing me with her so-called "friends"

ever since.

I have lived without a partner ever since.

I have two successful adult children (Tyttäreni Mikael 28 years, Master of Science in

Engineering and Tyttäreni Maria 24 years, Physiotherapist and Personal Trainer).

I would like to hope that the UK will be sympathetic to my move.

The best way to contact me is by email, thank You.

I have a website at:

https://oivanpoika.co.site

Respectfully Yours,

Jarkko xxx

SMK Postmottak <Postmottak@smk.dep.no>

To: "Jarkko xxx from Oivanpoika"

<xxx@oivanpoika.co.site>

Sun, Jun 22, 2025 at 6:03 PM

2/10/26, 04:17Seeking asylum ?

21 of 27

Vi bekrefter at din e-post er mottatt av Statsministerens kontor.

Vi stadfestar at din e-post er motteken av Statsministerens kontor.

Mii duođaštat ahte Stáhtaministara kantuvra lea ožžon du e-poastta.

We hereby confirm that your e-mail has been received by the Office of the Prime Minister.

OHCHR-Petitions <ohchr-petitions@un.org>

To: "xxx@oivanpoika.co.site"

<xxx@oivanpoika.co.site>

Wed, Aug 6, 2025 at 5:05 PM

Dear Jarkko xxx,

Dear Sir or Madam,

The Petitions Section receives individual complaints addressed to one of the

Committees listed in the Fact Sheet you will find attached to this email. Each Committee

may hear cases addressed to it under the International Human Rights Treaty by which it

has been created (for example, the Committee Against Torture is competent to hear cases

addressed to it in virtue of the Convention against torture and Other Cruel, Inhuman or

Degrading Treatment or Punishment). These treaties are also listed in the attached Fact

Sheet. For your complaint to be addressed, it is therefore necessary that you specify the

treaty and the Committee to which you want to submit your complaint.

Furthermore, please also note that an individual complaint under this procedure

must comply with the following requirements, amongst others:

(i) It must be brought against a State. For this it is necessary for the State to have

ratified the relevant treaty. You may find up-to-date information as to the

ratification status of the different treaties at the following address: http://

indicators.ohchr.org/.

(ii) It must be brought by the victim or on his/her behalf, with his/her written

consent. In certain cases, such consent is not required, for example when the

alleged victim has been subject to enforced disappearance. In these cases, the

2/10/26, 04:17Seeking asylum ?

22 of 27

about:blank

author of the complaint should clearly indicate the reason why such consent cannot be

provided.

(iii) Domestic remedies must have been exhausted. This usually includes pursuing the claim

through the local court system, unless there is sufficient evidence that proceedings at the

national level have been unreasonably prolonged or would be ineffective. Detailed reasons

must be provided as to why the author of the complaint considers that the general requirement

of exhaustion of domestic remedies should not apply to his/her case. According to the

Committees’ jurisprudence, mere doubts about the effectiveness of a relevant remedy are not

sufficient to dispense with the obligation to exhaust it.

These requirements are explained in more details in the attached Fact Sheet. May you wish

to resubmit your complaint, please take them into account, as the Petitions Section will not be able to

treat your communication unless it complies with these requirements. We invite you also to use the

attached submission form. You should provide translations into English, French, Russian or Spanish

of any documents you have submitted in relation with national judicial proceedings.

For further information about the individual complaint procedures under the United Nations

Human Rights Treaties please visit our website at https://www.ohchr.org/en/treaty-bodies/individual-

communications.

Sincerely,

Petitions Section

Office of the High Commissioner for Human Rights

From: Jarkko xxx from Oivanpoika <xxx@oivanpoika.co.site>

Sent: Sunday, 22 June 2025 17:02

To: OHCHR-Petitions <ohchr-petitions@un.org>; commissioner@coe.int; leader@labour.org.uk;

justin.trudeau@parl.gc.ca; Ursula.VON-DER-LEYEN@ec.europa.eu;

friedrich.merz@bundestag.de; ambassaden.helsingfors@gov.se; editorial@nytimes.com;

editor@mail.chinadailyuk.com; hel@minbuza.nl; keir.starmer.mp@parliament.uk;

posta@psp.cz; postmottak@smk.dep.no; secretaria.general@congreso.es; service@bka.gv.at

Subject: Fwd: Seeking asylum ?

My Esteemed Statesmen,

I am still being threatened with violence in the common areas of my serviced

apartment.

2/10/26, 04:17Seeking asylum ?

23 of 27

I have lived in this serviced apartment for less than 4 months and now I have to

again move to a regular studio apartment.

I am still being persecuted because of my medical condition. A condition that stems

from events that happened when I was a 10-year-old boy.

The situation is heartbreaking for me.

This has continued for well over 20 years.

I live alone and my children are too far away.

I am just waiting for the situation when I have to seek asylum in a civilized country.

Respectfully and Faihtfully Yours,

Jarkko xxx

2/10/26, 04:17Seeking asylum ?

24 of 27

---------- Forwarded message ---------

From: Jarkko xxx from Oivanpoika <xxx@oivanpoika.co.site>

Subject: Seeking asylum ?

Date: Jun 8 2025, at 7:14 pm

To: leader@labour.org.uk, xxx@oivanpoika.co.site

Highly Respected Parties,

I have been the target of a wrongful manhunt for health reasons in Finland for over

21 years now.

I have been accused of things I never did

On 19.5.2025, I myself confirmed with the Inner Finland Police Department that I

have never even been investigated for a crime ! I have never even been in a

courtroom.

Despite this, my situation continues to worsen.

Even my life has been threatened in my current place of residence.

You can easily read my complaint documents, which I have sent to the Finnish

authorities, on my blog via my website. I have sent these documents for example to

the Chancellor of Justice of Finland.

In addition, I have submitted them to the UN Commission on Human Rights and the

Council of Europe Ombudsman.

I have also received a response from the UN Commission on Human Rights.

Unfortunately, the documents are in Finnish. However, they can be easily translated

into English, for example, using Google Translator.

2/10/26, 04:17Seeking asylum ?

25 of 27

I am currently in Finland trying to organize my affairs to the point where I can freely

move wherever I want.

I have a European Union passport.

However, at some point I may find myself in a situation where I urgently need

asylum. I have approached several European Union countries in this regard. One of

them is the UK.

I speak and write very good English, so it would be easy for me to get by there. I also

speak German.

I am a very modest and content person. My Chihuahua and I would only need a small

studio apartment with a balcony. The idea is that I could manage on my pension.

I am a very friendly, polite and kind person and I get along with my neighbors.

Provided they treat me the same way.

I am very worried about my safety and that of my children. As a result of this chase,

my son has also recently become ill.

The last 20+ years have been hell for me and the situation started to get significantly

worse when I started writing my petition documents.

What would I like from the UK ? I would like to know if my situation would improve

in the UK ?

I would like to live in peace in a small idyllic rural village.

I am a Master of Science in Engineering by education. My field of application is

Technical Mathematics and Systems Engineering.

2/10/26, 04:17Seeking asylum ?

26 of 27

This miserable chase began in early summer 2004 when my then common-law

partner wanted to divorce and has been harassing me with her so-called "friends"

ever since.

I have lived without a partner ever since.

I have two successful adult children (Tyttäreni Mikael 28 years, Master of Science in

Engineering and Tyttäreni Maria 24 years, Physiotherapist and Personal Trainer).

I would like to hope that the UK will be sympathetic to my move.

The best way to contact me is by email, thank You.

I have a website at:

https://oivanpoika.co.site

Respectfully Yours,

Jarkko xxx

Olin edelleen huolissani itsestäni koska ihmiset palveluasunnossa ja asunnon ulkopihalla käyttäytyivät aivan järjettömällä tavalla. Yritin kuitenkin parhaani mukaan olla reagoimatta kaikkeen skitsoamiseen ja manipulointiin vaikka vaikeata se välillä oli. Oli kuitenkin muutto edessä niin oli pakko keskittää kaikki voimavaransa siihen. Jalattomana.

Vielä tapahtui kuitenkin yksi episodi yhteisissä tiloissa jokin aika ennen muuttoa. Istuimme porukalla yhteisissä tiloissa. Ohjaajana oli Heli. Istuin linnakundi Oton kanssa samassa pöydässä. Otto skitsosi ja manipuoloi kaiken aikaa ja alkoi olla jo hiukan agressiivisen kuuloinen. Skitosi ja manipuloi yli 20 vuotta vanhoilla asioilla niinkuin kaikilla oli tapana. En muista enää tarkkaan miten jutustelu kulki mutta loppuvaiheessa huusin Otolle ja kaikille kovaan ääneen “Minä olen 10 vuotias imppaaja !”. Tähän Otto totesi, että “10 vuotiaan täytyy tietää mitä tekee”. Olin AIVAN TÄYNNÄ SAATANALLISTA VITUTUSTA. Huusin vain kovaan ääneen kaikille, että minä en yhteisiin tiloihin enää tule ennen muuttoa. Enkä myöskään mennyt. Ajattelin kuitenkin huojentuneena, että onneksi pääsen täältä hullujenhuoneesta pian pois. Otolla taisi olla oma lehmä ojassa. Saattoiko olla luuskan rikoskumppani ? Ajattelin, että pääsen hullujenhuoneesta pois Hervantaan. Ajatellahan aina saa. Välttämättä ajatus ei lyö leiville.

Sain kaiken hyvissä ajoin pakattua valmiiksi. Muuttopäivää eddeltävänä päivänä tarvitsin taas taksia. Lapseni eivät luvanneet auttaa. Mietin jo etukäteen miten tässä taas tulisi käymään. Minun piti 25.6. hakea avaimet Aseman Lukosta Tampereen keskustassa ja käydä samalla matkalla tarkistamassa Hervannan uusi asunto. Tilasin taas taksin 02Taksi sovelluksella ja tällä kertaan kaikki meni suunnitellusti. Naiskuljettaja haki minut Tanhuankadulta ja odotti sen aikaa kun hain asunnon avaimet lukkoliikkestä. Sen jälkeen kohti Hervantaa. Matka maksoi noin 90 euroa ja maksoin sen omasta pussistani niinkuin kaikki muutkin muuttoon liittyvät taksimatkat. Jännitti asunnon kanssa ensikohtaaminen aikalailla. Mutta luotin kuitenkin lujasti SATO:n Paulan sanoihin. Niin ystävällinen hän oli. Asuntoon päästyäni ihastuin heti valtavasti. Iso, valoisa ja erittäin siisti yksiö. Ja mikä parasta, parveke, jolla saa tupakoida. Tällä kertaa toin asuntoon jo tietokoneen ja muuta tietotekniikkaa, että ne eivät menisi rikki varsinaisena muuttopäivänä. Hetken asuntoa ihasteltuani tilasin taksin ja lähdin takaisin pikkukaverini Amin luo Nokialle. Tälläkin kerralla taksin tilaus ja muu sujui ongelmitta.

Varsinaisena muuttopäivänä 26.6. jännitti aivan hirveästi. Heräsin jo kello 01:30 ja syötyäni aamupalan, pakkasin kaikki ruokailuvälineet, kahvinkeittimen ja muut tavarat mitä olin vielä tarvinnut laatikoihin. Olin hyvissä ajoin valmis ja sain kuunnella musiikkia ja käydä tupakalla odotellessani Nokian Väliaseman muuttomiehiä. Puoli kahdeksalta ohjaajat saapuivat yhteisiin tiloihin, niin menin heti silloin sinne ja kysyin tuleeko kukaan ohjaajista auttamaan minua Amin kanssa ja muuten kun olen pois lähdössä. Yksi ohjaaja lupautui. Sen jälkeen menin ulos tupakoimaan ja odottelemaan muuttomiehiä, joiden piti tulla 08:30. Nokian Väliaseman muuttomiehet saapuivat juuri oikeaan aikaan ja siinä ei sitten turhaan vitkasteltu vaan samantien alkoivat reippaat kaverit tyhjentämään varastoa. Muuttomiehiä oli kolme. Tämän jälkeen tassuttelin “putkaan”, jossa Ami jo odotteli. Ihmetteli varmasti kovasti kaikkien muuttolaatikoiden keskellä. Annoin muuttomiehille ohjeet ja ohjaaja tuli Amia taluttelemaan, että jotenkin hommasta selvittäisiin. Muuttomiehet olivat todella ripeitä ja asiansaosaavia.

Tilasin taksin ja siirryimme sitä ulos dodttelemaan. Tuli taas tuttu afganistanislaismies ja homma hoitui jouhevasti. Ohjaaja nosti Amin syliini etupenkille ja kaikki oli valmista. Matkalla Ami jännitti aivan kamalasti ja ajatteli varmaan, että mihin tässä nyt taas mennään. Juuri oli tullut pojaltani palveluasuntoon visiitille, joka jäi sitten alle neljän kuukauden mittaiseksi.

Se täytyy vielä todeta, että yläkerran asunnosta ei palveluassunnossa kuulunut yhtään mitään. Ilmeisesti asunto oli ollut asuttu ja iilimadot eivät sinne päässeet punkkaamaan.

Suuntana siis Hervanta. TOAS:in Mikontalon läheisyydessä. Ympyrä sulkeutuu. Tampere ja ympäristökunnat kierretty ja palaan siihen lähtöpisteeseen, johon opiskelemaan tullessani Pohjanmaalta muutin. Ajattelin vain jo uudessa asunnossa ollessani, että jatkuuko sama meno edelleen. Ja jatkuihan se. Siitä seuraavaksi.

HERVANTA 26.6.25 - ?

Vielä Nokialla ollessani, Nokian sosiaalityöntekijä Elina teki minulle tuetun asumispalvelun hakemuksen ja laittoi sen Hervannan sosiaalityöntekijöille tiedoksi. Minun pyynnöstäni siihen myös lisättiin kiireellisyyspyyntö, että tarvitsisin apua heti muutettuani muuttolaatikoiden ja kaiken muun muuttoon liittyvän kanssa. Jalkani olivat ja ovat edelleen todella huonossa kunnossa. Heti muuton jälkeen olin yksin laatikoiden keskellä ja purin itse vain erikseen merkityt laatikot, joissa oli aivan välttämättömimmät tavarat. Pian kuitenkin Avoin Care Oy:ltä otettiin yhteyttä, että kodinhoitaja Jerica olisi tulossa ensikäynnille, jossa voidaan sopia sitten jatkosta. Minulle oli Hervannan sosiaalitiimin puolesta hankittu tälläinen palvelu ja vähän myöhemmin selvisi, että palvelu on minulle ilmainen ja että se loppuu vuoden 25-26 vaihteessa. Kodinhoitopalvelua tunti kerrallaan viikossa.

Jerican ja myöhemmin Ellenin avulla saimme laatikoit pikkuhiljaa purettua ja lopulta asunto ihan asumiskelpoiseksi. En olisi selvinnyt siitä ilman apua koska en edes pysty kantamaan mitään painavaa. Jerica ja Ellen purkivat laatikot, laittoivat vaatteeni, verhot, siivosivat ja tekivät kaiken mihin en itse pysty. Tästä oli minulle korvaamaton apu.

Poikani ja luuska toivat minulle varastoinnissa olleita huonekaluja ja matot heinäkuussa. Tällä kertaa asia sujui paremmin. Sisällä käydessään luuska totesi “Täälä on kylmä. Menen autoon odottelemaan” pojalleni. Minä ajattelin suu hymyssä, että minulla on ollut kylmä jo 1990 luvun alusta saakka. Kaikki siis siltä osin kunnossa.

Pikkukaverini kanssa tapasimme käydä kaksi kertaa päivässä ulkona niin, että Ami sai tarpeensa tehtyä. Aamuisin jäimme usein istuskelemaan talomme takapihalla oleville penkeille. Kaveri nautti kovasti ulkona olosta ja oli myös virkeämpi kun asunto oli tilava ja pääsi parvekkeellekkin. Päivät kuluivat meillä kaveruksilla kahdestaan kesästä nauttien. Kerran viikossa kävi kodinhoitaja ja kerran ruokatilauksen tuoja.

Jo lähes heti huomasin, että mikään ei ole muuttunut. Ihmiset käyttäytyivät kummasti ja yläkerrassani oli jälleen kerran “tuttu naapuri”. Poliisiautot parvekkeen edessä usein aamuöisin. Sama meno jatkui siis kuin oli jatkunut jo 21 vuotta. Tämä masensi mieltä. Ajattelin muuttaessani josko jo saisin rauhallisen ja turvallisen kodin. Toisin kävi. On uskomatonta, että Suomen kaltaisessa valtiossa pitää pelätä naapureitaan ja poliisia. Tekivät paljon pahaa minulle ja Amille Haukiluomassa.

Erään kerran olen aamuyöllä parvekkeella tupakalla ja poliisiskoda pysähtyy suoraan parvekkeeni edustalle. Kun olen polttanut lähdemme Amin kanssa käymässä ulkona ja ulko-ovesta päästyämme poliisi seisoo lähellä ovea. Kun näen hänet, kysyn kohteliaaseen sävyyn, että “Mariaako olette etsimässä ?” Poliisi vastaa kieltävästi ja samantien poliisiskoda katoaa kuin pieru Saharaan näkyviltä.

No, millainen oli ensikosketus naapureihin ? Tekivät minusta häiriöilmoituksen 7.8. Aloin Nokialla polttamaan tupakkapiippua ja siellä tyhjensin piipun kopauttamalla sitä ulkona seinää tai muuta vasten. Kun muutin Hervantaan otin parvekkeelle tuhkakupiksi muovisen astian, jonne laitoin vähän vettä pohjalle. Hervannassa tyhjensin piipun kopauttamalla sitä parvekkeella pari kertaa muoviastian reunaan. 7.8. illalla ovikelloani soitettiin ja oven takana oli parrakas mies, joka kysyi, että täältäkö se koputus kuuluu. Selvitin hänelle mistä koputus johtuu ja mies lähti pois. Seuraavana päivänä Satolta otettiin yhteyttä. Oli vätys tehnyt häiriöilmoituksen. Vitutti aivan helvetin tavalla. Olisi pyytänyt käydessään lopettamaan kyseisen tavan. Mutta ei. Sen sijaan lähtee pois ja tekee häiriöilmoituksen. Minä lähetin vastineeni Saton sähköpostiin ja sen jälkeen otin ruuvimeisselin käyttöön, jolla piippuni tyhjensin. Naapurit käyttäytyivät muutenkin huonosti. Syljeskelivät ja muuta. Kaikki siis oli aivan niinkuin ennenkin. Se masensi. Ajattelin kuitenkin, että olemme kaverini kanssa selvinneet tähänkin saakka niin selviämme myös jatkossa.

Ensimmäisen käyntini kauppakeskus Duossa tein kun Nokialla ostamani “tupakkavarasto” alkoi lähetä loppuaan. Pääsin Duoon sillä kertaa kodinhoitaja Jerican kyydillä. Tein ostokseni nopeasti koska pikkukaverini oli yksin kotona ja Ami ei ole oikein sellaiseen tottunut. Takaisinlähdön koittaessa oli taas suuria ongelmia tilata taksi 02Taksi apilla. Jonkun aikaa yritettyäni, sain kuitenkin tilauksen läpi ja pääsin taksilla kotiin. Myöhemmin sitten parvekkeella ollessani huomasin, että palveluliikenteen pikkubussit liikennöivät Hervannassa ja menevät juurikin edestakaisin Duoon ja aloin käyttämään sitä palvelua. Nysselipun hinnalla pääsee matkan. Melko harvakseltaan Duossa käyn koska ostan jo kuun alussa piipputupakan koko kuukaudeksi. Myöhemmin sitten Duon käynneillä pöytääni tunkeutui aina kaksi vanhaa miestä, jonka toisen olin mielestäni ulkonäön perusteella tunnistavani olevan entisestä työpaikastani Metso Automationista (nykyinen Valmet). Miehet puhuivat aivan jokaikinen kerta pöydässäni auton tankkaamisesta, bensan hinnasta, bensan kulutuksesta ja trippimittarin nollaamisesta. Helvetin vanhat surkimukset.

Duossa käynnit tuovat kuitenkin sellaista pientä hengähdystaukoa kotona oloon, että sitten taas jaksaa Amin kanssa puuhastella.

Myös Duon käynneillä hälytysajoneuvot ovat kokoajan näkyvillä. Vituttaa jokainen kerta. Mutta minkäs minä hulluille voin.

Seuraava mainitsemisen arvoinen asia on, että 17.10. hain lähestymiskieltoa luuskalle. Olin palveluasunnosssa ollessani lähettänyt luuskalle sähköpostin, että älä ilmesty enää näkökenttääni. Ilmestyi kuitenkin heinäkuussa niin päätin hakea lähestymiskieltoa. En tietenkään lähestymiskieltoa saanut ja syynä oli tuomarin mukaan kanteludokumenttieni sekavuus. Vitun tekosyy. Kai käräjätuomarikin saa valehdella. No, en siitä lannistunut. Eipä tarvitse luuskaa koskaan enää nähdä.

Asiointitaksihakemukseni tietenkin hylättiin koska minulla ei oikeanlaista diagnoosia jalkavaivoistani ole. Ajattelin kuitenkin, että tällä ei enää ole mitään väliä kun pääsen liikkumaan palvelubusseilla. Lisäksi suorastaan ovelta ovelle.

Lapsiltani kyselin aina välillä josko tulisivat käymään. Eivät lupaa kumpainenkaan. Eivät tule edes Isänpäivänä ja jouluna eikä uutenavuotenakaan. Olen asiassta edelleen todella surullinen. Tuntuu, että minulla ei ole mitään arvoa kun minusta ei ole enää mitään hyotyä. Olen yksin lasten kanssa asuessani, antanut kaiken mahdolliseen mihin pystyin lasteni eteen. Ja nyt eivät enää edes käy. En ole lapsilleni enää viestejä lähettänyt sitten 27.12.25 jälkeen. Enkä aio lähettää. Olisi aika kasvaa heidänkin aikuisiksi ja hyväksyä tosiasiat. Ei vain tunnu onnistuvan.

Pitkin syksyä on tiedonvaihtoa talous- ja velkaneuvonnan kanssa velkajärjestelystä. Sitten 16.12.25 paistaa päivä minullekkin oikein kunnolla. Tulee käräjäoikeudelta myönteinen päätös velkajärjestelystä. Se tarkoittaa, että 1.1.2026 alkaen lyhennän velkojani kolme vuotta maksusuunnitelman mukaisesti. Sen jälkeen olen velaton ja luottotiedot palaavat. Siis, jos olen vielä silloin elossa. Sitähän ei sitten taas voi ennustaa. Mutta kuitenkin jo tuon kolmen vuoden maksuohjelman aikana tulen taloudellisesti paremmin toimeen kuin ulosotossa ollessani. Se antaa voimia eteenpäin. Lisäksi olen hyvin vaatimaton ja tulen kyllä toimeen rahoillani. Vähän niinkuin Pauli Hanhiniemeä lainatakseni, “Muutama lantti mammonaa ja mielin määrin kahvia ja tupakkaa”. Mitäpä sitä ihminen muuta. Ja musiikkia. Ja uuden oppimista joka päivä. Ja onhan minulla pikkukaverini Ami. Hän jaksaa kuunnella minunkin jaarituksiani.

Vielä tammikuun 25 lopussa sosiaalityöntekijäni Veera soitti minulle ja kertoi, että nimelläni on tullut lasku taksimatkasta sosiaalitoimeen. Vaikka en ollut taksilla edes matkustanut pitkiin aikoihin. Saman tien Veera totesi myös, että tarkemmin kun laskua katson niin tässä on aivan väärä osoite. Ei jätä taksit rauhaan, näemmä. Oma lehmä ojassa, niin sanotusti.

Pian tämän jälkeen eräällä paluumatkalla kauppakeskus Duosta, joku vanha hampaaton ämmä totesi palvelubussissa yhtäkkiä, että “Siellä Keinupuiston päiväkodissa on sotapoliisi harjoittelemassa”. Tottakai tajusin, että kommentti on tarkoitettu minulle ja oli yhtä täyttä hevonpaskaa. Hienoja ihmisiä.

LAPSENI JA HEIDÄN AVOPUOLISONSA (kirjoitettu 2024)

Minun elämäni suurin ja tärkein saavutus on lapseni. He ovat jo nuoria aikuisia. Olen

rakastanut lapsiani ja rakastan kuolemaani saakka enemmän kuin omaa elämääni. Lapsistani on kasvanut hienoja, vaatimattomia, empaattisia ja rehellisiä Suomen kansalaisia.

Lapseni ovat pikkuisesta saakka olleet kilttejä ja hoitaneet asiansa omatoimisesti ja

kiitettävästi. Molemmat lapseni ovat erityisen lahjakkaita kaikessa mihin he mielenkiintonsa

suuntaavat.

Tyttäreni on jo valmis personal trainer, fysioterapeutti ja opiskelee sairaanhoitajaksi. Fysioterapeuteilla ja sairaanhoitajilla on edessään tulevaisuudessa

yhä suurempi työmäärä kun väestö ikääntyy. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat ainakin olleet suurin

ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen syy viime vuosina. Eli fysioterapeuteilla

riittää työsarkaa nyt ja tulevaisuudessa. Fysioterapeutti ja sairaanhoitaja on siis tärkeä ammatti myös yhteiskunnallisesta näkökulmasta.

Tyttärelläni on hieno mahdollisuus työskennellä tulevaisuudessa vaikkapa kolmessa ammatissa. Lisäksi fysioterapeutin, sairaaanhoitajan ja personal trainerin ammatti tukevat toisiaan hienolla tavalla.

Tyttäreni rakkaimmat harrastukset ovat musiikki ja teatteri. Hän opiskeli ilmaisutaidon lukiossa

Tampereella, näytteli harrastajateatterissa, esiintyi pääroolissa koulunsa musiikkiluokan

toteuttamassa musikaalissa ja lisäksi oli pikkulapsesta saakka mukana seurakunnan kuoroissa.

Tyttäreni pyrki lukion jälkeen moniin paikkoihin mm. Teatterikorkeakouluun, mutta valitsi sitten tulevaksi urakseen terveydenhoitoalan.

Tavallaa tässä myös tyttäreni kulkee samoja "jälkiä" kuin minä koska aikoinani opiskelin musiikin

teoriaa ja soitin kahta instrumenttia.

Poikani on seurannut "jalanjälkiäni" ja opiskelee samassa opinahjossa missä minäkin aikoinani, eli

Tampereen Teknillisessa Yliopistossa tietotekniikan koulutusohjelmassa pääaineenaan

ohjelmistotekniikka. Poikani on tällä hetkellä jo tekemässä diplomityötään ja on työskennellyt jo

pidemmän aikaa ohjelmistoyrityksessä Jyväskylässä.

Poikani ehkä rakkain harrastus on luonnossa retkeily ja liikkuminen ja erityisesti Lapin luonto, juuri

niinkuin minullakin lapsena ja nuorenakin. Lisäksi poikani matkustelee ulkomailla ahkeraan. On ollut Interraililla, USA:ssa ja Japanissakin.

Poikani on jo useana peräkkäisenä kesänä tehnyt vaellusmatkan Lapissa. Viimeksi tänä kesänä he

olivat yhdessä avopuolisonsa kanssa Lemmenjoella taivaltamassa.

Luontoretkeily on hieno harrastus. Suomi on täynnä kansallispuistoja, puhtaita järviä ja metsiä.

Luonnossa ihminen rauhoittuu ja mieli on seesteinen ja ajatus kirkas. Minä huomasin tämän ja niin

on huomannut myös poikani.

Lapsillani ja minulla on aina ollut läheiset välit. Lapseni ovat nyt molemmat nuoria aikuisia ja

asuvat tietenkin jo omillaan ja minä muutin Haukiluoman yksiööni 2019, niin näemme nyt toki

paljon harvemmin. Pidämme kuitenkin kiinteästi yhteyttä WhatsApp-sovelluksella ja se tuo minun

elämääni hyvin paljon sisältöä ja hyvää mieltä.

Molemmilla lapsillani on jo avopuolisot ja tietenkin koska avopuolisot ovat rakkaita lapsilleni

, niin siksi lasteni avopuolisot ovat minullekkin tärkeitä ihmisiä.

Tyttäreni avopuoliso on siviiliammatiltaan nuorempi konstaapeli ja on tällä hetkellä toista kertaa

rauhanturvaajana. Ensimmäisellä kerralla Libanonissa ja tällä hetkellä Irakissa, josta kotiutuu

uudenvuoden aikaan takaisin Suomeen. Sekä poliisi että rauhanturvaajana toimiminen ovat suuresti

minun kunnioittamiani asioita.

Poikani avopuoliso opiskelee Jyväskylässä psykologiksi kolmatta vuottaan. Tähän haastavaan koulutukseen on vaikea päästä ja psykologeille on nyt ja tulevaisuudessa yhä suurempi tarve, johtuen nyky yhteiskunnan asettamista haasteista meille jokaiselle. Psykologi on myös suuresti arvostamani ammatti. Tammikuussa poikani avopuoliso lähtee opiskelijavaihtoon USA:n Coloradoon. Poikanikin menee sinne sitten joksikin ajaksi kun omilta kiireiltään ehtii.

Lapsillani ja heidän avopuolisoillaan on asiat erittäin hyvin ja tulevaisuus näyttää hyvinkin

valoisalta. Ainahan elämässä tulee myös vastoinkäymisiä. Meille kaikille. Mutta lapseni ovat

kasvaneet vahvoiksi ja yritteliäisiksi ja selviävät tälläisistä haasteista yhdessä avopuolisoidensa

kanssa.

Tämä ajatus tuo myös minun elämääni rauhallisuutta ja tyytyväisyyttä.

Kiitos Lapseni !

PERUSTUSLAKI

Alla on lueteltuna niitä Suomen valtion perustuslakipykäliä, joita minua ja lapsiani vastaan on rikottu vuosien saatossa. Ja joita rikotaan edelleen. Tämän lisäksi muut lakipykälät, jotka löytyvät esimerkiksi osoitteesta finlex.fi.

Tässä kohtaa on myös todettava, että en ole ikinä edes oikeussalia nähnytkään ja myös se, että 19.5.2025 varmistin itse Sisä-Suomen poliisilaitokselta, että minua ei ole koskaan elämäni aikana edes tutkittu mistään rikoksesta.

Otteita Suomen perustuslaista, liittyen Suomen kansalaisen perus- ja ihmisoikeuksiin, lisäksi omat

kommenttini koskien omaa “ylipitkää elinkautistani”

6§

Yhdenvertaisuus lain edessä.

Kansalaisia ei voi asettaa eri asemaan mielipiteen, terveyden tilan tai vammaisuuden

perusteella.

Totuuden, niinkuin minä sen olen nähnyt, kuullut, kokenut ja tuntenut olen tuonut julki

kantelussani ja tässä dokumentissa.

Minut on terveystilani, joka johtuu lapsuudestani, perusteella asetettu lainsuojattoman asemaan.

Suomen vaaltionverotuksessa minulla on 100 %nen invalidivähennys.

7§

Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen.

Käyttönkielelle “puettuna” tämä tarkoittaa, että ihmistä ei saa kohdella luokkaavasti. Vertaa

kantelussani esille tuomiin “muistomerkkeihin” ja kohteluuni kotona, työpaikalla ja

Pirkanmaalla.

Lisäksi fyysinen koskemattomuus.

Minua “ammuttiin” vuonna 2004 huumeilla, joiden seassa oli syanidia.

Minut hakattiin Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa.

10 §

Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu.

Kirjeen, puhelun ja esim. sähköpostin salaisuus on luokaamaton.

Edellä maintut asiat koskien yksityiselämää ja tapaa, jolla törkeästi

luokattiin minun kunniaani ja henkistä hyvinvointiani.

Kun muutin 2019 asuntooni Tampereen Haukiluomaan, niin taloyhtiön lukkojen

vaihdon yhteydessä, yksiööni oli 5 kpl avaimia. Minulla oli niistä neljä. Yksi oli yläkerralla, joka

on ahdistellut minua 22 vuotta. Asunnoissani on tapahtunut / tapahtuu selittämättömiä asioita.

Kun Haukiluomassa asuessani poistuin kauppaan hakeakseni ruokaa, niin pitkän aikaa aina tämän jälkeen pikkukaverini Ami oksensi ja oli syömättä tmvs. Seuraavana päivänä. Tämän jälkeen aloin ottamaan Aminkin mukaani kauppaan. Pelkäsin meidän turvallisuutemme puolesta.

Lisäksi sekä puhelimeni, että tietokoneeni on edelleen hakkeroitu. Näin on ollut elinkautiseni alusta saakka.

Pieni mietelause tähän väliin.

“Toivossa on hyvä elää sanoi lapamato yhteydellään Toivolle ja Toivo menetti toivonsa elää”.

Kuunteletteko Sun FM:ää ja Mun FM:ää. Käsittääkseni viattoman ihmisen salakuuntelu ja salakatselu on Suomen rikoslaissa kielletty.

12 §

Jokaisella on sananvapaus

Tätä oikeutta käytän tuodessani nämä asiani julki kirjassani.

14 §

Mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon häntä koskevissa asioissa

Tätä oikeutta käytin toimittaessani kanteluni 16.10.2024 KAIKILLE SUOMEN VIRANOMAISTAHOILLE. YHTÄKÄÄN JÄRKEVÄÄ VASTAUSTA EN SAANUT.

15 §

Omaisuuden suoja

Kiinteän omaisuuden lisäksi esim. eläke-etuudet ovat omaisuuden suojan piirissä.

Minulta on varastettu kaikki kiinteä omaisuus.

Minulla on tammikuussa 2018 päivätty todistus työeläkkeen myöntämisestä, joka päätöksen

mukaan muuttuu automaattisesti samansuuruiseksi vanhuuseläkkeeksi alimmassa

vahvistetussa eläkeiässä.

Tästäkin asiasta olen kuullut uhkailuja “häiritsijätaholtani”, että mahtaako ensi kuun

ensimmäisenä arkipäivänä tulla tilille ollenkaan rahaa. Käsittämätöntä. Vielä Hervantaan takaisin palattuanikin.

18 §

Oikeus työhön

Tämä oikeus minulta riistettiin aikoinaan kahteen eri otteeseen.

Kaksi kohtaa kirjastani:

1)

Merja Vuorelan Ylöjärven Metsäkylässä vuonna 2004 esittämä kommentti “Hommattiin

kerrankin yksi tuotantoinsinööri, niin ettei saanut mistään töitä”. Ja tätä kommenttia

seuraavat faktat kirjassani.

2)

Jo Ylöjärven Erkontiellä asuessani tapahtunut Metson henkilöstöpäällikön soittama puhelu,

jossa hän totesi “Sulla on olevinaan täällä työsuhde”. Ja sitä seuranneet tapahtumat.

19 §

Oikeus sosiaaliturvaan

Käytännössä tämä tarkoittaa, että jokaisella on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja

huolenpitoon. Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan sairauden

perusteella. Jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Tuettava lapsen huolenpidosta vastaavan mahdollisuutta turvata lapsien

hyvinvointi. Edistää jokaisen oikeutta asuntoon.

Minulta on lainvastaisesti riistetty käytännössä nämä kaikki vuosien 2005 ja 2024 välillä.

En saanut kuntoutustuella ollessani centtiäkään sosiaalisia taloudellisia tukia enkä mitään

muitakaan tukia.

Kasvatin aikoinaan 4- ja 8-vuotiaat lapseni täysi-ikäisiksi omalta osaltani yksin ilman

minkäänlaista sosiaalista / taloudellista tukea KELAlta tai Nokian / Ylöjärven

sosiaalitoimesta. Kuntoutustuella ollessani rahani eivät riittäneet edes ruokaan pakollisten

maksujen (vuokra, sähkö, vesi, puhelimet, nettiyhteys, kaikki vakuutukset jne.) jälkeen.

Tämän vuoksi jouduin ensiksi turvautumaan Danske Bankin joustoluottoihin ja sen jälkeen

Erkontiellä asuessani pikavippeihin. Olin yksin lasteni kanssa – ilman mitään apua.

Minä pystyin ainoastaan eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen vuoksi käymään lääkärissä

hankkiakseni B-lausunnon ja aikoinaan myös reseptit, saadakseni aluksi kuntoutustuelle

jatkoa ja 2018 myönnetyn eläkkeen ja lääkkeet. Ilmarinen näet maksoi sekä B-lausunnon

että lääkärikäynnin silloin kun Ilmarinen itse tarvitsi B-lausunnon päätöstensä tekoa varten.

Ilman tätä Ilmarisen tukea EN olisi voinut toimittaa ikinä ainuttakaan B-lausuntoa.

Kohta oikeus asuntoon.

Olen joutunut vastentahtoisesti muuttamaan monesti.

Ilman Asumispalvelusäätiö ASPAa, ensin minä ja Jackrusselinterrierini Roki ja sen jälkeen minä ja chihuahuani Ami olisimme olleet molemmat kadulla. Tästä olen aivan varma. ASPAn vuokra-asunnon varmistuminen tapahtui vain hyvin vähän ennemmin kun olisimme molemmat olleet kadulla ilman suojaa.

Olin myös jonkin aikaa asunnoton ja kadulle joutumiselta pelasti vain ja ainoastaan se, että satuin olemaan silloin Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa.

21 §

Oikeusturva

1)

Jokaisella on oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin.

2)

Oikeus saada viranomaisilta vastaus esim. kanteluunsa ilman aiheetonta viivytystä.

Kohta 1.

Minä en ole edes KOSKAAN ymmärtänyt sitä seikkaa todella, että miksi minulle näin tapahtuu kun

kukaan EI OLE KOSKAAN minulle mitään kertonut saatikka kysynyt yhtään mitään.

Olen VAIN 22 vuotta kuunnellut todellista hevonpaskaa ja sama jatkuu yhä tätäkin kirjaa kirjoittaessani.

Minua ei ole koskaan edes tutkittu rikoksesta.

Kohta 2.

En ssanut kahteen kanteludokumenttiini vairanomaisilta yhtäkään vastausta. En edes oikeuskanslerilta.

22 §

Perusoikeuksien turvaaminen

Epäselvässä lain tulkinta tilanteessa, painotetaan vaihtoehtoa, joka parhaiten turvaa perus- ja

ihmisoikeuksia.

PYKÄLÄ 22 ILMAISEE SUORAAN, ETTÄ MINUN

PERUS- JA IHMISOIKEUTENI OLISI PITÄNYT TURVATA ALUSTA SAAKKA.

Eikö 6-7 vuotta yli keskimääräisen elinkautisen kestänyt hakkaamiseni jo perkele sentään ala

riittää ?

Viaton ihminen !

METSO AUTOMATION, NYKYINEN VALMET

Alla listattuna henkilöittäin muutamia kommentteja entisessä "työpaikassani" vuosien varrelta.

Suurin osa niistä on ajalta kun viimeistä kertaa yritin palata työhöni Metso Automationiin.

Kommentit eivät ole aikajärjetyksessä.

Tuomo Suhonen, "myyntitykki":

Ensimmäisenä päivänä kun viimeistä kertaa palasin töihin ja menin heti aamusta Tornion Voimaprojektin aloituspalaveriin, niin tapahtui seuraavaa.

Seurasin projektin teknisten asioiden esittelyä valkokankaalta. Eräässä kohdassa mainittiin jotakin

uudesta tiedonsiirtomenettelystä. Tässsä kohtaa minä "hulluuksissani" menin kysymään, että mitä se

tarkoittaa.

Tuomo Suhosella oli valmiiksi mietittynä vastaus, joka EI liittynyt kysymykseeni millään tavalla.

Suhonen totesi, että "Se tarkoittaa, että jos ostat Nesteeltä bensiiniä, niin jääkö se koskaan

veloittamatta". Suhonen ja Ari Peltonen katsoivat toisiaan ja naureskelivat.

Olisin halunnut vajota samalla sekunnilla pöydän alle. Tämän jälkeen yritin vain hillitä haluni

poistua nopeasti palaverista. Tuijotin vain puhelintani enkä enää kuullut enkä nähnyt mitään.

Minusta tuntui, että saan pian paniikkikohtauksen. Vähän ennen kun palaveri loppui, ryntäsin

neuvotteluhuoneesta ulos ja tuntui, että pystyn taas hengittämään. Kävelin omalle paikalleni ja

ajattelin olla kysymättä enää koskaan yhtään mitään.

Janne Koivuniemi, "päällikkö":

Koivuniemi muka puhui puhelimessa ja suorastaan huutaa "kailotti" koko ajan kovaan ääneen

omasta työpisteestään, joka sijaitsi omani lähellä.

Sanoi muka puhelimeen "Harmaa pää ei sovellu oikein työelämään". Tarkoitettu yksinomaan ja vain

minulle (minulla oli jo harmaantuneet hiukset, joita värjättiin säännöllisesti).

Olimme Porin Tahkoluodossa automaatiotilassa. Olin tekemässä sinne tiedonsiirtoliityntää

tiedonkeruupalvelimen ja vanhan Mauell-hälytysaseman välille. En tiedä mitä "päällikkö" oli

tekemässä.

Koivuniemi oli ostanut iltapäivälehden, jonka etusivulla oli Antti Tuiskun kuva ja totesi minulle

"Tuokin on oikein homo". Siis tuokin ?

Olin tehdastestaus alueella tekemässä Olkiluodon tiedonkeruupalvelimen tietokantaa. Palasin

työpisteelleni moduuliin.

Koivuniemi jälleen "puhelimessa". "Tuolla se istuu FAT (Factory Assembly Test)-alueella, eikä saa

mitään aikaan".

Kuten aiemmin dokumentissa totesin, olin mukana AspenTechin ja Metson yhteisprojektissa

Borealis Polymers, Porvoossa. AspenTechilta kaverinani oli Mark Hill ja käytössä oli AspenTechin

hienot tuotteet. Ei Metso Automationin INFO-tuotekehityksen vuodesta toiseen suoltama "roska".

Tästä "roskasta" minulla on esimerkkejä, JOKAISESTA PROJEKTISTA, jonka työssä ollessani

tein. En aivan kaikkia jaksa tähän osioon kirjata, vain minun kannaltani tärkeimmät, mutta olen

valmis keskustelemaan niistä esimerkiksi INFO RTDn projektipäällikkö Pekka Kimpimäen kanssa.

Ainoassakaan projektissa, en koko Metso historiani aikana saanut häneltä mitään tukea, vaikka

pyyntö oli tullut suoraan asiakkaalta ja minä toimin "välittäjänä". Näin oli useissa tapauksissa.

Ollessani työpaikalla (paljon tuon Porvoo-projektin jälkeen) Koivuniemeltä tuli sähköposti, joka oli

lähetetty todella laajalla jakelulla (Ossi Lampinen, Tampereen ja Helsingin asiakaspalvelupäälliköt

ja asiakaspalveluhenkilöt ja myös monia muita, joita en enää muista. Lista oli pitkä).

Mailin sisältö oli seuraava sanasta sanaan.

"Voisiko Jarkko katsoa sitä Porvoon SQL-härdelliä, kun....". Lauseessa oli myös lisää typerää jatkoa

mutta en enää valitettavasti sitä muista. Ainoastaan tuo mailin alku on taottu aivoihini.

Koivuniemen kommentti osoittaa ainoastaan sen, että hän oli asiantuntematon eikä ymmärtänyt

Borealis Polymersin ja AspenTechin muille Euroopan laitoksille toteutetuista vastaavista

järjetelmistä YHTÄÄN MITÄÄN.

Ensinnäkin koko tuotejäljityksen tärkein osa on logiikka, jonka muodostamien "liipaisujen"

perusteella erätiedot tallenetaan AspenTechin Batch-tietokantaan (Porvoossa Oracle).

PORVOOSSA TUO LOGIIKKA OLI TOTEUTETTU AUTOMAATIOJÄRJETELMÄSSÄ

TOIMILOHKOILLA (MIKKO PRUSI).

BOREALIS POLYMERSIN MUISSA ASPENTECHIN YKSIN TOTEUTTAMISSA

LAITOKSISSA LOGIIKKA OLI JUURI TOTEUTETTU RIVIKOODINÄ SQL-KIELELLÄ

(STRUCTURED QUERY LANGUAGE).

KUMPIKO TAPA ON YLLÄPIDON, MUUTOSTEN JA LAITOSEN

AUTOMAATIOHENKILÖKUNNAN KANNALTA PAREMPI ? NO, TOTTA HELVETISSÄ

TAPA, JOLLA SE PORVOOSSA TOTEUTETTIIN.

KUMMASTAKO ON HELPOMPI LÖYTÄÄ VIRHE ? SADOISTA JA SADOISTA RIVISTÄ

KOODIA VAI FBCAD-KUVASTA ?

NO, TOTTA HELVETISSÄ AUTOMAATIOJÄRJETELMÄN TOIMILOHKOSTA, JOSSA ON

TOTEUTUS JA DOKUMENTOINTI SAMASSA FBCAD-KUVASSA !

TÄMÄN TAJUAA, JO APINAKIN, MUTTA ILMEISESTI EI "PÄÄLLIKKÖ" KOIVUNIEMI,

JOKA EI NÄHTÄVÄSTI OLE EDES APINAN TASOLLA.

KOIVUNIEMI OLI HYVÄ ASENTAMAAN JA PÄIVITTÄMÄÄN METSON

INFO-"ROSKATYÖKALUJA". EI MISSÄÄN MUUSSA !

KOIVUNIEMEN TULISI YMMÄRTÄÄ, ETTÄ ESITTÄMÄLLÄ "ASIANTUNTIJAA" EI TULE

ASIANTUNTIJAKSI !

Minä en uskaltanut Koivuniemeä maililla oikaista ja vastata, koska tiesin, että minua halveksuttiin

kaikkialla Metsossa. Ajattelin, että "jos vedän vastapalloon" saan potkut.

Ossi Lampinen, "päälliköitten päällikkö":

Kun Metson Sarankulman remontti valmistui ja palasimme takaisin sinne, niin minusta tuntui

monesti, että Ossi Lampisen pääasiallinen toimenkuva oli "siirrellä" ihmisiä työpisteestä pari

"pykälää" toiseen paikkaan ja taas ja taas ja taas...

Taas kerran minun työpisteeseeni oli tuotu valmiiksi punaiset muuttolaatikot, jossa oli nimenikin jo

valmiina.

Minulla oli silloin kauheasti työtä. Ttein muistaakseni silloin tuota aiemmin mainitsemaani

Tahkoluodon Mauell-liityntää. Mauell asemasta tiedonkeruupalvelimen Oracle hälytystietokantaan

ja AspenTechin hienoon InfoPlus tietokantaan.

Lampinen oli päivittänyt moduulin pohjakuvaan jälleen kerran uudet paikat ainakin joillekkin.

Vaativa tehtävä kertakaikkiaan. Pienen pienessä moduulissa voi vaikka eksyä. Pitää olla kartta.

Potkaisin sillä kertaa muuttolaatikot syrjään ja ajattelin, että teen ensin työni ja katsotaan sitten

vaikka "huomenna".

Jatkoin työtäni normaaliin tapaan. Jonkin ajan kuluttua iso herra Lampinen marssi paikalleni tuiman

näköisenä ja kehotti minua siirtymään "oikealle paikalle". Katsoin päälle ja enkä sanonut

sanaakaan.

Kun Lampinen käveli työpisteeltäni pois kuului melko kovaan ääneen "Kanna samalla ne tavarasi

ulos saakka".

Siihen loppui siltä päivältä motivaatio työntekoon.

Tämä episodi tapahtui pian YT-neuvottelujen jälkeen.

Ossi Lampiseltä tuli sähköposti kaikille INFO- suunniteluryhmän jäsenille. Viestissä kehotettiin

kaikkia ryhmän jäseniä päivittämään Metson projekti CVnsä Lotus Notes tietokantaan.

Sen jälkeen viestissä luki "Katsokaa vaikka Viitalan Jarkon CVstä mallia". Tämän lauseen jälkeen

viestissä olisi voinut olla kuvake äänitteeseen, jossa olisi ollut "halveksuvaa naurua". Niin selkeää

vittuilua se oli.

Mauri Kopra, "Instrumenttimies":

Kävelin kahvikeitaalle hakemaan kupposen kahvia, jossa Kopra istui pöydän ääressä hörppimässä

omaansa.

Tervehtimättä ja mitään muuta sanomatta totesi minulle "Juurikasvu näkyy".

Ilmeisesti tarkoittaen hiuksiani koska kuten edellä totesin värjäsin niitä tuona aikana en nykyisin

enää. Harmaa pää soveltuu hyvin pysyvälle hyvälle eläkkeelle. Nähkääs, Metso ja muut

kumppanit ?

Ilmeisesti Metsossa on hyväksyttävää ja normaali käytäntö, että ihmisen ulkonäköäkin saa

arvostella. Teki todella hyvää minun jo entisestään erittäin huonolle itsetunnolle kaiken nuijimisen

jälkeen mitä tapahtui "kaikkialla".

Tero Korhonen, toinen "Instrumenttimies":

YT-neuvottelujen päätöspäivänä (niitä oli tuohon aikaan joka käänteessä).

Korhonen sai niin sanotusti "lapun" ja olin jokaisella kerralla jokisesta "lapusta" surullinen.

Olin tekemässä Mauell-liityntää silloinkin.

Korhonen tuli vihaisen näköisenä työpisteelleni ja totesi minulle "Minäkin teen kotona iltaisin

sarjalinkkejä".

Anteeksi vaan Tero hyvä. Olin tekemässä TCP/IP-liityntää DNAalarmiin (Oracle) ja toista

AspenTechin InfoPlus tietokantaan. Molempiin siirrettiin dataa Mauell-hälytysasemasta.

Tein liitynnästä lisäksi Windows-servicen – Tero hyvä.

Jälleen asiantuntemattomuutta ja typeryyttä ja tietämättömyyttä.

Jouko Rantala, "Joo-joo mies ja Porvoo projektin rojektipäällikkö", Siivikkala Ylöjärvi

(varmaan Paavo Suomisen hyvä ystävä):

Jouko Rantala oli todella Borealis Polymers Porvoo-projektissa ns. "Joo-joo mies". Jokaisessa

palaverissa asiakkaan kanssa kun asiakas kysyi "Teettekö tämän ?....Teettekö tämän ?.....Teettekö

tämän ?...." rojektipäällikkö Rantala vastasi "Joo tehdään". Koskaan Rantalan edessä pöydällä ei

ollut paperin paperia, ei kansion kansiota, ei koskaan katsonut minkä "nivaskan" uutta tekemistä

minun eteeni löytiin eikä koskaan rojektipäällikkö Rantala puhunut minkäänlaisen rahamäärän

siirtymisestä näistä lisätöistä Metson suuntaan. "Joo-joo mies ?" Joo kyllä, sanoo siinä tilanteessa

avuttomana sivusta seuraajana ollut Metson pääsuunnittelija Jarkko. Lisätyö tarkoittaa aina,

että NÄIHIN TÖIHIN PITÄÄ BUDJETOIDA MYÖS TUNTEJA JA LASKUTTAA ASIAKASTA !

Pelkät tuotejäljitys-kaavionäyttöjen pohjatkin piirrettiin kahteen kertaan kun ensimmäisellä tekijällä

hieman epäonnistuivat (Näitä näyttöjä ei edes ollut projektin teknisessä erittelyssä joka pitää

sisällään tiedon mitä asiakkaalle myytiin).

AspenTechin kaikki Batch-työkalut (JOTKA OLI SISÄLLYTETTY MÄÄRITTELYIHIN

WINDOWS HELP-TIEDOSTOINEEN – ETTÄ TYÖKALUIHIN PÄÄSI KYLLÄ PERINPOHJIN

TUTUSTUMAAN TEKEMIENI ERITTÄIN PERUSTEELLISTEN MÄÄRITTELYJEN

POHJALTA) suomennettiin konsultti Jukka Piilolan toimesta (tämäkään työ ei ollut "myyntitykki"

Suhosen tekemässä teknisessä erittelyssä eikä siihen liioin sen vuoksi oltu budjetoitu tunteja). Jukka

teki tässä hyvän työn.

Tämä suomennus-työ tehtiin SEN VUOKSI, ETTÄ ASPENTECHIN TYÖKALUJA VOI

KÄYTTÄÄ VALVOMOSSA KOSKA VAATIMUKSENA OPERAATTOREILLE OLI

SUOMENKIELINEN KÄYTTÖLIITTYMÄ !

Lisäksi tämä työ tehtiin siksi, että ikivanhan ABBn toimittaman järjetelmän mukaisia listanäyttöjä

EI TARVITSISI "KOPIOIDA" UUTEEN PAREMPAAN JÄRJESTELMÄÄN, JOKA OLI

VARUSTETTU PAREMMILLA ASPENTECHIN BATCH-TYÖKALUILLA.

AspenTechin Mark Hill manuaalisessti omasta tahdostaan lisäsi AspenTechin Batch (Oracletietokanta)-tietokantaan subbatchit ym. tarvittavan, että AspenTechin suomennettujen Batch clienttyökalujen TIETOSISÄLTÖ OLISI TÄSMÄLLEEN SAMA KUIN VANHAN JÄRJESTELMÄN

LISTANÄYTÖISSÄ !

Seuraava on 100 %nen fakta Metson rojektipäälliköiden (tausta automaatio- tai sähköala)

sekalaisessa seurakunnassa, poislukien paras tietämäni Projektipäällikkö Raimo Lappalainen, joka

sitten Metsolta tietenkin pois lähti:

Esimerkiksi rojektipäällikkö Rantala ei ollut ikinä (eikä ole varmaan vieläkään) EDES NÄHNYT

AINUTTAKAAN ASPENTECHIN BATCH-TYÖKALUA.

MILLÄ IHMEELLÄ TÄLLÄINEN "PÄÄLLIKKÖ" VOI ASIAKKAAN KANSSA

KESKUSTELLA YHTÄÄN MISTÄÄN ?

ESIMERKIKSI TUNTIMÄÄRISTÄ, LISÄTÖIDEN LASKUTTAMISESTA (KUN EI

"PÄÄLLIKÖLLÄ" OLE EDES MITÄÄN KÄSITYSTÄ TYÖKALUISTA !) TAI YLIPÄÄTÄÄN

YHTÄÄN MISTÄÄN ?

JA KAIKKI ROJEKTIPÄÄLLIKÖT SAMANLAISIA PAITSI YKSI MAINITSEMANI. JOS

RAIMO EI JOTAIN YMMÄRTÄNYT, HÄN KYSYI JA HALUSI ASIAAN PEREHTYÄ.

KAIKKI MUUT OLIVAT INFO-JÄRJETSELMÄSTÄ PUHUTTAESSA "JOO-JOO MIEHIÄ".

TÄMÄ ON MINUN KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSENI TÄSTÄ ASIASTA.

Sitten seuraava Rantalan kommentti.

Kaikki muut Porvoo-projektista lähtivät kesälomalle, minä työskentelin koko kesän ja syksyn

Tampereen konttorista käsin koska minulla oli sieltä etäyhteys Porvoon saitille.

Erään kerran olin toimistolla kesällä töissä Rantala (ilmeisesti poikansa kanssa saapui yllättäen

paikalle, varmasti levänneenä ja hyvävoimaisena kesälomalaisena) saapui paikalle kahden

juustosämpylän kanssa.

Sanoi, että olivat olleet Metsäkylässä pelaamassa lentopalloa ja antoi minulle juustosämpylät ja

totesi "Ettei jää ainakaan eväistä kiinni". Ja naureskeli – niinkuin usein asiakaspalavereissakin.

Minulla on aina ollut INFO-töissä perkeleen hyvät eväät; toisin kuin Rantalalla.

Toinen Rantalan kommentti.

Olin silloin Porvoossa ja istuin tietohuoneessa, jossa oli INFOn työasema ja CIMIO-palvelin

(liityntäpalvelin). Tietokantapalvelin oli Porvoon IT-porukan hallinnassa heidän tietokonesalissa.

Blade-server. Tämän vuoksi koko INFOn asennukset ja muut työt tehtiin aluksi Porvoosta käsin kun

etäyhteyttä ei vielä tuolloin ollut. Tietokantapalvelin oli koko ajan Porvoon IT-porukan hallinassa

eikä koskaan Metson tehdastestausalueella, niinkuin "normaalisti" toimittiin kun tietokantapalvelin

toimitettiin Metson toimituksessa ja myymänä.

No, istuin tekemässä TYÖTÄNI tietokonehuoneessa. Ovi oli teljetty auki koska kaikista laitteista

tuli niin paljon hukkalämpöä huoneeseen. Rantala käväisi ovella asiakkaan kanssa ja tokaisi

(aivan kuin minä olisin ollut näkymätön) "No, on siellä ainakin pieni ikkuna, että näkee ulos". Ja

taas nauraa räkätti normaaliin typerään tapaansa.

Voisihan sitä tyhmenpi ajatella, että Projektipäällikkö tulisi kysymään kuulumisia ja vaikka miten

meillä menee, onko liikaa töitä, tarvitsetko apua kun minä "Joo-joo mies" vain lupaan kaikki

ilmaiseksi asiakkaalle jne.

Rantalan kannataisi tehdä esimerkiksi yksi INFO-projekti ensin pelkillä Metson "inforoskatyökaluilla" ja sitten toinen heti perään AspenTechin hienoilla työkaluilla. TULISI VAIN "EI MITÄÄN" JA SUTTA JA SEKUNDAA, NIINKUIN SANOTAAN......

Luutavasti AspenTechin tuotehityksessä on enemmän ihmisiä kuin koko Metso Automationissa

yhteensä. En tiedä – tämä on vain luovaa ajattelua.

Ari Peltonen, "päällikkö":

Kaiken tämän "Joo-joo mies" rojektipäällikön Porvoo-projektille tekemiensä tuhojen jälkeen olin

eräänä maanantai päivänä Tampereella konttorilla.

"Päällikkö" Peltonen kutsui minut neuvotteluhuoneeseen.

Alkoi jonkinlainen "puhuttelu", jonka pääasiallinen sisältö oli, että projektissa pitäisi tehdä noin 10

% lisämyyntiä.

Ajattelin itsekseni miten sen teen Porvoo-projektin kyseessä ollen kun "Joo-joo mies" Rantala lupaa

asiakkaalle, että kaikki tehdään ja vielä ilmaiseksi ?

Olisi ehkä kannattanut rojketipäällikön edes vilkaista teknistä erittelyä jotta tietäisi EDES SEN

MITÄ PROJEKTIIN ON MYYTY !

En kuitenkaan ikinä Metsossa uskaltanut sanoa mitään vaikka päälleni olisi oksennettu.

Jari Järvinen, "Joo-joo mies ja mm. Kymin Voiman projektin rojektipäällikkö", Siivikkala

Ylöjärvi (varmaan Paavo Suomisen hyvä ystävä):

Olin kamppaillut helvetisti Alholmens Kraft-projektin tietokantapalvelimen kanssa, koska se meni

aina epäsäännöllisesti tilaan, jossa näytöllä näkyi pelkkä taustaväri ja näppäimistö ja hiiri eivät

toimineet. Tällöin ei ollut muuta tehtävissä kuin uudelleenkäynnistää tietokantapalvelin. Tästä

asiasta ja monesta muusta lisää tämän Metso Automation kuulemiani kommentteja osion jälkeen.

Missään muussa laitosessa tätä ei tapahtunut.

Muistaakseni ainoastaan Pekka Vaittisen Viron-projektissa oli samankaltaisia ongelmia, mutta en

muista oliko kyseessä samat versiot kuin Alholmens Kraft, Luulaja ja Kymin Voima projekteissa.

Jari Järvinen oli ylennetty rojektipäälliköksi. Oli siis saanut natsoja kauluksiinsa miten jossain

piireissä tavataan sanoa.

Hänelle tuli tavaksi käydä vittuilemassa työpisteeni luona kaikenlaisista asioista. Syytä en pysty

käsittää. Seuraava kommentti on pahin koska tein aivan perkeleesti töitä selvittääkseni Alholmens

Kraft-serverin ongelman syyn.

Erään kerran hän tuli työpisteeseeni (minulla oli pieni Lieksan projektin HP-unix tietokone

pöydällä, jossa oli Metson vanha onneton XIS-palvelinsovellus asennettuna. Päivitin sen uudelle

versiolle AspenTechin työkaluihin) ja totesi "Kuinkahan kauan tuokin kone pysyy pystyssä ?".

Vitutti aivan perkeleesti, mutta samalla tajusin, että ko. rojektipäällikkö ei asiasta todellisuudessa

mitään ymmärrä. Lisäksi en koskaan uskaltanut sanoa kenellekkään mitään vaikka mitä minun

päälleni oli kaadettu.

Osmo Lindfors, rojektipäällikkö:

Ensimmäinen päivä viimeisellä kerralla kun työhön yritin palata. Tämä kommentti tapahtui

Myyntitykki Suhosen palaverissa esittämän "täystyrmäyksen" jälkeen.

Osmo Lindfors käveli käytävällä vastaan ja tervehtimättä mitään muuta sanomatta totesi

"Meinaatko vielä löytää jostain projektipäälliköitä ?".

Kommentti ei selitystä kaivanne. Kaikki olivat varmaan esihenkilöni Hannu Yrjölän tiedottamana

selvillä töihinpaluupäivästäni ja kommentit olivat sen mukaisia.

Osmoosi ei ilmeisesti muistanut kuinka hyvin yhteinen Kokkolan INFO projektimme, jossa olin

pääsuunnittelijana käytännössä meni. Asiakkaan kanssa hyvässä yhteishengessä.

Ilmeisesti unohti siksi kun nukkui istuallaan silmät kiinni Kokkolassa tapahtuneessa palaverissa

asiakkaan kanssa. Ja tämä on fakta.

Tiina Kaunisto, rojektipäällikkö:

Ensimmäinen päivä viimeisellä kerralla kun työhön yritin palata. Tämä kommentti tapahtui

Myyntitykki Suhosen palaverissa esittämän "täystyrmäyksen" jälkeen.

Tiina Kaunisto käveli käytävällä vastaan ja totesi mitään muuta sanomatta "Eikö ollut mukava

palata töihin ?" ja nauroi hervottomasti sen jälkeen ohi mennessään.

Tämäkään ei selitystä kaivanne.

Jukka Leppänen, "p-luottamusmies":

Satuin taas menemään kahvikeitaalle kupposta kuumaa hakemaan.

Pääluottamusmies ei ollut ikinä ennen sanonut minulle sanaakaan, ehkä tervehtinyt joskus.

Nyt hän kuitekin sanoi tervehtimättä "Kannataisiko mennä lasten kanssa ongelle ?".

En tajunnut asiaa ollenkaan ja siksi en sanonut yhtään mitään.

Autossa kotimatkalla kuitenkin iski törkeä paniikki, että miksi "pääluottamusmies" minulle

tuollaisia puhuu ? Ja ensimmäistä kertaa puhuu koskaan.

Otin puhelimen käteeni ja soitin työpaikkani vaihteen kautta hänelle ja kysyin, että mitä oikein

tarkoitit ? En muista yhtään mitä hän vastasi. Olin paniikissa jälleen kerran, että saan potkut

jostakin syystä, jota en tiedä.

Sinä yönä en oikein nukkunut ja seuraavana päivänä pelkäsin mennä töihin siksi koska en tiennyt

mitä siellä on vastassa.

Jussi Lampinen, "INFO-suunnittelija":

Eräänä aamuna menin työpaikalleni ja työpisteeseeni, jonka vastapäätä istui Jussi Lampinen.

Istuuduin ja Lampinen nousi työpisteessään ylös ja sanoi muka vieressä istuneelle Pasi Holtarille,

että "Onko putki päällä ?".

Isäni oli jo silloin kuollut. Silloin join ja tupakoin. Kiitos, Jussi sanoistasi ?

Paljon oli muitakin kommentteja vuosien varrella mutta tässä ilmeisesti tärkeimmät koska ne ovat

juurtuneet muistiini.

Asiakkailta on todella paljon kommentteja Metson INFO "tuotteista", mutta siitä tulisi oma

dokumenttinsa siksipä en niitä tähän dokumenttiin sisällytä.

SEURAAVAKSI ASIOITA MUUTAMASTA PROJEKTEISTA, JOTKA VARMAAN METSON

HIENOT ROJEKTIPÄÄLLIKÖT OVAT ASIAKKAAN SILMISSÄ JÄTTÄNEET MINUN

"KONTOLLENI" VAIKKA EIVÄT SITÄ KÄYTÄNNÖSSÄ OLLEET.

Hollanti, Delfzilj

Delfziljiin toimitettiin vielä Metson (silloin vielä Valmet) vanha järjestelmä.

Automaatiojärjestelmänä oli Damatic.

Hollannin toimiston työntekijä Jan Visser oli ensin ennen toimitusta oppimassa asiaa 3 viikkoa

Tampereella. Hänellä oli perhe mukana.

Hain logistiikasta nauhan. Tietenkin täytyy olla testauksen läpikäynyt kun logistiikasta median

hakee ja asensin serveriin ohjelmistot nauhalta. Tämän jälkeen kolme viikkoa konfiguroimme

asiakkaan toimittamien laskentamäärittelyjen mukaisia laskentoja järjestelmään. Jan Visser oli

oppimassa tätä työtä Tampereella. Rapotit tehtiin lokiraportilla. Yhteydet asiakkaaseen hoiti Jan

Visser.

3 viikon jakson lopussa pakkasimme palvelimen ja se lähetettiin asiakkaalle tehtaalle. Jan Visser

matkusti perässä ja yhdessä Eelco Boxman kanssa asensivat tietokantapalvelimen ja tekivät

tarvittavat lisäykset (NCU-kortti) Damaticiin.

Tämän jälkeen minä puolestani matkustin 3 viikoksi Hollantiin ohjelmistojen käyttöönottoon. Jan

Visser oli minua vastassa Schipolissa ja matkustimme yhdessä Delfziljiin tehtaalle.

Ennen matkaa minä sain pyytämällä kannettavan tietokoneen mukaani Hollantiin. Minulle ei aiottu

antaa kännykää, mutta totesin pomolleni Ari Peltoselle suoraan etten lähde yhtään mihinkään ellei

minulla ole puhelinta mukana. Jokin aika kului niin lopulta pomoni antoi minulle oman

kännykkänsä. Olipa hankalaa. Varmaan Valmet olisi mennyt konkurssiin jos olisi ostanut minulle

oman puhelimen. Siinä vaiheessa suunnittelijoilla oli ainoastaan lankapuhelimet ja pöytäkoneet.

Päästyämme tehtaalle käynnistimme palvelimen ja jonkun ajan kuluttua toinen Hollannin toimiston

työntekijöistä tuli kertomaan minulle, että binääritiedot eivät näytä oikeanlaisilta.

Voi Herra Isä, että puhelin tuli sitten tarpeeseen. LOGISTIIKASTA HAETTU TESTATTU MEDIA, JOLTA PALVELIN ASENNETTIIN EIKÄ EDES TIEDONKERUU TOIMI !

Tiesin kuka vastasi palvelinohjelmiston liitynnästä RTDssä ja soitin Jarno Pyörnylle Tampereelle

samantien. Kerroin ohjelmistojen versiot ja sanoin, että pikaista toimenpidettä vaadittaisiin.

PIKAISTA RTDSTÄ ??? Voin vuosien kokemuksen jälkeen sanoa, että INFO RTD ei useimmiten

auttanut minua lainkaan. Tässä tapauksessa oli pakko kun kyse oli tiedonkeruusta ja asialla oli

Hollannin toimiston työntekijät.

Pyörny sanoi, että tutkii asiaa ja lähettää minulle sähköpostiin (LOTUS NOTES) "korjatun" version

tiedonkeruu-ohjelmasta.

Homma toimi niinkuin normaalisti INFO RTDn kanssa jos edes auttoivat. Koeta tätä

versiota....koeta tätä versiota...koeta tätä versiota...

Minulla aina sama "rumba". Yhteys Tampereelle tietokoneella kännykän kautta, Lotus Notes auki,

helvetin hidas yhteys, lataa uudet sähköpostit ja lataa liitteenä ollut uusi koeversio

tiedonkeruuliitynnästä.

Asenna uusi koeversio palvelimelle, käynnistä ja seuraa mikä sitten on lopputulos. Projektointi

toimi asiakkaalla, niinkuin RTDn ja testauksen kuuluisi toimia Tampereella.

En ollenkaan muista kuinka monta kertaa tämä kuvio toistettiin. Perkeleen vakuuttavaa asiakkaan edessä kun edes tiedonkeruu, johon kaikki muu

perustuu ei toimi !

Useampi päivä siihen kuitenkin meni. MITÄ IHMETTÄ OLISIN TEHNYT ASIAKKAALLA JOS

MINULLE EI OLISI ANNETTU PUHELINTA. KÄYTTÄNYT ASIAKKAAN

SÄHKÖPOSTIA ? SE OLISI OLLUT VALLAN VAKUUTTAVAA !

Kun tiedonkeruu lopulta binäärienkin osalta saatiin toimimaan, niin Hollannin toimiston työntekijät

alkoivat raporttien käyttöönoton yksi raportti kerrallaan. Tämän Jan Visser ja laskentojen

tekemisen oli opiskellut Tampereella ollessaan.

Tämän jälkeen opetin asiakkaan IT-henkilölle kuinka toimistoverkon työasemille asennetaan

Valmetin surullisen kuuluisa, joka ei ollut edes aito Windows NT-ohjelma, client-ohjelmisto NTgui. Tällä kertaa asennus meni läpi OK (kaikilla asiakkailla ei näin ollut. Esimerkiksi Vaskiluodon

Voima-projektissa kun asensin NT-guita voimalaitospäällikön koneelle, niin asennuksen vaatiessa

ensimmäisen koneen uudelleenkäynnistyksen, niin koneen näytölle ilmestyi ns. "blue-screen" eli

kone ei edes käynnistynyt). Hollannissa siis asennus meni läpi ja asiakkaan IT-henkilö asensi itse

loput clientit.

Sen jälkeen minun roolini oli lähinnä neuvonantajan rooli Hollanin toimiston työntekijöille. Se sen

työmatkan työasioista.

Delfzilj oli hyvin pieni kylä. Päivässä söimme yhden lämpimän aterian illalla aina samassa

kiinalaisessa ravintolassa. Siinä periaatteessa iltaohjelma.

Aamupala EemsHotellissa oli huono verrattuna moniin suomalaisiin hotelleihin, joissa olen

työmatkoillani ollut. Se oli pettymys.

Kaksi viikonloppua olin Eemshotellissa yksin kun Hollannin toimiston työntekijät lähtivät

perjantaina töiden jälkeen kotiinsa viikonlopuksi. Maanantaisin töihin minut haki asiakkaan sama

IT-henkilö, jolle opetin client-asennuksen.

Viikonloppuisin hain ruokaa ja olutta kävelymatkan päässä olevasta pikkukaupasta. Soittelin kotiin

, pelasin tietokoneella, luin kirjaa, söin ja join muutaman oluen.

Valmetin tiloissa oli silloin Suomen Matkatoimiston (SMT) kahden virkailijan pitämä toimipiste,

josta varasin ennen matkaa Finnairin meno- ja paluulennot ennen matkaa. Paluulento oli kolmen

viikon jälkeen lauantaina (juhannukseksi kotiin). Menomatka Hollantiin OLI MINUN

ENSIMMÄINEN LENTONI KOKO ELÄMÄNI AIKANA JA HUOMASIN, ETTÄ EN PIDÄ

SIITÄ ASIASTA ALKUUNKAAN.

Kun Suomeen paluun aika lähestyi, soitin SMT pisteeseen Tampereelle ja pyysin varaamaan

hotellin kävelymatkan päässä Schipolista. SMTn toimipisteestä soitettiin minulle takaisin ja kerrottiin, että ainoastaan Hilton-hotellista löytyy vapaata. Kauempana

Amsterdamissa olisi ollut vapaita huoneita. Minä en kauaa miettinyt, enkä kysynyt hintaa, vaan

sanoi, että sitten otetaan sieltä Hiltonista. En halunnut kauas lentokentästä.

Hiltonin ovelle minut kyyditsi Delfziljistä toinen Hollannin toimiston työntekijä Eelco Boxma

Lada-merkkisellä autolla.

Minulla oli likaiset vaatteet päällä ja matkalaukussa myös kaikki vaatteet olivat pesemättä. Häpesin

itseäni ja pysyttelin vain huoneessani. Siitä ei muuta.

Sitten. Olen nyt tämän 20-vuoden kärsimysten taipaleeni aikana kuullut tästä asiasta kaikenlaista

paskaa. 13.10.2024 kun poikani kävi kyläilemässä luonani, niin hän kutsui

pikkukaveriani Amia Amterdamiksi ?!! Tiedän, että nämä sanat on laitettu kyrpäkyttien toimesta

lapseni suuhun ja se tuntuu varsin oudolta. Laittaa lapseni hoitamaan typerät kyttä

hevonpaskahommansa. Ja näitä erinäisiä asioita on paljon yli 20-vuoden aikana.

Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa olin 07082024 – 03092024. Kuten aikaisemmin

dokumentissa totesin, kaikki samat hevonpaska skitsoamiset toistettiin siellä koko 4 viikon ajan

sekä potilaiden että henkilökunnan suusta. Lisäksi minut hakattiin. Siellä mainittiin juuri mm.

Hilton hotelli erään sairaanhoitajan toimesta ja kaikkea muuta !!!

MIKÄ HELVETTI SIINÄ ON, ETTÄ MINULLE EI RIITÄ ELINKAUTINEN, JOKA

SUOMESSA ON KESKIMÄÄRIN 14 – 15 VUOTTA. TÄMÄ SAMA HEVONPASKA ON

JATKUNUT NYT YLI 20-VUOTTA ?

LUULIN ENSINNÄKIN, ETTÄ SAIRAALA ON TURVALLINEN PAIKKA, JOSSA

HOIDETAAN IHMISEN SAIRAUKSIA EIKÄ JATKETA ÄÄRETTÖMÄSTI KESTÄNYTTÄ

HEVONPASKAA !

IKINÄ EN USKALLA ENÄÄ TAYSIIN MENNÄ JA OLEN PERUUTTANUT KAIKKI

JATKOTUTKIMUSTENI JA JATKOHOITOJEN AJAT LOPULLISESTI !

LISÄKSI ON TODETTAVA SE SEIKKA, MIKÄ ON ILMEISESTI YLEINEN HARHALUULO

PASKASUOMESSA, JOKA ON JÄÄNYT SUOMETTUMISEN AIKAAN JA ON EDELLEEN

SAMANALAINEN ULKOMAALAISVASTAINEN RASISTIVALTIO KUIN SIIHEN

AIKAAN ! AINOASTAAN KOMMU _ NISTIT SUVAITAAN MUTTA EI KETÄÄN MUITA,

ETTÄ KAIKKI HOLLANTILAISET EIVÄT KÄYTÄ HUUMEITA VAAN MELKO SUURI OSA

HEISTÄ ON USKOVAISIA IHMISIÄ KUTEN OLI HOLLANNIN TOIMISTON TYÖNTEKIJÄ

JAN VISSER, JOKA LUKI AINA RUOKARUKOUKSEN JA SILLOIN PITI OLLA

PUHUMATTA KUN HÄN PYYSI !

KAIKKI EIVÄT MYÖSKÄÄN HAISTELE SUOMESSA MAALIA 8-TUNTIA PÄIVÄSSÄ, NIIN

KUIN YLÖJÄRVEN METSÄKYLÄN ELIITTIPARISKUNNAN MAALARITOHVELISANKARI ESA "ELIITTI" VUORELA TEKEE. JOS ON NYKYÄÄN ENÄÄ

TÖITÄ ! JA SAAKO KOSKAAN ENÄÄ TÖITÄ – VAI MITÄ MERJA "ELIITTI" VUORELA.

MURASEN PASKAN PARHAITA KAVEREITA.

SE SIITÄ TYÖMATKASTA !

Siis TYÖ MATKASTA. PAINO SANALLA TYÖ !!!

KAIKKI JO ALUSSA LISTAAMANI TAHOT MAKSAVAT TÄSTÄ YLI ELINKAUTISEN

KESTÄNEESTÄ TÖRKEÄSTÄ OIKEUSMURHASTA VIELÄ RASKAASTI ! MINKÄ

PASKASUOMEN LAKI KUSTAKIN RIKOKSESTA ANKARIMMIN MÄÄRÄÄ (LAINAUS

JOULURAUHAN JULISTUKSESTA, JOTA MINULLA TODELLAKAAN EI OLLUT

JOULUNA 2004 EIKÄ NYKYISINKÄÄN !).

NOUDATTAAKO MIKÄÄN VIRANOMAIS- TAI VIRKAMIESTAHO SUOMESSA ENÄÄ

LAKIA ?

ALHOLMENS KRAFT, PIETARSAARI

Kuten aiemmin totesin, tämän projektin tietokantapalvelin meni joitakin kertoja tilaan, jossa ainoa

mahdollisuus oli resetoida palvelin virtakytkimestä.

Kyseessä oli Windows NTn ensimmäinen, versio, jolle "myyntitykki" Suhonen oli luvannut lähes

100 %:in käytettävyyden ilman CIMIO-palvelinta. Sopimuksessa oli suuret sakkopykälät, jos

tiedonkeruu ja/tai laskennat eivät toimineet. Jos serveri on tilassa, jossa se ei vastaa mihinkään

pyyntöihin, niin tietenkään kummatkaan tiedonkeruu eikä laskennat toimi ja sakot juoksee koko

ajalta.

NTn event- eikä muistakaan lokeista löytynyt uudelleenkäynnistyksen jälkeen mitään merkintää

siitä mikä tämän ongelman aiheutti. Tuli jossakin vaiheessa asiaa helvetin kauan selvitellessäni, että

voi olla myös koneen vieressä sillä hetkellä istuneen ihmisen aiheuttama.

Jos palvelimeen olisi jollakin tavalla päässyt "kiinni" kun tämä vikatila oli aktiivisena, niin

uskoakseni asia olisi ratkennut hetkessä. Valitettavasti näin ei ollut. Ainoa keino oli resetointi.

Kun tälläistä asiaa alkaa selvittämään (kun mistään lokista et löydä mitään), niin on kuin alkaisi

etsiä "neulaa heinäsuovasta".

Yksi mahdollinen syy on HW-vika. Toinen ehkä muistivuoto jossakin prosessissa. Kolmas ihmisen

tekemä helvetin iso datahaku (ProcessExplorer, Excel-addin tai DNAalarm), joka vie koko muistin

ja "kyykäyttää" palvelimen. Neljäs ehkä virus (silloin ei ollut Metson NT-tietokoneissa

minkäänlaista virustorjuntaa, eikä käytännössä minkäänlaista tietoturvaa). Viides ehkä tahallinen

teko, joltakin automaatiotilassa olijalta.

Minä päätin ottaa ensiksi käsittelyyn kohdan 2, eli muistivuoto. Miten sitä lähtee selvittämään ? Jos

avaa Windows palvelimen Task Managerin ja katsoo kaikkien prosessien lukumäärää, niin

"työsarkaa" siinä riittää.

Ensiksi olisi kaikista prosesseista löydettävä ne todennäköisimmät mistä aloittaa. Jos Task

Managerista ei esimerkiksi muistinkäytön mukaan lajittelemalla löydy todennäköistä aiheuttajaa,

niin sitten ainoa vaihtoehto oikeastaan on ottaa pari prosessia kerrallaan käsittelyyn Performance

Monitorilla ja laittaa ko. processien muistin kulutus trendille vaikka kun lähdet töistä niin siihen

saakka kun palaat töihin tai vaikka viikonlopuksi. Näin toimin minä ja perhdyin ensin myös siihen

mitä Windowsin omat prosessit tekevät ja mitä alkuun kannattaisi seurata. Sitten on vielä kaikkien

asennettujen ohjelmistojen prosessit tietenkin lisäksi.

Näin siis toimin ja etsin. Aikaa "paloi" runsaasti kun piti myös yrittää miettiä tärkeysjärjestystä

miten prosesseja laittaa seurantaan.

Tästä on aikaa yli 20 vuotta, mutta muistan vielä kun eräänä aamuna palasin töihin, niin erään

tarkkailussa olleen prosessin, rpcss.exe, muistinkäyttö kasvoi kerran minuutissa ja trendi näytti

niinkuin ylös nousevalta porrasaskelmalta.

Mieleen tuli heti kaksi asiaa, jotka liipaistaan kerran minuutissa. Metson ProCalcilla toteutetut

laskennat ja AspenTech tietokantaan minuutin keruusyklillä Metson pcsif.exe-ohjelmalla kerättävät

mittaukset automaatiojärjestelmästä.

Koska Metson ProCalcin tekijän työpiste oli hyvin lähellä minua, menin ensin hänen luokseen ja

kysyin käyttääkö ProCalc tuota prosessia. Vastaus oli, että käyttää.

Síllä hetkellä aikamoinen taakka katosi harteiltani koska tiesin, että aluksi mahdottomalta tuntuneen

vian selvittäminen kuitenkin lopulta onnistui.

Mikä tässä asiassa minua SUURESTI IHMETYTTÄÄ on se fakta, että ainakin Luulajassa ja

mielestäni myös Kymin Voima projektissa oli aivan samat versiot ohjelmista (olin molemmissa

projekteissa mukana) JA KUITENKAAN SAMAA ONGELMAA EI OLLUT ?!

Jos kaikki versiot oli kaikissa noissa kolmessa projektissa samat (ja tietokonehan ja ohjelma toistaa

samaa virhettä jos se koodissa on) niin miksi muistivuoto oli vain Alholmens Kraftissa ?

Tätäkin mietin silloin pitkään.

Olin kuitenkin onnellinen, että vika löytyi. Siihen saakka kun vika oli päällä se oli rojektipäällikön

(Paavo Arpiainen, sähköinsinööri) ja asiakkaan ja kaikkien muiden mukaan minun vikani ja kun

vika löytyi ja paljastui, että se oli Metson ohjelmassa niin kukaan ei tullut sanallakaan kiittämään.

Ei vaikka suoraan sanottuna sakot palvelimen "jumista" olivat törkeät. Lisäksi sopimuksessa luvattu

käytettävyys ampui MicroSoftin omankin arvion yli. Hienoa "myyntitykki".

Mikä minua eniten vituttaa asiassa, niin varmasti asiakkaan projektipäällikkö Eero Koskinen on

jätetty käsitykseen, että asia oli minun vikani EIKÄ MISSÄÄN NIMESSÄ KERROTTU ETTÄ

KYSE OLI METSON PROCALC-OHJELMAN MUISTIVUODOSTA !

KYMIN VOIMA, KUUSANKOSKI

Tässä projektissa toinen asiakkaan edustaja, jonka kanssa olin tekemisissä oli Herra Lasse Elöjärvi,

joka soitti minulle ihmeellisen puhelun jouluaatto illalla hyvin myöhään. Toivotti Hyvää Joulua ja

nauroi katketakseen sen jälkeen. Minä olin todella huonossa kunnossa sillä hetkellä ja en vastannut

toivotukseen mitään vaan suljin vain puhelimen. Tämän kaiken olen jo kertonut aiemmin tässä

dokumentissa.

Rojektipäällikkönä tässä projektissa oli Jari Järvinen, Ylöjärvi, Siivikkala. Paikka, jossa asui myös

Metsäkylän omistaja Paavo V Suominen.

Ensimmäinen asia, jonka Jari Järvinen on varmasti jättänyt minun syykseni asiakkaan silmissä

koskee työasema-aennuksia asiakkaan verkkoon. Tässä kohtaa on muistettava, että sekä Järvinen

että Elojärvi eivät ymmärtäneet INFO-järjestelmän perustan tekniikasta yhtään mitään.

Työasema-asennuksia varten sovimme UPMn IT-henkilön kanssa ajan Kuusankoskelle, jolloin

näytän hänelle miten AspenTechin hienojen sovellusten ja Metson INFO kilkuttimien asennus

työasemalle tapahtuu.

Ensimmäinen vaatimus on tietysti verkkoyhteys asennettavalta koneelta toimistoverkosta INFOpalvelimelle.

Aloimme asentaa esimerkki työasemaa UPMän toimistoverkossa ja hetken aikaa asennusta

jatkettuani (työasema piti asennuksen aikana muistaakseni käynnistää uudelleen pari kertaa; siitä on

kyllä tolkuttoman pitkä aika....) tämä IT-henkilö veti syvään henkeä ja totesi "Ootko sä ihan

tosissas, että asennamme 100 työasemaa koneen vieressä istuen tällä tavalla ? Eikö teillä oo

vastaustiedostoa tmvs ?". Olin aivan samaa mieltä. Niinkuin aina otin heti puhelun RTDn

projektipäällikkö Pekka Kimpimäelle ja välitin hänelle UPMän IT-henkilön toiveen (on huomattava,

että ainakin siihen aikaan UPM omisti Metson osakkeista ison "siivun". Että olisi luullut

Kimpimäen nörttiä omistajan edustajan sana kiinnostavan). Vastaus oli sama niinkuin AINA

AINAKIN MINULLE. Ei ole ja mitään ei tulla tekemään. Minä en yksinkertaisesti voinut asialle

mitään sen jälkeen.

Kerroin Kimpimäen vastauksen UPMän IT-henkilölle ja asennusopastus käytännössä loppui siihen.

Tänä päivänäkään en tiedä mihin tilaan asennukset sitten etenivät ja kuka teki ja mitä.

Olen aivan varma, että tämäkin asia on taas Metson rojektipäällikkö (toivottavasti exrojektipäällikkö) Järvisen mukaan minun vikani. Oikea kovistelu osoite olisi RTD / P. Kimpimäki.

Toinen asia on Metson polttoainetietokanta <-> VAPO-tietokanta tiedonsiirtosovellus Lasse

Elojärven tietokoneelta Excelistä.

KAKSI ENSIMMÄISTÄ VAATIMUSTA ON, ETTÄ LASSE ELÖJÄRVEN TIETOKONEELTA

UPMän IT-HENKILÖT AVAAVAT VERKKOYHTEYDEN INFO-PALVELIMELLE JA LISÄKSI

LASSE ELOJÄRVEN TIETOKONEELTA UPMän IT-HENKILÖT AVAAVAT FTP TCP/IP

PORTIN 21 VAPON-TIETOKANTAPALVELIMELLE JA VAPON IT-HENKILÖT SALLIVAT

PALOMUURISSAAN LASSE ELOJÄRVEN IP-OSOITTEESTA TCP/IP PORTISTA 21

YHTEYDEN VAPON FTP-PALVELIMELLE TIETYLLÄ KÄYTTÄJÄTUNNUKSELLA JA

SALSANALLA TIETTYYN HAKEMISTOON. TÄMÄN JÄLKEEN VAPON IT-OHJELMOIJA

"PURKAA" KENTTÄEROTTIMILLA EROTELLUT KUORMATIEDOT (1 KUORMA / 1 RIVI

LASSE ELOJÄRVEN KONEELTA LÄHETETTÄVÄSSÄ TEKSTITIEDOSTOSSA) VAPON

KUORMATIETOKANTAAN ASIAKKAANA KYMIN VOIMA.

TÄMÄ ON DE FACTO STANDARDI TAPA TEHDÄ FTP (FILE TRANSFR PROTOCOL)SIIRTOJA KAIKKIALLA ! OLEN TEHNYT VASTAAVIA USEITA KAPPALEITA !

Valitettavasti rojektipäällikkö Järvinen (asiakkaan edustajan Elöjärven mukana keskustelemassa

asiasta OLISI PITÄNYT OLLA MYÖS HENKILÖ, JOKA YMMÄRTÄÄ ASIASTA JOTAKIN

ELI UPMän IT-HENKILÖ, JOKA TÄLLÄISISTÄ ASIOISTA VASTAA) ja asiakaspalvelija Rauli

Haikokaan eivät näyttäneet ymmärtävän yhtään helvetin mitään asiasta. Epäilisin jos Järviselle

sanoisi, että avatkaa ny perkele se FTP-portti ELOJÄRVEN ja VAPON FTP-palvelimen välille, niin

luultavasti Järvisen vastaus olisi jotain luokkaa "Kyl mää luulisin et VAPOlla on jo portin puomi

nostettuna". Karkea ilmaus, mutta totta.

Minä testasin tekemäni hienon Excel/VBA-sovelluksen Metson tiloissa Tampereella. Asensin

omalle koneelleni INFO-palvelimen ja Metson Polttoaineserverin (konsulttifirman ei Metson

tekemä niin ihan pätevä sovellus) laitetilaan INFO-suunnitteluryhmän koneelle FTP-palvelimelle

tein FTP-käyttäjätunnuksen ja tunnukselle salasanan ja tein FTP-palvelimen alle vielä VAPOkansion.

Nämä konfiguroin tekemäni Excel/VBA-sovelluksen konfiguroiti-sheetille vastaaviin kohtiin;

VAPOn FTP-palvelimen IP-osoite, käyttäjätunnus ja salasana.

Sen jälkeen tein manuaalisesti polttoainetietokantaan pari esimerkki kuormaa, painoin lähetä

painiketta ja katsoin laitetilan FTP-palvelimelle (joka testissä merkkasi VAPOn FTP-serveriä) niin

kaikki toimi SUORASTAAN HELVETIN HIENOSTI !

Lisäksi Excel/VBA-sovellus WorkBookissa oli Ohje Sheetti, jossa kerrottiin mitä pitää konfiguroida

ja minne. Perusvaatimus lukijalle on kuitenkin se, että on edes "samalla planeetalla", jotta

ymmärtäisi asiasta edes jotakin.

No, nämä kolme "hihhulia" Elöjärvi (JOUKOSTA PUUTTUI SE JOKU UPMän IT-KAVERI,

JOKA YMMÄRTÄISI EDES MISTÄ PUHUTAAN !), Järvinen ja Haiko olivat Tampereella

neuvotteluhuoneessa ja pyysivät minua sinne.

Lasse Elöjärvi oli ilmeisesti kännykkänsä kautta tietokoneellaan yhteydessä UPMän verkkoon

(JUMALAUTA SILLOIN ON ERI IP-OSOITE ELOJÄRVEN KONEELLA KUIN

KUUSANKOSKELLA TOIMISTOVERKOSSA PERKELE !).

Tietokoneella oli minun pätevä Excel/VBA-sovellus auki. Elöjärvi paineli sovellukseni "Lähetä

vapolle"-nappia ja toisti kokoajan "Ei tää toimi..... Ei tää toimi....... Ei tää toimi......".

Jumalauta asiakaspalvelija Haikokin vieressä "monttu" auki vaahdossa. Olisin luullut hänen edes

ymmärtävän asian.

Sanoin lyhyesti muistaakseni näin "Lukekaa Ohje-sheet" ja olkaa yhteydessä UPM IT-tukeen, joka

on yhteydessä VAPOn vastaavaan niin sovellukseni varmasti toimii.

Olisi tehnyt mieli lisätä, että se on testattu ennen julkaisua toisin kuin Metson INFO RTDn

tuottamat "roskat". Ainakin kun MINÄ median logistiikasta hain.

Syy siihen miksi tätä ei toteutettu automaattisena FTP-siirtona INFOn polttoaineserveriltä VAPOn

FTP-palvelimelle (jolloin ILMEISESTI OLISI PITÄNYT OLLA MINÄ ITSE olisin neuvonut

UPMän ja VAPOn IT-ihmisiä) esimerkiksi kerran vuorokaudessa (niinkuin kaikki muut tekemäni

FTP-tiedonsiirtosovellukset olivat) oli LASSE ELÖJÄRVEN VAATIMUS, ETTÄ HÄN ENSIN

TARKISTAA SIIRRETTÄVÄT KUORMATIEDOT, ENNENKUIN NE LÄHETETÄÄN VAPON

FTP-SERVERILLE JA PURETAAN SIELLÄ AUTOMAATTISESTI VAPON

TIETOKANTAAN ! TÄMÄ EDELLYTTÄÄ, ETTÄ LASSE ELOJÄRVI OSAA PAINAA

LÄHETÄ VAPOLLE PAINIKETTA.

JA KYLLÄ HÄN OSASI. SEN TODISTAA JO EDELLÄ SANOTTU:

Elöjärvi paineli sovellukseni "Lähetä vapolle"-nappia ja toisti kokoajan "Ei tää toimi..... Ei tää

toimi....... Ei tää toimi......".

Tein Kemira, Kokkola projektia samaan aikaan Kymin Voima projektin kanssa. Kemiran projektissa

opetin asiakkaan projektiryhmää tekemään Excel / VBA-raportit, kaavionäytöt ja web-näytöt itse.

Tämän vuoksi ehdin olla aika vähän paikanpäällä Kuusankoskella. Tällöin tilallani oli konsultti

Jukka Piilola.

Sekä ns. rojektipäällikkö Järvisen ja "Hyvää Joulua vittuilupuhelun" jouluaattona 2004 soittaneen

Elöjärven olisi hyvä tietää, että kaikki mitä tein oli priimaa ja niinkuin olla pitää.

Perusvaatimuksena vain kaikille olisi edes se, että ymmärtää mistä puhuu !

BOREALIS POLYMERS, PORVOO

Ensin kaksi kommenttia, mitkä kuulin asiakkaan projektiryhmässä olleilta henkilöiltä.

Jussi Koskela, "insinööri", Neste Jacobs, Porvoo

Istuimme tietokonehuoneessa vierekkäin Porvoossa Koskelan kanssa. Koskela yhtäkkiä totesi vain

"Pitäis olla luovissa hommissa" ja olisi varmaan halunnut jatkaa "Sä et kuulu tänne".

"Jätkä" joka oli suunnilleen ollut "tuttipulloiästä" Borealis Polymers Porvoon tehtaalla duunissa,

niin osasi kyllä aukoa isoa turpaansa. Ja kiertänyt muut Borealiksen Euroopan tehtaat kun

AspenTech vastasi yksin samanlaisesta projektista kuin Porvoon-projekti oli.

Olin ALKON Koskenkorvan tehtailla kolmena kesänä yhteensä 12 kuukautta prossemiehenä ja

neljäntenä kesänä minua pyydettiin etanoliosaston työjohtajan suulla tuuraamaan vuoromestaria 4

kuukautta.

Että olen käytännön mies ja teoreetikko – hyvin arvosanoin vielä !

Neste Expressillä helvettiin kaikki !

Kari Lainas, "automaatio-insinööri tmvs", Borealis Polymers, Porvoo

Lainas totesi minulle kerran "Mulla on ystäviä Ylöjärven Metsäkylässä ja käyn siellä usein

viikonloppuisin ja olen yötäkin".

Kari Lainas ja rojektipäällikkö, "Joo-joo mies" Jouko Rantala, Ylöjärvi, Siivikkala (jossa asui myös

Paavo V Suominen, Metsäkylän omistaja) tunsivat toisensa myös aikaisemmista Metson

projekteista Borealis Polymersillä Porvoossa.

ALKAAKO LUKIJALLA KELLOT SOIDA ? MITKÄ ASIAT TOISTUU AINA TÄSSÄ FAKTA

DOKUMENTISSA ?

Metson rojektipäälliköt Jouko Rantala, Siivikkala ja Jari Järvinen, Siivikkala, Paavo V Suominen,

Siivikkala.

Lainas <-> Rantala tuttuja ennestään, Lainas Metsäkylä, Eliittipariskunta Esa ja Merja "Paavo V

Suomisen ex-sihteeri", minun kodista savustaminen, minuun kohdistunut törkeä henkinen ja

fyysinen väkivalta, Muranen Vuorelan Eliittipariskunnan paras ystävä, Kymin Voiman Lasse

Elöjärven jouluaaton myöhäinen Hyvää Joulua vittuilupuhelu, minua ei haluttu Metsolla, ei kotona

tätä listaa voisi jatkaa loputtomiin.....

JOKO KELLOT SOI ? MINULLA ON SOINUT JO YLI VUOSIKYMMEN SITTEN HELVETIN

MONET KELLOT ! ENÄÄ EN OLE HILJAA !

Lainaksen toisen kommentin satuin kuulemaan vahingossa kun puhui minusta. Hän totesi "Se

vaihtaa hotellia joka välissä".

TOTTA HELVETISSÄ VAIHDAN JOS TOINEN OLI TÄYTEEN BUUKATTU. OLIN VAIN JA

AINOASTAAN PORVOON KESKUSTAN TORIN LAIDALLA SIJAITSEVISSA SPARRESSA

JA SEURAHOVISSA. KERRAN MOLEMMAT OLI BUUKATTU TÄYTEEN JA OLIN SEN

VIIKON HAIKON KARTANOSSA. TUOLLA VIIKOLLA LUUSKA YÖPYI MYÖS YHDEN

YÖN SIELLÄ KOSKA KÄVI IKEASSA, JOTA TAMPEREELLA SILLOIN VIELÄ EI

OLLUT !

SE SIITÄ KOMMENTISTA.

Yhden postiivisen kommentin myös kuulin Porvoo-projektissa ja sen antoi AspenTechin Mark Hill.

Hän sanoi minulle "I´m so worried about You Jarkko". Hieno, auttavainen, ystävällinen ja osaava

mies tämä Mark muuten. Auttoi minua usein pyytämättä. Se oli hyvä koska tämä oli ensimmäinen

projekti minulle AspenTechin Batch-työkaluilla. KIITOS MARK <3

Muistan vain kun Metson toinen INFO-suunnittelija Jussi "Onko putki päällä ?" Lampinen teki

AspenTechin Batch-työkaluilla ensimmäisen projektin, niin hänelle kustannettiin Batch-työkalujen

koulutus AspenTechin koulutuskeskuksessa jossainpäin Eurooppaa.

Minulle ei annettu YHTÄÄN MITÄÄN KOULUTUSTA VAAN ITSE OPISKELIN KO.

TYÖKALUISTA ASPENTECHIN MANUAALIEN POHJALTA !

Asiat, jotka ilmeisesti sekä asiakas ja rojektipäällikkö, "Joo-joo mies" Rantala ovat jättäneet

jotenkin minun kontolleni ?

VANHAN ABBn JÄRJESTELMÄN KOPIONTI, TEHDÄÄN VANHA JÄRJESTELMÄ

UUDELLA ALUSTALLA JA KOPIOIDAAN VANHAN JÄRJESTELMÄN LISTANÄYTÖT

SELLAISENAAN KÄYTTÄMÄTTÄ 20 VUOTTA UUDEMPIA KEHITTYNEEMPIÄ

ASPENTECHIN TYÖKALUJA – MITÄ JÄRKEÄ ?

ALLA MINUN VASTINE:

AspenTechin kaikki Batch-työkalut (JOTKA OLI SISÄLLYTETTY MÄÄRITTELYIHIN

WINDOWS HELP-TIEDOSTOINEEN – ETTÄ TYÖKALUIHIN PÄÄSI KYLLÄ PERINPOHJIN

TUTUSTUMAAN TEKEMIENI ERITTÄIN PERUSTEELLISTEN MÄÄRITTELYJEN

POHJALTA) suomennettiin konsultti Jukka Piilolan toimesta (tämäkään työ ei ollut "myyntitykki

Suhosen tekemässä teknisessä erittelyssä eikä siihen liioin sen vuoksi oltu budjetoitu tunteja). Jukka

teki tässä hyvän työn.

Tämä suomennus-työ tehtiin SEN VUOKSI, ETTÄ ASPENTECHIN TYÖKALUJA VOI

KÄYTTÄÄ VALVOMOSSA KOSKA VAATIMUKSENA OPERAATTOREILLE OLI

SUOMENKIELINEN KÄYTTÖLIITTYMÄ !!!

Lisäksi tämä työ tehtiin siksi, että ikivanhan ABBn toimittaman järjetelmän mukaisia listanäyttöjä

EI TARVITSISI "KOPIOIDA" UUTEEN PAREMPAAN JÄRJESTELMÄÄN, JOKA OLI

VARUSTETTU PAREMMILLA ASPENTECHIN BATCH-TYÖKALUILLA.

AspenTechin Mark Hill manuaalisessti omasta tahdostaan lisäsi AspenTechin Batch (Oracletietokanta)-tietokantaan subbatchit ym. tarvittavan, että AspenTechin suomennettujen Batch clienttyökalujen TIETOSISÄLTÖ OLISI TÄSMÄLLEEN SAMA KUIN VANHAN JÄRJESTELMÄN

LISTANÄYTÖISSÄ !!!

Kaksi bugia löytyi AspenTechin tuotteista.

Ensimmäinen. BCU (BATCH CONTROL UNIT)-serverissä oli muistivuoto. BCU-serveri huolehti

erätietojen talletuksesta Batch-tietokantaan automaatiojärjetelmässä toteutettujen (Mikko Prusi,

Metso) binääriliipaisujen perusteella.

Mark Hill teki voitavansa ja ilmoitti tästä muistivuodosta AspenTechin supporttiin ja teki Supportcaset. Minun aikana (ennenkuin minut potkittiin pois Porvoosta) tähän muistivuoto ongelmaan

korjausta tullut.

Asia hoidettiin "puolivillaisella" fixillä, käynnistämällä BCU-Windows palvelu Windowsin netsysteemi komennoilla SQL-querystä käsin kerran vuorokaudessa uudestaan (ensin net stop bcu ja sitten net start bcu). Tämä tietenkin "nollasi" muistinkäytön kerran vuorokaudessa mutta se kasvoi kyllä koko muun ajan. Siis bugia ei korjattu vaan tehtiin fixi kiertää ongelma.

Toinen. Valvomon trendit epäsäännöllisesti lakkasivat päivittymästä ja siihen ei auttanut edes

käynnistää uudelleen AspenTechin InfoPlus-kannasta TSK_APEX_SERVER-palvelu, joka hoiti

trendeille datan ja niiden päivittämisen.

Ainoa keino korjata asia oli sulkea kaikki trendit valvomossa ja käynnistää ne uudelleen. Ymmärsin

kyllä, että tämä on fataalivika prosessissa, jota ajetaan trendien perusteella ja asia vaivasi minua

aivan helvetisti.

Mark Hill toimi tässä vastaavasti kuin BCUn muistivuodossa ja teki AspenTech supporttiin

Support-casen asiasta. Muuta hänkään ei tietenkään voinut tehdä. PROJEKTIHENKILÖLLÄ EI

TIETENKÄÄN OLE TUOTTEIDEN KOODEJA ETTÄ VOISI ESIM. DEBUGATA VIAN

SATTUESSA. NE OVAT RTDn HALLUSSA. Tämä trendibugikaan ei selvinnyt minun aikanani.

En ollut missään muualla jälleen kerran törmännyt vastaavaan ongelmaan ProcessExplorerin

trendeissä ja tein aika monta projektia, joihin niitä toimitettiin.

Mietin asiaa paljon senkin jälkeen kun minut Porvoosta ulos heitettiin. Ainoa asia mikä minulla tuli

mieleen niin oli lyhyt katkos verkkoyhteydessä tietokantapalvelimen ja valvomon työasemien

välillä. Mitään muuta en keksi enkä usko että keksii kukaan muukaan !

Jos näin oli niin ainoa keino on käyttää verkkoanalysaattoria ja koettaa olla paikalla vian sattuessa.

Minun taidoillani en muuta syytä tähän bugiin keksinyt !

"Myyntitykki" Suhonen myi Borealikselle Porvoo-projektiin Metson "tuotteen" ProReportin, jolla

oli tarkoitus muotoilla raportit AspenTechin toimittamien proceduurien perusteella.

Olin Porvoossa INFO-työasemalla tietokonhuoneessa ja en muista kuinka monta päivää yritin.

Vaihdoin aina välillä AspenTechin proceduurista toiseen mutta raporttiin tulostunut data oli

kokoajan "täyttä paskaa" suoraan sanottuna. Ajattelin että jotain en osaa vaikka olin tehnyt

Daniscolla, Porkkalassa ja Kemiralla, Kokkolassa onnistuneesti muutaman raportin ko Metson

"tuotteella".

Lopulta luovutin ja tällä kertaa en soittanut RTDn projektipäällikkö Kimpimäelle (JOLTA EN

KOKO METSON HISTORIANI AIKANA SAANUT KERTAAKAAN APUA), vaan tiesin

ProReportin tekijän (Karri Kivento) ja lähetin hänelle sähköpostin, jossa liitteenä oli kaksi

AspenTechin proceduuria esimerkiksi ja kysyin mitä teen väärin ?

Vastaus tuli ihme kyllä melko nopeasti (Kimpimäki ei joskus vastannut sähköposteihini ollenkaan).

Se oli lyhyt ja ytimekäs ja tyypillinen vastaus RTDstä ainakin minulle. Se kuului "AspenTechin

prcoeduurit ovat liian monimutkaisia. Eivät tule toimimaan. Mitään muutoksia proReporttiin ei tulla

tekemään. Sitä ei edes enää tueta".Perkeleen "myyntitykki" Suhonen, ajattelin. EI OTA

MYYNTIPROJEKTISSA RTDltä EDES SELVÄÄ TUETAANKO KYSEISTÄ TUOTETTA

ENÄÄ EIKÄ TODELLAKAAN SITÄ TULEEKO TUOTE EDES TOIMIMAAN KO.

PROJEKTISSA.

Oli perjantai iltapäivä. Se että en saanut RTDn Kimpimäeltä ikinä mitään tukea vaan vitutti aivan

helvetisti sillä hetkellä.

Tein sen mitä ei tietenkään saisi tehdä. Forwardoin Minun kysymykseni ja Kivennon vastus mailin

suoraan asiakkaan edustaja Kari Lainakselle.

Pakkasin tavarani ja lähin viikonlopun viettoon Metsäkylään, jossa kaikki myös olivat minulle

vittumaisia. Hienoa elämää !

Maanantaina menin Tampereelle konttorille, niin Metson hyeenat tulivat moittimaan. Ensimmäisenä

SAATANAN TUOTTEEN, JOTA EI EDES ENÄÄ TUETTU, MYYNYT "SUHARI" SUHONEN.

Sitten rojektipäällikkö Rantala, pomoni Ari Peltonen....hohhoijaa, ajattelin.

Asiakas Kari Lainas ilmeisesti tullut "puhelimen luurin läpi" ja sanonut pari valittua sanaa Metson

"roska" proReportista. Tämä oli minusta aivan oikein, niinhän se asiakas toimii ruokakaupassakin

jos hänelle myydään vaikka mätää lihaa.

Miten raporttien kanssa sitten toimittiin. Minä kuljin siinä vaiheessa jo osittain "sumussa", mutta

otin "käteeni" AspenTechin proceduurit, Microsoft Excelin ja Visual Basicin ja hakkasin kynnet

verillä Excel-raportteja AspenTechin proceduureista kauhealla kiireellä ! Sain ne tehtyä mutta

paljon testaamista en ehtinyt tehdä, muutakuin katsoa, että datahaku toimii ja data on oikeilla

paikoillaan Excel-raportissa ja nopealla varmistuksella katsoa, että data näyttää myös validilta !

Ja sitten heti, raportti kerrallaan, lähetys Kari Lainakselle.

Siinä oli se juttu proRepotista, joka ainakin minulle jatkoi surullisen kuuluisaa Metson INFO

tuotekehityksen suoltamien "roskatuotteiden" sarjaa. That is a fact !!!

MUUTAMIA MUITA YLEISIÄ KOMMENTTEJA METSON TOIMINNASTA LIITTYEN INFOPROJEKTEIHIN (AUTOMAATIOPUOLI OLI YDINBISNESTÄ JA SILLÄ PUOLELLA ASIAT OLIVAT PAREMMIN)

Lähes jokaisessa Metsossa tekemässäni projektissa kun hain (TESTAUKSEN LÄPIKÄYNEEN ?

HEVONPASKAA) logistiikasta asennusmedian niin aina jossain / kaikissa / oli jotakin

bugeja / bugi asennuksen jälkeen, jonka yleensä huomasin vasta asiakkaalla käyttöönottovaiheessa.

MITÄ HELVETTIÄ ?

Tuotekehityksen antama tuki minulle oli aina = 0, eli ei koskaan mitään tukea ! MITÄ

HELVETTIÄ ? PROJEKTOINTI ON TUOTEHITYKSEN SISÄINEN ASIAKAS. JA

ASIAKASTA TULEE PALVELLA PARHAALLA MAHDOLLISELLA TAVALLA. RTD EI

MINUA AUTTANUT PROJEKTEISSANI IKINÄ.

"Myyntitykki" Suhonen myi mitä halusi. Projektointi = minä siivosin sotkut, joskus myös asiakas.

Porvoo, Säkylä, Salo, Porkkala, Poltava jne.

Poltava projektiin Suhonen oli myynyt roskalokirapotin. Tiina Kaunisto oli projektipäällikkönä.

Kyse oli Metso Mineralsin kivenmurskain laitoksesta Poltavassa. Minä tiesin heti "otsalohkollani",

että lokiraportti on hyödytön työkalu Metso Minerals projekteissa. Kivenmurskain laitos on

käynnissä, ei ole käynnissä, on käynnissä taas, ei ole käynnissä taas...jne.

Eli kaikki ne ajanjaksot, jolloin laitos ei ole päällä on invalidia dataa ja lokiraportti niin kuin ei

InfoPlus tietokantakaan niitä mitenkään osaa erotella validista datasta, jolloin laitos on päällä. Eli

jos esim. roskalokirapotissa lasketaan, jonkin mittauksen kuukausikeskiarvoa ja tähän sisältyy

ajanjaksoja jolloin laitos ei ole päällä, niin totaalisesti "metsään menee" ko. keskiarvot koska myös

invalidit arvot otetaan keskiarvolaskentaan mukaan.

Päähäni pälkähti samantien nerokas ja yksinkertainen ja erittäin helposti toteutettava idea, joka

myös säästää projekteissa rutkasti työtunteja raporttien teossa.

Tein aloitteen, että Metson tiedonkeruu ohjelmaan pcsif.exe:een lisätään konfigurointibitti, joka

luetaan automaatiojärjetelmästä ensin ja se bitti kertoo onko laitos päällä vai ei. Jos laitos ei ole

päällä pcsif.exe lisää ko. binäärit ja analogiat InfoPlus tietokantaan statuksella "Bad" eli huono,

invalidi arvo. Näin ollen raporttia tehdessä suunnittelijan ei tarvitse tehdä tätä erottelua vaan sen

tekee jo pcsif.exe. Näin tehden myös lokiraportti toimii Metso Minerals ja myös muissa projekteissa

hyvin. Lisäksi TÄMÄ ALOITE SÄÄSTÄÄ RUTKASTI TYÖTUNTEJA => SÄÄSTÄÄ RAHAA.

Tätä aloitetta puolsivat sekä Tiina Kaunisto ja pomoni Ari Peltonen (IHMEELLISTÄ SINÄNSÄ

ETTÄ PUOLSIVAT).

No, kun kyseessä olin MINÄ, en saanut aloite toimikunnalta MINKÄÄNLAISTA PALAUTETTA

aloitteeseeni, jonka tiesin itse olevan erittäin pätevä. Jätin asian sikseen kun ajattelin, että jos asiasta

valitan niin Ossi Lampinen antaa luultavasti potkut !

No, erään kerran oli tullut uusi versio Metson RTDn suoltamista roskista ja selailin uuden version

manuaalia ja satuin kohtaan missä puhuttiin pcsif.exe:n konfiguroinnista AspenTech InfoPlus

tietokanta manageriin (joka käynnisti kaikki palvelut – mukaan lukien Metson pcsif.exe ohjelman).

Kuinkas ollakaan kyseinen aloitteeni mukainen ominaisuus oli pcsif.exe ohjelman konfigurointiin

lisätty. Ajattelin, että kappas vain, minulle ei ole edes asiasta kerrottu. Aloitetoimikunnalla oli

tapana palkita hyvät toteuttamiskelpoiset aloitteet. Minä en saanut edes Metson lippalakkia. MINÄ

TIEDÄN 100 %:SEN VARMASTI, ETTÄ MINULLE EI KERROTTU EDES SITÄ, ETTÄ

ALOITE TOTEUTETAAN SELLAISENAAN KUIN ALOITTEESSA EHDOTIN, JOHTUI

PELKÄSTÄÄN SIITÄ, ETTÄ ALOITTEEN TEKIJÄNÄ OLIN MINÄ. EI MISTÄÄN

MUUSTA ! EN SIITÄ USKALTANUT KUITENKAAN KKENELLEKKÄÄN SANOA

YHTÄÄN MITÄÄN.

Kaikki tämä kertomani ja minun kohteluni ko.

yrityksessä osoittaa, että siinä yrityksessä EI ARVOSTETA TUNNOLLISTA, MAAILMAN

HILJAISINTA, REHELLISTÄ JA OSAAVAA IHMISTÄ !

Olen monien siellä olevien ihmisten nähnyt pärjäävän pelkillä puhumisen lahjoilla ja kyynärpäätaktiikalla. Puhumisenlahja-työntekijöistä minulla on esimerkkejä mutta en niitä tässä halua tietenkään nimetä kun eivät ole ko. henkilöt minua luokanneet.

Yksi erittäin tärkeä asia tulee vielä mieleen. Miksi ongelmia logistiikan asentamissa (logistiikka

asensi Windows-server ohjelmiston, AspenTechin ohjelmistot ja Metson kilkkeet) INFO-servereissä

ja ohjelmissa ongelmia vain minun projektissa, vaikka myös muiden projektien asennukset oli tehty

juuri logistiikassa ja käytännössä aivan samoilla versioilla kuin minun projekteissani ?!

Esimerkkinä Alholmens Kraftin INFO-palvelimen ihmeelliset "hyytymiset", joita ei ollut missään

muissa samoilla ohjelmisto-versioilla asennetuissa muiden suunnittelijoiden projekteissa ?!

Toinen esimerkki Borealis Polymersin valvomon trendien päivittymisen lakkaaminen, mitä ei ollut

missään muualla ?!

SITTEN VARSINAISEEN ASIAAN, ELI KODISTA SAVUSTAMISEEN, PÄÄHÄN

"AMPUMISEEN" JA TOTAALISEEN ISOLLA PORUKALLA YHDESSÄ SUUNNITELTUUN

AHDINKOON AJAMISEEN.

ALLA OTE RIKOSILMOITUKSEN JOHDANNOSTA, JONKA TEEN PERUSTUSLAIN 7§ JA

10§ RIKKOMISISTA MINUA KOHTAAN VUOSIEN 2004-2024 VÄLILLÄ.

OTE ON OPASTUS TÄLLÄ KRIMINAALI-MAFIALLE, JOHON TIETÄÄKSENI KUULU(U)/

(I)VAT AINAKIN:

Muranen (2004, Ylöjärvi, Metsäkylä, Merja Vuorelan (Murasen naapuri ja paras kaveri), Paavo

"Täyskusipää" V Suomisen ex-sihteerikkö

Eliittipariskunta Esa ja Merja Vuorela, Ylöjärvi, Metsäkylä (Murasen parhaat pikkujoulukaverit ja

muuta paskaa)

Paavo "Täyskusipää" V Suominen, Ylöjärvi, Siivikkala, Metsäkylän omistaja ja Merja Vuorelan expomo

Jouko Rantala, Ylöjärvi, Siivikkala, Paavo V Suomisen paras kaveri varmaankin, Metson Borealis

projektin rojektipäällikkö

Kari Lainas (Borealis projektin asiakas), Porvoo ja kaikki Metsäkylän kaverit, tunsi Jouko Rantalan

entuudestaan Metson aiemmista projekteista

Jari Järvinen, Ylöjärvi, Siivikkala, Paavo V Suomisen paras kaveri varmaankin, Kymin Voima

projektin rojektipäällikkö

Lasse Elojärvi, Kuusankoski, Kymin Voiman asiakas ja myöhäisen jouluaattoillan vittuilupuhelun

minulle soittanut

Metso Automationin henkilökunta kokonaisuudessaan

Ylöjärvi, Metsäkylän asukkaat kokonaisuudessaan

Ylöjärven asukkaat ja virkamiehet kokonaisuudessaan

Sisä-Suomen poliisilaitos ja pelastuslaitos

Pirkanmaan yritykset

Koko Suomi, tv- ja radiokanavineen

Kannattaa muistaa luuskan kommentti "Kaikki ovat tässä

mun puolella" joulun 2004 aikaan.

Missä asiassa ovat huoran puolella ?

Huumeiden syöttämisessä minulle ?

Varastettujen lääkkeiden syöttämisessä minulle ?

Kodista savustamisessa ?

Ketkä kaikki ovat luuskan puolella ?

Ainakin yllä luettelemani henkilöt ja tahot.

Entäs poliisi, pelastustoimi, Pirkanmaan yritykset jne. ?

Minulta kului lähes 20 vuotta, että uskalsin asiasta avata rehellisen suuni ja alkaa kirjoittamaan

kanteludokumenttejani, joissa on vain kaikki tärkeimmät faktat, jotka olen nähnyt, kuullut,

kokenut ja tuntenut.

Alla siis ote poliisille tekemäni rikosilmoituksen johdannosta.

Teen rikosilmoituksen tällä kertaa emailin välityksellä. Olen kaksi ensimmäistä rikosilmoitusta

tehdessäni todennut, että poliisi.fi sivustolla oleva sähköinen rikosilmoituslomake on kankea, kentät

ovat aivan liian lyhyitä, valittavia rikostyyppejä on hyvin vähän ja tästä seuraa myös se, että kun

valitset jonkin rikostyypin, niin kaikki sen jälkeen tulevat valintavaihtoehdot eivät sovellu

laisinkaan siihen rikokseen mitä olet ilmoittamassa.

Kehottaisin hankkimaan päivityksen ko. rikosilmoitus web-sovellukseen tai määrittelemään tarkasti

miten se toteutettaisiin kokonaan uudella tavalla ja peräti uusilla työkaluilla. Ikivanhaa sovellusta ei

sellaisenaan kannata kopioida uuteen ympäristöön, vaan käyttää saatavilla olevaa uusinta

teknologiaa ja parhaita saatavilla olevia työkaluja.

Määrittelyn merkitys korostuu tässä hyvin paljon. Esimerkiksi, että onko asiakkaalle (poliisi)

määrittelyssä (toimittaja) selkeästi ja mahdollisimman tarkasti ja yksityiskohtaisesti (kuvin, sanoin

ja esimerkiksi Windows-help tiedostoin jokaisesta työkalusta) kerrottu mitä asiakas tulee saamaan

uuden järjestelmätoimituksen myötä.

Myös toimittajan projektipäällikön merkitys korostuu. Ettei hän tietämättömyyttään ole ns. “Joo-joo

mies”, joka asiakkaan (poliisi) jotakin esimerkiksi lisäystä/uutta ominasisuutta pyytäessä lupaa

sellaista, mikä ei myytyyn toimituslaajuuten kuulu – ja vielä pahimmassa ilman mitään korvausta

asiakkaan suunnasta toimittajalle.

Toimituslaajuus selviää myyntiprojektin lopuksi sopimuksessa olevasta teknisestä erittelystä, joka

määrittelee myös tilaajan projektiryhmällä käytössä olevat tuntimäärät ja budjetin.

Jos asiakas vaatii jotakin uusia ominaisuuksia/sovelluksen laajuus kasvaa asiakkaan pyyntöjen

perusteella, tällöin om myös vastaavasti näistä pyynnöistä rahan liikuttava asiakkaalta tilaajan

suuntaan ja projektiryhmän käytössä olevan tuntimäärän kasvaa vastaavasti.

Jos tälläinen “Joo-joo mies” projektipalaverissa, asiakkaan kysyessä jotakin uuta lisätyötä, sanoo

vain asiakkaalle, että “Joo-Joo, tehdään, tehdään” ja iso määrä uutta lähtöaineistoa “lyödään”

projektiryhmän eteen , käy lopulta niin (niinkuin projektikielellä tavataan ilmaista), että sekä

toimittajan budjetti ja aikataulu kusee kintuille.

Myös myyntiprojektivaiheessa olevan myyntimiehen merkitys korostuu. Ettei hän myy “sutta ja

sekundaa”. Näin valitettavasti usein tapahtuu. Tässä myyntimiehen ja tuotekehityksen

keskusteluyhteys ja ymmärrys on avainsana.

Joskus olen kuullut käyneen niinkin, että joku “myyntitykki” myi asiakkaalle tuotteita, joita ei edes

enää tuotekehitys tue, tuotteita, jotka eivät koskaan tulisi toimimaan kulloisessakin

asiakasprojektissa ja tuotteita, joihin tuotekehitys ei tee minkäänlaisia muutoksia edes asiakkaan

toiveesta, vaikka projektiryhmä nämä toiveet tuotekehitykselle suoraan välittäisi.

Toimitusprojektivaiheessa, ehkä kaikkein tärkein asia on tuotekehityksen horjumaton tuki

projektiryhmälle. Mikäli projektiryhmä, esimerkiksi jo sovellussuunnitteluvaiheessakin huomaa

tuotteissa joitakin puutteita, mutta etenkin jo asiakkaan tiloissa työskennellessä, niin

tuotekehityksen tehtävänä on mukisematta auttaa projektiryhmää kaikissa tuotepuutteissa / vioissa

mitä projektiryhmä havaitsee.

Projektointihan on toimittajan organisaatiossa tuotekehityksen sisäinen asiakas ja kaikkihan tietää,

että asiakkaan eteen tehdään kaikki voitava, vaikka sitten projektihenkilön henki menisi. Näin

leikkisästi ilmaistuna.

Valitettavasti minä itsekkin olen törmännyt tilanteisiin, joissa tuotekehitys istuu “tuppisuuna”

toimittajan tiloissa lukittujen ovien takana, poistumatta tilasta ikinä mihinkään muualle kuin

ruokalaan.

On todella helvetillistä, jos sisäinen asiakkuus ei yrityksessä tai osassa yritystä merkitse yhtään

mitään. Esimerkiksi niin, että tuotekehityksen tuki, jollekin projektihenkilölle on aina = ei mitään

tukea.

JOKAISEN HENKILÖN YRITYKSESSÄ TULISI YMMÄRTÄÄ, ETTÄ KOKO HENKILÖSTÖ

ON YRITYKSESSÄ YHTEISVOIMIN TAKOMASSA RAUTAA YRITYKSEN

MENESTYMISEN ETEEN. MYYNNIN, TUOTEKEHITYKSEN JA PROJEKTOINNIN

VÄLILLÄ EI TULISI OLLA MINKÄÄNLAISIA RAJA-AITOJA. PÄINVASTOIN. KAIKKI

AUTTAVAT KAIKKIA. SE “KAVERIA EI JÄTETÄ, EILÄ AINAKAAN SAVUSTETA ISOLLA

PORUKALLA”-PERIAATE SOPII HYVIN MYÖS YRITYKSEN SISÄISEKSI

JOHTOLANGAKSI. SAMA PERIAATE MIKÄ OLI AIKOINAAN VETERAANEILLA

SODASSA.

VALITETTAVASTI OLEN URALLANI NÄHNYT JUURI PÄINVASTAISTA

MENTTALITEETTIA.

Myyntimiehen, projektipäällikön ja projektiryhmän osaaminen on tärkeintä. Kaikkien on tunnettava

teknisessä erittelyssä myydyt tuotteet perinpohjaisesti. Muussa tapauksessa asiakkaan kanssa

neuvotteleminen mistä tahansa projektiin liittyvästä on mahdotonta.

Jos asiakkalle myytyjä tuotteita ei tunneta perinpohjaisesti ennen projektin alkua, on kaikkien

kolmen äsken maitsemani henkilön, omatoimisesti opiskeltava ja tutustuttava ko. tuotteisiin tai

tietenkin toinen mahdollisuus on perusteellinen tuotekoulutus, siinä organisaatiossa mistä toimittaja

myymänsä tuotteet hankkii.

Toimin itse ennen projektipäällikkönä ja myyntimiehenä (ennen eläkkeelle jäämistäni) ja AINA

PEREHDYIN OMATOIMISESTI MAHDOLLISIMMAN PERUSTEELLISESTI PROJEKTIN

TOIMITUSLAAJUUDESSA OLEVIIN TYÖKALUIHIN.

Ja vielä lisäksi. En olisi koskaan pystynyt toimimaan projektipäällikkönä / myyntimiehenä, ellen

itse ensin olisi ollut aiemmin tekemässä projekteja vastaavanlaisilla työkaluilla ennenkuin uusia

järjestelmäversioita / kokonaan uusia tuotteita (mutta samalla alustalla toimivia) tulee jossakin

projektissa vastaan.

Tämä vain neuvoksi sinne Poliisin IT-hallinnolle kun hankkii ehdottamani päivityksen ikivanhaan

järjestelmään tai toteuttaa samat ominaisuudet (ja paljon uusia tietenkin myös) täysin uudella ja

kokonaan eri alustalla (käyttöjärjetelmä tmvs.) toimivassa ja kokonaan uusilla paremmilla

työkaluilla varustetussa järjetelmässä.

Siinä lyhyt oppimäärä, miten asikasprojektin tulisi edetä myyntiprojektivaiheesta luovutukseen

asiakkaalle.

Yksi asia tietenkin vielä. Projektiryhmän ja asiakkaan ko. projektiin kuuluvien henkilöiden välillä

tulisi olla hyvä yhteishenki. Sillä tavalla projektin lopputulos osuu maaliin. Tämä on

projektipäällikön tehtävänä. Järjetämällä esim. kesäloman, viikonlopun tmvs. aikana jotakin

yhteistä rentouttavaa vapaa-ajan toimintaa. Vaikka sen perinteisen SAUNAillan.

Tietenkin aivan yhtä tärkeää on toimittajan projektitiimin yhteishenki. On puhallettava yhteen

hiileen, eikä esimerkiksi savusteta jotakin henkilöä, joka koetaan vastenmieliseksi.

Joo, en ollut ex-projektipäällikkö enkä ex-myyntimieskään (ainoa tarkoitus oli esimerkinomaisesti

yrittää kaikille peruskoulupohjalta ponnistaville, miten oikeasti tulisi toimia).

Osasin kuitenkin nojata Ex-bensa-asemapumppuun.

MINULLA ITSELLÄNI HERÄÄ VAIN KYSYMYS – MISTÄ ON KYSYMYS ?!

YRITYKSET

Muistaako joku vielä Expressbuss yrityksen mainoksen, jossa Pelle Miljoona istui sika sylissä ja sanoi “Siististi Cool”. Tai entä Biolanin mainoksen, jossa sanottiin, että “Yks kakkaa, kaks kakkaa, muuta sitten ei tarvitakkaa. Biolan kanankakkaa”.

Ja olihan siellä reilu 20 vuotta sitten EX-bensapumppuasema ja Neste Express ja Shellin V-Power bensiini. Kyseisen Shellin hallituksen puheenjohtajana toimi siihen aikaan Nokia Mobile Phonesin tuhonnut seinäjokelainen Jorma Ollilla. Ja Teboilin mainokset, jotka olivat täynnänsä sydämiä ja muuta paskaa.

Niin ja Kiilto yrityksen jättimainen liimatuubimonumentti Ratinan stadionilla jättisuuren Jarkko Wiss lakanan vieressä. Ja Pesulax pesula. Hassua eikö totta ?

Ja Valion mainoksen, jossa Motörheadin Lemmy sanoi “En juo maitoa !”. Minäkin ryyppäsin siihen aikaan isäni kuoleman takia.

Vuoden 2005 alussa Valion Voimariini muutti nimensä Oivariiniksi. Minun Isäni nimi oli Oiva. Rakkaan Isäni, joka sitten tapettiin vuonna 2006 kun oli ainoa ihminen planeetalla, joka oli minun puolellani.

Ja sitten sellainen yritys kuin Sonni ja poika. Suorastaan pyörinyt ympärilläni milloin missäkin. Onkohan pyörinyt myös poikani ympärillä ?

Alle liitettynä maili, jonka lähetin 21.11.2024 erittäin vittuuntuneessa mielentilassa Suomalaisille yrityksille ja tärkeimmille päivälehdille ja maakuntalehdille. Mailini on liitetty tähän aivan sellaisenaan. Laadusta tinkimättä ja mitään pois jättämättä tai muokkaamatta.

Otsikko:

Jonkin ajan kuluttua Te kaikki EX-jotakin ?

Maili:

EHDOTON VAATIMUKSENI:

KAIKKIEN TÄMÄN SÄHKÖPOSTIN "TO"-KENTÄSSÄ OLEVIEN ON LUETTAVA

JOKA KIRJAIN JA KOKO SÄHKÖPOSTI ALUSTA LOPPUUN.

JA JOKAINEN LIITE.

“I would rather die, unless I'm not a free man and a free spirit”

Jarkko xxx, 26.10.24

“Free at last, they took your life, They could not take your pride”

"Pride" U2,Irish rock-band

Kyseinen U2-yhtyeen kappale kertoo suuresti arvostamastani, Martin Luther Kingistä, Pastori ja

ihmisoikeusaktivisti, joka murhattiin Memphisissä 4. huhtikuuta 1968.

Murha tapahtui vain muutamia päiviä ennen kuin minä synnyin tähän ulottuvuuteen 18.04.1968.

Alta alkaa varsinainen asiani kaikille Teille tahoille tämän sähköpostini "To"-kenttään

määritellyille.

Voisiko ylojarvi.seurakunta@evl.fi forwardoida viestini mahdollisimman nopeasti uskoon

kääntyneelle Merja Vuorelalle. Tämä viesti ja liitteet pitää sisällään tärkeää tietoa hänelle / hänestä.

Hän on piilottanut email-osoitteensa ainakin minulta, vaikka ei vieläkään ole hyvä ystäväni kuten ei

ollut myöskään vuonna 2004. Silloin kun minut törkeästi henkisesti murhattiin ja käytettiin törkeää

fyysistä väkivaltaa ja hän ja Metsäkylän asukkaat kaikin voimin yrittivät savustaa minut ulos talosta

(se ei koskaan ollut minun ja rakkaitten, erittäin lahjakkaitten lasteni koti vaikka niin typeryyttäni

luulin sinne muuttaessani), jossa silloin asuin. Paavo V “Täyskusipää", kahden jääkaapin myyjä ja

Metsäkylän 2 hehtaarin maapläntin omistaja, mahtimiesten mahtimies” oli päättänyt, että minä en

Metsäkylään sovellu, kun en aja pitkällä Mersulla kuten ne avohuorapuolisoni Tuula EX Murasen

monet huoripukit, jotka sinne olivat tilalleni tulossa, mm. Olli Rahnasto.

Tekisi varmasti hyvää lukea Teidänkin siellä ylojarvi.seurakunta@evl.fi:ssä kaikki yllä kehottamani

kokonaisuudessaan, kun olette raamatun jakaman ilosanoman mukaan täynnä

lähimmäisenrakkautta. Varsinkin Diakoni, joka kutsui minua koiraksi.

Te olette täysin synnittömiä, ettekä heittele ainoitakaan kiviä ketään kohti.

Toivottavasti Merja Vuorela (susi lammasten vaatteissa), joka ennen sikisi Saatanasta, on nyt

kirkkovaltuuston puheenjohtajana.

Uskokaa ylojarvi.seurakunta@evl.fi pois, että 10-vuotias viaton erittäin lahjakas pikkupoika ei aina

ymmärrä kaikkia seurauksia mitä voi tapahtua vaikka 100 vuotta myöhemmin.

Mitä kuuluu Teidän pastorien synnittömään hurskaaseen lähimmäisenrakkauteen ?

Älkää ylojarvi.seurakunta@evl.fi vain vastatko tähän emailiini. En halua lukea täyttä hevonpaskaa

ja ihmispaskaelukoitten puolustamispuheita. Kiitos.Olen yrittänyt kaikin voimin levittää eroakirkosta.fi jakamaa ilosanomaa, niin laajalle kuin ikinä.

Evl.fi istuu osake, kiinteistö ja maitten ja mantujen omistusten päällä ja kuulustelee ilmaista ruokaa

kerjäämään tulevaa ja kohtelee häntä alentuvasti ja halveksuvasti. Näin ainakin minua, kun kerran

erehdyin ylojarvi.seurakunta@evl.fi käymään vuosien 2011-2019 välillä Erkontiellä asuessani.

Evl.fi:llä on vielä sama keskiajalta periytyvä periaate. “Kun verorahat kirstuun kilahtaa, niin sielu

taivaaseen vilahtaa”. Sellainen periaate kantaa pitkälle ja on hyvä filosofinen pohja ihmisyydelle ja

jokaisen ihmisen yhtäläisen arvon Isä Jumalan edessä täydelliselle sisäistämiselle.

Tässä yhteydessä on todettava, että Ylöjärven Helluntaiseurakunnassa ilmaisen ruuan hakumatkoilla

käydessäni minua kohdeltiin sydämellisesti, kohteliaasti, ihmisarvoani kunnioittaen, arvokkaasti,

tasa-arvoisesti ja joka-ainoalla kerralla pyydettiin tulemaan seuraavalla kerralla uudestaan. Tämä

luultavimmin johtuu siitä, että Helluntaiseurakunnilla ei veronkanto-oikeutta ole ?

Vai mitä mieltä olette Te hurskaat synnittömät evl.fi ja ylojarvi.seurakunta@evl.fi osoitteiden

takana ? Ei tarvitse vastata. En sitä halua. Minulle riittää että mietitte asiaa.

Minun elämässäni on hyvin nuorena, alle 15-vuotiaana “punkkaripoikana” minulle riparileirin

Isosen sanoma yksi lause, istuessamme kesäillan hämärissä nuotion äärellä paistaen tikkupullaa

mansikkahillolla, ja keskustellessamme mm. uskosta ja uskomisesta, että “ Siellä nahkatakin alla

sykkii suuri Sydän” kantanut tähän päivään saakka. Se on siitä kyseisestä hetkestä lähtien johtanut

seuraavanlaisten kysymysten äärelle ja filosofisiin pohdintoihin:

Fysiikan esittämä alkuräjähdysteoria (avaruus laajenee)

Charles Darwinin vuonna 1859 julkituoma evoluutioteoria

Fyysikoiden hiukkaskiihdyttimissä ja muulla tavoin etsimä teoria / laki, joka selittäisi kaiken

Matematiikka

Filosofia

Missä vaiheessa evoluutiota astuu esiin Isä Jumala

Alkuräjähdys tapahtui hetkellä 0 ?, Missä alkuräjähdys tapahtui – tyhjyydessä ?, Mikä sai

aikaan ja aiheutti alkuräjähdyksen ? Täytyi olla siis jotakin ennen hetkeä 0 ?

Matemaatikkona ja fyysikkona ja itseoppineena filosofina: Luku ääretön ? Ääretön avaruus,

joka ei lopu ? Missä ensimmäinen äärettömyys sijaitsee ? Sijaitseeko se toisen

äärettömyyden sisällä ? Onko äärettömyyksiä ääretön määrä ?

Te varmasti siellä evl.fi:ssä osaatte minulle lopullisen totuuden näistä yllä mainitsemistani asioista

kertoa.

Valitettavasti minä en tähän pysty. Eikä pysty yksi ainoakaan lukemani kirja.

Jokaisella kerralla minun ajatusten “ikiluuppini” päätyy samaan tylsään, hyvin yksinkertaistettuun

lopputulemaan.

Kumpiko oli ensin muna vai kana ? Jos muna, mistä se syntyi ? Jos kana, mistä muna ilmestyi ?

Olen ajatellut itse, että tässä kohtaa astuu esiin Isä Jumala. Olemattomasta tyhjyydestä ei voi syntyä

täydellisyyttä tai täydellistä.

Evoluutiokaan ei voi alkaa täydellisestä tyhjyydestä – luvusta nolla ?

Tämä ajatus taas puolestaan ohjaa väittämään alkuräjähdyksestä ?

Kuten jo totesin tästä seurauksena on loppumaton ajatusten oravanpyörä, “ikiluuppi” kuten

ohjelmoija toteaa, kun joutuu loppumattomaan.

Minulla tämä kaikki pohdinta sai siis alkusysäyksensä yhdestä ainoasta alle 15-vuotiaana kuullusta

lauseesta “Siellä nahkatakin alla sykkii Suuri Sydän”.Noin neljä vuosikymmentä kestänyt pohdintani jatkuu yhä niinä hetkinä kun voi olla “luovasti

laiska” täysin irti kvartaalitaloudesta ja muusta nyky-yhteiskunnan mukanaan tuomasta pahasta

ajattelulle ja pohdinnalle.

Olen myös lahjakkaille lapsilleni koettanut sanoa, että joskus pitää olla luovasti laiska.

Luovuuden yhtenä perustavanlaatuisena edellytyksenä on kiireettömyys ja täydellinen

pysähtyminen. Siirtyminen yhteiskunnan oravanpyörästä vain silmänsä sulkemalla, ajattelun ja

ajatusten oravanpyörään.

Luovuudesta on syntynyt kakki hyvä ja ihmiskuntaa ja ihmisiä hyödyttävät keksinnöt mitä ihmiset

ilman ajatustakaan siihen haaskaamatta jokaikinen päivä hyväkseen käyttävät.

Ihmiskunnalla ei olisi edes ruokaa, ellei olisi luovuutta ?

Esimerkiksi filosofiaa, klassista musiikkia ja myös monia muita asioita ajatellessa olen pohtinut,

että miksi kaikki suurempi syntyi vuosisatoja sitten ?

Minun vilpitön mielipiteeni on, että siihen aikaan oli ainoastaan ajatusten oravanpyörä ja riittävästi

aikaa täydellisesti pysähtyä. Aivan ilman nykyisen kvartaalitalouden ja maallisen mammonan

loputtoman kieli paskassa perässä juoksemisen aiheuttamia ja tuottamia ongelmia mitä ihmiskunta

nykyisin kohtaa.

Yhden tärkeän lauseen olemassaolon haluan vielä tässä yhteydessä julkituoda. Törmäsin sihen jo

lukioikäisenä.

Filosofi, matemaatikko René Descartes totesi jo 1600-luvulla:

Cogito Ergo Sum.

Eräs suomennos kuuluu (ja minun omat lisäykseni siihen):

Minulla on täydellinen epäilys,

Sen vuoksi Minä ajattelen,

Sen vuoksi Minä olen. Ihminen.

Minulla on sydän, tunteet, sielu ja totuus ja elämä.

Nämä johdattavat minua.

Yleisemmin tunnettu suomennos ko. latinankielisestä lauseesta kuuluu lyhyesti:

Ajattelen, siis olen.

Minun oikeuteni olla olemassa, on kyseenalaistettu yli kaksi vuosikymmentä jatkuneen "Via

Dolorosani" aikana tuhansiin kertoihin. Ja tämä kyseenalaistaminen jatkuu vielä tälläkin hetkellä

18.11.2024.

Kun minulle vuonna 2004 ja myöskin sen jälkeen tehtiin pahoja asioita, esimerkiksi "ampulla"

päähäni erilaisin ainein, minulta katosi kyky keskittyä lukemiseen vaikka olen yrittänyt.

Olen nyt tehnyt uskaliaan teon. Latasin juuri yllä mainitsemani René Descartesin englanninkielisen

teoksen Meditations tietokoneelleni Cambridge Universityn Press jakelemana.

Jos pystyn ko. teoksen loppuun saakka lukemaan, edes osan asiasta sisäistäen se on minulle

lottovoitto ja olen maailman onnellisin ihminen sillä hetkellä.

Tähän voisin sivuhuomiona todeta kuten Suomalaisen punkbändin Appendixin erään kappaleen

otsikko julkituo "Ei raha oo mun valuuttaa".Minun arvoni on aivan muualla kuin mammonassa.

Minun mammonani on se, mitä on ihmisen sisällä on.

Ja että voi esimerksi nauttia vaikka musiikista, tieteestä ja taiteesta ja pyrkiä kehittymään ihmisenä

jokaikinen päivä paremmaksi.

Minä kadotin tämän johtolangan jahdatessani osaltani maallista.

Olen nyt nyt eläkkeellä ja yritän jälleen saada täydellisesti ajatukseni irti maallisesta.

Olla luovasti laiska. Sulkeä yön pimeydessä, hiljaisuudessa silmäni. Ja todeta vain Cogito Ergo

Sum. Ja vaipui ikihyviksi vain ajatusten oravanpyörään.

Siitä voi syntyä jotakin pysyvää ja täydellisen kaunista.

Ainakin omassa sisimmässään.

Kunhan vain häiritsijät ja demonit saa sillä hetkellä poispyyhittyä ajatuksistaan ja elämästään.

Siis kärjistetysti – SS Finlandian 5,5 miljoonaa salaliitto, myrkyttäjä murhaaja sikaa.

Mitähän “äkkiuskovainen, omaa tulevaa kohtaloansa maallisessa ja tulevassa pelkäävä” Merja

Vuorela mahtaa yllä mainituista asioista ajatella ? En todellakaan sitä haluaisi kuulla.

Minulla on Luojan luoma pieni chihuahua kaveri Ami, joka on synnitön. Ami ei edes tiedä mitä on

synti. Jokaikinen Teidän evl.fi Piispanne tekee syntiä, joka ainoa sekunti liperi kaulassaan

hurskastellen. Ainakin ajatuksissaan.

Jossakin lukemassani kirjassa, eräs Jeesus niminen toteaa “Synnitön heittäköön ensimmäisen

kiven”. Vaikka Te kaikki sitten tiputtaisitte kivet kädessänne ja antaisitte viattoman 10-vuotiaan

pikkupojan säilyä hengissä ilman törkeää henkistä ja fyysistä väkivaltaa ikuisuus myöhemmin.

Kiitos, että olen Teidän Diakoninne määritelmään mukaan Koira. Pahempaakin olen itsestäni

kuullut yli 20 vuotta jatkuneen kiirastuleni aikana.

Cogito Ergo Sum.

Alla vielä kirjoittamani osio lapsistani Kantelu_Oikeusmurhasta.pdf-dokumentista, jotka kaikki

asiaani liittyvät dokumentit Teille Koirille lähetin. Kiireinen Pastori, eikä kukaan muukaan ”To”-

kentässä oleva sitä kuitenkaan ehdi lukea, vaikka olisi syytä Teidän kaikkien tämän viestin “To”-

kentässä olevien lukea jokainen eilisistä liitteistäni kirjaimesta kirjaimeen.

LAPSENI LAURA JA ALEKSI JA HEIDÄN AVOPUOLISONSA WALTTERI JA VILMA

Minun elämäni suurin ja tärkein saavutus on lapseni Tyttäreni (23-vuotias) ja Tyttäreni (27-vuotias). Olen

rakastanut lapsiani ja rakastan kuolemaani saakka enemmän kuin elämää. Lapsistani on kasvanut

hienoja, vaatimattomia, empaattisia ja rehellisiä suomen kansalaisia.

Tyttäreni ja Tyttäreni ovat pikkuisesta saakka olleet kilttejä ja hoitaneet asiansa omatoimisesti ja

kiitettävästi. Molemmat lapseni ovat erityisen lahjakkaita kaikessa mihin he mielenkiintonsa

suuntaavat.

Tyttäreni on jo valmis personal trainer ja työskentelee tässä ammatissa Helsingissä Elixialla. Hän

valmistuu myös fysioterapeutiksi ennen joulua 2024. Fysioterapeuteilla on edessään tulevaisuudessa

yhä suurempi työmäärä kun väestö ikääntyy. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat ainakin olleet suurin

ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen syy viime vuosina. Eli fysioterapeuteilla

riittää työsarkaa nyt ja tulevaisuudessa. Fysioterapeutti on siis tärkeä ammatti myös

yhteiskunnallisesta näkökulmasta.Tyttärenilla on hieno mahdollisuus työskennellä tulevaisuudessa kahdessa ammatissa. Lisäksi

fysioterapeutin ammatti ja personal trainer ammatti tukevat toisiaan hienolla tavalla.

Tyttäreni rakkaimmat harrastukset ovat musiikki ja teatteri. Hän opiskeli ilmaisutaidon lukiossa

Tampereella, näytteli harrastajateatterissa, esiintyi pääroolissa koulunsa musiikkiluokan

toteuttamassa musikaalissa ja lisäksi oli pikkulapsesta saakka mukana seurakunnan kuorossa.

Tavallaa tässä myös tyttäreni kulkee samoja "jälkiä" kuin minä koska aikoinani opiskelin musiikin

teoriaa ja soitin kahta instrumenttia.

Poikani on seurannut "jalanjälkiäni" ja opiskelee samassa opinahjossa missä minäkin aikoinani, eli

Tampereen Teknillisessa Yliopistossa tietotekniikan koulutusohjelmassa pääaineenaan

ohjelmistotekniikka. Tyttäreni on tällä hetkellä jo tekemässä diplomityötään ja on työskennellyt jo

pidemmän aikaa ohjelmistoyritys Atostekissä Tampereen Hervannassa.

Poikani ehkä rakkain harrastus on luonnossa retkeily ja liikkuminen ja erityisesti Lapin luonto, juuri

niinkuin minullakin lapsena ja nuorenakin.

Tyttäreni on jo useana peräkkäisenä kesänä tehnyt vaellusmatkan Lapissa. Viimeksi tänä kesänä he

olivat yhdessä Vilman kanssa Lemmenjoella taivaltamassa.

Luontoretkeily on hieno harrastus. Suomi on täynnä kansallispuistoja, puhtaita järviä ja metsiä.

Luonnossa ihminen rauhoittuu ja mieli on seesteinen ja ajatus kirkas. Minä huomasin tämän ja niin

on huomannut myös Tyttäreni.

Lapsillani ja minulla on aina ollut läheiset välit. Tyttäreni ja Tyttäreni ovat nyt molemmat aikuisia ja

asuvat tietenkin jo omillaan ja minä muutin Haukiluoman yksiööni 2019, niin näemme nyt toki

paljon harvemmin. Pidämme kuitenkin kiinteästi yhteyttä WhatsApp-sovelluksella ja se tuo minun

elämääni hyvin paljon sisältöä ja hyvää mieltä.

Molemmilla lapsillani on jo avopuolisot ja tietenkin koska Tyttärenille Waltteri on rakas ja Poikanille

Vilma, niin siksi lasteni avopuolisot ovat minullekkin tärkeitä ihmisiä.

Waltteri on siviiliammatiltaan nuorempi konstaapeli ja on tällä hetkellä toista kertaa

rauhanturvaajana. Ensimmäisellä kerralla Libanonissa ja tällä hetkellä Irakissa, josta kotiutuu

uudenvuoden aikaan takaisin Suomeen. Sekä poliisi että rauhanturvaajana toimiminen ovat suuresti

minun kunnioittamiani asioita.

Vilma opiskelee Jyväskylässä psykologiksi kolmatta vuottaan. Tähän haastavaan kuolutukseen on

vaikea päästä ja psykologeille on nyt ja tulevaisuudessa yhä suurempi tarve, johtuen nyky

yhteiskunnan asettamista haasteista meille jokaiselle. Psykologi on myös suuresti arvostamani

ammatti. Tammikuussa Vilma lähtee opiskelijavaihtoon USA:n Coloradoon. Poikani Poikanikin

menee sinne sitten joksikin ajaksi kun omilta kiireiltään ehtii.

Lapsillani ja heidän avopuolisoillaan on asiat erittäin hyvin ja tulevaisuus näyttää hyvinkin

valoisalta. Ainahan elämässä tulee myös vastoinkäymisiä. Meille kaikille. Mutta lapseni ovat

kasvaneet vahvoiksi ja yritteliäisiksi ja selviävät tälläisistä haasteista yhdessä avopuolisoidensa

kanssa.

Tämä ajatus tuo myös minun elämääni rauhallisuutta ja tyytyväisyyttä.

Kiitos Tyttäreni ja Waltteri ! Kiitos Tyttäreni ja Vilma !

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Kiitos kaikki murhaajasarjarikolliskoirat. Kiitos. Skitso elukkapaskaläjää kaikki.

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Osoitteen toimisto@kups.fi takana piileksiville. Pyydän teitä forwardoimaan tämän sähköpostini

Wissin Jarkolle. Eikös hän ole Törnävän mielisairaalan potkupallopää, joka sai UEFA:lta punaisen

kortin ja oli FIFA:n ranking listalla Fär-saarten jälkeen sijalla 200 plus jotakin.

Muistan kun aikoinaan muutaman tunnin rullaluistelulenkkejä (lisävarusteena sauvat) tehdessäni

Ratinan Stadionin (Red Hot Chili Peppers, Stadium Arcadium) kohdalla törmäsin jättikokoiseen

lakanaan, jossa oli Jarkko Wiss (Wiss on käsittääkseni saksan kieltä ja tarkoittaa tietää) kuva ja alla

nimi. Kyseisessä kuvassa ko. Wiss ”henkilö” heilutteli punaista lippua, jossa luki ”VaasanHuutoniemen mielisairaalan parhain potkupallopää. Aina Jarkko (xxx) osuu wissisti palloon”.

Kyseisen jättimäisen ”Jarkko Tietää” lakanan vieressä oli erään entisen ”anssi.asikainen@kiilto.fi”-

henkinen törkeä murha yrityksen taas monumentaalinen liimatuubi monumentti, jonka Wiss-lakana

näki.

Tästä voi mieleen tulla erilaisia sanaleikkejä ja mielleyhtymiä. Esimerkiksi.

Ilmeisesti Jarkko (Wiss) oli ko. monumentin nuuhkija (niinkuin koira nuuhkaisee monumenttia

ennenkuin merkkaa Tuula Murasen emakkoa, esimerkiksi Jussi, joka myrkyllisessä Stemmassa

emakkoa nussahti). Jarkko (xxx) taas, ei ole koskaan ikinä ollut nuuhkija.

Aivan murhaava ajatusleikki.

Elämä on Wissisti ihanaa, kun sen potkupallopääkin tajuaa.

Tässä yhteydessä tuo tulee myös mieleen sana ”raha-huoraaminen”, että yhdestä centistä myy

typerän pärstäkuvansa törkeän henkisen murhan yritykseen.

Toteaa Jarkko (xxx) ja nauraa räkättää sisäisesti 20,5 vuotta kenenkään sitä kuulemmatta. Sehän

olisi rikos jos kuulisi toisen nauravan. Saatikka puhuvan itsekseen.

Vähän niinkuin kuulin JALKAPALLOILIJA Lionel Messin todenneen.

”Se on Wissisti niin, että potkupallo Jarkko Wissi on ilmetty toinen Messi”.

Ainakin total mess on Wissisti Jarkko Wissi. Jarkon (xxx) punaisen kortin saaneena, Ja ulos

potkittuna potkupallokentältä.

Sitten Wissisti siirryn seuraaviin potkupallopäihin.

Sinulle antti.jaaskelainen@posti.fi Posti-Pate yrityksen päällikölle.

Posti-Pate muuten pikku-kakkosessa laulaa, että ”Postin tuo, Postin tuo, Postin tuo Antti jokaisen

luo”. Tähän minun täytyy todeta, että ei ainakaan minulle tuo muutakuin surua.

Ainaskin kun Teidän sivuttomilla webeillä vierailen. Joka kerta kun vierailen (vieraissa en ole ikinä

käynyt, päivastoin kun EX-luuska Muranen) sivuilla, niin sivun ylälaidassa juoksee pakoon teksti

”Viilausta vaille valmis, ainoastaan Jarkko ”Oivanpoika” Viitalalle mikään ei toimi”. Aatella, että

kaikista muista miinus Jarkko, niin kaikille muille toimii ja ne saa. Minä en saa.

Yritin päivänä muutamana tässä lähettää sähköisen ”Lehmänpaska läjä” kortin muutamille

”läheisilleni” (Esimerkiksi Vaasan hyödytön ihmispaskaläjä Pirjo ”Täti” Anttilalle, neuvonantajalle

Saatanan armosta ja hänen kohtuuttoman leuhkalle huumehörhö pojalle Jannelle). Levittää

(jalkojani en kokoajan levittele, niinkuin EX) hyvää Joulumieltä.

No kuinkas kävi, ei taaskaan mikään toiminut, niinkuin ei aikuisten oikeesti sanottuna lähes ikinä

kun olen rakkaille lapsilleni yrittänyt syntymäpäivä- tai joulukorttia tmvs. lähettää.

Kun esimerkiksi yritin läppärini mustalla rotalla lähestyä vaikka cmdButtonia, niin se suorastaan

pakeni paikalta mustan rottani kohdistimen edellä Posti-Paten suojiin.

CmdButtonia ei ollut vain inactivoitu, vaan se oli poissa kun Posti-Patelle sivuttomien webbien

sisällä, joko ip-osoitteen tai suklaakeksin, joka oli mystisesti aikaisemmin piilotettu läppäriini,

perusteella selvisi, että cmdButtonia yritti painaa Jarkko. En sitten onnistunut painamaan ja

lähettämään Lehmänpaska kuva joulukorttia. Tämä projekti, toimiessani Posti-Paten sivujen

testaajana (itse asiassa minun päällikkönäni testaajana ollessani, toimi virnistelijä Pekka

Kimpimäki, Metson pääkirjaston roskien suoltaja) karahti sitten kiville. Ei osunut testausprojekti

maaliin. Ja tästä syystä sakot alkoivat juosta, esimerkiksi vaikka jonkun, no, vaikka sitten Jarkon

taskuun.

Ja nyt en heitä läppäriä. Ainakaan Sala-Poliisin toimittamaan jokeen.

Ja sitten toiseen Posti-Pate toimituksen asiaan. Se koskee puhelimeni Android-Appia (minulla ei

ainakaa Antti nimistä Appi-ukkoa tule oleen, ku en vaan aikusten oikeesti sitä Appia ikinä oo

hallunnukaa) ja sitten taas OmatontaPosti sovellusta siinä Appissa.

Helvetti Posti-Antti, siinä OmatontaPosti sovelluksessa, siis ku loggaan sisää, niin perkele se sanoo”Hei LRKWSLGH !”.

Mitä helevettiä se luulee mua joksku muuksi ? Ilmeisesti se ei oo saanu mun iptä tai mitään

suklaakeksiä syöny. Onks ees Androidis kumpaakaa ? Kai on ja sitten mun viä täytyy tunnusluvulla

logata taas viä OmatontaPosti sovellukseen sisään. Silti se OmatontaPosti sovellus luulee mua

joksku muuks kun Jarkoks.

Perhana, eihän ”LRKWSLGH” voi olla edes nimi. Tai kai jossain kielettömässä kielessä.

Sen tiedän kun olen Jarkko, että Jarkko on nimi.

Tämä kaikki varmaan johtuu siitä, että en tiedottomasta tekniikasta ollenkaan yhtään mitään

ymmärrä (ainaskin sen perusteella, että täällä Tampereen Haukiluomassa, naapurien kakarat huutaa

mulle kun ulkona rollaattorin kanssa käyn, että oot Jarkko oikein tekniikan ihme. Suu vaahdossa

vielä. Tää on tapahtunu aivan liian monta kertaa mulle. Vähän niinkuin sekin, että Poliisi On.

Yläkerrassani. Niinku DNA-puhelinyritys sanoo mainoksessaan, että Elämä On.

Nythän mää vasta sen hokasin, että en oikeesti ymmärrä mistään mitään kun sen TV:stä Team

Ahmasta luin.

Ei vaan Team Ahma on aikuisten oikeesti helvetin hyvä sarja.

Saa nauraa rötköttää Teille muille Koirille. Tekniikan ih...ih...ih...meet.

No, vähän Jarkkoa hermotti kun OmatontaPosti sovellus luuli mua joksku muuksi, mitä olen.

Cogito Ergo Sum niinkun Filosofi, Matemaatikko René Descartes totes jo pauttiarallaa 1600-

luvulla.

Tartuin luuriin ja soitin Antti Teidän Yritysasikaspalvelu numeroon. Siksi soitin sinne kun muuhun

asiakaspalveluttomaan numeroon, kerran tuuttas ja sitte Teidän tietokoneella oleva puhelinkeskus

ilmeisesti nyt helvetti tunnisti Jarkon mun puhelin numeron perusteella ja ko. keskus tuumi, että nyt

tuuttaan ja poikkasen puhelun hetimiten ja myös Jarkon tuuttaan pois päiviltä.

Tunnistaa vai Ei ? Joskus tunnistaa Jarkon, toisinaan sitten taas ei.

No, siä Yritysasikaspalvelussa ne oli kirjaamatta mun nimen vaihdospyyntöä ”LRKWSLGH” mun

oikeaksi Jarkko nimeksi OmatontaPosti sovelluksessa.

Ne kohteli mua kuin Vajakkia ja kai mä sitte olen Vajakki. Sano vaan sieltä palvelija mulle, että

”Kiitos ja näkemiin. Jarkko nimi on liian vaikee, ei tuu toimiin, mitään Jarkko muutoksia ei tehdä

eikä Jarkko nimeä enää edes tueta”.

Just niinkuin Metso Automationin myyntitykki Suhonen, joka myi asiakkaalle täyttä paskaa ja

samaisen Metso Automationin INFO RTD:n Metso roska työkalujen suoltaja päälliköitten

päällikkö, virnistelijä Saatanan armosta, Pekka Kimpimäki aina mulle totes. Sun saatanan

työkokeilija Jarkon tuki RTD:ltä ja koko Metsosta on aina ja iankaikkisesta yhtäsuuri kuin nolla.

Samalla savustaen ja murhaten työkokeilija Jarkkoa pois asunnosta, elämästä, Tampereelta,

Pirkanmaalta ja koko Natsi, Psykopaatti, murhaaja,sikaskitsopaskojen Natsi SS Finlandiasta.

Työkokeilija Jarkon yllä luettelemaani listaan osallistuivat usein myös MurhaajaMetson asiakkaat

kuten esimerkiksi Borealis Polymers Porvoo Kari Lainas ja Kymin Voima Kuusankoski Lasse

Elöjärvi, joka teki minulle monet ”Elöjärvet”. Esimerkiksi silloin ennen jouluaatto iltana 2004 kun

työkokeilija Jarkko puhumaan kykenemättömänä oli hädin tuskin elossa.

Murasen sarjahuoraaja murhasi, mutta se tyrehtyi ilmeisesti murhan yritykseksi ? Vain olenko vielä

elossa, vai luulenko vain niin ? Siis minä, työkokeilija Jarkko. Kaikesta elämästä ulos murhattu.

Se oli vähän vakavampaa, mutta ei sun Posti-Antti kannata siitä välittää.

Mäkin aina nauraa hekotan kun issekseen toteen, että ”Mulla on tuumori ja otan sen huumorilla....”.

Takaisin vittumaisuuden varjossa kerrottuihin tosiasioihin. Niin kirjoittaessaa saa myös Jarkko

nauraa. Ja varmasti sinäkin Posti-Antti ja koko Entinen-Pilkottu-Posti.

Viilatkaa sivuttomia webbejänne vähän linssiin. Hekotusnauru ja rööki päälle, toteaa JarkkoEi oo kyllä mulla mitää omaa postia, eikä koko postiakaan. Heitän ne vaan avaamatta roskiin.

Directly to Trash-Metall Bin.

Painetta jonkin kuumaan pannuun.

Thanks.

LUKISITTEKO KAIKKI ”TO” KENTÄT, EILEN SAMALLA JAKELULLA (TAI MYÖS

VÄHÄN LAAJEMMALLA, MYÖS YK:HON, EU:HUN JA EUROOPAN NEUVOSTOON

SUUNTAUTUNEILLA JAKELUILLA – SELLASIA PERUS- JA IHMISOIKEUS ASIOITA

NÄÄS JA SELLASILLE TAHOILLE, JOTKA NIISTÄ AIKUISTEN OIKEASTI VÄLITTÄÄ JA

MYÖS NIIHIN VASTAA JA REAGOI) KAIKKI TOIMITTAMANI LIITTEET.

ERITYISESTI:

Kantelu_Oikeusmurhasta.pdf

JA

161024_Kantelu_Oikeusmurhasta_lähettämisen_jälkeen_tapahtuneita_asioita.pdf

DOKUMENTIT.

JA ERITYISESTI EILEN LÄHETTÄMÄNI SÄHKÖPOSTIN, JOKA OLI OTSIKOITU:

”MINULTA ON RIISTETTY LOPULLISESTI KAIKKI OIKEUDET SUOMESSA. MAYDAY

MAYDAY MAYDAY.”

Ko. email on täyttä 100 %:sta faktaa ja kaikki emailissa mukana olleet liitteet

Read Them And Weap. Ainakin jossakin niin tavataan todeta.

Minä sain. Saitteko te kaikki ”TO” kentät ?

Vakavoiduin välillä, pyydän sitä anteeksi.

Sitten taas toiseen palloon ja kuoleman potkupallokentän päähän.

Pallo sitten seuraavaksi Sinulle annikkariini.hurme@valioton.fi.

Alle liitettynä sähköpostikeskustelumme, kun sinä riinien riini et jaksanut vastata ja paskoja nakata

minun sähköposteistani.

Ei viitsis vastata kun pitäis valehdella, laulaa tässä kohtaa bändi nimeltään EX.

xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Jarkko xxx <jarkkojxxx@gmail.com>

5. marraskuuta 2024 klo 16.48Vast. ott.: "annikka.hurme@valio.fi" <annikka.hurme@valio.fi>

Kopio: kirjaamo.helsinki@poliisi.fi, kirjaamo.tampere@poliisi.fi

Tervehdys,

Viitalan Oivan (siirtyi täältä ikuisuuteen herran vuonna 2006)

poika Jarkko xxx tässä.

Olen erityisen kiinnostunut yritysten tuotemerkeistä.

Asuin vielä vuonna 2004 Ylöjärven Metsäkylässä, jonka omisti

vielä silloin jääkaappimyyjä Paavo V Suominen.

Olin tuolloin Paavon läheinen ystävä.

Vielä vuonna 2004 ko. tuotteen nimi oli Voimariini.

Käsittääkseni loogisesti voi ja margariini.Vuoden 2005 alussa tuotteesta tuli Oivariini.

Nyt tuleekin tärkein.

Mikä on tämän nimen syntyhistoria ?

Mistä nimi loogisesti muodostuu yksinkertaisesti

ja perusteellisesti selitettynä ?

Mikä oli perimmäinen syy nimen muutokseen ?

Yleensähän jos yrityksellä on jo markkinoilla

menestyvä tuote, tunnetulla nimellä, sitä ei haluta

muuttaa. Miksi Valio toimi juuri päinvastoin tätä logiikkaa ?

Kohta on Isänpäivä.

Jos laitan ko. päivänä Oivariiniä ruokapöytään,

minulle tulee erittäin surullinen mieli mielleyhtymästä minkä

Oivariini nimi aiheuttaa.

Normaalisti en koskaan Oivariinia ostaisi, mutta Isänpäivänä teen

sen koska haluan kiduttaa itseäni.

Kun Oivariini pakettia tuijotan, tekisi mieli lähes ampua itsensä.

Isäni oli minulle erittäin rakas.

Toivoisin, että kukaan koskaan ei enää Oivariiniä ostaisi.

Isäni kuoli 2006 ja oli viimeinen rehellinen ja luotettava ystäväni.

Jään erittäin suurella mielenkiinnolla odottamaan selitystä !

Hyvää tulevaa Isänpäivää !

Rest In Hell Paavo V Suominen.

Jarkko xxx

***************************

Jarkko Juhani xxx

MSc, Automation Technology and Applied Technical Mathematics, Retired

Runkokatu 8 D 31

33340 TAMPERE

Tel. + 358 46 881 4460

Email. jarkkojxxx@gmail.com

Jarkko xxx <jarkkojxxx@gmail.com>

9. marraskuuta 2024 klo 11.37

Vast. ott.: "annikka.hurme@valio.fi" <annikka.hurme@valio.fi>

kirjaamo.sisa-suomi@poliisi.fi, tutkinta-asiat.sisa-suomi@poliisi.fi, asiakirjatilaukset.sisa-suomi@poliisi.fi, Tuula

Muranen <tuulamuranen69@gmail.com>

Terkkumorot,

Minä tiesin, että ensimmäiseen emailiini ei vastata.

Syynä yksinomaan ja vain se, että pitäisi valehdella.

Olisi syytä vetää Oivariini pois markkinoilta 1.2.2024 mennessä.

Vaihtaa nimi vaikka Paavoriiniksi.

Ellei näin tapahdu toimin seuraavasti:

1.

Teen rikosilmoituksen asiasta.

2.

Siinä vaadin vahinkorvauksia ja ko. tuotteen poistamista markkinoilta.

3.

Arvostamani Sisä-Suomen poliisilaitos, tämän asian tutkii perinpohjaisesti ja

tekee siitä asianmukaisesti hutkintapöytäkirjan.

Peskää likapyykkinne vaikka Pesulax-pesulassa ja

menkää Neste Expressillä vaikka venepakolaiseksi länsinaapuriin.

Motörheadiltä om muuten julkaistu uusi biisi - "En juo maitoa".

Se löytyy julkaisulta "Kriminaali Elukat".

Toivoo,

Jarkko "Oivariinin poika" xxx

Vielä enemmän 2004 vajakiksi päähän ammuttu murhattu EX-vajakki, Murhaaja, Psykopaati; Sika ”Valtion”

toimestaEX-pyöräilijä - vielä toissapäivänä 1997 vaikka

EX-rullaluistelija - vielä eilen 2005 vaikka

***************************

Jarkko Juhani xxx

MSc, Automation Technology and Applied Technical Mathematics, Retired

ja koirien kouluttaja

Runkokatu 8 D 31

33340 TAMPERE

Tel. + 358 46 881 4460

Email. jarkkojxxx@gmail.com

xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Annikka – riinien riinin.

Minä aioin (vaikka henki menis) pyyhkiä Oivariinistä riinin pois.

Niin, että jäljelle jää rakas Isäni Oiva – maailman paras Ihminen ja maailman paras Duunari.

Miten sen teen ?

Pyyhin Sinun typerällä, maitopurkin myyjä naamallasi riiniä niin kauan että ääretön nolla (yhtäkuin

ei mitään olemassa) pääsi ja päästäsi ei ole tuhannen paskaakaan jäljellä.

Jää vain jällelle Oiva. Maailman paras sellainen.

Sinä et jää EX-kaikkea. Yhtään mihinkään.

Jarkko kiittää ja kuittaa.

Vastata ei Annikka, Peruskoulu Drop-Outti kannata. En kertakaikkiaan enää

jaksa lukeakkaan hevonpaskaa. Saatikka Annikka kuunella.

Valioton. En kertakaikkiaan ymmärrä Sonnikka miten työntekijäsi Sinua sietävät.

Minä en ainakaan sietäisi. Siedä.

SuomiMurhaajaRiiniä pöytään nyt, niin saan nauraa kuollakseni sen paketin edessä ja sitä

tuijottaessani.

Ja pallopäät ei sitten koskaan lopu.

Potkitaan kentältä ulos seuraava. Pallopää. Pallopäät.

Sitten potkupallo Sinulle satu.kosonen-kaija@borealisgroup.com.

Irtisano Porvoon Borealis Polymers tehtaan henkilökunta.

Etenkin kari.lainas@borealisgroup.com ja tapio.?@borealisgroup.com.

Tee ittestäskin vaikka EX, Kaija.

Nämä kaksi yllä mainittua, olivat ”Joo-joo mies” päällikkö Rantalan Metso asiakkaina projektissa,

johon minäkin ”Metson ikuinen työkokeilija” blebeiji Jarkko osallistuin.Ja olihan tietysti mukana ko. projektin tärkein henkilö mark.hill@aspentech.com Jumalan lahja

projektille. Ystävällinen, osaava, auttavainen ja totesi minulle ”I'm so worried about You Jarkko”

projektin aikana. Myös nämä sanat pysyvät muistissani koko loppuelmäni.

Tiedätkö miksi – Kaija ? Ja miksi Mark oli minusta huolissaan. Ehkä tiesi tulevastani ja

nykyisestäni enemmän kuin Jarkko.

Siksi, että nämä muut 3 yllä luettelemaani osallistuivat minun murhaamiseni ja savustamiseeni, pois

elämästä, kodista, jota minulla ei koskaan edes ollut Paavo V ”TäysMurhaajaSavustaja” suur-

ruhtinaan omistamassa paskamaapläntissä Ylöjärven Metsäkylässä, työpaikasta (Metso, joka on nyt

siivetön EX-Murasen kana), jossa käytettiin törkeää henkistä väkivaltaa minua, blebeiji Jarkkoa

kohtaan monia vuosia. Savustivat ja halusivat murhata minut kuolemaan ja kadulle asunnottomaksi.

Elämä On. Toteaa DNA, puhelinmurhayritys.

Paskamaapläntistä täytyy todeta, että Pohjanmaan Isännällä on lapiollisessakin enemmän

ihmispaskaa mitä TäysPaska Paavo V omisti.

Jos, Sinä Kaija, et tiedä mikä blebeiji on, niin katso vaikka MurhaamisSavustamis-sanakirjasta.

Jos haluaa kostaa, savustaa ja murhata Jarkon, sen vuoksi, että on joskus ollut pikkunappula

Pohjanmaalla Ilmajoen Jouppilankylässä, niin tämä projekti tulisi viedä maaliinsa niin, että Jarkko

kuolee. Eikä niin, että ko. Jarkko Ei-Kuole. Tämä salaliitto, jo hyvissä ajoin suunniteltu, ”projekti”

ei osunut maaliin.

Miksi ? Koska kirjoittamishetkellä 19.11.2024 Minä olen edelleen Jarkko – Ei kuollut.

Muutamaan otteeseen savustettu. Kolme kertaa itse asiassa.

Nyt olen asunnossa (josta yläkertani Poliisi-SavustajaMurhaajat ovat kertoneet, että taas savustetaan

ja murhataan ulos). Ja pidän kynsin hampain kiinni, että olen asunnossa kunnes kuolen.

Oletteko Te kaikki Saatanat asunnossa ?

En osaa sanoa mitä tapahtuu kun en enää ikinä totuuksien puhumista ja kirjaamista lopeta. Ja

jakamista Demokraattisiin maihin, jotka kunnioittavat perus- ja ihmisoikeuksia ja lakeja myös

Jarkon tapauksessa.

Tiedätkö, Borealis ja Metso et Al. Jatkuvaan yli 20 vuotta kestäneeseen Savustamiseen ja

Murhaamiseen lopulta Jarkkokin kyllästyy ja pieni chihuahua kaverini Ami ja lapseni ja heidän

avopuolisonsa. Lopulta kyllästyy totaalisesti. Lopulta aivan Fucked Up kyllästyneessä tilassa on

kaikki edellä luetellut.

Tässä Psykopaatti Ylimurhaaja Tarja-Tuulikki Halonen-Murasen karille ajamassa Natsi Paska Sika

SS Finlandiassa on 5.5 miljoonaa sika murhaajaa.

Siinä joukossa on kuusi Ihmistä. Näillä ihmisillä on sielu, sydän, omatunto, totuus ja elämä. Nuo

asiat johdattavat näitä kuutta Ihmistä.

Luettelen vielä kyseiset ihmiset. Kertaus on peruskoulu Drop Outille tärkeää.

Ihmiset ovat Lapseni Tyttäreni ja Tyttäreni, heidän Avopuolisonsa Waltteri ja Vilma ja pikkukaverini

Luojan luoma hänkin – Ami. Sitten on vielä Minä Ihminen Jarkko.

Cogito Ergo Sum – Ajattelen, Siis Olen, Ihminen.

Summa summarum. 5.5 miljoonan sika paskan joukossa olemme me kuusi ihmistä.Minä en muuta tarvitse kuin nämä viisi ihmistä. Ja tarvitsen vihdoinkin myös Itseni ihmisen.

Lopultakin.

Sika paskoja ohjaa sian vaisto. Pyyhkiä pois savustaminen ja murhaaminen rikokset sika paskan

nahastaan.

Sen totean, että äsken luettelemani kuuden Ihmisen avulla tämä ei koskaan tule onnistumaan.

Minä varjelen ja suojaan henkeni kaupalla, niitä viittä muuta Ihmistä.

Mikä oli todistettava.

En ole kala, jota tulee ensin murhata, suomustaa ja sen jälkeen savustaa. Blebeiji minun tapauksessa

ehkä ihan hiukan toisessa järjestyksessä.

Who cares ? Ette ainakaan Te kaikki saatanat.

Aion nyt tehdä kaikkeni (jälleen kerran vaikka henki menis) sen eteen, että savustan Teidät kaikki

minun yli 20 vuotta kestäneeseen ”via Dolorosaani” ajatuksellakin osallistuneet ulos kaikesta.

Sen jälkeen Te kaikki olette, EX nothing.

Siis ette edes EX. Matemaatikkona kun asiaa ajattelen tämä tarkoittaa ääretön nolla.

Olette siis tyhjyys kun minä toimeni lopetan.

Lukekaa alle liitetty teksti, jonka pikaistuksissani ja vittuuntuneena kirjoitin erittäin vittumaisesti

vittumaisen projektinteko-ohjeen lähdöstä maaliin.

Kun olette sen lukeneet, niin ei mitään uutta tekstiä tähän lähdöttömään ja maalittomaan projektiin

(niinkuin blebeiji Jarkon osalta oli päätetty jo hyvissä ajoin) lisää tule.

Verkkopiuhat irti serveristä ja trendit tilttaa valvomossa ja blebeiji Jarkko menettää yöunensa ja

murehtii. Mikä oli vaan Jarkon kirjaten todistettava.

Knock Youself Out And Enjoy The Ride To Hell.

SITTEN VARSINAISEEN ASIAAN, ELI KODISTA SAVUSTAMISEEN, PÄÄHÄN

"AMPUMISEEN" JA TOTAALISEEN ISOLLA PORUKALLA YHDESSÄ SUUNNITELTUUN

AHDINKOON AJAMISEEN.

ALLA OTE RIKOSILMOITUKSEN JOHDANNOSTA, JONKA TEEN PERUSTUSLAIN 7§ JA

10§ RIKKOMISISTA MINUA KOHTAAN VUOSIEN 2004-2024 VÄLILLÄ.

OTE ON OPASTUS TÄLLE KRIMINAALI-MAFIALLE, JOHON TIETÄÄKSENI KUULU(U)/

(I)VAT AINAKIN:

Muranen (2004, Ylöjärvi, Metsäkylä, Merja Vuorelan (Murasen naapuri ja paras kaveri), Paavo

"Täyskusipää" V Suomisen ex-sihteerikkö

Eliittipariskunta Esa ja Merja Vuorela, Ylöjärvi, Metsäkylä (Murasen parhaat pikkujoulukaverit ja

muuta paskaa)

Paavo "Täyskusipää" V Suominen, Ylöjärvi, Siivikkala, Metsäkylän omistaja ja Merja Vuorelan ex-

pomo

Jouko Rantala, Ylöjärvi, Siivikkala, Paavo V Suomisen paras kaveri varmaankin, Metson Borealis

projektin rojektipäällikkö

Kari Lainas (Borealis projektin asiakas), Porvoo ja kaikki Metsäkylän kaverit, tunsi Jouko Rantalanentuudestaan Metson aiemmista projekteista

Jari Järvinen, Ylöjärvi, Siivikkala, Paavo V Suomisen paras kaveri varmaankin, Kymin Voima

projektin rojektipäällikkö

Lasse Elojärvi, Kuusankoski, Kymin Voiman asiakas ja myöhäisen jouluaattoillan vittuilupuhelun

minulle soittanut

Metso Automationin henkilökunta kokonaisuudessaan

Ylöjärvi, Metsäkylän asukkaat kokonaisuudessaan, lue osiosta TARKEMPIA LISÄTIETOJA

KAIKKI FAKTAT

Ylöjärven asukkaat ja virkamiehet kokonaisuudessaan

Sisä-Suomen poliisilaitos ja pelastuslaitos

Pirkanmaan yritykset

Koko Suomi, tv- ja radiokanavineen ???

Osiosta TARKEMPIA LISÄTIETOJA, kannattaa muistaa Murasen kommentti "Kaikki ovat tässä

mun puolella" joulun 2004 aikaan (lue koko osio TARKEMPIA LISÄTIETOJA).

Missä asiassa ovat huoran puolella ?

Murhaamisessa ?

Myrkyttämisessä ?

Mömmöaineiden syöttämisessä minulle (käytän tuota sanaa kun itse en tiedä mitä syötettiin) ?

Varastettujen lääkkeiden syöttämisessä minulle ?

Kodista savustamisessa ?

Työpaikalta savustamisessa ?

Pirkanmaalta savustamisessa ?

Koko elämästä savustamisessa ?

Ketkä kaikki ovat Murasen puolella ?

Ainakin yllä luettelemani henkilöt ja tahot.

Ja poliisi, pelastustoimi, Pirkanmaan yritykset jne. ???

Ja koko natsi sika salaliitto, myrkyttäjä, murhaaja SS Finlandia ?

Kannattaa lukea SEKÄ Kantelu_oikeusmurhasta.pdf dokumentti ETTÄ tämä dokumentti

ajatuksella ensimmäisestä kirjaimesta viimeiseen.

Minulta kului lähes 20 vuotta, että uskalsin asiasta avata rehellisen suuni ja alkaa kirjoittamaan

näitä kahta dokumenttia, joissa on vain kaikki tärkeimmät faktat, jotka olen nähnyt, kuullut,

kokenut ja tuntenut.

Lisää faktaa olisi vielä kolmanteen ehkä saman pituiseen dokumenttiin kuin

Kantelu_Oikeusmurhasta.pdf olisi.

Alla siis ote poliisille tekemäni rikosilmoituksen (jonka viimeistelin 8.11.2024) johdannosta. Teksti

punaisella värillä.

Teen rikosilmoituksen tällä kertaa emailin välityksellä. Olen kaksi ensimmäistä rikosilmoitusta

tehdessäni todennut, että poliisi.fi sivustolla oleva sähköinen rikosilmoituslomake on kankea, kentät

ovat aivan liian lyhyitä, valittavia rikostyyppejä on hyvin vähän ja tästä seuraa myös se, että kun

valitset jonkin rikostyypin, niin kaikki sen jälkeen tulevat valintavaihtoehdot eivät sovellu

laisinkaan siihen rikokseen mitä olet ilmoittamassa.

Kehottaisin hankkimaan päivityksen ko. rikosilmoitus web-sovellukseen tai määrittelemään tarkastimiten se toteutettaisiin kokonaan uudella tavalla ja peräti uusilla työkaluilla. Ikivanhaa sovellusta ei

sellaisenaan kannata kopioida uuteen ympäristöön, vaan käyttää saatavilla olevaa uusinta

teknologiaa ja parhaita saatavilla olevia työkaluja.

Määrittelyn merkitys korostuu tässä hyvin paljon. Esimerkiksi, että onko asiakkaalle (poliisi)

määrittelyssä (toimittaja) selkeästi ja mahdollisimman tarkasti ja yksityiskohtaisesti (kuvin, sanoin

ja esimerkiksi Windows-help tiedostoin jokaisesta työkalusta) kerrottu mitä asiakas tulee saamaan

uuden järjestelmätoimituksen myötä.

Myös toimittajan projektipäällikön merkitys korostuu. Ettei hän tietämättömyyttään ole ns. “Joo-joo

mies”, joka asiakkaan (poliisi) jotakin esimerkiksi lisäystä/uutta ominasisuutta pyytäessä lupaa

sellaista, mikä ei myytyyn toimituslaajuuten kuulu – ja vielä pahimmassa ilman mitään korvausta

asiakkaan suunnasta toimittajalle.

Toimituslaajuus selviää myyntiprojektin lopuksi sopimuksessa olevasta teknisestä erittelystä, joka

määrittelee myös tilaajan projektiryhmällä käytössä olevat tuntimäärät ja budjetin.

Jos asiakas vaatii jotakin uusia ominaisuuksia/sovelluksen laajuus kasvaa asiakkaan pyyntöjen

perusteella, tällöin om myös vastaavasti näistä pyynnöistä rahan liikuttava asiakkaalta tilaajan

suuntaan ja projektiryhmän käytössä olevan tuntimäärän kasvaa vastaavasti.

Jos tälläinen “Joo-joo mies” projektipalaverissa, asiakkaan kysyessä jotakin uuta lisätyötä, sanoo

vain asiakkaalle, että “Joo-Joo, tehdään, tehdään” ja iso määrä uutta lähtöaineistoa “lyödään”

projektiryhmän eteen , käy lopulta niin (niinkuin projektikielellä tavataan ilmaista), että sekä

toimittajan budjetti ja aikataulu kusee kintuille.

Myös myyntiprojektivaiheessa olevan myyntimiehen merkitys korostuu. Ettei hän myy “sutta ja

sekundaa”. Näin valitettavasti usein tapahtuu. Tässä myyntimiehen ja tuotekehityksen

keskusteluyhteys ja ymmärrys on avainsana.

Joskus olen kuullut käyneen niinkin, että joku “myyntitykki” myi asiakkaalle tuotteita, joita ei edes

enää tuotekehitys tue, tuotteita, jotka eivät koskaan tulisi toimimaan kulloisessakin

asiakasprojektissa ja tuotteita, joihin tuotekehitys ei tee minkäänlaisia muutoksia edes asiakkaan

toiveesta, vaikka projektiryhmä nämä toiveet tuotekehitykselle suoraan välittäisi.

Toimitusprojektivaiheessa, ehkä kaikkein tärkein asia on tuotekehityksen horjumaton tuki

projektiryhmälle. Mikäli projektiryhmä, esimerkiksi jo sovellussuunnitteluvaiheessakin huomaa

tuotteissa joitakin puutteita, mutta etenkin jo asiakkaan tiloissa työskennellessä, niin

tuotekehityksen tehtävänä on mukisematta auttaa projektiryhmää kaikissa tuotepuutteissa / vioissa

mitä projektiryhmä havaitsee.

Projektointihan on toimittajan organisaatiossa tuotekehityksen sisäinen asiakas ja kaikkihan tietää,

että asiakkaan eteen tehdään kaikki voitava, vaikka sitten projektihenkilön henki menisi. Näin

leikkisästi ilmaistuna.

Valitettavasti minä itsekkin olen törmännyt tilanteisiin, joissa tuotekehitys istuu “tuppisuuna”

toimittajan tiloissa lukittujen ovien takana, poistumatta tilasta ikinä mihinkään muualle kuin

ruokalaan.

On todella helvetillistä, jos sisäinen asiakkuus ei yrityksessä tai osassa yritystä merkitse yhtään

mitään. Esimerkiksi niin, että tuotekehityksen tuki, jollekin projektihenkilölle on aina = ei mitään

tukea.

JOKAISEN HENKILÖN YRITYKSESSÄ TULISI YMMÄRTÄÄ, ETTÄ KOKO HENKILÖSTÖ

ON YRITYKSESSÄ YHTEISVOIMIN TAKOMASSA RAUTAA YRITYKSEN

MENESTYMISEN ETEEN. MYYNNIN, TUOTEKEHITYKSEN JA PROJEKTOINNIN

VÄLILLÄ EI TULISI OLLA MINKÄÄNLAISIA RAJA-AITOJA. PÄINVASTOIN. KAIKKI

AUTTAVAT KAIKKIA. SE “KAVERIA EI JÄTETÄ, EILÄ AINAKAAN SAVUSTETA ISOLLA

PORUKALLA”-PERIAATE SOPII HYVIN MYÖS YRITYKSEN SISÄISEKSI

JOHTOLANGAKSI. SAMA PERIAATE MIKÄ OLI AIKOINAAN VETERAANEILLA

SODASSA.

VALITETTAVASTI OLEN URALLANI NÄHNYT JUURI PÄINVASTAISTA

MENTTALITEETTIA.

Myyntimiehen, projektipäällikön ja projektiryhmän osaaminen on tärkeintä. Kaikkien on tunnettavateknisessä erittelyssä myydyt tuotteet perinpohjaisesti. Muussa tapauksessa asiakkaan kanssa

neuvotteleminen mistä tahansa projektiin liittyvästä on mahdotonta.

Jos asiakkalle myytyjä tuotteita ei tunneta perinpohjaisesti ennen projektin alkua, on kaikkien

kolmen äsken maitsemani henkilön, omatoimisesti opiskeltava ja tutustuttava ko. tuotteisiin tai

tietenkin toinen mahdollisuus on perusteellinen tuotekoulutus, siinä organisaatiossa mistä toimittaja

myymänsä tuotteet hankkii.

Toimin itse ennen projektipäällikkönä ja myyntimiehenä (ennen eläkkeelle jäämistäni) ja AINA

PEREHDYIN OMATOIMISESTI MAHDOLLISIMMAN PERUSTEELLISESTI PROJEKTIN

TOIMITUSLAAJUUDESSA OLEVIIN TYÖKALUIHIN.

Ja vielä lisäksi. En olisi koskaan pystynyt toimimaan projektipäällikkönä / myyntimiehenä, ellen

itse ensin olisi ollut aiemmin tekemässä projekteja vastaavanlaisilla työkaluilla ennenkuin uusia

järjestelmäversioita / kokonaan uusia tuotteita (mutta samalla alustalla toimivia) tulee jossakin

projektissa vastaan.

Tämä vain neuvoksi sinne Poliisin IT-hallinnolle kun hankkii ehdottamani päivityksen ikivanhaan

järjestelmään tai toteuttaa samat ominaisuudet (ja paljon uusia tietenkin myös) täysin uudella ja

kokonaan eri alustalla (käyttöjärjetelmä tmvs.) toimivassa ja kokonaan uusilla paremmilla

työkaluilla varustetussa järjetelmässä.

Siinä lyhyt oppimäärä, miten asikasprojektin tulisi edetä myyntiprojektivaiheesta luovutukseen

asiakkaalle.

Yksi asia tietenkin vielä. Projektiryhmän ja asiakkaan ko. projektiin kuuluvien henkilöiden välillä

tulisi olla hyvä yhteishenki. Sillä tavalla projektin lopputulos osuu maaliin. Tämä on

projektipäällikön tehtävänä. Järjetämällä esim. kesäloman, viikonlopun tmvs. aikana jotakin

yhteistä rentouttavaa vapaa-ajan toimintaa. Vaikka sen perinteisen SAUNAillan.

Tietenkin aivan yhtä tärkeää on toimittajan projektitiimin yhteishenki. On puhallettava yhteen

hiileen, eikä esimerkiksi savusteta jotakin henkilöä, joka koetaan vastenmieliseksi.

Joo, en ollut ex-projektipäällikkö enkä ex-myyntimieskään (ainoa tarkoitus oli esimerkinomaisesti

yrittää kaikille peruskoulupohjalta ponnistaville, miten oikeasti tulisi toimia).

Osasin kuitenkin nojata EX-bensa-asemapumppuun Sarankulmassa Metson naapurissa.

Tässä ei siis lue Teille Saatanoille enää mitään.

Sitten seuraavat Ei-Pallopäät. kaj.ratts@pvo.fi ja bjorn.akerlund@akraft.fi.

Totean hyvin lyhyesti Teille, että jo silloin kauan aikaa sitten kun Alholmens Kraft alkoi nousta

olevaan, oli projekti, jossa olin myös minä ”Metson ikuinen työkokeilija” ja blebeiji Jarkko.

Oli eero.koskinen@pvo.fi , muut@pvo.fi ja paavo.arpiainen@metso.com ja muut@metso.com.

Bleiji Jarkolle tehtiin samanlaisia ”pikku savustamisjuttuja” kuin aina.

Vedeltiin tietokantapalvelimesta verkkopiuha irti ja serveri ajettiin ”tilttiin”, yhteydettömään tilaan

juurikin silloin kun blebeiji Jarkko oli poissaolevana Pietasrsaaresta ja paikalla ”Konttorilla”

Tampereella.

Tästä alkoi Jarkon sairastumisprojekti työperäiseen saatanalliseen stressiin. Jatkuva jännittäminen

töissä, käsien hallitsematon tärinä, kasvojen hillitön punoitus.

Yrittäminen kunnolla nukkua hikilammikossa ja tuntui myös, että sydän lähtee jyskyttäessään

rintakehästä ulos. Ei muuta.Tämä Jarkko oli murehtimalla aina töissä 24/7.

Teille kaj.ratts@pvo.fi ja bjorn.akerlund@akraft.fi tämä vain tiedoksi.

En usko että olette savustaja murhaajia.

Näin vain oli silloin joskus ennenmuinoin.

Sitten potkupallo oikein suurelle pallopäälle timo.ritakallio@op.fi.

Te ”Tamponi Veripää” pankkilaiset ja pankkirosvo Hilkka (Nykyään myös juoppo, rattijuoppo, jolla

on uudet tekarit). Isälläni, joka kävi jokaikinen päivä 44-vuotta töissä vaikka 50 asteen kuumeessa,

ei ollut varaa pankkiryöstön jälkeen tekareihin, perjantai kossuun, elämään. Isälläni oli vain varaa

menettää elämänhalunsa, olla lohduttomuuden keskellä.

Ja kohtaloksi tuli tukehtua yhteen ainoaan appelsiinin viipaleeseen 21.10.2006. Unissaan.

Terve, lääkkeetön mies.

Te ”tamponi veripää” sika paska pankki ja pankkirosvo Hilkka, murhasitte Isäni. Siitä syystä Teidät

sika paskat tulisi teurastaa ja päästää kärsimyksistään sika paskan vinkuessa hätäänsä.

Mikä oli Jarkon todistettava.

Mikä on Jarkon kohtalo ?

No, Te ”tamponi veripää” sika paska pankki ja Hilkka the Bank Robber, aloitette paskomaan ja

oksentamaan ja kusemaan minun ja Isäni päälle poikani Poikanin ollessa vielä pikkuinen lapsi

Tampereen Korkinmäessä.

Asuimme siellä poikani kanssa kaksistaan. Ko. taloissa oli lukuisia Ilveksen pelaajia asumassa.

Ilmeisesti sarjahuorattaja Muranen (sarjahuorattaja jo Hervannassa asuessani) teki mitä teki

kaikkien Ilveksen ”kyrpien” kanssa. No, tämä oli sivujuoni, joka ei sinänsä kuulu OP-sian ja Hilkka

rosvon täyspallopäiden potkimiseen. Siitä sitten vielä hyvin lyhyesti.

Niin lyhyesti, että Te ”tamponi veripää”-Timokin ymmärrätte.

Minun kohdallani ”tamponi veripää”-OP, olette niinkuin musta surma rutto kani – tyrkkää typerän

päänsä pusikkoon ja perse näkyy ja musta surma rutto kani ”tamponi veripää”-OP luulee ettei

Jarkko sitä aivotonta sika paskaläjää näe.

Kyllä Jarkko on nähnyt jo ikuisuuden ja kuullutkin Loud And Clear.

Kuinka kauan aioitte vielä sarja savustaa ja sarja murhata Jarkkoa ?

I JUST DO NOT FUCKING CARE ANYMORE. FUCK YOUR VACUUM STUPID HEADS

SELF AND DIE JUST AS SATANS NEED TO DO. WHINE LIKE A BRAINLESS PIG WHEN IT

IT IS SLAUGHTERED BY ME.

WHINE AND WHINE AND WHINE AND WHINE EMPTY HEADED PIGS...........

Toivottavasti olette nolla ”tamponi veripää”-OP. Kaikki täysin EX. Koko ”tamponi veripää”-OP

maan päältä poispyyhkäistynä.

Jokaikinen konttori ja konttorirotta tuhannen paskaksi poltettuna.

Jarkolle ainakin olette täyttä sika paska nollaa. ”tamponi veripää”-OP kokonaisuudessaan ja

Kurikan rattijuoppo, pankkirosvo.Täysin olemattomia sika paskoja Jarkolle ja tiedän, että Isällenikin vielä myös.

Get Your Fucking Facts Straight You fucker murderer shitheads.

Tarkootan vain notta ”tamponi veripää”-OP:n ja juoppoo, rattijuoppoo, pankkirosvo Hilikan saa

mun puolesta lopettaa olemattomiksi.

Kiitos, mutta ei kiitos. ”tamponi veripää”-OP ja uusi tekari hyysättävä Hilkka.

Seuraavaksi taas aivan oikeita potkupallopää typeryksiä.

Teille Arvoisat topi.manner@elisa.fi ja jussi.tolvanen@dna.fi.

Yhdessä potkitaan Teidän pallopäät kentän reunaan.

On siinä perkele parinkännynmyyjäsikamurhaaja yrittäjillä nimet.

DNA (Metson Dynamic Network of Applications, vittu ootte typerykset vielä kopioineet sika

MurhaMetsoPaskalta nimen ?) ja SAUNA. Voi jumalauta sentään.

Tuleeko Topias, The Vacuum Head, SAUNA nimi siitä, että tuhoamislaitos asentaa Ylöjärven

Mettäkylään Atrian kiukaan ja jättää ruuvit löysälle, että saa sitten itse soittaa pilleistä kuumaa ja

samalla luuska sika murhaajaa vatkaa ruuvit löysällä Olli Rahnasto ja silläkin on ruuvit saatanan

löysällä. Siinä kiukaalla istuu sika luuska paska salaliitto murhaaja Tarja-Tuulikki Halonen-

Muranen perse tulessa ruuvit löysällä ja syö Atrian saunapalvia, joka on pantu samalla kiukaalla

Veljekset eliitti E & M Vuorelan tehtaalla Metsäkylän hiekkamontulla kun ensin äkkiuskovainen

pääsaatana Merja Vuorela on ammuttu lähes niinkuin Ufolla avaruuteen ?

Siitäkö se SAUNApuhelin nimi oikeasti tulee ?

Ei taas tarvitse vastata, ettei tartte valehdella.

Nollas Nainen bändillä on sellainen kappale, että ”Valehtelisimme jos väittäisimme”.

Kannataa kuunnella. Se on murhaavan hyvä biisi.

Eipä tästä oikein muuta.

Potkittu on täyspallopäät SpaceEX aluksella avaruuden laitaan saakka.

Seuraava pallopää potkittavaksi olette Te matti.lehmus@neste.com.

Tämäkin hyvin lyhyesti, niin täysin potkittu pallopää on. Ja päät.

Ensin taustaa Metsolta ja Borealikselta.

Jussi Koskela, "insinööri", Neste Jacobs, Porvoo

Istuimme tietokonehuoneessa vierekkäin Porvoossa Koskelan kanssa. Koskela yhtäkkiä totesi vain"Pitäis olla luovissa hommissa" ja olisi varmaan halunnut jatkaa "Sä et kuulu tänne".

"Jätkä" joka oli suunnilleen ollut "tuttipulloiästä" Borealis Polymers Porvoon tehtaalla duunissa,

niin osasi kyllä aukoa isoa turpaansa. Ja kiertänyt muut Borealiksen Euroopan tehtaat kun

AspenTech vastasi yksin samanlaisesta projektista kuin Porvoon-projekti oli.

Olin ALKON Koskenkorvan tehtailla kolmena kesänä yhteensä 12 kuukautta prossemiehenä ja

neljäntenä kesänä minua pyydettiin etanoliosaston työnjohtajan suulla tuuraamaan vuoromestaria 4

kuukautta.

Että olen kyllä käytännön mies ja teoreetikko – erittäin kiitettävin arvosanoin vielä !!!

Neste Expressillä helvettiin kaikki !

Tuomo Suhonen, "myyntitykki":

Ensimmäisenä päivänä kun viimeistä kertaa palasin töihin ja menin heti aamusta Tornion Voima-

projektin aloituspalaveriin, niin tapahtui seuraavaa.

Seurasin projektin teknisten asioiden esittelyä valkokankaalta. Eräässä kohdassa mainittiin jotakin

uudesta tiedonsiirtomenettelystä. Tässsä kohtaa minä "hulluuksissani" menin kysymään, että mitä se

tarkoittaa.

Tuomo Suhosella oli valmiiksi mietittynä vastaus, joka EI liittynyt kysymykseeni millään tavalla.

Suhonen totesi, että "Se tarkoittaa, että jos ostat Nesteeltä bensiiniä, niin jääkö se koskaan

veloittamatta". Suhonen ja Ari Peltonen katsoivat toisiaan ja naureskelivat.

Olisin halunnut vajota samalla sekunnilla pöydän alle. Tämän jälkeen yritin vain hillitä haluni

poistua nopeasti palaverista. Tuijotin vain puhelintani enkä enää kuullut enkä nähnyt mitään.

Minusta tuntui, että saan pian paniikkikohtauksen. Vähän ennen kun palaveri loppui, ryntäsin

neuvotteluhuoneesta ulos ja tuntui, että pystyn taas hengittämään. Kävelin omalle paikalleni ja

ajattelin olla kysymättä enää koskaan yhtään mitään.

Hei Matti,

Tarvitseeko tässä oikeastaan paljon enää asiasta kirjoittaa. No, tietysti jos lukijana on peruskoulu

Drop Outti jälleen, niin ehkä vähän täytyy.

No erittäin erittäin lyhyesti.

Te salaliitto sika savustajat ja murhaajat.

Olette kaikki ilmeisesti kaikki kiivenneet lehmukseen ja ihan EXÄNÄ aivan kaikesta.

Äärettömiä nollia ainakin olette.

Ja hyvä niin ainakin minulle ja niille muille viidelle ihmiselle, jotka aiemmin mainitsin.

Ottakaa Neste Express kiituri helvettiin ja laittakaa kuskin penkille vaikka Jarkko Wiss ja liimatkaa

perseenne penkkiin vaikka jättimäisellä Kiillon liimatuubilla ja melokaa vaikka venepakolaiseksi

länsinaapurin KalleTheKunkkuLandiaan.

Kannattaa varmaan ensin käydä Tampereella Pesulax-pesulassa pesemässä likapyykkinsä ja senjälkeen käydä Konttori juottolassa litran kossulla.

Sen jälkeen perseet olalla, perseet Kiillon liimalla penkkiin liimattuina ja Neste Expresillä otetaan

suunta kohti helvettiä.

Kyydissä tietysti kaikki 5.5 miljoonaa Salaliitto Sika Paska Savustaja Murhaaja vinkusikaa.

Saittekste ? Mä en saanu.

Niin kai tavataan sanoa, että viimeisenä helvetin isot pallopäät.

Kirjaamo@valvira.fi, marina.erhola@pirha.fi, ida.lehdonharju@pirha.fi, jp.ylilaakari@pirha.fi, jne

jne jne jne kaikki Tays kriminaali mengelet. Ja Valvira mengelet, jotka eivät valvo silloin kun

pitäisi.

Liitän alle otteita kantelu dokumenteistani ja muutamista sähköposteista.

Lukekaa Kantelu_Oikeusmurhasta.pdf osiosta ”TARKEMPIA LISÄTIETOJA” miten Metson

työsairausaseman sairaushoitaja Hanna Pihlajamäki toimii 2004 joulun aikaan ja miten toimii

työsairauslääkäri Pekka Anttila ko. joulun välipäivinä.

Lukekaa Kantelu_Oikeusmurhasta.pdf osion INTERVENTIO 07.08. JA KAIKKI MINUN MONET

"YSTÄVÄNI" kyseinen dokumentti loppuun saakka.

Lukiessa selviää miten Taysin mengelet tekevät rikoksia jatkuvalla syötöllä minun tapaustani

koskien.

Nämä Taysin mengeleitten rikokset tapahtuivat ennen 7.8.2024 tapahtunutta interventiota, Taysissa

ollessani ja kotiinpaluuni jälkeen ja vielä kirjoittamishetkelläkin 19.11.2024.

Eikä kukaan tätä toimintaa valvo. Ei ainakaan Valvira.

Alla lyhyt ote Kantelu_Oikeusmurhasta.pdf dokumentin ”PIKKUPOIKA OSIO” kohdasta.

Ensiksi on todettava se seikka, että valmistuessaan lääkärit Suomessa vannovat lääkärinvalan, jonka

historia ja sisältö pohjautuu Hippokrateen valaan.

Tämä lääkärinvala Suomessa pitää sisällään sen erittäin tärkeän periaatteen, että potilaan ja lääkärin

välinen hoitosuhde on salassapidon alainen ja luottamuksellinen.

Lisäksi MINUN mielestäni lääkärin eettistä toimintaa pitäisi ohjata ainoastaan ja vain potilaan etu.

Kaiken nykytutkimustiedon ja kehittyneimpien hoitojen ja lääkkeiden avulla tehdä kaikkensa

potilaan hyväksi ja rehellisen, avoimen ja luottamuksellisen keskustelun avulla löytää parhaat

ratkaisut potilaan auttamiseksi. Lääkärin ei myöskään tulisi asettaa omaa etuaan potilaan edun

edelle eikä tavoitella taloudellista tai muuta epäeettistä hyötyä itselleen omilla toimillaan.

Käsittääkseni myös nämä periaatteet sisältyvät Hippokrateen valaan, minun omin sanoin esitettynä.

Alla ote Lääkäriliiton sivuilla olevasta lääkärinvalasta:

Kunnioitan potilaani tahtoa. Pidän salassa luottamukselliset tiedot, jotka minulle on potilaita

hoitaessani uskottu. Täytän lääkärin velvollisuuteni jokaista kohtaan ketään syrjimättä enkäuhkauksestakaan käytä lääkärintaitoani ammattietiikkani vastaisesti."

Tässä yhteydessä on hyvä pitää mielessä dokumentissa esille tuodut lääkärin ja sairaanhoitajan

toiminta Seinäjoen keskussairaalassa aikoinaan, Metson työterveyshuollon lääkärin ja

sairaanhoitajan toiminta joulun 2004 aikaan, TAYSin lääkärin ja sairaanhoitajan toiminta kun minut

ACUTAsta siirrettiin TAYS psykiatrian arviointiosaston eteiseen ja ylilääkärin toiminta kun toimitti

minulle allekirjoittamansa "mielisairas"-lomakkeen edes näkemättä minua. Ja kaikki muut Taysin

mengelet, jotka edelleen minua piinaavat kirjoittamishetkellä 21.11.2024.

JA VALVIRA EI VALVO KUN EI PYSY HEREILLÄ.

KUN PITÄISI VIEDÄ LUVAT MENGELEITTEN KÄSISTÄ, NIIN VALVIRA ON VAIN

TÄYSIN HILJAA.

KUKA VALVOO VALVIRAA ?

NO, SE ON AIVAN VITUN SAMA, KOSKA KAIKKI SALALIITTO MYRKYTTÄJÄT

MURHAAJA SIAT TUKEE TOISIAAN.

JA VIIMEISENÄ TUKEE MUUMIMAMMAA (LISÄVARUSTEENA KÄSILAUKKU), ETTEI

SE VAAN JOUTUS VANKILAAN.

Lukekaa kokonaisuudessaan myös dokumentti

”161024_Kantelu_Oikeusmurhasta_lähettämisen_jälkeen_tapahtuneita_asioita.pdf”.

Kaikkia lääkärinvalan esittämiä edellytyksiä ja monia lääkärin ja sairaanhoitajan toimia kun he ovat

rikkoneet lakeja minun asiaani koskien.

Ja tätä toimintaa ei kukaan valvo. Ei ainakaan Valvira.

Lukekaa molemmat dokumenttini ja kaikki liitteeni.

Erityisesti liite

”Gmail - MINULTA ON RIISTETTY LOPULLISESTI KAIKKI OIKEUDET SUOMESSA.

MAYDAY MAYDAY MAYDAY_.pdf”.

Kaiken tämän jälkeen voi yksiselitteisesti todeta, että lähes kaikki kohteluuni mitenkään liittyvät

sairaanhoitajat ja lääkärit, ovat rikkoneet lakeja, jotka heidän toimintaansa säätelevät.

Tays lääkärit,jotka ovat tehneet rikoksia toimessaan (esimerkiksi TAYS / Ida Lehdonharju,

ylilääkäri, josta en tiedä muutakuin etunimen lyhenteen ”JP” jne) eivät vastaa viesteihini. On vain

täysi hiljaisuus. Ei voi vastata kun pitäisi valehdella.

Olen Valviralle kaikista näistä asioista raportoinut ja toimittanut kaiken materiaalini jo aikoja sitten.

Jälleen toistunut sama asia. Ei vastauksen vastausta. Täysi hiljaisuus.

KAIKKIEN TEIDÄN 5.5 MILJOONAN SALALIITTO SIKA MURHAAJIEN

PERIAATTEENA ON, ETTÄ EI VASTATA, NIIN EI TARVITSE

VALEHDELLA.

NIIN EI SITTEN OLE EX-JOTAKIN.

SEKÄÄN EI NYT ENÄÄ AUTA. KAIKKI ON JO TIEDOSSA YK:TA, EU:TAJA EUROOPAN NEUVOSTOA JA EU:TA MYÖTEN.

JA RIKOKSENNE LEVIÄÄ LAAJALLE ULKOMAISIIN VALTIOHIN

KUNHAN SAAN ENGLANNINKIELISEN EMAILINI LÄHETETTYÄ.

ULKOMAISIIN DEMOKRATTISIIN VALTIOIHIN, JOISSA ON IHMIS- JA

PERUSOIKEUDET, NOUDATETAAN LAKIA JA ASETUKSIA.

VAIKKA KYSEESSÄ OLISI SITTEN MINÄ. JARKKO. YKSI JÄLJELLÄ

OLEVISTA KUUDESTA OIKEISTA IHMISISTÄ.

5.5 MILJOONAN SALALIITTO SIKA MURHAAJAN JOUKOSSA.

OLETTE VALEHTELIJOITA KAIKKI.

SITTEN SS NATSI FINLANDIAN TV-KANAVAT JA OTE RADIOKANAVIEN JOUKOSTA

Seuraavaksi potkitaan palloja TV:n suorassa lähetyksessä Veikkausksettoman murhaajaliigan

pelatessa lumihangessa, nappulattomat kenkulit jalassa, mustat nahkakäsineet kädessä, 66 asteen

pakkasessa potkupalloa. Munat jäässä ja tyhjiöpää tutisten.

Se on Wissisti niin. Kaikki Veikkauksettoman liigan lahjattomat potkupalloilijat potkimassa omaa ja

muiden omaa potkupallopäätään.

Seuraavaksi törky iso tv-pallopää yle.uutiset@yle.fi.

Toivottavasti Maria ”Megakuuluttaja” Jungeri, entisen Enkeli-Mikaelin EX, on kuuluttamassa

radiotorneissa, että ”Dead and gone nenätön Yle”.

Olen pohtinut tyhmässä EX-matemaatikon päässäni yhtä dilemmaa, epäloogisuutta, jota en

ymmärrä laisinkaan.

On ensin punainen kumminenä Prisman kassalla.

Sitten on vaikka nälkäänäkevä tummaihoinen pikkuinen lapsi jossakin.

Sitten lahjoitat punaiselle nenälle Siwan kassalla. Tällöin tuo

tummaihoinen viaton pikkulapsi saa ruoka-annoksen jossakin kaukaisessa maassa.

Sitten tulee nenäpäivä. Ja lähettämätön lähetys. Ja Ismo Alanko Säätiö on lopettanut

kokonaan Säätiö-toimintansa Herran Vuonna 2006, jolloin Oiva(riini) kuoli.

Ja sitten on Jarkko. Minä olen. Vailla perus- ja ihmisoikeuksia. Mitään muitakaan oikeuksia. Vailla

oikeutta elää ja hengittää.

Sitten on salaliitto myrkyttämismurha. Ja taas Jarkko.

Sinuhe Wallinheimointiaani tai joku uudempi Ylen nuijaa neuvostossa heilutteva.

Voisitteko ystävällisesti selittää kaiken selittävän logiikan, näiden yllä punaisella tekstillä esitettyjen

lausahdusten loogisesta yhteydestä ?

Voisitteko vastata minulle pikaisesti 5.5 miljoonalla salaliitto sika natsi myrkyttämis murhaajakäytössä olevalla tavalla:

Ei voi vastata, kun pitäisi valehdella. Ja valehtelemishetkellä muuttuisi valonnopeudella EX-ei

mitäänniksi. Nollaksi.

Tästä on nollas nainen yhtye tehnyt biisin juurikin otsakkeella ”Ei voi vastata, kun pitäisi

valehdella”.

Ja täysi hiljaisuus laskeutuu koko Natsi SS Finlandiaan jälleen kerran. Ja Yle nuijii itsensä mukaan

kaiken kattavaan hiljaisuusmafiaan.

Seuraavaksi vain yksi potku Sinulle johannes.leppanen@mtv.fi.

Muitakin potkuja olisi monia.

Muttakun Natsivatipäät ei jaksa vuonna 2004 murhatapotkia Jarkkoa loputtomiin.

Eikä enää tänäänkään 2024. Tuhannesti on yritetty tänäänkin 2024.

Muttakun Jarkko-On. Kun Jarkko-On-Ei-Kuole. Kuollut. Ei Ole. On tänään lopulta ?

Ja natsivatipäät lakaisee ja vinkuu ja paljastuu.

Ja Ylimmät ja Alimmat mafia organisaatiossa, Yli-Ali-Murhaaja

Tarja-Tuulikki Halonen-Muranen. Yhdessä nimessä Murhaa.

Ja kaikki mafiavatipäät yhden ylimmän ja alimman nimen jalkovälissä.

Murha Ei Kuole. Se elää ikuisesti. Se on vanhenematon.

Entäs Jarkko ? Nyt ? Uskaltaako Jarkko ? Elää ? Yksin ?

Jarkko. Elää. Perus- ihmisoikeus Demokratioissa.

Perus- ihmisoikeus Demokratioissa. Miinus Perus- ihmisoikeudeton SS Finlandia.

Ainiin se yksi potku Sinulle johannes.leppanen@mtv.fi.

Lopettakaa loppumaton on-line TurpaHuuro lähetyksetön.

Vetäkään piuha irti on-linestä. Laittaakaa lopullisesti off.

Luukkulle.comiin.

Ja sitten vanha radio nova.

Kuuntelin juuri äsken, joulun 2004 aikana,

radio vanha novan palokärkilähetystä

Ylöjärven Metsäkylässä.

Palokärkilähetyksen juontajina toimivat Kaljupää Jokinen ja ”Tampereen flikka”

Sari Seppälä. Merja ”Murhaaja” Vuorelan kaveri.

Ja Tuula ”Murhaaja” Muranen oli taas Merja ”Murhaaja” Vuorelan paras kaveri.

Kun palokärkilähetys oli on-line, huomasin asuntoni (jota minulla ei todellisuudessa ollut, vaikkaluulin sellaisen ostaneeni) olohuoneen ikkunasta palokärjen ikkunan edessä olevassa omena puussa.

Ajattelin (osasin ajatella, näin kaiken, kuulin kaiken, muistin kaiken mutta puhekykyni oli

olematon, johtuen siitä että päähäni oli jo ammuttu erilaisin ”ainein” ja minut oli yritetty myrkyttää

ja murhata), että ompa melkoinen yhteensattuma.

Palokärkiä siellä täällä.

Joku aika myöhemmin Merja ”Murhaaja” Vuorela pyysi meitä kaikkia heidän luokseen

kuuntelemaan Kaljupää Jokisen ja ”Tampereen flikka” Sari Seppälän juontamaa joululähetystä. Ja

nauraa hekotti katketakseen niin, että nykyinen hampaaton suu oli apposen auki. Ajattelen nyt, että

juuri niin Saatana nauraa. Ja Murasen Saatana.

No, minä totesin siinä vaiheessa, että Kiitos, Ei kiitos. Minä pysyn mieluummin kotona.

Puhumattomana.

Jokin aika tämän jälkeen sanoin myös Kiitos, Ei Kiitos radio vanha novalle.

Ja tämä Ei Kiitos pitää tänäänkin 2024.

Olisi paljon asiaa, muttakun ei jaksa kaikkea kirjoittaa. Vähän niinkuin laulun sanoin ilmaistuna.

Radio vanha nova-Off. Jäljelle jää silloin vain pelkkä Off.

Kiitos, maikkari vatipäisyydestänne.

Seuraavaksi potkaisen Sinua anssi.nevalainen@nelonenmedia.fi.

Ja vaikka Sinua tuomaskyro@gmail.com.

Muutakin potkittavaa riittäisi. Kaksi potkittavaa riittää minulle.

Samalla kun nelonen on on-line.

Tuomas Kyrö tilittää.

Leikkaa partansa. Syntymäkalju.

Pahoittaa mielensä Offista.

Hyppää Ford Escorttiin. Hirttää kiinni nelosvaihteen.

Ja lähtee Tuomas etsimään typeryyttään.

Escortin vaihde nelosella.

Ja vinkuu Ford Escotin tuuletushihna.

Ja Tuomas vinkuu. Sika pelkää.

Kun vatipää Ei-Ymmärrä. Kyrö.

Drop Outti. Elämästä-EX-Off.

Punainen kortti tuli Teille,anssi.nevalainen@nelonenmedia.fi,

tuomaskyro@gmail.com ja muu.vaki@nelonenmedia.fi.

Pois olette kentältä. Off. EX.

EX-Off kuuluttaja on-line. Off-line kaikki muu.

Täältä Ikuisuuteen vain Kuuluttaja-On.Nelonen. EX. Off.

Ja niin.

Kuulin, että Rockiton Radio vinkuu kun ei saa happea.

Kuulin myös, että Nelonen Korporaatio on sairastunu skitsofreniaan.

On-line kuulin.

Päivänä muutamana taakse kuulin.

Oli Korporaatiota ammuttu päähän.

Eilen jouluna 2004.

Aattona ei pystyny puhuun.

Juontaminen loppu.

Korporaatio hiljeni Off-line.

Synty tolkuton skitsofrenia.

Kaaos-Pelko.

Korporaatiolle. Kun ammuttiin päähän 2004.

Korporaatio näki Kuoleman portit.

Myös Oli-Ei-Elossa.

Skitsofrenia hiljenty.

Ja uskollisin kuuntelija.

Jarkko.

Itki. Verta.

Itse-Murhaa.

Mietti. Jarkko.

Cogito Ergo Sum.

Mietti. Jarkko.

Se sopii kaikkeen.

Ja Sisältä.

Delas Jarkko.

Tuumi.

Mikä kuolee. Ei herää.

Henkiin koskaan.

Mielensä. Pahoitti.

Jarkko.

Jään tähän. Paikalleni.

En liiku ajassa.

Eteen en taakse.

Oon ikuisuuden yksin.

Kun kukaan ei loukkaa.

Ei delaa enää sisältä.

Mut ku kerran lopullisesti delas.

Sitä ei voi kuolla.

Uudelleen.

Just sillä hetkellä.

Mielensäpahoittajaks synty Jarkko.

Totes vaan.Elämästä ikuisesti-Off.

Kun on delannu sisältä.

Jäljelle jää vain 0. Nolla.

Katos nauru.

Tilalle tuli ikuinen Tuska.

Se mikä on ikuista. Ei kuole koskaan.

Tuska taakkana.

Risti painaa helvetisti.

Se näkyy Taivaaseen asti.

Kaikki nauro.

Sielutonta paskaa.

Häpeä ja tuska totes Jarkko.

Oli tulevaisuuten asti Off. Jarkko.

Toivo et kuolis.

Ilman tappamatta. Itteään.

Olis loputon Off-Jarkko.

Ristillä.

Loppumaton lopullinen Off.

Hengittämättä.

Ja kaikki nauro.

Jeesus Ei. Ties Jarkko.

Ei se kuitenkaa auta.

Tässä ulottuvuudessa.

Ehkä seuraavas.

Ja Jarkko kuoli.

Sieluton nauru kasvo.

Onneksi kuoli Jarkko.

Valovuodessakin elämästä Off.

Risti sytty tuleen.

Off.

Siinä se.

Muuta ei jääny.

Tuli ja Off.

Se siitä sit.

Lights Off.

Ja sieluttomat paskat eli ikuisesti.

Tuo yllä oleva oli vaan vitsiä Teille kaikille.

Naurajat.

Yleensä kirjoitan ja puhun vakavasti.

Sitten jatketaan On / Off teemalla.

Periaatteella, että parista sanasta voi muodostaa miljoona

erilaista lausetta ? Vai ?

Kaikille SS Natsi Finlandian TV-kanavattomille.

Laittakaa vaikka Out Of Order-lappu teipillä kiinni siihen off-line lähetykseenne.

Vilkuttakaa vain ko. lappua ja yhtään mitään muuta lähetyslappua ei enää koskaan.Ja 5.5 miljoonaa SS Finlandia natsia saa sen jälkeen turrutaa vatipääaivonsa,vain tuijottamalla:

Ja sitten on Jarkko. Minä olen. Vailla perus- ja ihmisoikeuksia. Mitään muitakaan oikeuksia. Vailla

oikeutta elää ja hengittää.

Sitten on salaliitto myrkyttämismurha. Ja taas Jarkko.

Ja aina palataan samaan murhaikiluuppiin.

Kumpi oli ensin, Jarkko vai Kuollut-Jarkko vai Kuolleesta-Nuossut Jarkko.

Cogito Ergo Sum.

Erittäin vapaa Jarkon suomennos:

Natsivatipäät Ei Ajattele,

Sen Vuoksi Jarkko On Kuollut Ei-Kuollut ?

On-Off-Kuollut ?

Lopulta. Lopullisesti. Kuoletettu. Jarkko ?

Kuolettaminen. Ei vanhene. Kaikki miinus SS Finlandia. Tietää. Jarkko. Ei-Pelkää.

Sitten vielä Teidän näkyvän maailmanne loppusanat.

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Loppujen loputon loppu.

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Teitä ihmiselukoita johdattaa elukan vaisto, omaan napaan tuijottaminen ja omien rikollisten

tekojensa poispyyhkiminen.

Poispyyhkiminen niin, että minä en niitä näkisi.

Olen elukoitten rikokset nähnyt jo vuoden 2004 kesän alusta lähtien.

Odotin lähes 20 vuotta, ennen kuin uskalsin tästä kertoa ja ylös kirjata yhteensä noin 130 sivuiset

dokumenttini ja kaikki liitteet.

Tiesin etukäteen mitä tapahtuu jos totuuden julkituon. Asiani menivät aina vain huonompaan

suuntaan. Murhaaja siat tukevat toinen toistaan. Ja yrittävät viedä lopunkin. Vaikka fyysisen ja

psyykkisen terveyden Mengelen lääkkeillään, joilla tahallisesti yritettiin tuhota terveyteni jo hyvissä

ajoin ennen etukäteen suunniteltua Taysiin muiluuttamista.

Asiani (myös liitteenä olevat dokumentit ja paljon muita liitteitä esim. käymistäni sähköposti

keskusteluista eri tahojen kanssa)

on tiedossa sekä YK:n Ihmisoikeuskomissiossa ja Euroopan Neuvoston Ihmisoikeusvaltuutetulla.

Olen saanut YK:n Ihmisoikeuskomissiolta myös vastauksen kanteluuni.

Ja toiminut turvallisuuteni ja oikeusturvani takamiseksi siten kun YK:n mailissa minua kehotettiin.

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Alla kaksi otetta asiaani liittyvistä maileista:

Jarkko xxx <jarkkojxxx@gmail.com>Royals of shithole Sweden......3 viestiä

Jarkko xxx <jarkkojxxx@gmail.com>17. marraskuuta 2024 klo 22.24

These royal brainless, useless assholes

who live on taxpayers money and don´t

do anything at all in return on that

shitload of money they rob....

They should be hanged for the infinite

stupidity they represent....

In the name of God, who needs royal

families at these dying ages......

They are just puppets without brains......

Those taxpayers' money robbers are just

relics of ancient times.....

Democracy is the thing which is all we

need today......

Say NO to royal families and communists

and all other fucker puppets all around

the world....

ALSO - SS FINLANDIA IS NOR

DEMOCRACY NEITHER KINGDOM....

IT IS JUST TOTALLY FUCKED UP

SUNKEN SHIP WITH 5.5 MILLION NAZI

PASSANGERS IN IT, WITHOUT ANY

DIRECTION AT ALL.....

NUKE THE SO CALLED "KINGDOM OF

SWEDEN" AND SHIP CALLED SS NAZIFINLANDIA� � � � � � � � � � �

!!!!!!!

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

I JUST DEEPLY IN MY HEART PRAY TO

GOD THAT THIS WILL HAPPEN

IMMEDIATELY!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

!!!

GO FUCK YOUR ASSHOLE SELFS

"KINGDOM OF SWEDEN" AND SHIP

CALLED SS NAZI

FINLANDIA!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

***************************

Jarkko Juhani xxx

MSc, Automation Technology and Applied Technical Mathematics, Retired

Runkokatu 8 D 31

33340 TAMPERE

Tel. + 358 46 881 4460

Email. jarkkojxxx@gmail.com

***************************

I FORWARD YOU ALL THIS EXTREAMLY IMPORTANT EMAIL I SENT TO MY FRIEND WHO SUBMITTED ON

MYBEHALF MY PETITION TO UN Office of the High Commissioner for Human Rights.

I DID DO GET AN IMMEDIATE RESPONSE TO MY EMAIL FROM UNITED NATIONS.

***************************

Jarkko Juhani xxx

MSc, Automation Technology and Applied Technical Mathematics, Retired

Runkokatu 8 D 31

33340 TAMPERE

Tel. + 358 46 881 4460

Email. jarkkojxxx@gmail.com

***************************

Jarkko xxx <jarkkojxxx@gmail.com>I HAVE TO ADD ANOTHER THING......

Jarkko xxx <jarkkojxxx@gmail.com>

17. marraskuuta 2024 klo 22.46

ALSO - SS FINLANDIA IS NOR

DEMOCRACY NEITHER KINGDOM....IT IS JUST TOTALLY FUCKED UP

SUNKEN SHIP WITH 5.5 MILLION NAZI

PASSANGERS IN IT, WITHOUT ANY

DIRECTION AT ALL.....

AND ALL THOSE 5.5 MILLION NAZIS ARE

ALSO SERIAL MURDERERS, SERIAL

POISONERS AND THEY KICK ME TO THE

HEAD WITH DRUGS, TRANQUILIZERS

AND OTHER JOSEF MENGELES

MEDICAL SQUATS THEYJUST FIND

FROM ALL OTHER CRIMINAL STATES IN

THE WORLD....

THERE SHOULD BE TRUTH COMMISION

ESTABLISHED ON THE SOIL OF SOME

TRUE DEMOCRATIC EUROPEAN

COUNTRY TO FORCE THE Officials and

Bureaucracy of the State of Finland TO

SEE THAT SS NAZI FINLAND IS A

CRIMINAL SHITHOLE "STATE"

CONCERNING THIS CONSPIRACY AND

ACTS OF TERROR AND TORTURE

AGAINST ME.....

THIS TERROR AND TORTURE HAS NOW

LASTED 20 PLUS YEARS IN MYCASE....AND IT IS STILL GOING ON...

SOMEBODY SHOULD CRUSH TO SWAMP

ALL THE 5.5 MILLION NAZIS OF THE SS

NAZI "STATE" SHIP OF FINLANDIA.....

NUKE THESE FUCKERS EACH AND

EVERYONE OF THEM RIGHT

NOW !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

***************************

Jarkko Juhani xxx

MSc, Automation Technology and Applied Technical Mathematics, Retired

Runkokatu 8 D 31

33340 TAMPERE

Tel. + 358 46 881 4460

Email. jarkkojxxx@gmail.com

Jarkko xxx <jarkkojxxx@gmail.com>17. marraskuuta 2024 klo 23.22

Vast. ott.: ambassaden.helsingfors@gov.se, petteri.orpo@eduskunta.fi, "Jussi.halla-aho@eduskunta.fi"

<Jussi.halla-aho@eduskunta.fi>, riikka.purra@eduskunta.fi

I FORWARD YOU ALL THIS EXTREAMLY IMPORTANT EMAIL I SENT TO MY FRIEND WHO SUBMITTED ON

MYBEHALF MY PETITION TO UN Office of the High Commissioner for Human Rights.

I DID DO GET AN IMMEDIATE RESPONSE TO MY EMAIL FROM UNITED NATIONS.

PROUD TO BE PUNK.

I JUST FUCKING DON´T CARE NO MORE ABOUT YOU CRIMINAL FUCKERS

ANYMORE !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

***************************

Jarkko Juhani xxx

MSc, Automation Technology and Applied Technical Mathematics, Retired

Runkokatu 8 D 31

33340 TAMPERE

Tel. + 358 46 881 4460

Email. jarkkojxxx@gmail.com

***************************

Entäs sitten Google, Microsoft ja open source Ubuntu ? Kaikki hakkeroitu, jo ennen Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa oloani. Vanhan pojalta ostamani Windows 10 kannettavan jätin Haukiluomassa rappuun ja laitoin lapun, että saa ottaa. Minulla on taas pojaltani ostettu Lenovon kannettava, jota olen itse sitten vähän parannellut. Siihen asensin Ububtun koska ajattelin, että se ei ole hakkeroitu. Toisin kävi. Ubuntu ja sen ohjelmat toimivat jos yläkerta niin päättää.

Ja onhan sitten vielä Elon Musk ja Space X. Mistä lienee nimensä saanut. Todettiinhan minullekkin vuoden 2004 jouluna Metsäkylän hiekkamontulla, että “Ookko menny Ufolla ?” kun oli ammuttu ensin huumeilla päähän.

ARTISTIT

Jokainen ihminen on laulun arvoinen, niinkuin Veikko Lavin kappaleessa sanotaan. Varmasti jokainen ihminen on. Paitsi kriminaalit. Alla muutamia otteita lauluista todellisista ihmisistä. Lauluja maailmassahan on miljoonia.

RAMMSTEIN, BENZIN

Ich brauche Zeit, kein Heroin
Kein Alkohol, kein Nikotin
Brauch' keine Hilfe, kein Koffein
Doch Dynamit und Terpentin

Ich brauche Öl für Gasolin
Explosiv wie Kerosin
Mit viel Oktan und frei von Blei
Einen Kraftstoff wie

Benzin, Benzin
Benzin, Benzin
Ja!

Brauch' keinen Freund, kein Kokain
Brauch' weder Arzt noch Medizin
Brauch' keine Frau, nur Vaseline
Etwas Nitroglyzerin

Ich brauche Geld für Gasolin
Explosiv wie Kerosin
Mit viel Oktan und frei von Blei
Einen Kraftstoff wie

You might also like

Benzin, Benzin
Benzin, Benzin
Gib mir Benzin

Es fließt durch meine Venen
Es schläft in meinen Tränen
Es läuft mir aus den Ohren
Herz und Nieren sind Motoren, ja
Benzin

Willst du dich von etwas trennen
Dann musst du es verbrennen
Willst du es nie wieder seh'n
Lass es schwimmen in

Benzin, Benzin
Benzin, Benzin
Ich brauch' Benzin
Benzin
Ja, Benzin
Gib mir Benzin, ja

RAMMSTEIN, MUTTER

Die Tränen greiser Kinderschar
Ich zieh' sie auf ein weißes Haar
Werf' in die Luft die nasse Kette
Und wünsch' mir, dass ich eine Mutter hätte
Keine Sonne, die mir scheint
Keine Brust hat Milch geweint
In meiner Kehle steckt ein Schlauch
Hab' keinen Nabel auf dem Bauch

Mutter, Mutter (Mutter, Mutter)
Mutter, Mutter (Mutter, Mutter)

Ich durfte keine Nippel lecken
Und keine Falte zum Verstecken
Niemand gab mir einen Namen
Gezeugt in Hast und ohne Samen
Der Mutter, die mich nie geboren
Hab' ich heute Nacht geschworen
Ich werd' ihr eine Krankheit schenken
Und sie danach im Fluss versenken

You might also like

Mutter, Mutter (Mutter, Mutter)
Mutter, Mutter (Mutter, Mutter)
Mutter, Mutter (Mutter, Mutter)
Mutter, Mutter (Mutter, Mutter)

In ihren Lungen wohnt ein Aal
Auf meiner Stirn ein Muttermal
Entferne es mit Messers Kuss
Auch wenn ich daran sterben muss

Mutter, Mutter
Mutter, Mutter!

In ihren Lungen wohnt ein Aal
Auf meiner Stirn ein Muttermal
Entferne es mit Messers Kuss
Auch wenn ich verbluten muss

Mutter
Oh, gib mir Kraft
Mutter, Mutter
Oh, gib mir Kraft
Mutter, Mutter
Oh, gib mir Kraft
Mutter, Mutter
Oh, gib mir Kraft

JAMES BLUNT, NO BRAVERY

There are children standing here
Arms outstretched into the sky
Tears drying on their face
He has been here

Brothers lie in shallow graves
Fathers lost without a trace
A nation blind to their disgrace
Since he's been here

And I see no bravery
No bravery in your eyes anymore
Only sadness
And I see no bravery
No bravery in your eyes anymore
Only sadness
Only sadness

Houses burnt beyond repair
The smell of death is in the air
A woman weeping in despair says
He has been here

Tracer lighting up the sky
It's another families' turn to die
A child afraid to even cry out says
He has been here

And I see no bravery
No bravery in your eyes anymore
Only sadness
And I see no bravery
No bravery in your eyes anymore
Only sadness

There are children standing here
Arms outstretched into the sky
But no one asks the question why
He has been here

Old men kneel and accept their fate
Wives and daughters cut and raped
A generation drenched in hate
Says, he has been here

And I see no bravery
No bravery in your eyes anymore
Only sadness
And I see no bravery
No bravery in your eyes anymore

And I see no bravery
No bravery in your eyes anymore
Only sadness
And I see no bravery
No bravery in your eyes anymore
Only sadness
Only sadness

JAMES BLUNT, OUT OF MY MIND

Judging by the look on the organ-grinder
He'll judge me by the fact that my face don't fit
It's touching that the monkey sits on my shoulder
He's waiting for the day when he gets me

But I don't need no alibi
I'm a puppet on a string
I just need this stage to be seen
We all need a pantomime to remind us what is real
Hold my eye and know what it means

'Cause I'm out of my mind
I'm out of my mind
I'm out of my mind
I'm out of my mind
I'm out of my mind
I'm out of my mind
I'm out of my mind
I'm out of my mind

Judging by the look on the organ-grinder
He'll judge me by the fact that my face don't fit
It's touching that the monkey sits on my shoulder
He's waiting for the day when he gets me

But I won't be your concubine
I'm a puppet not a whore
I just need this stage to be seen
Will you be a friend of mine to remind me what is real?
Hold my heart and see that it bleeds

'Cause I'm out of my mind
I'm out of my mind
I'm out of my mind
I'm out of my mind

'Cause I'm out of my mind
I'm out of my mind
I'm out of my mind
I'm out of my mind

I'm out of my mind
I'm out of my mind
I'm out of my mind
I'm out of my mind

Da-da da-da-da-da

LILY ALLEN, FUCK YOU

Look inside, look inside your tiny mind, now look a bit harder
'Cause we're so uninspired
So sick and tired of all the hatred you harbour

So you say it's not okay to be gay, well, I think you're just evil
You're just some racist who can't tie my laces
Your point of view is medieval

Fuck you (Fuck you), fuck you very, very much
'Cause we hate what you do
And we hate your whole crew
So, please don't stay in touch

Fuck you (Fuck you), fuck you very, very much
'Cause your words don't translate
And it's getting quite late
So, please don't stay in touch

Do you get, do you get a little kick out of being small-minded?
You want to be like your father, it's approval you're after
Well, that's not how you find it

Do you, do you really enjoy living a life that's so hateful?
'Cause there's a hole where your soul should be
You're losing control a bit, and it's really distasteful

Fuck you (Fuck you), fuck you very, very much
'Cause we hate what you do
And we hate your whole crew
So, please don't stay in touch

Fuck you (Fuck you), fuck you very, very much
'Cause your words don't translate
And it's getting quite late
So, please don't stay in touch

Fuck you, fuck you, fuck you
Fuck you, fuck you, fuck you
Fuck you

You say, you think we need to go to war, well, you're already in one
'Cause it's people like you that need to get slew
No one wants your opinion

Fuck you (Fuck you), fuck you very, very much
'Cause we hate what you do
And we hate your whole crew
So, please don't stay in touch

Fuck you (Fuck you), fuck you very, very much
'Cause your words don't translate
And it's getting quite late
So, please don't stay in touch

Fuck you, fuck you
Fuck you, fuck you
Fuck you, fuck you

Sitten minulle tärkeän bändin Sielun veljien klassikko.

SIELUN VELJET, KANSALLISPÄIVÄ

Yksi hakkaa vastasyntyneellä toisen kasvoja
Kolmas ajaa irvistellen vanhaa kuorma-autoa
He levittävät vitkaan kumousryhmän iskulauseita
Presidentti saapuu tarkastamaan valtakuntaansa

Presidentin tukkalaitteen luona pyörii armeija
Kuuden asteen koulutuksen hyperampiaisia
Vastapuoli, kansa siis, on saanut täyteen mittansa
He käyttävätkin aseenaan SDP-muurahaisia

Nyt mä sulle kerron kaiken sen
Josta muuten vaikenen
Suuri kuolonjuhlapäivä tänään on
Niin kuin huomenna ja eilenkin, sekaisin

Muurahaiset soluttautuu presidentin nivusiin
Sieltä paha myrkky hiipii hiljaa suoraan aivoihin
Pikku hiljaa presidentti sulaa kukkatapettiin
Törmää siellä oikein kunnon kelpo kansanihmisiin

Hän hyppää vanhaan haalariin, työläislaulut soi
Hirmuaseen käyttö voiton tappelussa toi
Ihmismielen murskanneiden voittohymnit salamoi
Toinen toisen verta juo, itseänsä jumaloi

Nyt mä sulle kerron kaiken sen
Josta muuten vaikenen
Suuri kuolonjuhlapäivä tänään on
Niin kuin huomenna ja eilenkin, sekaisin

Mä sulle kerron kaiken sen
Josta muuten vaikenen
Suuri kuolonjuhlapäivä tänään on
Niin kuin huomenna ja eilenkin, sekaisin
Sekaisin

Nyt mä sulle kerron kaiken sen
Josta muuten vaikenen
Suuri kuolonjuhlapäivä tänään on
Niin kuin huomenna ja eilenkin, sekaisin

Mä sulle kerron kaiken sen
Josta muuten vaikenen
Suuri kuolonjuhlapäivä tänään on
Niin kuin huomenna ja eilenkin, sekaisin

Ja hämillään
Niin sekaisin
Ja peloissaan

ROBBIE WILLIAMS, ADVERTISING SPACE

There's no earthly way of knowing
What was in your heart when it stopped going
The whole world shook
A storm was blowing through you

Waiting for God to stop this
And up to your neck in darkness
Everyone around you was corrupted
Say something

There's no dignity in death
To sell the world your last breath
We're still fighting
Over everything you left

I saw you standing at the gates
When Marlon Brando passed away
You had that look upon your face
Advertising space

No one learned from your mistakes
We let our prophets go to waste
All that's left in any case
Is advertising space

Through your eyes the world was burning
"Please be gentle, I'm still learning"
You seemed to say as you kept turning up

They poisoned you with compromise
But at what point did you realize
Everybody loves your life but you?

A special agent for the man
Through Watergate and Vietnam
No one really gave a damn
Do you think the C.I.A. did?

I saw you standing at the gates
When Marlon Brando passed away
You had that look upon your face
Advertising space

No one learned from your mistakes
We let our prophets go to waste
All that's left in any case
Is advertising space

No one learned from your mistakes
We let our prophets go to waste
All that's left in any case
Is advertising space

I've seen your daughter man
She's cute
I was scared but I wanted to
Boy, she looks a lot like you

PLEASANTRIES, I HATE U ALL

There you are, all alone with no one to hold
You're on your own

If you had someone to hold
You'd wish they would leave
You'd want to be free

And I know it all too well, I feel it too
Just know I hate all of you
I hate you all so much, I wanna dIE! yeah!

You don't have any friends
Just people that lived near you
They don't even like you, you stupid fuck

If you left they'd surely miss you
For a day or two or maybe three

And I know it all too well, I feel it too
Just know I hate all of you
I hate you all so much, I wanna dIE! yeah!

SYSTEM OF A DOWN, CHOP SUEY !

Wake up (wake up)
Grab a brush and put a little make up
Hard your scars to fade away the shake up (Hide your scars to fade away the)
Why'd you leave the keys up on the table?
Here you go create another fable

(You wanted to)
Grab a brush and put on a little makeup
(You wanted to)
Hide the scars to fade away the shake up
(You wanted to)
Why'd you leave the keys up on the table?
(You wanted to)

I don't think you trust, in, my,
Self-righteous suicide,
I, cry, when angels deserve to die

Wake up (wake up)
Grab a brush and put a little makeup
Hide the scars to fade away the shake up (Hide your scars to fade away the)
Why'd you leave the keys up on the table?
Here you go create another fable

(You wanted to)
Grab a brush and put on a little makeup

(You wanted to)
Hide the scars to fade away the shake up
(You wanted to)
Why'd you leave the keys up on the table?
(You wanted to)

I don't think you trust, in, my,
Self-righteous suicide,
I, cry, when angels deserve to die
In, my, self-righteous suicide,
I, cry, when angels deserve to die

Father (father)
Father (father)
Father (father)
Father (father)
Father into your hands, I commend my spirit
Father into your hands, why have you forsaken me?
In your eyes, forsaken me
In your thoughts, forsaken me
In your heart, forsaken me

Oh, trust in my, self-righteous suicide
I cry when angels deserve to die
In my self-righteous suicide
I cry when angels deserve to die

SAMAE KOSKINEN, NYT ON NORMAALIA OLLA NATSI

Synnyin maailmaan

Jossa jokaisella oli oma arvo

Jossa pidettiin toisista huolta

Eikä ketään raahattu saunan taa

Siihen maailmaan

Jossa keskusteltiin, jos oli kinaa

Jossa heikommatkin otettiin mukaan

Ei taida olla paluuta

Nyt on normaalia olla natsi

Keskittyä geeniperimään

Vihaan turvautua, pelotella, uhriutua

Se on sitä natsin elämää

Indiana Jones

Pisteli just tätä jengii kuonoon

Ihan niin kuin Jake sekä Elwood

Mut nyt ne päättää meidän asiat

Kun kallot mittaillaan

Onko pelko se, joka meille laulaa

Joka kertoo, että mölinällä voittaa

Kunhan on vain tarpeeks ilkeä

Kunhan on vain tarpeeks ilkeä

Nyt on normaalia olla natsi

Keskittyä geeniperimään

Vihaan turvautua, pelotella, uhriutua

Se on sitä natsin elämää

Se on sitä natsin elämää

Se on sitä natsin elämää

Se on sitä natsin elämää

JAAKKO TEPPO, MIKKO SIKA MALLORCALLA

Joulu on ovella ja tarvitaan kinkku, yössä heilahtaa läävässä linkku.
Kärsällään auki se salvan saa, sian jäljet hangelle kuu heijastaa.
Sikaparka joutunut kauhun valtaan, pihamaalle toivat jo haudonta-altaan.
Lentokentän makasiiniin sianjäljet johtaa, tyhjän läävän teurastajat kohtaa

Mikko-sika on nyt Mallorcalla, varjossa se istuu palmun alla
Ammuttu ei halki sian kalloo, rakosta ei tehty jalkapalloo
Mikko-sika uinuu laguunilla, nahkassa on kiinni vielä villaa
Mikko nousee palmuun huutaa “pippijuu”
Suomalainen sika ruskistuu.

Sunnuntaina siantappo huonosti luistaa, teurastajan käsi luodin piipusta puistaa
Viime vuonna Mikko-sika maihin löi, talonväki jouluna kalkkunan söi
Saparoveitseä lapset ei nouda, tuonelan virtaan ei sankari souda
Ihminen ei tiiä mitä sian päässä liikkuu, ennen kuin se orressa kiikkuu.

Mikko-sika on nyt Mallorcalla, varjossa se istuu palmun alla
Toissa joulun vietti alla puuceen, viime vuonna nousi pihakuuseen
Mikko nousee palmuun huutaa “pippijuu”
Suomalainen sika ruskistuu

Lantalan puolella sorkat ja suolet, naapuriin myyty on ruhosta puolet
Navetan takana veressä maa, painajaisunissa nähdä sen saa
Sika on selvinnyt vuoteen uuteen, luottaen katsoo se tulevaisuuteen
Lentokentän makasiiniin sianjäljet johtaa, huomenna se isäntänsä kohtaa

Mikko-sika oli Mallorcalla, varjossa se istui palmun alla
Oikein Mikko kotiinpaluun vietti, talonväellä mänössä on dietti
Mikko-sika uinuu pahnassansa, jouluruuan tähteet herkkunansa
Renki huutaa navetassa “pippijuu”, ensi jouluun sika pulskistuu.

AC/DC, EVIL WALKS

Black shadow hangin' over your shoulder
Black mark up against your name
Your green eyes couldn't get any colder
There's bad poison runnin' through your veins

Evil walks behind you
Evil sleeps beside you
Evil talks around you
Evil walks behind you

Black widow weavin' evil notions
Dark secrets bein' spun in your web
Good men goin' down in your ocean
They can't swim 'cause they're tied to your bed

Evil walks behind you
Evil sleeps beside you
Evil talks around you
Evil walks behind you

You're just cry wolf
I sometimes wonder where you park your broom, ahah
Oh, black widow

C'mon weave your web
Down in your ocean
You got 'em tied to your bed
With your dark, dark secrets
And your green, green eyes
You black widow

Oh (evil) walks behind you
(Evil) sleeps beside you
(Evil) talks around you
(Evil) walks behind you

Evil walks behind you
Evil sleeps beside you
Evil talks around you
Evil walks behind you (watch out)

Evil sleeps beside you (evil talks)
Evil talks around you (yeah evil walks)
Evil walks behind you (ah)
Evil walks

You're so bad

SKITSO SUOMI JA PRESIDENTIT

Toisen naiseni nimi oli ensin 20 vuotta Maria. Vielä TAYS / Acutassakin elokuussa 2024. Kun kirjoitin molemmat kanteludokumenttini, niin yhtäkkiä kaikkien mielestä Maria ei kuulostanutkaan enää pätevältä vaan tilalle keksittiin jotain muuta.

Olen nyt 22 vuotta katsellut teidän finnjävelien Ikea-kasseja, niin olisiko korkea-aika tuoda minulle se toinen nainen. Kun minua kesän 2004 alussa alettiin savustaa pois kotoani Metsäkylästä, niin perkele vieköön jos minulla olisi ollut toinen nainen, olisin samantien lähtenyt. Myös rakas Isäni tätä silloin aikoinaan kysyi niinkuin aiemmin totesin.

Yhtäkkiä yli 20 vuoden Mariattelun jälkeen kaikki muuttuikin mystiseksi K:ksi ? Teidän perkeleitten touhuissa ei ole mitään järkeä !

Mikäs rakkaan Suomen presidenttejä vaivaa ? Onko heillä jokin Ruotsin hovi kirous ?

Kannattaa miettiä vaikka Ahtisaarta, Halosta ja Stubbia…

Ahtisaari, SDP, liukasteli lakerikengillä laastarin otsaansa Ruotin hovissa kun oli ottanut liikaa.

Halonen, SDP, oli Ruotsin hovin muumimamma. Aina vaihtuivat leninki ja käsilaukku.

Ja olihan se luuskan sukulainen Markus Aaltonen SDP:n kansanedustaja.

Ja nyt kuulemma Stubb on Ruotsin hovin sukua. On se vaan saatanan hienoa olla veronmaksajien rahoilla loisivien muinaisjäänteiden sukua. No, loisiihan Stubbkin veronmaksajien rahoilla. Ja on vielä lisäksi siniverinenkin. Perkele, finnjävelit on pelastettu.

Joku myös kuulemma kusi allensa lentokoneessa. Ei varmaan mahtunut vessaan lonkkavikansa takia ja paine alapäässä kasvoi liian suureksi.

Sekin monia ihmetyttää, että jos nainen tykkää naisesta, niin miksi ei uskalla sitä julkituoda ?

Ja entäs sitten. Natsi-Rasisti rikoksesta tuomitusta Halla-ahosta meinasi tulla Suomen presidentti ! Eikös presidentin taustan pitäisi olla täysin nuhteeton.

Ja Atlantin takana oligarkiassa.

Trump on niin nopea, että väistää salamurhaajan luodin ja tupee-äijää ammutaan vain oikeaan korvanlehteen. Epstein tiedostoja Trump ei pysty väistämään.

Ja sattuipa niinkin, että ollessani TikTokissa siellä pyöri video Trumpista, jossa hän sanoi vain, että “No boyfriend, no girlfriend, no money…”.

Siistejä skitsoja ja hulluja presidenttejä.

SÄHKÖPOSTINI VALVIRALLE JA ALUEHALLINTOVIRASTOLLE

Tietääkseni minun jalkani on tahallaan tehty lähes toimintakyvyttömiksi ja kehooni on asennettu ylimääräistä terästä tai platinaa. Rautaa rajalle, nähkääs.

Ainakin lipooman kokoisen radiolähettimen verran. Kuunteletteko Sun FM:ää vai mitä radiokanavaa.

Lääkärit valehtelee, poliisit valehtelee ja koko Suomi kuorossa valehtelee.

Siitähän tietysti voi joutua miljoonakorvauksiin jos yllä kerrotun kaltaista tekee.

Jo Haukiluomassa asuessani siellä ajeli kovin usein Tampereen yliopistollisen sairaalan logolla varustettuja autoja. Ja minut tainnutettiin syväuneen jokavälissä yläkerran ansiosta. TAYSilla katosi syväunessa ollessani sormenpään kokoinen paksu musta luomi vasemmasta ranteestani. Niin siitähän seuraa, että minulle on tehty myös paljon pahaa nukkuessani. Ja lääkkeillä aiheutettu kaikenlaisia oireita minun alistamisekseni.

Yläkerta on edelleen mukana tätä kirjoittaessani. Ja minun huoneistoni avaimella varustettuna. Myös Luojan luomalle pikkukaverilleni on tehty pahaa lääkkeillä. Jo Haukiluomassa. Siitä olen aivan varma.

Alle liitetty monta sähköpostiani Valviralle, aluehallintovirastolle ja kyseisille lääkäreille. Valvira vastasi aina turvapostilla, että siirrämme asian käsittelyn aluehallintovirastolle. Kuinka ollakkaan aluehallintovirasto EI käyttänyt turvapostia vaan vastasi minulle aina kirjeellä. Tiesivät aivan varmasti, että minä olen aika sälli laittamaan asioita talteen ja kirjoittamaan. Alla kuitenkin minun sähköpostini kaikille valehtelijoille.

Kirjeellä tullut selitys Pirhalta muistutusmenettelyyn lääkä...

Jarkko xxx from Oivanpoika < xxx@oivanpoika.co.site>

Kirjeellä tullut selitys Pirhalta muistutusmenettelyyn

lääkärille Frank Sievers

9 messages

Jarkko xxx from Oivanpoika

Wed, Jun 11, 2025 at 6:49 PM

< xxx@oivanpoika.co.site>

To: "kirjaamo@valvira.fi" <kirjaamo@valvira.fi>,

"frank.sievers@pirha.fi" <frank.sievers@pirha.fi>,

"tero.niskakangas@pirha.fi"

<tero.niskakangas@pirha.fi>,

" xxx@gmail.com"

< xxx@gmail.com>, " xxx@gmail.com"

< xxx@gmail.com>, "markus.kulo@pirha.fi"

<markus.kulo@pirha.fi>

Hei Valvira ja lapseni,

Valitettavasti on niin, että kirjeessä oleva selitys tuntuu

siltä, että valehdellaan lisää peitelläkseen vanhoja valheita.

Ensinnäkin tyttäreni on fysioterapeutti ja personal trainer ja tuntee minut

24 vuoden kokemuksella.

Minulla on myös terve maalaisjärki.

Minun jalkani ongelmat eivät johdu mistään muusta kuin välilevyongelmasta, joka

on piinannut

minua vuosista 2005-2006 lähtien.

Olisikohan urheilulääkäri Ilkka Tulikoura vielä työkykyinen ?

Kyse ei ole mistään "näppäinhäiriöstä" vaan valehtelusta.

Lisäksi selityksessä on selvä asiavirhe valehtelun lisäksi.

Minä EN soittanut Neurolle, vaan Frank Sievers soitti minulle, kun jouduin

perumaan

9.9. aikani kun en yrityksistä huolimatta millään saanut KELA-taksia.

Herra Sievers sanoi puhelimessa, että alaselkään tehdään 5-7 cm viilto ?!

Teidän lipoomanne on selkärangan puolivälissä ja alaselkään tehdään viilto.

Tämän asian, että kyseinen Herra Sievers näin sanoi, voi valaehtoisesti todistaa

molemmat lapseni - Poikani ja Tyttäreni.

Voi todistaa, koska välittömästi puhelun jälkeen lähetin lapsilleni WhatsApissa

viestin,

jossa kerroin, että "veitsen alle mennään" ja alaselkään tehdään viilto.

Miksi Frank valehtelee ?!

Osoitteessa

laakariliitto.fi

lääkärin valassa todetaan mm. seuraavaa (tämä tulee ulkomuistista):

...en pakotettunakaan toimi potilaan edun vastaisesti...

Ollessani TAYSilla, en nähnyt herra Sieversiä kertaakaan, enkä ainuttakaan

somaattisen puolen lääkäriä.

Tämä siitä huolimatta, että olin viime heinäkuussa aivan 100 %sen varma, että

kuolen somaattisiin ongelmiini

(verinen uloste, kovat, erittäin kipeät kyhmyt miesrinnoissani, helvetilliset

vatsakivut, jalat eivät toimineet enää ollenkaan, täydellinen ruokahaluttomuus jne

jne jne).

TÄSTÄ HUOLIMATTA EN NÄHNYT AINOATAKAAN SOMAATTISEN PUOLEN

LÄÄKÄRIÄ, VAAN POLIISI SAATTUEESSA VIETIIN PSYKIATRISELLE OSASTOLLE

ENSIMMÄISEN KERRAN.

TÄMÄN JÄLKEEN 8 KK:n AIKANA ON MINUT POLIISISAATTUEESSA VIETY

KYSEISELLE TAYS PSYKIATRIAN OSASATOLLE

NELJÄ KERTAA.

VIIMEINEN KERTA MAALISKUUSSA TÄÄLTÄ PALVELUASUNNOSTA KUN MINULLA

JÄI ILTALÄÄKKEET OTTAMATTA !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

SIIS POLIISI PAKETTIAUTON PERÄKONTISSA TAYS PSYKIATRIAAN KUN EN SAANUT

PYYNNÖISTÄNI HUOLIMATTA

ILTALÄÄKKEITÄNI !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

TÄLLÄ VIIMEISELLÄ KERRALLA KUITENKIN JO TUTUKSI TULLUT TAYS

PSYKIATRIAN YLILÄÄKÄRI J-P KÄÄNNYTTI MINUT TAKAISIN

JA KAIKKI SIELLÄ SANOIVAT "VIKA EI OLE MINUSSA !".

YLILÄÄKÄRI J-P MYÖS TOTESI, ETTÄ OLI LUKENUT MINUN PDF-DOKUMENTTEJANI.

DOKUMENTTEJA, JOTKA GOOGLE VIIME JOULUN JÄLKEEN TUHOSI TUHOAMALLA

MINUN xxx@gmail.com tilini.

SINNE KATOSIVAT 13 VUODEN AJALTA MINUN KAIKKI GMAIL SÄHKÖPOSTINI JA

KAIKKI GOOGLE DRIVE TIEDOSTONI.

GOOGLE EI NÄITÄ MINUN UUDELLE TILILLENI PYYNNÖISTÄNI HUOLIMATTA

PALAUTA,

VAIKKA KYSE OLISI VIIDEN MINUUTIN TYÖSTÄ !!!!!

Olen pyytänyt sitä myös toimitusjohtaja Pichai Sundarilta asti.

Näiden Herrojen Sievers ja Nokian diagnoosigeneroija Markus Kulon takia olen

menettänyt täysin luottamukseni lääkärikuntaan Suomessa.

Enkä aio mistään syystä varata aikaa lääkärille. Kuolen mieluummin.

Enkä myöskään aio koskaan ikinä soittaa hätänumeroon. Ei edes tullut mieleen viime

heinäkuussa, vaikka olin varma, että kuolen.

En myöskään ruikuttanut asiasta läheisilleni.

12.12.2024 poliisi kävi yleisavaimella sisään rynnäköiden tarkistamassa, että olenko

syönyt lääkkeeni.

Sen jälkeen lähdettiin ACUTAAN, jossa olin 2-3 h ja sen jälkeen lääkäri totesi minut

terveeksi ja sain lähteä KELA-taksilla

kotiin.

No, seuraavana päivänä poliisi tuli uudestaan, heitteli ensin lumipalloja ikkunaan ja

huusi minut parvekkeelleni

ja pian tämän jälkeen rynnäköitiin sisään. 5 poliisia.

Pyysin, että saan itse kävellä (vaikka minulla on rollaattori, niin jätin sen jo 12.12.

vittuillakseni kotiin ja silloin sain

kävellä omin jaloin ja pakata tavarani) ja pakata taas tavarani.....vaan ei onnistunut.

4 poliisia kaatoi minut maahan mahalleni, seisoivat päälläni,

kädet laitettiin selän taakse nippusiteisiin ja maata viistäen, mukiloiden kannettiin

poliisiautoon.

VAIKKA MINÄ OLIN AIVAN RAUHALLINEN. HUUSIN VAIN, ETTÄ

POLIISIVÄKIVALTAA.

Ja tälläinen ihminen otetaan TAYS Psykiatriaan sisään ?!

KÄSITTÄÄKSENI LÄÄKETIETEEN YKSI KULMAKIVISTÄ ON POTILAAN

ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS.

MINÄ PÄÄTÄN HOIDOSTANI.

Minusta muistutusmenettely ei ole riittävä lääkäreille Sievers ja Kulo, vaan

herrat tulisi erottaa virastaan määräajaksi.

Laitan vielä liitteksi kaksi Oikeuskanselinvirastosta takaisin saamaani dokumenttia,

jotka sain pelastettua Googlen tuhoamisiskun jäljiltä.

Ai niin, en kuuntele Mun FMää, enkä Sun FMää.....entä Te ?

Ystävällisesti Valvira ja Lapseni,

Jarkko xxx

oivanpoika.co.site

MSc, System Technology and Applied Technical Mathematics

Jarkko xxx from Oivanpoika

Wed, Jun 11, 2025 at 7:25 PM

< xxx@oivanpoika.co.site>

To: "kirjaamo@valvira.fi" <kirjaamo@valvira.fi>,

"frank.sievers@pirha.fi" <frank.sievers@pirha.fi>,

"tero.niskakangas@pirha.fi"

<tero.niskakangas@pirha.fi>,

" xxx@gmail.com"

< xxx@gmail.com>, " xxx@gmail.com"

< xxx@gmail.com>, "markus.kulo@pirha.fi"

<markus.kulo@pirha.fi>

Ai niin, lisäksi....

Yli kuukausi meni tuon 13.12. selän päällä seisomisen jälkeen

TAYS Psykiatriassa, että pystyin kääntymään sängyssä,

yskimään tai hengittämään syvään ilman helvetillistä kipua

oikeassa kyljessäni......

Ilmeisesti "kytät" mursivat kylkiluuni.....valitinko asiasta kenellekkään

TAYS Psykisatriassa - EN.....

En kuitenkaan olisi saanut mistään mitään apua.....

Rikosilmoitus asiasta pitäisi tehdä mutta eihän "kyttä"

toista "kyttää" tutki.....

Heittelevät toisiaan korkeintaan lumipalloilla.

Master Of Science, Retired

Lead Engineer, Retired

xxx@oivanpoika.co.site

oivanpoika.co.site

MSc, System Technology and Applied Technical Mathematics

On Jun 11 2025, at 6:49 pm, Jarkko xxx from Oivanpoika

< xxx@oivanpoika.co.site> wrote:

Hei Valvira ja lapseni,

Valitettavasti on niin, että kirjeessä oleva selitys tuntuu

siltä, että valehdellaan lisää peitelläkseen vanhoja valheita.

Ensinnäkin tyttäreni on fysioterapeutti ja personal trainer ja tuntee minut

24 vuoden kokemuksella.

Minulla on myös terve maalaisjärki.

Minun jalkani ongelmat eivät johdu mistään muusta kuin välilevyongelmasta, joka

on piinannut

minua vuosista 2005-2006 lähtien.

Olisikohan urheilulääkäri Ilkka Tulikoura vielä työkykyinen ?

Kyse ei ole mistään "näppäinhäiriöstä" vaan valehtelusta.

Lisäksi selityksessä on selvä asiavirhe valehtelun lisäksi.

Minä EN soittanut Neurolle, vaan Frank Sievers soitti minulle, kun jouduin

perumaan

9.9. aikani kun en yrityksistä huolimatta millään saanut KELA-taksia.

Herra Sievers sanoi puhelimessa, että alaselkään tehdään 5-7 cm viilto ?!

Teidän lipoomanne on selkärangan puolivälissä ja alaselkään tehdään viilto.

Tämän asian, että kyseinen Herra Sievers näin sanoi, voi valaehtoisesti todistaa

molemmat lapseni - Poikani ja Tyttäreni.

Voi todistaa, koska välittömästi puhelun jälkeen lähetin lapsilleni WhatsApissa

viestin,

jossa kerroin, että "veitsen alle mennään" ja alaselkään tehdään viilto.

Miksi Frank valehtelee ?!

Osoitteessa

laakariliitto.fi

lääkärin valassa todetaan mm. seuraavaa (tämä tulee ulkomuistista):

...en pakotettunakaan toimi potilaan edun vastaisesti...

Ollessani TAYSilla, en nähnyt herra Sieversiä kertaakaan, enkä ainuttakaan

somaattisen puolen lääkäriä.

Tämä siitä huolimatta, että olin viime heinäkuussa aivan 100 %sen varma, että

kuolen somaattisiin ongelmiini

(verinen uloste, kovat, erittäin kipeät kyhmyt miesrinnoissani, helvetilliset

vatsakivut, jalat eivät toimineet enää ollenkaan, täydellinen ruokahaluttomuus jne

jne jne).

TÄSTÄ HUOLIMATTA EN NÄHNYT AINOATAKAAN SOMAATTISEN PUOLEN

LÄÄKÄRIÄ, VAAN POLIISI SAATTUEESSA VIETIIN PSYKIATRISELLE OSASTOLLE

ENSIMMÄISEN KERRAN.

TÄMÄN JÄLKEEN 8 KK:n AIKANA ON MINUT POLIISISAATTUEESSA VIETY

KYSEISELLE TAYS PSYKIATRIAN OSASATOLLE

NELJÄ KERTAA.

VIIMEINEN KERTA MAALISKUUSSA TÄÄLTÄ PALVELUASUNNOSTA KUN MINULLA

JÄI ILTALÄÄKKEET OTTAMATTA !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

SIIS POLIISI PAKETTIAUTON PERÄKONTISSA TAYS PSYKIATRIAAN KUN EN

SAANUT PYYNNÖISTÄNI HUOLIMATTA

ILTALÄÄKKEITÄNI !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

TÄLLÄ VIIMEISELLÄ KERRALLA KUITENKIN JO TUTUKSI TULLUT TAYS

PSYKIATRIAN YLILÄÄKÄRI J-P KÄÄNNYTTI MINUT TAKAISIN

JA KAIKKI SIELLÄ SANOIVAT "VIKA EI OLE MINUSSA !".

YLILÄÄKÄRI J-P MYÖS TOTESI, ETTÄ OLI LUKENUT MINUN PDF-

DOKUMENTTEJANI.

DOKUMENTTEJA, JOTKA GOOGLE VIIME JOULUN JÄLKEEN TUHOSI TUHOAMALLA

MINUN xxx@gmail.com tilini.

SINNE KATOSIVAT 13 VUODEN AJALTA MINUN KAIKKI GMAIL SÄHKÖPOSTINI JA

KAIKKI GOOGLE DRIVE TIEDOSTONI.

GOOGLE EI NÄITÄ MINUN UUDELLE TILILLENI PYYNNÖISTÄNI HUOLIMATTA

PALAUTA,

VAIKKA KYSE OLISI VIIDEN MINUUTIN TYÖSTÄ !!!!!

Olen pyytänyt sitä myös toimitusjohtaja Pichai Sundarilta asti.

Näiden Herrojen Sievers ja Nokian diagnoosigeneroija Markus Kulon takia olen

menettänyt täysin luottamukseni lääkärikuntaan Suomessa.

Enkä aio mistään syystä varata aikaa lääkärille. Kuolen mieluummin.

Enkä myöskään aio koskaan ikinä soittaa hätänumeroon. Ei edes tullut mieleen

viime heinäkuussa, vaikka olin varma, että kuolen.

En myöskään ruikuttanut asiasta läheisilleni.

12.12.2024 poliisi kävi yleisavaimella sisään rynnäköiden tarkistamassa, että

olenko

syönyt lääkkeeni.

Sen jälkeen lähdettiin ACUTAAN, jossa olin 2-3 h ja sen jälkeen lääkäri totesi minut

terveeksi ja sain lähteä KELA-taksilla

kotiin.

No, seuraavana päivänä poliisi tuli uudestaan, heitteli ensin lumipalloja ikkunaan

ja huusi minut parvekkeelleni

ja pian tämän jälkeen rynnäköitiin sisään. 5 poliisia.

Pyysin, että saan itse kävellä (vaikka minulla on rollaattori, niin jätin sen jo 12.12.

vittuillakseni kotiin ja silloin sain

kävellä omin jaloin ja pakata tavarani) ja pakata taas tavarani.....vaan ei

onnistunut.

4 poliisia kaatoi minut maahan mahalleni, seisoivat päälläni,

kädet laitettiin selän taakse nippusiteisiin ja maata viistäen, mukiloiden kannettiin

poliisiautoon.

VAIKKA MINÄ OLIN AIVAN RAUHALLINEN. HUUSIN VAIN, ETTÄ

POLIISIVÄKIVALTAA.

Ja tälläinen ihminen otetaan TAYS Psykiatriaan sisään ?!

KÄSITTÄÄKSENI LÄÄKETIETEEN YKSI KULMAKIVISTÄ ON POTILAAN

ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS.

MINÄ PÄÄTÄN HOIDOSTANI.

8 of 15

Minusta muistutusmenettely ei ole riittävä lääkäreille Sievers ja Kulo, vaan

herrat tulisi erottaa virastaan määräajaksi.

Laitan vielä liitteksi kaksi Oikeuskanselinvirastosta takaisin saamaani

dokumenttia,

jotka sain pelastettua Googlen tuhoamisiskun jäljiltä.

Ai niin, en kuuntele Mun FMää, enkä Sun FMää.....entä Te ?

Ystävällisesti Valvira ja Lapseni,

Jarkko xxx

Master Of Science, Retired

Lead Engineer, Retired

xxx@oivanpoika.co.site

oivanpoika.co.site

MSc, System Technology and Applied Technical Mathematics

Jarkko xxx from Oivanpoika

Tue, Jul 1, 2025 at 8:05 AM

< xxx@oivanpoika.co.site>

To: "kirjaamo@valvira.fi" <kirjaamo@valvira.fi>,

"frank.sievers@pirha.fi" <frank.sievers@pirha.fi>,

"tero.niskakangas@pirha.fi" <tero.niskakangas@pirha.fi>,

"markus.kulo@pirha.fi" <markus.kulo@pirha.fi>, "jari-

pekka.klemettila@pirha.fi" <jari-

pekka.klemettila@pirha.fi>,

" xxx@oivanpoika.co.site"

< xxx@oivanpoika.co.site>

Tervehdys Valvira,

Molempien lääkäreiden vastineet ovat täyttä

hölynpölyä ja valehtelu jatkuu....

Terveyskeskuslääkäri Kulon toiminta on AIVAN

sama asia, kuin HYKSin lääkäri tekisi Nuorgamilaisesta

Aslakista keuhkosyöpädiagnoosin koskaan näkemättä ja keskustelematta......

Osaatteko Te ajatella maalaisjärjellä yksikään......

Minulla on kaksi hammasta pahasti lohjennut, öisin vasen lonkka on helvetin kipeä

ja palelen jatkuvasti ja jalat ovat huonot, mutta

en uskalla varata lääkäri aikaa, ettei saa mielisairas leimaa otsaan....

Ai niin, JP Klemettilä.....

Kun olen kaksi kertaa siellä TAYS Psykiatriassa ollut on minulle

hoitaja tuonut Sosiaali- ja Terveysministeriön lomakkeet vuodelta 1990,

joissa oli ruksittu kohdat:

Mielisairas ja

suljetaan tahdon vastaiseen hoitoon Mielisairaalaan enintään ? kuukaudeksi....

Mielisairas on ilmeisesti TAYSsissa normaalisti yhä käytössä oleva termi, niinkuin

vaivaistalojen aikaan SS Finlandiassa.....

Olet JP kaksi kertaa minulle tälläiset lomakkeet lähettänyt ja toisella

kertaa Kristian hoitaja sanoi, että tämä lomake on allekirjoitettava, eikä sitä tarvitse

niin tarkkaan lukea......

No, Minä allekirjoitin tikkukirjaimilla ja laitoin tavuviivat väliin.....

Jos mielisairas on edelleen käytössä TAYSsissa, niin miksi ulko-oven päällä

ei lue "TAYS Mielisairaala".....

Lapsenikin hämmästelivät tätä suuresti......

Jos nämä puoskarit Kulo ja Sievers eivät tajua itse erota, niin

on se nyt kumma.

Jopa lapsenikin tietävät sen, että valehtelevat. Lapseni tuntevat minut

lähes 30 vuoden kokemuksella.....

JP ? Et ole koskaan minun kanssani jutellut, Markus Kulo ei ole edes nähnyt, eikä

kukaan siellä Nokian Terveysaseman paskapolilla.

Minulla on ollut 3 erittäin hyvää yksityislääkäriä:

Sami Anttila Tampereen Yliopiston Dosentti, Psykiatrian Erikoislääkäri

Lääkärikeskus Mentoria

Ilkka Härkönen Psykiatrian Erikoislääkäri, Pihlajalinna

Matti Joukamaa, Tampereen Yliopiston Emeritusprofessori, Psykiatrian

erikoislääkäri, Pihlajalinna

Kaikki ovat kohdelleet minua niinkuin ihmistä kohdellaan.

Kaikilla kolmella sama diagnoosi:

"F29 Ei-elimellisen psykoosin jälkitila",

jonka sain vuonna 2006.

2004 vuoden aikana minua ammuttiin huumeilla päähän, joka

kärjistyi Joulunajan täydelliseen luhistumiseen.

Sanoit JP kun 4nnen kerran poliisisaattueessa 8 kuukauden aikana minut TAYS

Psykiatriaan

(syynä se, että jäi iltalääkkeet palveluasunnossa ottamatta, vrt potilaan

itsemääräämisoikeus) tuotiin, että olet lukenut PDF dokumettejani, jotka lääkäri Tero

Torpalle

lähetin kun hän TAYSsisa ollessani niitä minulta pyysi.....Opitko Sinä mitään ?

Olin viime heinäkuussa aivan varma, että kuolen somaattisiin ongelmiini.

Jalatkaan eivät toimineet enää laisinkaan.

Verta ulosteesssa, kananmunan kokoisia helvetin kipeitä patteja miesrinnoissani,

vatsa helvetin kipeä, en pystynyt enää syömään jne jne.....

Niin minut 7.8. tuotiin poliisisaattueessa TAYS Psykiatriaan, vaikka pääni ja

ajatukseni oli kristallinkirkas....itkin toki paljon....

Vaikka olin varma, että kuolen en aikonutkaan tarttua puhelimeen enkä

ruikuttanut lapsilleni, niinkuin Te vätykset toimitte.

On se saatanan hienoa, kun ei uskalla edes lääkärille mennä, mutta

ei se minun kokemuksillani ihme ole......

TAYSsiin en tule enää ikinä ja yksityislääkärille ei enää ole varaa mennä

kun Ilmarinen niitä ei enää maksa......

Ottakaa vähän rennommin...älkää olko niin ali ja erityslääkäreitä....menkää vaikka

rannalle ja uimaan ja kuunnelkaa vähän kesämusaa.....

Jollei Sun FM ole päällä, niin tässä Teille pari kesäbiisiä, joita itse tapaan

kesäisin kuunnella:

https://open.spotify.com/track/6j0Xz8KFci6CvODfWhgxoB?si=WZaZn3bsSnyL0GAYgMan9w

https://open.spotify.com/track/0CMlblssqaA6sRDb7OakNE?si=I_-TSlk5R-K6kyNDIwQzOw

Tässä Teille Kaikille iltalukemista:

https://www.laakariliitto.fi/tyoelama/ohjeita-ja-suosituksia/laakarin-etiikka/laakarin-

vala/hippokrateen-vala/

Haistakaa Te muut kesänkukkanen

ja

Ystävällisin Terveisin Valvira,

Master Of Science, Retired

Lead Engineer, Retired

xxx@oivanpoika.co.site

oivanpoika.co.site

MSc, System Technology and Applied Technical Mathematics

On Jun 11 2025, at 7:25 pm, Jarkko xxx from Oivanpoika

< xxx@oivanpoika.co.site> wrote:

Ai niin, lisäksi....

Yli kuukausi meni tuon 13.12. selän päällä seisomisen jälkeen

TAYS Psykiatriassa, että pystyin kääntymään sängyssä,

yskimään tai hengittämään syvään ilman helvetillistä kipua

oikeassa kyljessäni......

Ilmeisesti "kytät" mursivat kylkiluuni.....valitinko asiasta kenellekkään

TAYS Psykisatriassa - EN.....

En kuitenkaan olisi saanut mistään mitään apua.....

3/3/26, 00:54Kirjeellä tullut selitys Pirhalta muistutusmenettelyyn lääkä...

12 of 15

Rikosilmoitus asiasta pitäisi tehdä mutta eihän "kyttä"

toista "kyttää" tutki.....

Heittelevät toisiaan korkeintaan lumipalloilla.

Master Of Science, Retired

Lead Engineer, Retired

xxx@oivanpoika.co.site

oivanpoika.co.site

MSc, System Technology and Applied Technical Mathematics

On Jun 11 2025, at 6:49 pm, Jarkko xxx from Oivanpoika

< xxx@oivanpoika.co.site> wrote:

Hei Valvira ja lapseni,

Valitettavasti on niin, että kirjeessä oleva selitys tuntuu

siltä, että valehdellaan lisää peitelläkseen vanhoja valheita.

Ensinnäkin tyttäreni on fysioterapeutti ja personal trainer ja tuntee minut

24 vuoden kokemuksella.

Minulla on myös terve maalaisjärki.

Minun jalkani ongelmat eivät johdu mistään muusta kuin välilevyongelmasta,

joka on piinannut

minua vuosista 2005-2006 lähtien.

Olisikohan urheilulääkäri Ilkka Tulikoura vielä työkykyinen ?

Kyse ei ole mistään "näppäinhäiriöstä" vaan valehtelusta.

Lisäksi selityksessä on selvä asiavirhe valehtelun lisäksi.

Minä EN soittanut Neurolle, vaan Frank Sievers soitti minulle, kun jouduin

perumaan

9.9. aikani kun en yrityksistä huolimatta millään saanut KELA-taksia.

Herra Sievers sanoi puhelimessa, että alaselkään tehdään 5-7 cm viilto ?!

Teidän lipoomanne on selkärangan puolivälissä ja alaselkään tehdään viilto.

Tämän asian, että kyseinen Herra Sievers näin sanoi, voi valaehtoisesti todistaa

molemmat lapseni - Poikani ja Tyttäreni.

Voi todistaa, koska välittömästi puhelun jälkeen lähetin lapsilleni WhatsApissa

viestin,

jossa kerroin, että "veitsen alle mennään" ja alaselkään tehdään viilto.

Miksi Frank valehtelee ?!

Osoitteessa

laakariliitto.fi

lääkärin valassa todetaan mm. seuraavaa (tämä tulee ulkomuistista):

...en pakotettunakaan toimi potilaan edun vastaisesti...

Ollessani TAYSilla, en nähnyt herra Sieversiä kertaakaan, enkä ainuttakaan

somaattisen puolen lääkäriä.

Tämä siitä huolimatta, että olin viime heinäkuussa aivan 100 %sen varma, että

kuolen somaattisiin ongelmiini

(verinen uloste, kovat, erittäin kipeät kyhmyt miesrinnoissani, helvetilliset

vatsakivut, jalat eivät toimineet enää ollenkaan, täydellinen ruokahaluttomuus

jne jne jne).

TÄSTÄ HUOLIMATTA EN NÄHNYT AINOATAKAAN SOMAATTISEN PUOLEN

LÄÄKÄRIÄ, VAAN POLIISI SAATTUEESSA VIETIIN PSYKIATRISELLE OSASTOLLE

ENSIMMÄISEN KERRAN.

TÄMÄN JÄLKEEN 8 KK:n AIKANA ON MINUT POLIISISAATTUEESSA VIETY

KYSEISELLE TAYS PSYKIATRIAN OSASATOLLE

NELJÄ KERTAA.

VIIMEINEN KERTA MAALISKUUSSA TÄÄLTÄ PALVELUASUNNOSTA KUN

MINULLA JÄI ILTALÄÄKKEET OTTAMATTA !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

SIIS POLIISI PAKETTIAUTON PERÄKONTISSA TAYS PSYKIATRIAAN KUN EN

SAANUT PYYNNÖISTÄNI HUOLIMATTA

ILTALÄÄKKEITÄNI !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

TÄLLÄ VIIMEISELLÄ KERRALLA KUITENKIN JO TUTUKSI TULLUT TAYS

PSYKIATRIAN YLILÄÄKÄRI J-P KÄÄNNYTTI MINUT TAKAISIN

JA KAIKKI SIELLÄ SANOIVAT "VIKA EI OLE MINUSSA !".

YLILÄÄKÄRI J-P MYÖS TOTESI, ETTÄ OLI LUKENUT MINUN PDF-

DOKUMENTTEJANI.

DOKUMENTTEJA, JOTKA GOOGLE VIIME JOULUN JÄLKEEN TUHOSI

TUHOAMALLA MINUN xxx@gmail.com tilini.

SINNE KATOSIVAT 13 VUODEN AJALTA MINUN KAIKKI GMAIL SÄHKÖPOSTINI JA

KAIKKI GOOGLE DRIVE TIEDOSTONI.

GOOGLE EI NÄITÄ MINUN UUDELLE TILILLENI PYYNNÖISTÄNI HUOLIMATTA

PALAUTA,

VAIKKA KYSE OLISI VIIDEN MINUUTIN TYÖSTÄ !!!!!

Olen pyytänyt sitä myös toimitusjohtaja Pichai Sundarilta asti.

Näiden Herrojen Sievers ja Nokian diagnoosigeneroija Markus Kulon takia olen

menettänyt täysin luottamukseni lääkärikuntaan Suomessa.

Enkä aio mistään syystä varata aikaa lääkärille. Kuolen mieluummin.

Enkä myöskään aio koskaan ikinä soittaa hätänumeroon. Ei edes tullut mieleen

viime heinäkuussa, vaikka olin varma, että kuolen.

En myöskään ruikuttanut asiasta läheisilleni.

12.12.2024 poliisi kävi yleisavaimella sisään rynnäköiden tarkistamassa, että

olenko

syönyt lääkkeeni.

Sen jälkeen lähdettiin ACUTAAN, jossa olin 2-3 h ja sen jälkeen lääkäri totesi

minut terveeksi ja sain lähteä KELA-taksilla

kotiin.

No, seuraavana päivänä poliisi tuli uudestaan, heitteli ensin lumipalloja

ikkunaan ja huusi minut parvekkeelleni

ja pian tämän jälkeen rynnäköitiin sisään. 5 poliisia.

Pyysin, että saan itse kävellä (vaikka minulla on rollaattori, niin jätin sen jo

12.12. vittuillakseni kotiin ja silloin sain

kävellä omin jaloin ja pakata tavarani) ja pakata taas tavarani.....vaan ei

onnistunut.

4 poliisia kaatoi minut maahan mahalleni, seisoivat päälläni,

kädet laitettiin selän taakse nippusiteisiin ja maata viistäen, mukiloiden

kannettiin poliisiautoon.

VAIKKA MINÄ OLIN AIVAN RAUHALLINEN. HUUSIN VAIN, ETTÄ

POLIISIVÄKIVALTAA.

Ja tälläinen ihminen otetaan TAYS Psykiatriaan sisään ?!

KÄSITTÄÄKSENI LÄÄKETIETEEN YKSI KULMAKIVISTÄ ON POTILAAN

ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS.

MINÄ PÄÄTÄN HOIDOSTANI.

Minusta muistutusmenettely ei ole riittävä lääkäreille Sievers ja Kulo, vaan

herrat tulisi erottaa virastaan määräajaksi.

Laitan vielä liitteksi kaksi Oikeuskanselinvirastosta takaisin saamaani

dokumenttia,

jotka sain pelastettua Googlen tuhoamisiskun jäljiltä.

Ai niin, en kuuntele Mun FMää, enkä Sun FMää.....entä Te ?

Ystävällisesti Valvira ja Lapseni,

Jarkko xxx

Master Of Science, Retired

Lead Engineer, Retired

xxx@oivanpoika.co.site

oivanpoika.co.site

Aika suorasanaista tekstiä oli niissä sähköposteissa. Suurin syy on se, että en halua yhtyä teidän valehtelijoiden kuoroon.

Tällä hetkellä odottelen, että lääkärit myöntävät valheensa. Jos näin käy, ajattelen, että menen leikkaukseen, mutta vain Helsingin yliopistolliseen kesskussairaalaan. Siten, että koko matkan ja operaation kustantaa Pirha.

Heinoja ihmisä SS Finlamdiassa !

Sitten loppujen lopuksi se kaikkein tärkein – loppusanat.

LOPPUSANAT

Jossakin kirjassa sanotaan:

Älä tee huorin

Älä varasta (kaikki varastettu minulta väärin perustein)

Älä tapa (myöskään törkeällä henkisellä tavalla)

Älä lausu väärää todistusta lähimmäisestäsi (mitä minulle on tehty; valehdeltu ja levitetty valheita

minusta ja tekemisistäni; koskaan minulta suoraan kysymättä)

Älä tavoittele lähimmäisesi omaisuutta

Älä käytä väärin Herran, Jumalasi nimeä

Kunnioita isääsi ja äitiäsi (olen rikkonut useasti; olen vuosia yrittänyt toisen

vanhemman kohdalla; vuosia onnistuin; en onnistu enää)

Joku sanoi joskus, että synnitön heittäköön ensimmäisen kiven. Kukaan ihminen ei ole synnitön.

Kukaan ei voi ensimmäistäkään kiveä heittää. Minua on heitetty sellaisella "kivellä", että kärsin

siitä loppuelämäni. Siitä mitä 10-vuotiaana tein. Tatuointi ja risti.

Joka miekkaan tarttuu - se miekkaan hukkuu.

Silmä silmästä. Hammas hampaasta.

Joka itsensä ylentää - se alennetaan.

Suomen lääkäriliiton lääkärinvala toteaa:

“Vakuutan kunniani ja omantuntoni kautta pyrkiväni lääkärintoimessani palvelemaan lähimmäisiäni ihmisyyttä ja elämää kunnioittaen. Päämääränäni on terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä sairaiden parantaminen ja heidän kärsimystensä lievittäminen.

Työssäni noudatan lääkärin etiikkaa ja käytän vain lääketieteellisen tutkimustiedon tai kokemuksen hyödyllisiksi osoittamia menetelmiä. Tutkimuksia ja hoitoja suositellessani otan tasapuolisesti huomioon niistä potilaalle koituvan hyödyn ja mahdolliset haitat.

Pidän jatkuvasti yllä korkeaa ammattitaitoani ja arvioin työni laatua.

Suhtaudun kollegoihini kunnioittavasti ja annan heille apuani, kun he potilaita hoitaessaan sitä pyytävät. Rohkaisen potilaitani kysymään tarvittaessa myös toisen lääkärin mielipidettä.

Kunnioitan potilaani tahtoa. Pidän salassa luottamukselliset tiedot, jotka minulle on potilaita hoitaessani uskottu. Täytän lääkärin velvollisuuteni jokaista kohtaan ketään syrjimättä enkä uhkauksestakaan käytä lääkärintaitoani ammattietiikkani vastaisesti.”

Suomessa on julkinen terveydenhuolto. Jokaisella on KELA-kortti. Minun kohdallani julkinen terveydenhuolto tarkoittaa, että terveystietoni on jo hyvissä ajoin ennen vuotta 2004 julkaistu maailmalle. Koskaan minulta mitään kysymättä. Tähän kirjoittamispäivään mennessä ei ole kysytty. Tämä on rikos. Minulle ei ole annettu edes mahdollisuutta kertoa omaa tarinaani. Nyt sen kerron. Aion jakaa kirjani koko maailmalle. Kaikille presidenteille, pääministereille ja tärkeimmille päivälehdille. Niinkuin jaoin kanteludokumenttinikin.

Se ihminen tai taho, joka terveystietoni on julkaissut kuuluisi vankilaan.

Jos minulle olisi aikanaan kerrottu ja kysytty asiasta, olisin itse hoitanut asiani lasteni kanssa. Vaikka kahden lapseni, psykiatrin ja lääkärin kanssa. Ja hakeutunut itse hoitoon luottamuksellisuuden ja salassapidon alaisessa lääkäri-potilas suhteessa.Näin ei ole toimittu kuten olisi pitänyt ja aion tehdän kaikista minuun ja lapsiini vuosikymmenien aikana tehdyistä rikoksista rikosilmoituksen ja laitan siihen tämän kirjani liitteeksi. Tämä on minulle pyhä sota. Pojallani on nyt kolme diagnoosia. Ensimmäisen hän sai 2024 ollessaan 27-vuotias. Minut olette sairastuttaneet. Isäni olette tappaneet. En ikinä anna kenellekkään asianosaiselle anteeksi. Enkä koskaan unohda.

Kanteluni viimeisimmän version lähetin 31.10.2024. Myös kaikille Suomen valtion tahoille mitä keksiä saattaa. Yhtäkään järkevää vastausta en keneltäkään saanut kanteluuni. Minun kohdallani Suomessa on vallalla käytäntö “Ei voi vastata, kun pitäisi valehdella”. Jos virkamies valehtelee luottamustoimessaan siitä seuraa potkut tai eroaminen itse. Aika monen valtion virkamiehen tulisi tajuta erota.

Sain minä yhden älykkyyttäni ja minua ja lapsiani halveksuvan vastauksen. Poliisihallituksen poliisiylitarkastaja Juha Tuoviselta. Vastauksen sisältö oli lyhykäisyydessään seuraava: “Vai olet joutunut pikavippejä ottamaan. Juttele lastesi kanssa”.

Hermostuin vastuksesta aivan helvetisti ja lähetin kyseiselle vatipäälle pitkän vastuksen. Liittäisin kyseiset mailit tähän, mutta kuten lukija ehkä muistaa, niin Google tuhosi minulta 13 vuoden sähköposti ja tiedostohistorian ollessani vielä Taysissa. Ihan tahallaan tuhosi ja rikkoi USA:n ja Suomen perustuslakia.

Olen sittemmin yrittänyt ottaa yhteyttä Google supporttiin. Aivan turhaan. Lähetin uudella Google tunnuksellani Googlen toimitusjohtaja Pichai Sundarille sähköpostin, että palauttavat minun vanhalta tunnukseltani kaikki mailit ja tiedostot uudelle tunnukselleni. Tämä olisi kymmenen minuutin työ. Mitään ei ole tapahtunut. Koko historian on lopullisesti mennyttä.

Rikosnimikkeet, niinkuin minä ne osaan kun en ole lakimies, minua ja lapsiani vastaan 22 vuoden ajalta:

• Törkeä henkinen väkivalta (kodista, työpaikalta ja Pirkanmaalta savustaminen)

• Törkeä fyysinen väkivalta (huumeiden syöttäminen)

• Ruumiin vamman aiheuttaminen (Minulla ei vuonna 2004 ollut reseptin reseptiä, ei diagnoosin diagnoosia, 2006 sain diagnoosin “Ei elimellisen psykoosin jälkitila” koska ajettiin huumepsykoosiin jouluna 2004, nyt joudun syömään lääkkeitä psykoosin estoon koko loppuelämäni)

• Perustuslaki pykälä 6 rikkominen (minut on terveydentilani takia asetettu eriarvoiseen asemaan)

• Perustuslaki pykälä 7 rikkominen (henkilökohtaista koskemattomuuttani on rikottu ja vapauttani loukattu)

• Perustuslaki pykälä 10 rikkominen (kunniaani on luokattu, yksityiselämän suojaa rikottu ja kotirauhaa rikotaan vielä kirjoittamishetkelläkin, puhelimeni ja tietokoneeni on hakkeroitu ja sähköpostini ja kaikki puhelinliikenne on tarkkailun alaisena)

• Perustuslaki pykälä 12 rikkominen (Google tuhosi jarkkojviitala@gmail.com tilini, jonka mukana meni 13 vuoden sähköpostit ja tiedostot ja kaikki kanteluuni liittyvät mailit ja tiedostot)

• Perustuslaki pykälä 15 rikkominen (minulta on ryöstetty kaikki kiinteä omaisuus ja eläkkeen viemisellä on uhkailtu vuosia)

• Salakuuntelu ja katselu (lipoomayhteys ja Sun FM tuo kaiken kaikkien kuultavaksi)

• Perustuslaki pykälä 18 rikkominen (oikeus työhön minulta varastettiin Paavo V Suomisen ja Pirkanmaan yrittäjien suosiollisella avustuksella)

• Perustuslaki pykälä 19 rikkominen (oikeus sosiaaliturvaan vietiin kun lapset olivat alaikäisiä ja näin ollen myöskään lasten elämän perussedellytyksiä ei taattu, jouduin pakon edessä ottamaan pikavippejä)

• Perustuslaki pykälä 21 rikkominen (minua ei ole ikinä edes tutkittu rikoksesta ja hälytysajoneuvot ovat ahdistelleet 22 vuotta ja ahdistelevat edelleen, kanteluihini en saanut yhtäkään järkevää vastausta – “Ei voi vastata, kun pitäisi valehdella”)

• Perustuslaki pykälä 22 rikkominen (kaikki suomalaisen ihmisen perusoikeudet on riistetty minulta)

• Isäni tappaminen

• Poikani sairastuttaminen

• Minun ja lapseni terveystietojen julkistaminen maailmalle

• Minun ansionmenetys huumeiden syöttämisestä aiheutuneen aivovamman ja työoikeuden viemisen vuoksi

Rikollistahot:

• Kirjassani mainitut yksityiset ihmiset (erityisesti luuska EX Muranen-Aaltonen)

• Kirjassani mainitut yritykset (myös ulkomaiset)

• Jotkin artistit (esimerkikisi Rammstein)

• Paavo V Suominen ja Pirkanmaan yrittäjät

• Metso Automationin (nykyinen Valmet) koko henkilökunta

• SDP

• Suomen valtio

• KELA

• Ylöjärven ja Nokian sosiaalitoimet

• Ylöjärven kaupunki

• Poliisilaitos

• Pelastuslaitos

• Minulle pikavippejä 60 000 € antaneet koronkiskuriyritykset

• Kihlakunnanvouti

• Poliisihallituksen poliisiylitarkastaja Juha Tuovinen

• Osuuspankki

• Kaksi lääkäriä

• Aluehallintovirasto

• Viranomaistahot, jotka eivät vastanneet kanteluuni

Tarkoituksena on ollut ainoastaan suojella kriminaaleja ja isokenkäisiä. Minun oikeuksistani ei ole välitetty paskaakaan. Eikä välitetä vielä kirjoittamishetkelläkään. Tulen tekemään rikosilmoituksen näiden listojen perusteella ja haen jättikorvauksia. Lahjoitan kaiken lapsilleni ja hyväntekeväisyyteen. Itse pysyn velkajärjestelyssä.

Mikä johti aikoinaan pikavippien ottoon ?

Yritin kuntoutustuella ollessani tietenkin hakea ensin asumistukea ja toimeentulotukea. Nämä olisivat minulle Suomen lain mukaan kuuluneet. En saanut kumpaakaan.

Tämän jälkeen yritin hakea Danske Bankista pientä lainaa elämisen kuluihin, mutta pankista sanottiin, että rahani eivät riittäneet normaaliin elämiseen muutenkaan niin en lainaa saanut.

Sitten yritin vaihtaa pankkia. Yritin päästä sekä Säästöpankin että Nordean asiakkaaksi. Kummatkin pankit hylkäsivät minut saman tien koska minulla oli Danske Bankissa edelleen se toinen joustoluotto. Sekä Nordea että Säästöpankki sanoivat myös, että rahani eivät millään voi riittää silloisella hetkellä normaaliin elämiseen. Minun siis täytyi pysyä Danske Bankissa. Mitä jäi vaihtoehdoiksi minulle ja lapsilleni ? Pikavippikierre.

Koska pankit eivät saaneet myöntää minulle lainaa enkä päässyt edes vaihtamaan pankkia, PIKAVIPPIYRITYSTEN EI LAKIEN MUKAAN OLISI SAANUT MYÖNTÄÄ MINULLE YHTÄKÄÄN LAINAA. Silti esimerkikisi Bondora myönsi minulle yhden lainan, jonka kuukausilyhennys oli koko minulle kuukaudessa elämiseen jäänyt rahasumma. Ja pikavippejä myönnettiin 60 000 €:n edestä. TÄMÄ OLI RIKOS.

Kun hain kihlakunnanvuodilta ulosottoni mitätöintiä kanteludokumenttieni perusteella sain vastaukseksi vain valheita ja vähättelyä. On aivan päivänselvää, että ulosotto olisi pitänyt mitätöidä kun pikavippifirmat rikkoivat lakia. Kihlakunnanvuodin kuuluisi erota. Saatanan selittelijä.

Tarkoituksena on ollut tuhota minun koko elämäni. Ja siinä on onnistuttu. En luota enää Suomen

valtioon, virkavaltaan enkä virkamiehiin. En liioin luota enää kehenkään ihmiseen. Luotan Luojan luomaan, minun ainoaan kaveriini chihuahua Amiin. Kun Isäni tapettiin vuonna 2006, olen ollut siitä lähtien ilman ainuttakaan aikuista luottoihmistä. Menetin elämänhaluni sillä hetkellä kun olin jo nähnyt, kuullut ja ymmärtänyt ne asiat mitä minulle oli tehty ja tajusin, että viimeinen kaveri lähti.

Olin 2005 onnellinen kun pääsin luuskasta eroon. Ajattelin, että nyt loppuu vuosikausien valehtelu, manipulointi ja väkivalta. Sekä henkinen että fyysinen. Olin raivoraitis, en tupakoinut ja treenasin pitkäkestoisia lenkkejä. Kaikki jatkui hyvin kunnes isäni kuoli. Ja kuolintapa vielä. Päätin samalla sekunnilla, että lopetan treenaamisen ja lisäravinteiden syönnin ja alan tupakoimaan ja juomaan alkoholia. Tapan itseni hitaasti kiduttamalla. Ja näin myös toimin ja siinä lähes onnistuin. Lähes onnistuin kesällä 2024. Ja yritinhan minä Erkontiellä asuessani jo ennemmin tappaa itseni viinallla ja Mirtatzapiinillä.

Tästä dokumentista tuli loppuelämäni tärkein tehtävä. Kun tämän valmiiksi saan, loppuelämäni

tehtävä on täytetty. Tämä on tavallaan 10-vuotiaan pikkupojan testamentti yli 22 vuotta jatkuneesta

elinkautisesta ja yli 40 vuotisesta kärsimysten taipaleesta. Taival jatkuu yhä näitä loppusanoja kirjatessa. Ainoa toiveeni on, että ne yksityiset ihmiset, yritykset ja Tampereen kaupungin ja valtion tahot, jotka ovat minun murskaamiseeni osallist(u/i)vat tuomitaan sen mukaan mitä "Suomen laki kustakin rikoksesta ankarimmin määrää". Tämä viimeinen on suora lainaus joulurauhan julistuksesta.

Käsittääkseni Suomen pitäisi olla oikeusvaltio. Kaikkien ihmisten pitäisi olla yhdenvertaisia lain

edessä. Minä en ole ollut sitten alkukesästä 2004 lähtien. Ja vain Isä Jumala tietää kuinka paljon ennemmin kaikki jo alkoi. Siis ennen kesää 2004. Hyvin suunniteltu salaliitto on puoliksi tehty. Kiville vain karahti koska vastasssa olin minä enkä vieläkään ole kuollut. Minua ei saatananpalvojat rahalla osta.

Kun niin sanotut "auttajat" minut henkisen väkivallan turvin muiluuttivat Tampereen

Yliopistolliseen keskussairaalaan neljä kertaa kahdeksan kuukauden aikana, luulin että sairaala ainakin on minulle turvallinen paikka. Toisin kävi.

Samat vanhat asiat toistettiin heti TAYSin ACUTAssa. Sanottiin jo viedessä ACUTAan, että uskotaan että saatat olla väkivaltainen, niin siksi on kaksi vartijaa saattamassa. Minä väkivaltainen ? En ole koko elämäni aikana ketään väkivalloin kohdellut.

Kuinkas sitten kävikään ? Minua lyötiin päähän, kasvoihin ja kehoon 20.8.2024 arviointiosastolla.

Jalkani olivat siinä kunnossa, että pystyin hyvin huonosti nousta seisomaan ja kuljin rollaattorilla.

Yritin vain suojata itseäni tuolilla istuen kun lyöjä hakkasi.

Pian ACUTAan saavuttuani paikalle tuotiin vuoteella ilmeisesti suomenruotsalainen nainen. Nainen

puhui hoitajille välillä suomea ja jokavälissä soitti ruotsia puhuen ystävälleen jonka nimi sattui

olemaan Maria. Siis uskomatonta. Yli 20 vuotta ? Mikään ei näytä riittävän ? Elinkautinen jatkuu

hautaan saakka ? Minun ei ilmeisesti olisi saanut puolustaa itseäni joulun- ja uudenvuoden aikoihin

2004 kun minua oli jo kesästä alusta saakka alettu savustamaan ulos kodistani. Isäni sanoi sanansa "

Sinä et sitten perkeles lähde kotuas mihinkään" uudenvuoden aikoihin 2004 ja toimin Isäni sanojen

mukaan sen jälkeen. Minun on rehellisesti sanottava, että Pirkanmaa ja Suomen valtio ovat

seinähulluja. Samat asiat jatkuvat edelleen. Vitun vätyslandia. Vitun skitsolandia. Poliisivaltio. Länsimainen rappio huipussaan.

Minä en ole nähnyt oikeusvaltion periaatteisiin kuuluvista oikeudenmukaisuudesta,

yhdenvertaisuudesta, lainkirjaimen noudattamisesta ja totuuden kunnioittamisesta yhtään mitään

sitten vuoden 2004 kesän alusta tähän nykyhetkeen.

Löytyykö Suomesta vielä taho, joka kunnioittaa lain kirjainta ja noudattaa lakia ? Ellei, minun

loppumaton Via Dolorosani jatkuu kuolemaani saakka. Luuska huijasi minua koko sen ajan kun olimme yhdessä.

2004 kesä, syksy ja joulun aikana Ylöjärven Metsäkylä oli Suomen huume- ja laittomat lääkkeet

keskittymä. Näillä kaikilla aineilla "ammuttiin" minua päähän. Tällä hetkellä en tiedä ketkä kaikki

tämän toiminnan ovat siunanneet. Kuten edellä kirjoitin luuska totesi 2004 joulun aikoihin, että "Kaikki ovat tässä minun puolellani". Sanasta sanaan. Tavusta tavuun. Kirjaimesta kirjaimeen.

Suomessa on saatanasta periytyvä pahuuden tyyssija Pirkanmaalla.

22 vuodessa on ainoastaan 22 vuotta liikaa törkeää oikeusmurhaa, laittomuutta ja vääryyttä

minua kohtaan.

Tavataan sanoa, että "kärsimys kirkastaa". Minulla on täydellinen tieto siitä, että näin ei ole. 22

vuotta jatkunut elinkautinen kärsimys vie lopulta kaikki ihmisen voimavarat. Haluaa vain kuolla. Kuolemaa lähellä olin kesällä 2024.

Minulla on ollut ääretön sietokyky. Olen yli 20 vuotta sietänyt törkeää oikeusmurhaa ja ollut hiljaa.

Vielä rukoilin, että minut ja Ami jätettäisiin rauhaan 2024 jokin aika ennen kun minut muiluutettiin

ACUTAan. Kävi siis juuri päinvastoin kuin rukoilin. Enää en ole hiljaa. Taistelen

oikeudenmukaisuuden, totuuden ja ihmisoikeuksien puolesta tarvittaessa kuolemaani saakka. Tästä asiasta on tullut minun koko elämäni tärkein ja pyhin asia.

Jos minulle ja/tai pikkukaverilleni Amille vielä jotakin pahaa tapahtuu, kaikki lukijat tietävät, että syy ei ole minun/meidän eikä minussa/meissä !

Tämän dokumentin tekemisen motiivi on yksinomaan ja vain lopettaa minun elinkautiseni.

Kun mikään ei riitä muille "ihmisille".

Minulla ei ole enää Isänmaata – en ole mistään kotoisin.

Ehdotan paskasuomen valtiolle, että minun kuolinpäiväni on jatkossa kansallinen juhlapäivä ja

liputuspäivä ja kaikille minun, yli suomen keskimääräisen elinkautisen kestäneen kujanjuoksuni

järjestelyyn osallistuneille toivon valtion kustantamat hautajaiset.

Via Dolorosako ? Todella.